Hankkikaa koulutus, ihmiset!
- Viestiketjun aloittaja Rieputarallaa
- Ensimmäinen viesti
?
...
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja ...:Huoh, en olisi uskonut että täällä koulutusta puolustava ihminen sanoo noinEli sun mielestä gradun ei tarttis olla pakollinen opettajille? Niinkö? (sehän se vasta maailmaa avartaa ja ajattelua kehittää, eikös se opeille oo ensiarvoisen tärkeää? tai sitten et oo löytäny siitä sitä, mitä sen pitäs meille opettaa....)
Totta kai sen pitää olla pakollinen, koska opettajien pätevyysvaatimuksista on pidettävä kiinni, tai muuten koulutuksen taso romahtaa. Mutta ei se tutkimuksen tekeminen jostain yhdentekevästä aiheesta tee kenestäkään opettajana parempaa tai huonompaa.
sä olet ymmärtänyt sen tutkimuksen tekemisen tarkoituksen sitten aika väärin. onnea tarkoituksen löytämisessä
(aika ristiriitainen kommentti myös: gradun tekeminen ei auta kenenkään opettajuutta tai pätevyyttä opettajana, mutta silti sen pitäisi olla pakollinen, mitä ihmettä??? )
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
Opettajana ei ole valmis koskaan, mutta valmis maisteri (ja muodollisesti pätevä) on sen jälkeen, kun on paperit saanut. Pepereilla ei kukaan opeta, vaan omalla päällä ja sydämellä. Sitä siis tarkoitan, että gradun valmistuminen ei sinällään tee musta yhtään parempaa opettajaa, kokemus (ja toki myös aiemmat opinnot) on opettanut noin miljoona kertaa enemmän.
Alkuperäinen kirjoittaja j:
Jatkan ohi aiheen...
Poden siitä aikaa huonoa omatuntoa... Sanotaanko, että raskausaika oli mun elämäntilanteelle aika myllerrystä, eikä se lapsi ollu mulle niin konkreettinen asia kun nyt kun näen sen ja tunnen ja tiedän... Ja rakastan.
Raskauden aikana muutin 2 kertaa, erosin lapsen isästä, käytiin vaikea oikeudenkäynti läpi ja lähipiirissä oli stressiä. Silloin en osannut purkaa sitä muuhun ku lipsumalla pari kertaa. En siis polttanu päivittäin tai mitään, mutta muutama tupakka meni.
Nyt musta tuntuu että oon vihdoinki päässy tupakasta eroon lopullisesti. Ja mun mielestä tupakan myynti olis pitäny aikoja sitten kieltää niinkun nuuskan kohdalla on tehty, koska mun olis ollu helpompi lopettaa
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Tumpula:
Fiksusti kirjoitettu.
Eiköhän se mene niin, että kouluihin hakeutuvat tietynlaise ihmiset.
Kyllähän jo koulussa näki, ketä kiinnostaa poikien kanssa vehtaaminen, ja ketä opiskelu.
Ihminen on valmiiksi mitä on. (riippuen esimerkistä ja kasvatukssesta)
Alkuperäinen kirjoittaja ...:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja ...:Huoh, en olisi uskonut että täällä koulutusta puolustava ihminen sanoo noin
Totta kai sen pitää olla pakollinen, koska opettajien pätevyysvaatimuksista on pidettävä kiinni, tai muuten koulutuksen taso romahtaa. Mutta ei se tutkimuksen tekeminen jostain yhdentekevästä aiheesta tee kenestäkään opettajana parempaa tai huonompaa.
sä olet ymmärtänyt sen tutkimuksen tekemisen tarkoituksen sitten aika väärin. onnea tarkoituksen löytämisessä
No siis että jos kuka tahansa kouluttamaton menee opettajaksi, niin koulutuksen taso taatusti romahtaa - vaikka suoraan pystymetsästäkin VOI tulla loistavia pedagogeja. Pätevyysvaatimuksista sinänsä on siis pidettävä kiinni - sillä miten muuten asia voidaan todentaa. Läpivalaisemallako? Mutta sillä gradulla kukaan ei opeta - ja aika moni opettajatuttu on tehnyt ihan jotain muuta kuin didaktiikkaa käsittelevän gradun. Eli opintojen aikana saadaan paljon hyödyllustä tietoa, joka muuttuu taidoksi työkokemuksen kautta, mutta ei gradu ole se autuaaksi tekevä asia. Itse arvottaisin tässä suhteessa opettajan pedagogiset opinnot korkeammalle.
T
Tumpula
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulle kävi niin että opiskeluaikana kiinnosti kaikki muu paitsi opiskelu. Varsin hyvät paperit sain silti, onneksi on luonnostaan hyvä muisti... Viinan kanssa tuli läträttyä reilusti, välillä vähän liikaakin. Perheen perustamisen myötä mä sitten rauhoituin täysin.
Koulutusta siihen ei siis tarvittu mun kohdalla, vain vähän elämää...
J
j
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:Alkuperäinen kirjoittaja j:
Jatkan ohi aiheen...
Poden siitä aikaa huonoa omatuntoa... Sanotaanko, että raskausaika oli mun elämäntilanteelle aika myllerrystä, eikä se lapsi ollu mulle niin konkreettinen asia kun nyt kun näen sen ja tunnen ja tiedän... Ja rakastan.
