Haaveissa vauva noin 2011-12!!*Otsikkoa muokattu*

kääkkis: Kiitos onnitteluista ja onnea teillekin hääpäivän johdosta! Meillä kanssa ihan tavalliset Ruskovillan harsovaipat käytössä, siihen päälle äitiysvaipan PUL-kuori (ja on yksi Nikky-kuori kanssa) ja usein vielä villahousut päälle jos ei olla kotioloissa. Ei oo ykskään kertis pitäny yhtä hyvin kuin kestot. Meillä kans öisin ja useimmilla kaupunkireissuilla biohajoava kertis päällä, joskus pistän matkallekin keston. Isovanhemmat ei osaa/viitti/halua käsitellä kestovaippoja, joten hoidossa on kans kertikset yleensä käytössä.

 

nostoa nostoa sain kasan uusia kestovaippakankaita ja nyt innolla ompelemaan
meillä oli neuvolalääkäri pojalla 8kk ja mitat oli 77 cm ja 12,130kg ja lääkäri vaan sanoi kun poika menee yläkäyrän ylärajalla että ei ole vielä liian iso mitähän ne sit tekee jos on liian pitkä? varmaa viilaa kantapäätä

jep aamupalalle ja kuumeilemaan :wave:

 

Jenkkivaimo: meidän tyttönen täytti 4 kk sunnuntaina. =) mäkin tunnen haamupotkuja vielä. hassun tuntuisia, välillä käy mielessä että oonko taas raskaana, mutta olis kyllä melkein mahdotonta. huomaishan sen jostain muusta ensin kuin potkuista! lienevät vaan jotain ilmakuplia masussa.
voih, mä odoton innolla, että meidänkin pikkuinen pääsis tuon kiinteän ruuan makuun! mutta ei ihan vielä...

jee, kestohörhöily on kivaa! meillä on käytössä kaikki mahdolliset viritykset, ruskovillan harsot ja itse tehtyjä villapöpiä, kuoria ja taskuvaippoja. en ole kaiken aikaa käyttänyt kestoja vaan oman fiiliksen mukaan, joskus useammin ja joskus harvemmin. mun äitini on kunnostautunut kestovaippojen ompelussa, joten halvaksi tulee meidän kestoilu. nyt oon saanut tytön viihtymään myöskin kantoliinassa ja oon hurahtanut niihinkin. jos joku ois mulle vuosi sitten sanonut että susta tulee sellanen kestovaippa kantoliinailija äiti niin oisin varmaan nauranut. niin se äitiys pehmittää päätä.

 

Mä taidan olla vähän liian kauas katseinen, haaveilen kakkosta 2014-2015 välille :xmas:

 

:wave: Pitkästä aikaa. Tulin taas kurkkimaan tänne, koska saadaan lopettaa ehkäisy "virallisesti" parin viikon päästä kun sektiosta on kulunut 6kk...Mut meinaan jatkaa tota imetystä vielä ensivuoden puolellekin, että jos vanhat merkit paikkaansapitää, niin varsinainen vauvan yritys alkaa vasta ens keväänä, kun imetys loppuu.Huomasin, että on täällä muitakin pineten vauvojen äitejä.Tsemppejä! :heart:

 

Heippa taas!

Täällä on mökkireissulta puolivälimatkaan kotiuduttu. Vkl sitten kotiin.

Itseppä olen taas noita kutsukortteja häihin tehnyt, todella hienot tulee :heart: Kunpa juhlatkin sitten onnistuisi..tosin ite odotan niitä rennolla mielellä, pidän niitä pikemminkin ystävien kanssa juhlimisena kuin pakkopaniikkijuhlahäätkääk