Raskauden aikana muutin 2 kertaa, erosin lapsen isästä, käytiin vaikea oikeudenkäynti läpi ja lähipiirissä oli stressiä. Silloin en osannut purkaa sitä muuhun ku lipsumalla pari kertaa. En siis polttanu päivittäin tai mitään, mutta muutama tupakka meni.
Nyt musta tuntuu että oon vihdoinki päässy tupakasta eroon lopullisesti. Ja mun mielestä tupakan myynti olis pitäny aikoja sitten kieltää niinkun nuuskan kohdalla on tehty, koska mun olis ollu helpompi lopettaa
Uskon, että on huono omatunto mutta ymmärrän silti.
Itsekin tupakointia harrastaneena tiedän kuinka vaikeaa on lopetus ja sekin ettei raskaus välttämättä tunnu konkreettiselta heti.
Lisäksi stressaavat elämän kokemukset tekevät lopetuksesta hankalampaa.
Mutta iloinen asia, että olet päässyt tupakasta eroon! Se on hyvä saavutus, hieno saavutus.
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Kyllä sä olet nyt kuvitellut. Päinvastoin, mä puolustan amislaisia, omiani
, melkeinpä henkeen ja vereen. Ne on ihania tyyppejä - jotkut ongelmaisia, jotkut ei, toiset raivostuttavia, toiset ei. Mutta rehellistä duunia niitten kans saa ainakin tehdä.Koulutuksen hankkimista mä kyllä kannatan. Mutta ammattitutkinto tai korkeakoulututkinto - hyvä on se, mikä kullekin sopii. Pääasia on, ettei tyhjänpantiksi jää roikkumaan.
S
sörhis
Vieras
Ei näemmäs vastaa kuin tietyille! Taitaa olla kyse miten kirjoittaa! Ne kielioppijutut kun on niin kovin vakavia juttuja sörhikselle ja sillä menee päivä pilalle siitä kun keskustelu palstalla ei kaikki kirjoita kieliopin mukaan Sörhis ei ole opettajana vielä tajunnut että kaikki sitä ei ikinä opi. Eikä ikinä opi kertomaan niitä asioitaan hyvin kirjoittamalla kuten en osaa minäkään sori jos sulla meni yö pilalle siitä!
Alkuperäinen kirjoittaja sörhis :
Sori, mä en kerta kaikkiaan ehdi lukea kaikkia tekestejä. Mihin olisit halunnut vastauksen?
S
Sörhikselle!
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Niin mulla on koulutus! Ni millähän tavalla se sitten eroaa ei kouluttamattomiin? Tiedän koulutettuja tosi korkeastikkin joilla elämä menee päin honkia ja ei koulutettuja joilla elämä pyyhkii!Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Ne amislaiset on sitten niitä moniongelmaisia tapauksia joilla elämä menee päin persettä.:xmas: B)
No niin ollaan
No, jos itse niin ajattelette - aika harva muu niin tekee.
Kuule kun ihan sun kirjoitteluja muistelen, amislaiset kun ovat kuulemma suurimmaksi osaksi moniongelmaisia.
Edelleen se on tutkimuksin todistettu tosiasia, että ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN lukiolaisia enemmän esim. oppimisen ongelmia (ja niistä johtuva uhka syjäytymisestä). Mutta missään en ole ikinä sanonut, että amislaiset olisivat muita huonompia yhtään missään. Älkää pistäkö minun syykseni sellaista, mihin minulla ei ole osaa eikä arpaa (siis tutkimukseen).
Jaa missähän ne syrjäytyneet amislaiset sitten ovat, kun suurin osa ainakin täällä vaikuttaa melkoisen normaaleilta. Ne mun tietämät syrjäytyneet ja kröh persoonat ovat ihan yliopiston käyneitä ihmisiä joista ei nupin sekoamisen jälkeen ole enää tekemään töitä.
SyrjäytymisVAARA ei ole sama asia kuin väistämätön syrjäytyminen. Tutkimuksessa oli kyse siitä, että oli tutkittu niitä tekijöitä, jotka ALTISTAVAT nuoren syrjäytymiselle syystä tai toisesta. Yksi näistä tekijoistä on lukihäiriö, toinen erilaiset keskittymisvaikeudet. Mutta jos esim. ADHD:ta poteva opiskelija saa riittäviä tukitoimia sekä opiskellessaan että aikuisena, syrjäytymisriski pienenee, kenties minimoituu. Asiaan on vain kiinnitettävä huomiota. Suurin osa ammattikoululaisista - niistäkin, joilla syrjäytymisriski on keksimääräistä suurempi - selviää täysin normaaliin elämään riittävien tulitoimien avulla. Ja se, että riski ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN suurempi riski syrjäytyä kuin lukiolaisilla, ei merkitse, että se olisi sitä kaikilla.
No tässä kuussa kyllä on ikäviä tapahtunut vaikka ulkopuolisesti ainakin esitetty että kaikki on hyvin! Ja koulutettuja ihmisiä hekin. Joissain kun elämä kaltoin kohtelee ei pystytä hakemaan apua joko ettei kykene tai ei ole voimia tai jossain tapauksissa se ylpeyskin estää sen valitettavasti!
Niin omalla kohdallani kun elämä ei ole ollut helppoa ja sain apua ym. Niin kaverit vähenty tai alkoi puukottaan seläntakana ja osittain ihan mullekkin kun ei hän ja hän ole sitä saanut mutta ei he ois ees huolinut kun mä hoidan lapseni ihan itte jos oon kotona ym. Skeidaa!
Tähän!
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhikselle!:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Niin mulla on koulutus! Ni millähän tavalla se sitten eroaa ei kouluttamattomiin? Tiedän koulutettuja tosi korkeastikkin joilla elämä menee päin honkia ja ei koulutettuja joilla elämä pyyhkii!Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Ne amislaiset on sitten niitä moniongelmaisia tapauksia joilla elämä menee päin persettä.
No niin ollaan
No, jos itse niin ajattelette - aika harva muu niin tekee.
Kuule kun ihan sun kirjoitteluja muistelen, amislaiset kun ovat kuulemma suurimmaksi osaksi moniongelmaisia.
Edelleen se on tutkimuksin todistettu tosiasia, että ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN lukiolaisia enemmän esim. oppimisen ongelmia (ja niistä johtuva uhka syjäytymisestä). Mutta missään en ole ikinä sanonut, että amislaiset olisivat muita huonompia yhtään missään. Älkää pistäkö minun syykseni sellaista, mihin minulla ei ole osaa eikä arpaa (siis tutkimukseen).
Jaa missähän ne syrjäytyneet amislaiset sitten ovat, kun suurin osa ainakin täällä vaikuttaa melkoisen normaaleilta. Ne mun tietämät syrjäytyneet ja kröh persoonat ovat ihan yliopiston käyneitä ihmisiä joista ei nupin sekoamisen jälkeen ole enää tekemään töitä.
SyrjäytymisVAARA ei ole sama asia kuin väistämätön syrjäytyminen. Tutkimuksessa oli kyse siitä, että oli tutkittu niitä tekijöitä, jotka ALTISTAVAT nuoren syrjäytymiselle syystä tai toisesta. Yksi näistä tekijoistä on lukihäiriö, toinen erilaiset keskittymisvaikeudet. Mutta jos esim. ADHD:ta poteva opiskelija saa riittäviä tukitoimia sekä opiskellessaan että aikuisena, syrjäytymisriski pienenee, kenties minimoituu. Asiaan on vain kiinnitettävä huomiota. Suurin osa ammattikoululaisista - niistäkin, joilla syrjäytymisriski on keksimääräistä suurempi - selviää täysin normaaliin elämään riittävien tulitoimien avulla. Ja se, että riski ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN suurempi riski syrjäytyä kuin lukiolaisilla, ei merkitse, että se olisi sitä kaikilla.
No tässä kuussa kyllä on ikäviä tapahtunut vaikka ulkopuolisesti ainakin esitetty että kaikki on hyvin! Ja koulutettuja ihmisiä hekin. Joissain kun elämä kaltoin kohtelee ei pystytä hakemaan apua joko ettei kykene tai ei ole voimia tai jossain tapauksissa se ylpeyskin estää sen valitettavasti!
Niin omalla kohdallani kun elämä ei ole ollut helppoa ja sain apua ym. Niin kaverit vähenty tai alkoi puukottaan seläntakana ja osittain ihan mullekkin kun ei hän ja hän ole sitä saanut mutta ei he ois ees huolinut kun mä hoidan lapseni ihan itte jos oon kotona ym. Skeidaa!
Tähän!
ja pari muutakin viestiä kirjoitin!
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhikselle!:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Niin mulla on koulutus! Ni millähän tavalla se sitten eroaa ei kouluttamattomiin? Tiedän koulutettuja tosi korkeastikkin joilla elämä menee päin honkia ja ei koulutettuja joilla elämä pyyhkii!Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Ne amislaiset on sitten niitä moniongelmaisia tapauksia joilla elämä menee päin persettä.
No niin ollaan
No, jos itse niin ajattelette - aika harva muu niin tekee.
Kuule kun ihan sun kirjoitteluja muistelen, amislaiset kun ovat kuulemma suurimmaksi osaksi moniongelmaisia.
Edelleen se on tutkimuksin todistettu tosiasia, että ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN lukiolaisia enemmän esim. oppimisen ongelmia (ja niistä johtuva uhka syjäytymisestä). Mutta missään en ole ikinä sanonut, että amislaiset olisivat muita huonompia yhtään missään. Älkää pistäkö minun syykseni sellaista, mihin minulla ei ole osaa eikä arpaa (siis tutkimukseen).
Jaa missähän ne syrjäytyneet amislaiset sitten ovat, kun suurin osa ainakin täällä vaikuttaa melkoisen normaaleilta. Ne mun tietämät syrjäytyneet ja kröh persoonat ovat ihan yliopiston käyneitä ihmisiä joista ei nupin sekoamisen jälkeen ole enää tekemään töitä.
SyrjäytymisVAARA ei ole sama asia kuin väistämätön syrjäytyminen. Tutkimuksessa oli kyse siitä, että oli tutkittu niitä tekijöitä, jotka ALTISTAVAT nuoren syrjäytymiselle syystä tai toisesta. Yksi näistä tekijoistä on lukihäiriö, toinen erilaiset keskittymisvaikeudet. Mutta jos esim. ADHD:ta poteva opiskelija saa riittäviä tukitoimia sekä opiskellessaan että aikuisena, syrjäytymisriski pienenee, kenties minimoituu. Asiaan on vain kiinnitettävä huomiota. Suurin osa ammattikoululaisista - niistäkin, joilla syrjäytymisriski on keksimääräistä suurempi - selviää täysin normaaliin elämään riittävien tulitoimien avulla. Ja se, että riski ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN suurempi riski syrjäytyä kuin lukiolaisilla, ei merkitse, että se olisi sitä kaikilla.