Täälläkin on vauvakuumetta, vaikka noita kutsukortteja tehdessä se onkin taka-alalla kun on puuhasteltavaa ja muuta ajateltavaa. Kutsujen kans väkertäessä on se hyvä puoli, että miettii paljon hääasioita..joten ei ole mitenkään koko ajan joku vauvavimmapäällä :saint: Ja bussissa ajattelin eilen, että ihan kiva kun nyt ei ole lasta..väsytti ja jonkun lapsi itki kamalasti bussissa. MIetin, että onneksi nyt ei tartte lasta hyssytellä ja muuta B) Lisäksi näin ihka ensimmäsiet kolmosrattaat..ihan sellainen putkivaunut oli, kolme koppaa perätysten..tai sellaiset. Ei mahtunut mies kyytiin kolmosten kanssa, kun oli kaikki vaunupaikat jne varattu! VArmasti tosi ikävää jo tuokin! Mietin, että ehkä toisen mallisena nuo kolmosrattaat olisivat parempia. Toivottavasti minulle ei ole tulossak olmosia, jolloin ei tartte miettiä tuollaisia asioita

Mitäs olette kesän puuhastelleet?

 

Leli82: Haha, täällä kans yks kantoliinailija! Kokeilin sitä kerran, kun poika oli parikuinen mutta en sillon innostunut, nyt oon pari viikkoa taas kannellut poikaa liinassa ja tykätään molemmat ihan kauheesti! Aattelin että ois tosi vaikeeta se sitominen mutta parin kokeilukerran jälkeen sain sen jo helposti ite päälle ja pojan kyytiin. Helpottaa lähikauppareissuja ja tulevia Irlannin ja New Yorkin matkoja kun ei tarvii isossa kaupungissa raahata rattaita mukana - vaikka onkin ihan vaan yhden lapsen rattaat. Mä olen kyllä aina ollut tällanen hippi-puunhalaaja-maailmanpelastaja, joten mulle kestovaipat oli ihan itsestäänselvyys.

Metsätähtönen: Joo rattaiden kanssa liikkuessa täytyy sopeutua siihen, että aina ei mahdu bussin tai junan kyytiin. Mutta mihinkä sitä äippälomalla ois kiire? Neuvolakin useimmilla varmaan kävelymatkan päässä?

Voi meidän isoa miestä, puolivuotisneuvolassa 73 cm ja 10,5 kg (äiti88, perässä tullaan! Jos vauhti jatkuu entisenmoisena niin ollaan ainakin pituuden kanssa samoissa 2 kk päästä ) ja tossa se suvereenisti ryömii ja nousee konttausasentoon. Ja juttelee imurille. :heart:

Meillä jäi eilen ehkäsyt narikkaan laatuajan tiimellyksessä... Hmmm, ei tarvis ihan vielä seuraavaa tulla, mutta oon sanonu miehellä että hän pitäköön huolta ehkäsystä jos sitä tahtoo käyttää, mua ei nimittäin haittais ollenkaan pieni vahinko.

 

mä oon ihan jääny jälkeen täältä, ei koskaan kerkii tulla kirjoittelemaan ja lukemaan juttuja...
tänään mulla taas iiiiihan törkee vauvabuumi olo...saiski ajatukset muualle.
meillä ehkäisystä huolehditaan kyllä, jos noita pillereitä popsisin vois olla et välistä jäiski...ehkä parempiki näin ettei ihan vielä kakkosta pukkaa.

vai olet sä metsätähtönen palaillut mökkeilemästä...
me senkun kökötetään kotosalla, miehellä ei vapaata muuta ku viikonloppusin...tarvis välill
kyl päästä jonneki, kelpais mulleki mökkeily

minkä ikäisiä nuppuja teillä täällä on? oon lukenu ketjua sieltä täältä...
meillä neiti siis 10kk ja pari päivää päälle, hih..pikkunen vielä, mut kohta vietetään
ekoja synttäreitä...oma vauva kasvaa isoksi tytöksi... kauheet vuodatukset mulla =)

 

Tosin se kolmosrattailla menevä tyyppi oli MIES Sillä saatto kiire ollakki :hug:

Jenkkivaimollahan kivasit menee. Itse just ajattelisin, että en missään nimessä haluaisi juuri nyt raskautua, kun on häätkin tulossa. Ja jotenkin kun olen ajatellut, että aivot..tai siis ehkäisy jää narikkaan sillon ensi vuoden huhtikuussa..niin..jotenkin se vaan on niin ajateltuna mielessä. Toki lapsi olisi tervetullut aiemminkin, mutta minä kun tykkään suunnitelmallisuudesta (vaikka opinnot kesken jääkin! silti suunnitelmallinen olen kovastikin).

Ite tykkään hulluna mökkeillä. Varsinkin mökillä se sauna on sata kertaa parempi..puusauna, järvimaisemat ja vois mennä pulahtaa jos tohtis (pitäs olla aika lämmin vesi mulle).

Täällä kamala kuumeilu, kun kävin veljenpoikaa katsomassa. Oli kovasti kasvanut ja niin söpö, että ei sanoja löydy =) Hieno mies sieltä on kasvamassa :heart:

Täällä on kotiuduttu myöskin ja vielä hääkutsuja väkertelen, ihan huvikseen Niin ja meillä ei lapsia vielä ollutkaan yhtään tsipaletta, koiruuksia kylläkin kaksi tsipaletta.

 

krääh! kauhea yö takana! äitiyden ilot oikein parhaimmillan kun ipana vinkuu tunnin välein koko yön.... |O masuvaivoja tai ienkutinaa, ei voi tietää. mies muutti sohvalle yöksi ja tää mamma valvoi yksin ja heijasi vaunuja. aamulla just kun sain unen päästä kiinni naapurit rupes hässimään erittäin kovaäänisesti.
tuntuu kuin olis kolmen promillen kiinalainen kyykkykänni päällä kun väsyttää niin paljon...pitää vissii keittää lisää kahvia ja extra mustana. mies lupas viedä tytön myöhemmin ulkoileen, niin saan ottaa pienet päikyt rauhassa.

joku mökkireissu kuulostaisi ihanalle! oih, oikea puusauna ja pulahdus järveen. lapsuuteni olen elänyt järvenrannalla metsien keskellä ja kaipuu landelle on jäänyt asumaan mun mielenperukoille. ehkäpä tää betonilähiö vaihtuu mummonmökkiin maalla, kunhan saan lapset putkautettua ja koulut käytyä. jokunen vuosi siis vielä... :heart:

 

Leli, ei voi mitään..mutta kyllä naurattaa. Tuo naapureiden panostus asiaan

Ite tykkään kans asua kaupungissa, jossa sitä vettä löytyy. Siis ees jostain, ei välttämättä nyt ihan kotipihasta. Oon ikäni asunut merikaupungissa ja sitten nyt järvien lähellä..niin en osais asua paikassa, jossa ei mitään löydy. Mulle on tärkeetä nähdä tuota vettä, ei ehkä joka pv, mutta kuitenkin. Ja tuohan se siihen ilmaankin hyvät ja huonot vaikutuksensa

Ihanaa oli herätä omasta isosta ihanasta jenkkisängystä, lukea aamun lehteä omassa ruokapöydässä kahvin kera. Voi vitsit! Reissuilu on kivaa, mutta ei se kotia voita =) Ja heti aamulla pääsee kaksplussalle päästämään höyryt! Voiko sen parepmaa ollakkaan :heart:

Näin taas jotain äitiysunta..sisi että oli lapsi ja kaikki..sellainen pari vuotias ja että oli söpöt vaatteet. Mistä lie olin hankkinut B) Mulle on jäänyt pienestä asti mieleen, kun mulla oli yksi kaveri, jolla oli aina kaikkia hienoja vaatteita. Siis ei mitään prinsessavaatteita, vaan että hänellä oli paljon vaatteita ja ne oli tosi semmosia kuuleja. Et ois itekki halunnut. Että osaankohan itse pukea lastani semmosiin kivoihin. Olihan ne omatki vaatteet kivoja, mutta hirveesti kahdehdin semmosia värikkäitä farkkutuotteita. Siis semmosta pientä farkkutakkia, joka ois vaikka valkonen tai jotain muuta ku farkkuväriä =) Ainakin lappuhaalarit on pakko ostaa. Mielestäni ne on tosi söpöt lapsilla ja ite pidin kovasti niistä. Voi olla, ettei oo ehkä paras hankinta pienelle..mutta sitten kouluikäselle.