No tässä kuussa kyllä on ikäviä tapahtunut vaikka ulkopuolisesti ainakin esitetty että kaikki on hyvin! Ja koulutettuja ihmisiä hekin. Joissain kun elämä kaltoin kohtelee ei pystytä hakemaan apua joko ettei kykene tai ei ole voimia tai jossain tapauksissa se ylpeyskin estää sen valitettavasti!
Niin omalla kohdallani kun elämä ei ole ollut helppoa ja sain apua ym. Niin kaverit vähenty tai alkoi puukottaan seläntakana ja osittain ihan mullekkin kun ei hän ja hän ole sitä saanut mutta ei he ois ees huolinut kun mä hoidan lapseni ihan itte jos oon kotona ym. Skeidaa!
Tähän!
Anteeksi, mutta mä en nyt todellakaan ymmärrä, että mitä sä tässä kysyt (nimenomaan minulta) :ashamed:.
Ymmärräthän kuitenkin se, että tilastot ja tutkimukset perustuu keskimääräisyyksiin. Oikea elämä sitten varioi näitä keskimääräisyyksiä. Harvoin mikään on niin musta-valkoista kuin tutkimuksissa esitetään.
A
anika harmaana
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:Alkuperäinen kirjoittaja j:
Jatkan ohi aiheen...
Poden siitä aikaa huonoa omatuntoa... Sanotaanko, että raskausaika oli mun elämäntilanteelle aika myllerrystä, eikä se lapsi ollu mulle niin konkreettinen asia kun nyt kun näen sen ja tunnen ja tiedän... Ja rakastan.
Raskauden aikana muutin 2 kertaa, erosin lapsen isästä, käytiin vaikea oikeudenkäynti läpi ja lähipiirissä oli stressiä. Silloin en osannut purkaa sitä muuhun ku lipsumalla pari kertaa. En siis polttanu päivittäin tai mitään, mutta muutama tupakka meni.
Nyt musta tuntuu että oon vihdoinki päässy tupakasta eroon lopullisesti. Ja mun mielestä tupakan myynti olis pitäny aikoja sitten kieltää niinkun nuuskan kohdalla on tehty, koska mun olis ollu helpompi lopettaa
Ja minä kommentoin ohi aiheen:
Älä suotta kanna syyllisyyttä enää. Siitä ei mitään hyötyä ole, eikä katumalla saa tekemättömäksi. Ainoa, mitä voi tehdä, on ottaa opiksi ja senpä taidat olla jo tehnyt.
On noita lipsahduksia ollut muillakin ja syyllisyyttä niistä kannettu. Ja sitten lopulta itselle anteeksi annettu...
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhikselle!:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Niin mulla on koulutus! Ni millähän tavalla se sitten eroaa ei kouluttamattomiin? Tiedän koulutettuja tosi korkeastikkin joilla elämä menee päin honkia ja ei koulutettuja joilla elämä pyyhkii!Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Ne amislaiset on sitten niitä moniongelmaisia tapauksia joilla elämä menee päin persettä.
No niin ollaan
No, jos itse niin ajattelette - aika harva muu niin tekee.
Kuule kun ihan sun kirjoitteluja muistelen, amislaiset kun ovat kuulemma suurimmaksi osaksi moniongelmaisia.
Edelleen se on tutkimuksin todistettu tosiasia, että ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN lukiolaisia enemmän esim. oppimisen ongelmia (ja niistä johtuva uhka syjäytymisestä). Mutta missään en ole ikinä sanonut, että amislaiset olisivat muita huonompia yhtään missään. Älkää pistäkö minun syykseni sellaista, mihin minulla ei ole osaa eikä arpaa (siis tutkimukseen).
Jaa missähän ne syrjäytyneet amislaiset sitten ovat, kun suurin osa ainakin täällä vaikuttaa melkoisen normaaleilta. Ne mun tietämät syrjäytyneet ja kröh persoonat ovat ihan yliopiston käyneitä ihmisiä joista ei nupin sekoamisen jälkeen ole enää tekemään töitä.
SyrjäytymisVAARA ei ole sama asia kuin väistämätön syrjäytyminen. Tutkimuksessa oli kyse siitä, että oli tutkittu niitä tekijöitä, jotka ALTISTAVAT nuoren syrjäytymiselle syystä tai toisesta. Yksi näistä tekijoistä on lukihäiriö, toinen erilaiset keskittymisvaikeudet. Mutta jos esim. ADHD:ta poteva opiskelija saa riittäviä tukitoimia sekä opiskellessaan että aikuisena, syrjäytymisriski pienenee, kenties minimoituu. Asiaan on vain kiinnitettävä huomiota. Suurin osa ammattikoululaisista - niistäkin, joilla syrjäytymisriski on keksimääräistä suurempi - selviää täysin normaaliin elämään riittävien tulitoimien avulla. Ja se, että riski ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN suurempi riski syrjäytyä kuin lukiolaisilla, ei merkitse, että se olisi sitä kaikilla.
No tässä kuussa kyllä on ikäviä tapahtunut vaikka ulkopuolisesti ainakin esitetty että kaikki on hyvin! Ja koulutettuja ihmisiä hekin. Joissain kun elämä kaltoin kohtelee ei pystytä hakemaan apua joko ettei kykene tai ei ole voimia tai jossain tapauksissa se ylpeyskin estää sen valitettavasti!
Niin omalla kohdallani kun elämä ei ole ollut helppoa ja sain apua ym. Niin kaverit vähenty tai alkoi puukottaan seläntakana ja osittain ihan mullekkin kun ei hän ja hän ole sitä saanut mutta ei he ois ees huolinut kun mä hoidan lapseni ihan itte jos oon kotona ym. Skeidaa!
Tähän!
Anteeksi, mutta mä en nyt todellakaan ymmärrä, että mitä sä tässä kysyt (nimenomaan minulta) :ashamed:.
Ymmärräthän kuitenkin se, että tilastot ja tutkimukset perustuu keskimääräisyyksiin. Oikea elämä sitten varioi näitä keskimääräisyyksiä. Harvoin mikään on niin musta-valkoista kuin tutkimuksissa esitetään.
No tavallaan vastasit jo! Ettet ole niin mustavalkoinen kuin joskus saa kuvan! Sulta siksi kun tän ketjun aloitit!
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhikselle!:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Niin mulla on koulutus! Ni millähän tavalla se sitten eroaa ei kouluttamattomiin? Tiedän koulutettuja tosi korkeastikkin joilla elämä menee päin honkia ja ei koulutettuja joilla elämä pyyhkii!Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Ne amislaiset on sitten niitä moniongelmaisia tapauksia joilla elämä menee päin persettä.
No niin ollaan
No, jos itse niin ajattelette - aika harva muu niin tekee.
Kuule kun ihan sun kirjoitteluja muistelen, amislaiset kun ovat kuulemma suurimmaksi osaksi moniongelmaisia.
Edelleen se on tutkimuksin todistettu tosiasia, että ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN lukiolaisia enemmän esim. oppimisen ongelmia (ja niistä johtuva uhka syjäytymisestä). Mutta missään en ole ikinä sanonut, että amislaiset olisivat muita huonompia yhtään missään. Älkää pistäkö minun syykseni sellaista, mihin minulla ei ole osaa eikä arpaa (siis tutkimukseen).
Jaa missähän ne syrjäytyneet amislaiset sitten ovat, kun suurin osa ainakin täällä vaikuttaa melkoisen normaaleilta. Ne mun tietämät syrjäytyneet ja kröh persoonat ovat ihan yliopiston käyneitä ihmisiä joista ei nupin sekoamisen jälkeen ole enää tekemään töitä.
SyrjäytymisVAARA ei ole sama asia kuin väistämätön syrjäytyminen. Tutkimuksessa oli kyse siitä, että oli tutkittu niitä tekijöitä, jotka ALTISTAVAT nuoren syrjäytymiselle syystä tai toisesta. Yksi näistä tekijoistä on lukihäiriö, toinen erilaiset keskittymisvaikeudet. Mutta jos esim. ADHD:ta poteva opiskelija saa riittäviä tukitoimia sekä opiskellessaan että aikuisena, syrjäytymisriski pienenee, kenties minimoituu. Asiaan on vain kiinnitettävä huomiota. Suurin osa ammattikoululaisista - niistäkin, joilla syrjäytymisriski on keksimääräistä suurempi - selviää täysin normaaliin elämään riittävien tulitoimien avulla. Ja se, että riski ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN suurempi riski syrjäytyä kuin lukiolaisilla, ei merkitse, että se olisi sitä kaikilla.
No tässä kuussa kyllä on ikäviä tapahtunut vaikka ulkopuolisesti ainakin esitetty että kaikki on hyvin! Ja koulutettuja ihmisiä hekin. Joissain kun elämä kaltoin kohtelee ei pystytä hakemaan apua joko ettei kykene tai ei ole voimia tai jossain tapauksissa se ylpeyskin estää sen valitettavasti!
Niin omalla kohdallani kun elämä ei ole ollut helppoa ja sain apua ym. Niin kaverit vähenty tai alkoi puukottaan seläntakana ja osittain ihan mullekkin kun ei hän ja hän ole sitä saanut mutta ei he ois ees huolinut kun mä hoidan lapseni ihan itte jos oon kotona ym. Skeidaa!
Tähän!
Anteeksi, mutta mä en nyt todellakaan ymmärrä, että mitä sä tässä kysyt (nimenomaan minulta) :ashamed:.
Ymmärräthän kuitenkin se, että tilastot ja tutkimukset perustuu keskimääräisyyksiin. Oikea elämä sitten varioi näitä keskimääräisyyksiä. Harvoin mikään on niin musta-valkoista kuin tutkimuksissa esitetään.
No tavallaan vastasit jo! Ettet ole niin mustavalkoinen kuin joskus saa kuvan! Sulta siksi kun tän ketjun aloitit!
Mulla suullisesti ilmaisu on parempi kuin se että kirjoitan ni ehkäpä siksi:S Sori:S
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhikselle!:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Niin mulla on koulutus! Ni millähän tavalla se sitten eroaa ei kouluttamattomiin? Tiedän koulutettuja tosi korkeastikkin joilla elämä menee päin honkia ja ei koulutettuja joilla elämä pyyhkii!Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:Ne amislaiset on sitten niitä moniongelmaisia tapauksia joilla elämä menee päin persettä.