Mitä minäki tässä taas höpötän. Taidan lähteä myös kahvinkeittoon tai vaikka espressoa välissä. Lelille hyvät päiväunet =)

 

Ihan pikaisesti teidän kuulumisia lukemassa. Miehellä loma niin ei oo ehtinyt kauheesti koneella notkua. Ihan positiivista että välillä näin, kohta sitä taas roikkuu täällä joka päivä ja kokoajan vaikka kivaa sekin on B)

Jenkkivaimolle onnittelut rouviintumisesta :heart:

Nyt taas menoks. Mökille lähdetään. :wave:

 

Eipä olis pitäny täällä pyörähtää! Pitkään ollu niin seesteinen olo ja nauttinu vaan kun nuo lapset kasvaa. Saanu keskittyä kaikkeen muuhun mukavaankin, mutta... nyt kun lukee nuista ihanista potkuista niin......................

 

Täälläpä kuumeillaan, kun sain kutsut valmiiksi. Pitäs selkeesti keksiä joku uus rojekti, tehdä vaikka jo paikkakortteja vaikkei ole edes kutsuja lähetetty enkä tiedä ketä on tulossa

Mua alko tässä tuo sikaflunssa-asia mietityttämään. En siis oo mitenkään panikoiva, muuta ku en muuten vaan halua sairastella. Ja siitä mietinkin, että kun se kerta perusflunssan tyylisesti käyttäytyy, niin sen sikaflunssan varmaan voi saada useammanki kerran ku kerran? Varsinkin, jos on tämmönen surkea vastustuskyky ku mulla. Ja mietin vielä sitäki, että tuleeks ton lisäksi vielä joku muu kausiflunssa? Voi saakeli suoraan sanottuna. Tässä on hyvät mahdollisuudet taas olla koko syksy sairaana oon alkanu syömään lisänä noita valkosipulitabletteja. Mulla on vakaa aikomus vältellä joka ikistä flunssaa. Eniten ärsyttää, kun koulussakin on suoraan sanottuna niitä idiootteja, jotka tulee sairaana sinne kaikki tartuttamaan!!! Siis vielä sellasille tunneille, jotka eivät ole pakollisia! Kylläpä ärsyttää. Olisivat vaan ne päivät kotona. Kummallista hommaa. Sitten tuntuu, että jotkut jotenkin jopa ihannoivat sitä, että tullana hirveessä räkätaudissa kouluun! Tsiisus! Joskus tekis mieli haukkua kaikki idiootiksi asian tiimoilta, mutta ei oikeen viittis ku sais melkee puoli luokkaa (vähintään) haukkua Mutta mun kantilta tuo on tosi epäkohteliasta, koska ite sairastun aina kaikkeen ton hometaustan takia. ETtä täällä nyt raivoan Ajattelin myös sitä, että tuo ei oo kaikkein paras raskaanaoleville..joten mietin, että toivottavasti tuo ei enää jyllää ens huhtikuussa. Ja oikeestaan mikään muukaan virus/baku!!! Ettei sikiöille vaan käy hassusti.

Kahville B)

 

Joo täällä mä muka löydän itsestäni vaikka mitä raskausoireita nykyään Nyt ei kyllä olis paras aika olla raskaana kun on tulossa ne pitkät lennot vuodenvaihteessa ja koulu tosiaan pitäis saada käytyä. Ja oishan se kiva antaa pojan olla vauva mahdollisimman pitkään. Plus että imetys raskausaikana voi mun käsittääkseni joskus johtaa keskenmenoon. Nojoo, ehkä parin viikon sisään varmistelen testillä...