No niin ollaan
No, jos itse niin ajattelette - aika harva muu niin tekee.
Kuule kun ihan sun kirjoitteluja muistelen, amislaiset kun ovat kuulemma suurimmaksi osaksi moniongelmaisia.
Edelleen se on tutkimuksin todistettu tosiasia, että ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN lukiolaisia enemmän esim. oppimisen ongelmia (ja niistä johtuva uhka syjäytymisestä). Mutta missään en ole ikinä sanonut, että amislaiset olisivat muita huonompia yhtään missään. Älkää pistäkö minun syykseni sellaista, mihin minulla ei ole osaa eikä arpaa (siis tutkimukseen).
Jaa missähän ne syrjäytyneet amislaiset sitten ovat, kun suurin osa ainakin täällä vaikuttaa melkoisen normaaleilta. Ne mun tietämät syrjäytyneet ja kröh persoonat ovat ihan yliopiston käyneitä ihmisiä joista ei nupin sekoamisen jälkeen ole enää tekemään töitä.
SyrjäytymisVAARA ei ole sama asia kuin väistämätön syrjäytyminen. Tutkimuksessa oli kyse siitä, että oli tutkittu niitä tekijöitä, jotka ALTISTAVAT nuoren syrjäytymiselle syystä tai toisesta. Yksi näistä tekijoistä on lukihäiriö, toinen erilaiset keskittymisvaikeudet. Mutta jos esim. ADHD:ta poteva opiskelija saa riittäviä tukitoimia sekä opiskellessaan että aikuisena, syrjäytymisriski pienenee, kenties minimoituu. Asiaan on vain kiinnitettävä huomiota. Suurin osa ammattikoululaisista - niistäkin, joilla syrjäytymisriski on keksimääräistä suurempi - selviää täysin normaaliin elämään riittävien tulitoimien avulla. Ja se, että riski ammattikoulussa opiskelevilla on KESKIMÄÄRIN suurempi riski syrjäytyä kuin lukiolaisilla, ei merkitse, että se olisi sitä kaikilla.
No tässä kuussa kyllä on ikäviä tapahtunut vaikka ulkopuolisesti ainakin esitetty että kaikki on hyvin! Ja koulutettuja ihmisiä hekin. Joissain kun elämä kaltoin kohtelee ei pystytä hakemaan apua joko ettei kykene tai ei ole voimia tai jossain tapauksissa se ylpeyskin estää sen valitettavasti!
Niin omalla kohdallani kun elämä ei ole ollut helppoa ja sain apua ym. Niin kaverit vähenty tai alkoi puukottaan seläntakana ja osittain ihan mullekkin kun ei hän ja hän ole sitä saanut mutta ei he ois ees huolinut kun mä hoidan lapseni ihan itte jos oon kotona ym. Skeidaa!
Tähän!
Anteeksi, mutta mä en nyt todellakaan ymmärrä, että mitä sä tässä kysyt (nimenomaan minulta) :ashamed:.
Ymmärräthän kuitenkin se, että tilastot ja tutkimukset perustuu keskimääräisyyksiin. Oikea elämä sitten varioi näitä keskimääräisyyksiä. Harvoin mikään on niin musta-valkoista kuin tutkimuksissa esitetään.
No tavallaan vastasit jo! Ettet ole niin mustavalkoinen kuin joskus saa kuvan! Sulta siksi kun tän ketjun aloitit!
OK, hyvä, jos selvensi
. Nyt sulle ja kaikille muillekin hyvää yötä. Pitää kiireesti painua pehkuihin, että jaksaa aamulla taas vääntäytyä opettamaan ihmisiä.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:En oo polttanu yhtäkään tupakkia lapsen syntymän jälkeen. Raskauden aikana poltin muutaman :ashamed: :ashamed: :ashamed: En juonu tippaakaan raskausaikana, nyt synnytyksen jälkeen oon enimmillään juonu pari lasillista viiniä/ilta.
Mä en ole vielä lukion ekaa vuottakaan saanu käytyäEli toistaiseksi peruskoululla porskutetaan.
Yksi tuttu, en nyt lähe kertoo kuka, on DI, poltti koko raskauden ajan ja 3 kk imetyksen ajan puol askii - aski päivässä. Joi viinilasillisen silloin tällöin raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen sitä viiniä menikin vähän rankemmalla kädellä... Polttaa edelleenkin sisällä asunnossaan vaikka siellä pyörii lapsi, *mutta vaa silloin kun lapsi on toisessa huoneessa nukkumassa* ihan kun se tekis asiasta ok.
Ettei oo kyse vaan eräästä lähisukulaisestasi?
Eli tilastot on tilastoja, poikkeuksia on aina joka suuntaan, ei pidä niin ottaa itteensä.
Mutta toisaalta tätä nyt vääristää se, että mä oon niin nuori
Alkuperäinen kirjoittaja anika harmaana:Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:Alkuperäinen kirjoittaja j:
Jatkan ohi aiheen...
Poden siitä aikaa huonoa omatuntoa... Sanotaanko, että raskausaika oli mun elämäntilanteelle aika myllerrystä, eikä se lapsi ollu mulle niin konkreettinen asia kun nyt kun näen sen ja tunnen ja tiedän... Ja rakastan.
Raskauden aikana muutin 2 kertaa, erosin lapsen isästä, käytiin vaikea oikeudenkäynti läpi ja lähipiirissä oli stressiä. Silloin en osannut purkaa sitä muuhun ku lipsumalla pari kertaa. En siis polttanu päivittäin tai mitään, mutta muutama tupakka meni.
Nyt musta tuntuu että oon vihdoinki päässy tupakasta eroon lopullisesti. Ja mun mielestä tupakan myynti olis pitäny aikoja sitten kieltää niinkun nuuskan kohdalla on tehty, koska mun olis ollu helpompi lopettaa
Ja minä kommentoin ohi aiheen:
Älä suotta kanna syyllisyyttä enää. Siitä ei mitään hyötyä ole, eikä katumalla saa tekemättömäksi. Ainoa, mitä voi tehdä, on ottaa opiksi ja senpä taidat olla jo tehnyt.
On noita lipsahduksia ollut muillakin ja syyllisyyttä niistä kannettu. Ja sitten lopulta itselle anteeksi annettu...
Totta, totta, ei se syyllisyys mitään auta... Mutta on siitä siltikin vaikea päästää irti. Oppia olen ottanu, nyt on jotenkin vaikea kuvitella että oon koskaan edes polttanu
Miten mä oon pystyny? Toisaalta on vielä ikävä tupakkaa. Taino, ei tupakkaa, mutta polttamista Se on ihanaa puuhaa.
N
Ninatt:lle tämä
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:Alkuperäinen kirjoittaja anika harmaana:Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:Alkuperäinen kirjoittaja j:
Jatkan ohi aiheen...
Poden siitä aikaa huonoa omatuntoa... Sanotaanko, että raskausaika oli mun elämäntilanteelle aika myllerrystä, eikä se lapsi ollu mulle niin konkreettinen asia kun nyt kun näen sen ja tunnen ja tiedän... Ja rakastan.
Raskauden aikana muutin 2 kertaa, erosin lapsen isästä, käytiin vaikea oikeudenkäynti läpi ja lähipiirissä oli stressiä. Silloin en osannut purkaa sitä muuhun ku lipsumalla pari kertaa. En siis polttanu päivittäin tai mitään, mutta muutama tupakka meni.
Nyt musta tuntuu että oon vihdoinki päässy tupakasta eroon lopullisesti. Ja mun mielestä tupakan myynti olis pitäny aikoja sitten kieltää niinkun nuuskan kohdalla on tehty, koska mun olis ollu helpompi lopettaa
Ja minä kommentoin ohi aiheen:
Älä suotta kanna syyllisyyttä enää. Siitä ei mitään hyötyä ole, eikä katumalla saa tekemättömäksi. Ainoa, mitä voi tehdä, on ottaa opiksi ja senpä taidat olla jo tehnyt.
On noita lipsahduksia ollut muillakin ja syyllisyyttä niistä kannettu. Ja sitten lopulta itselle anteeksi annettu...
Totta, totta, ei se syyllisyys mitään auta... Mutta on siitä siltikin vaikea päästää irti. Oppia olen ottanu, nyt on jotenkin vaikea kuvitella että oon koskaan edes polttanu
Mutta ole maan mainio syyllistämään muita ja jakelemaan niin epäterveellisiä neuvoja!
M
mona
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakait se on nii että kouluihin hakevat tietynlaiset ihmiset, tietynlaiselta taustalta. Sehän sen elintapojen eron selittääkin, ei se että tiedän tietyn alan asioista enemmän..
T
Tuleva mamma
Vieras
No huh huh...
Voin kyllä sanoa että minä kuulun tähän ei koulutettujen osastoon, mutta alkoholia en ole käyttänyt lainkaan pariin vuoteen.. tupakoinnin lopetin heti ku sain kuulla raskaudestani.
Kyllä se riippuu ihan ihmisen luonteesta ja taistelukyvyistä,onko vahva luonne.
Ja nykyajan tapahtumat ei ole kyllä oikein esimerkillisiä ollut näiden korkeastikoulutettujen kanssa.. Opettaja pariskunta velka-ahdingossa yms.. ainoana ratkaisuna nähnyt tappaa koko perheen ku on niiiiin vaikeeta ollu. Tämä nykyajan ajatusmalli kun on että raha on tärkeintä yms. Mie ainakin olen erittäin onnellinen vaikka elän yksin 330e kuukaudessa vuokran jälkeen. Onnellisuus ei ole kyse rahan suuruudesta.. Apuakin saa kun tohtii nöyrtyä sitä pyytämään. Sit toinen "poliisi" tappoi vaimonsa ja itsensä.. eli ei se ole kyse koulutuksesta tai mistään tollaisista
Nykysuomen käsitys on muuttunut todella huonoon suuntaan alkoholikäytön suhteen, on enemmän normaalimpaa juoda joka viikko kuin elää täysin absolutistina.. Alkoholi on halpaa.
Rikoksista selviää helpolla.. suomessa max tuomio "elinkautinen 12vuotta",siitäkin istut hyvällä käytöksellä vaan puolet. Eli räjäytät puol suomea jossa kuolee vaikka 200000 ihmistä niin saat ton 12vuotta max.. heh. aivan naurettavaa
Promilleraja täytyisi laskea 0%.. mutta nämä päättäjät eivät halua sitä laskea jotta voivat lounastauolla ottaa sen yhden oluen ja palata autolla töihin..