Sikainfluenssa oli meillä ihan oikeasti tapetilla, kun oli noita jenkkivieraita häissä ja yhdellä irkkuvieraalla sitä jopa epäiltiin. Ja Ossi tietenkin sai sitten flunssan heti häiden jälkeen... Soittelin jo ihan paniikissa terveysneuvontaan mutta sieltä vaan rauhoteltiin että hyvin epätodennäköistä. Ja ohihan se meni sitten viikossa. Kyllä mä sitä jonkin verran pelkään, kun poika on kuitenkin vielä noin pieni (tai no, pieni ja pieni, kohtahan se jo konttaa :heart: ) että vois olla jopa kohtalokasta :|

Mulla putoo paino sellasta vauhtia että alkaa jo hirvittää! Mulle tuli raskauskiloja jopa 21, miinuksella olin 3,5 kk synnytyksestä ja nyt painan kuus kiloa alle lähtöpainon - enkä oo kuukauteen harrastanu mitään liikuntaa ja herkkujakin vedän joka ikinen päivä. Nyt mitat on 178/65 ja jos tää vauhti jatkuu niin musta ei imetyksen loputtua oo mitään jäljellä. Tiedän erään äidin, joka imetyksen loputtua vielä laihtui 10 kg! Yleensä se menee kai toisinpäin, että kilot tulee takasin. Mä lähinnä toivon, että paino jäis tähän nykyiseen. Viimeks ollu näin hyvännäköinen 19-vuotiaana - tosin nyt on isommat tissit eli oikeestaan en oo koskaan aiemmin ollu näin hyvännäkönen

 

Oon kuullut jenkkivaimon tyylisiä juttuja useammanki, että on lapsen syntymän jälkeen paremmassa kunnossa kuin koskaan. Mullekki kyllä kelpaa :heart: Myös päinvastaisia tarinoita olen kuullut =) Ehkä siinä yleisesti ottaenki on se, että keskittyy omaankin terveyteen enemmän, kun pitäisi jaksaa ja varsinkin sitten, kun lapsikin syö samaa ruokaa jne.

Täällä saa taistella vakuutuksien kanssa, kun uusi vakuutusyhtiö on irtisanonut vain osan vakuutuksista. Kiva homma. Tarvitsevat jonkin allekirjoituksen ja voin kyllä sanoa, ettei oo tollasia ennenkän pyydelty. Että kiva. Vähintä, mikä kiinnostaa, on jonkin entisen vakuutusyhtiön kanssa tsempaaminen

Väsyttää ja uniongelmia. Ja eilen oli niin tympee päivä, että aattelin et onneksi ei ole lapsia vielä. Saa ihan rauhassa tympeillä sit yksinänsä! B)

Ja mun tekis mieli hulluna käydä ostamassa joku kaksplussa tai vauva-lehti tai joku. Ihan huvikseen. Ja syödä vaikka vähä suklaata ja lukea niitä päivä..tai sen verran mitä kestävät. Mutta ei viitti lähtee niin kauas asti =)

 

Metsätähtönen: Mulla on kyse enemmänkin siitä, että kantelen tota kohta 11-kiloista poikaa ympäriinsä, nostelen, pesen, puen jne. Se ja imettäminen kuluttaa energiaa niin paljon, että jaksa/ehdi/muista syödä kunnolla. Alussa huono syöminen vaikutti heti maidontuotantoon, mutta kun tuotanto tasaantui vastaamaan kysyntää niin ruokavalio lakkasi vaikuttamasta siihen. Nyt on siis helppo unohtaa syödä.

Ja tohon tympeilyyn: Just eilen viimeks oli niiiin paska päivä, ketutti koko päivän, oli jotenki tosi masentunu fiilis. Kun mies tuli kotiin, heitin sen ja pojan ulos ja käskin pysyä poissa vähintään tunnin. Ai että teki hyvää olla hiljaa! Kun pojat tuli takasin, olin paljon paremmalla tuulella (tietenkään sillä miehen tuomalla suklaalla ei ollu mitään tekemistä mun mielentilan muutoksen kanssa ). Että kyllä se tympeily on mahdollista lapsenkin kanssa.

 

Heh, joo. Voihan sen näinkin olla, paitsi sitten jos on vaikka miehelläkin ollut rankka päivä jne B)

Oon kyllä niin koomassa ollut tänään, ettei mitään tolkkua. Tosin siivosin kyllä koko huushollin aamulla, en minä sillä. Mutta västytää ja tekis mieli ottaa torkut. Mutten viitti, ku nukahdan sit pariksi tunniksi. Että ehkäpä meen tasa juomaan miljoonanen kahvikipposen, vaikka mun piti vähentää sitäki.