Naurettavaa on myös se että lehdistä lukee juttuja tyyliin: "kärähti ratista ajokortitta 20 kerran". Eli siitä huomaa että suomessa on niin lepposat tuomiot ja opetetaan ihmisille sillä että omista käyttäytymisistä ei joudu kunnolla vastuuseen.. poliisit silittää päätä,antaa sakot jotka tää rikollinen jättää maksamatta ja lähtee taas rattiin.
Herätkää suomalaiset ja lopettakaa se alkoholin tissuttelu, aletaan yhdessä vaatia suomeen korkeampia tuomioita rikoksista.. ehkä pelko vankilaan joutumisesta vähentää ainakin huomattavasti rikoksia.. ja tämä rattijuoppo ei tartu rattiin sen 21 kerran ja aja kännissä lapsenne päälle..
Ohoh... poikkes vähän aiheesta mutta saimpahan vuodatettua omia mielipiteitäni.. (HUOM! nämä olivat mun mielipiteet,sähän voit olla aiheesta täysin eri mieltä)
Voin kyllä sanoa että minä kuulun tähän ei koulutettujen osastoon, mutta alkoholia en ole käyttänyt lainkaan pariin vuoteen.. tupakoinnin lopetin heti ku sain kuulla raskaudestani.
Kyllä se riippuu ihan ihmisen luonteesta ja taistelukyvyistä,onko vahva luonne.
Ja nykyajan tapahtumat ei ole kyllä oikein esimerkillisiä ollut näiden korkeastikoulutettujen kanssa.. Opettaja pariskunta velka-ahdingossa yms.. ainoana ratkaisuna nähnyt tappaa koko perheen ku on niiiiin vaikeeta ollu. Tämä nykyajan ajatusmalli kun on että raha on tärkeintä yms. Mie ainakin olen erittäin onnellinen vaikka elän yksin 330e kuukaudessa vuokran jälkeen. Onnellisuus ei ole kyse rahan suuruudesta.. Apuakin saa kun tohtii nöyrtyä sitä pyytämään. Sit toinen "poliisi" tappoi vaimonsa ja itsensä.. eli ei se ole kyse koulutuksesta tai mistään tollaisista
Nykysuomen käsitys on muuttunut todella huonoon suuntaan alkoholikäytön suhteen, on enemmän normaalimpaa juoda joka viikko kuin elää täysin absolutistina.. Alkoholi on halpaa.
Rikoksista selviää helpolla.. suomessa max tuomio "elinkautinen 12vuotta",siitäkin istut hyvällä käytöksellä vaan puolet. Eli räjäytät puol suomea jossa kuolee vaikka 200000 ihmistä niin saat ton 12vuotta max.. heh. aivan naurettavaa
Promilleraja täytyisi laskea 0%.. mutta nämä päättäjät eivät halua sitä laskea jotta voivat lounastauolla ottaa sen yhden oluen ja palata autolla töihin..
Naurettavaa on myös se että lehdistä lukee juttuja tyyliin: "kärähti ratista ajokortitta 20 kerran". Eli siitä huomaa että suomessa on niin lepposat tuomiot ja opetetaan ihmisille sillä että omista käyttäytymisistä ei joudu kunnolla vastuuseen.. poliisit silittää päätä,antaa sakot jotka tää rikollinen jättää maksamatta ja lähtee taas rattiin.
Herätkää suomalaiset ja lopettakaa se alkoholin tissuttelu, aletaan yhdessä vaatia suomeen korkeampia tuomioita rikoksista.. ehkä pelko vankilaan joutumisesta vähentää ainakin huomattavasti rikoksia.. ja tämä rattijuoppo ei tartu rattiin sen 21 kerran ja aja kännissä lapsenne päälle..
Ohoh... poikkes vähän aiheesta mutta saimpahan vuodatettua omia mielipiteitäni.. (HUOM! nämä olivat mun mielipiteet,sähän voit olla aiheesta täysin eri mieltä)
M
Melkein erehdyin maisteriksi
Vieras
Täällä taas entinen humanistiyliopisto-opiskelija, joka viittä vaille valmiina maisterina jätti kesken opintonsa. Mua suoraan sanottuna vitutti se hypetys, joka yo-opinnoista nostettiin, se on ihan turhaa koko homma. Mä pääsin heittämällä sisään aikanaan, olin ekat kaksi vuotta helvetin ylpeä, olinhan YLIOPISTOLLA. Voi jee. Sitten tajusin, että olen ihan väärässä paikassa. Lopetin ja hain ammattikorkeaan, hemmetin piinallisten pääsykoe- ja todistusrajojen kautta ja olen kohta valmis kätilö.
Korkeakouluhan tämä ei ole, ei todellakaan. Ei tieteellinen laitos, vaan AMMATTIIN valmistavaa korkeatasoista opetusta. Mun mielestä pilipalimaisterit saa pitää ykköspallinsa ja nostaa itsensä jalustalla vaikka taivaaseen, tää on mulle loistava ratkaisu ja nauran paskaista naurua kun joku ylistää olevansa korkeakoulutettu. ;-)
Korkeakouluhan tämä ei ole, ei todellakaan. Ei tieteellinen laitos, vaan AMMATTIIN valmistavaa korkeatasoista opetusta. Mun mielestä pilipalimaisterit saa pitää ykköspallinsa ja nostaa itsensä jalustalla vaikka taivaaseen, tää on mulle loistava ratkaisu ja nauran paskaista naurua kun joku ylistää olevansa korkeakoulutettu. ;-)