Pitänee lähtee hurtat lenkittämään, jospa tästäki päivästä jotain tulis

 

plääh, mies lähti juhlimaan ja meitsi jäi yksin kotiin vietteleen perjantai-iltaa... tyttönenkin on nukkumassa, telkkari on kerrankin kiinni ja kotona on ihmeen hiljaista.

metsätähtönen, nauti toki kahvista kaikessa rauhassa! sitten kun olet raskaana se haisee mielestäsi moottoriöljylle ja jos ei haise, niin viimeistään loppuraskaudesta sua närästää ja pissittää niin paljon ettet vilkaisekkaan kahvikupiin päin. ja niin saat helpon vieroituskuurin liiasta kahvin kittaamisesta, toimii tehokkaasti kuin sähköpanta!

pitäis varmaan ryömiä punkkaan päin, tytteli herää viideltä aamulla, mikäli vanhat merkit paikkansa pitää. mukavaa perjantaita toiveilijasiskot!

 

Joo, voi olla tosiaan, että keksin vähän muitakin tekosyitä kahvin kittaukseen kuin mitä Leli sanoi Tosiaan tuo kahvijuopottelu on siitä huonoa, että saa huonommin unen ja pissattaa yöllä ja käkkärää. Toisaalta tykkään juoda kahvia. Että minkäs teet. Juon myös vettä siinä samalla. Oon aamuisin, varsinki kotona, sellainen et juon koko ajan jotain. Vettä jne. Ku en enää illemmasta juuri muista juoda vettä ja muutak, vaikka pitäis.

Täällä ollaan kouluhommia, kesäkurssia, puskettu koko vkl. Sain valmiiksi onneksi, vaikka oli oikeesti tosi vaikeita. Huh. Noh, tärähtipä siitä 5 opintopistettä. Että hähää niille tehtäville B) (Kyllä, pientä väsymystä ilmassa ).

Tänään onneksi tulee nuo taru sormusten herra-jutut, tai yks niistä. Ei tartte tehdä mitään.

Mullei oo oikeen erityisemmin juttua, oon ihan töttöröö noista kouluhommista. On vähän epäilyttävä olo, että liekö migreeni iskemässä. Että ehkä parempi häipyä tästä konene ääreltä.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille jo näin etukäteen ja leppoisaa iltaa =)

 

Up!

Mulla olis tänään tentti microsoftin noihin ohjelmistoihin liittyen. Hieman jännittää, että muistanko aina tallennella välissä. Mikään muu ei jännitä, mutta ku tuo. Oon ihan onneton, että usein unohdan sen tehdä ja sitten..tsadaa! Kaikki alusta ja hirveellä kiireellä..jos ehtii tehdä.

Oon koiran kanssa nyt pari päivää pyörän kanssa kulkenut, siis vaan toisen kanssa. Ja kyllä se on selkeesti tykännyt. Harmi vaan, kun en voi tässä päivällä jne käyttää, kun toinen ei osaa oikeen olla yksin kotona. Eihän se muuten, mutta siis nyt aamuisin ois vaan niin paljon viileempää. Aika pientä lenkkiä ollaan menty ja semmosta kävelyravia, välillä taukoja, ettei kyllästy. Mutta selkeesti koira nauttii, ku saa tuota liikuntaa lisää. Meillä siis toinen koira on pienempi ja ei pidä just tuollaisista jutuista yhtään. Pitää nimenomaan nuuskimsiesta ja ehkä mökillä vapaana jonkin verran polkuja pitkin juoksentelee, vaikka onkin nuorempi (mutta pienempi pätyjalka). Joten uhkaa toiselta koiralta jäädä sitten tuollaiset hetket poissa, joita kuitenkin tarttis.

Onko teillä kellään koirien kanssa jotain pyörähärveliä? Kun olisi mukavampi, jos se koira olisi vähän enemmän taaempana. Mietin vaan, että minkähän hintaisia nuo on ja minkä näköisiä..kun pyörällä kuljen muutenkin..että ovatko eessä jne. Pitää miettiä tuollaista.

 

Tänne ei kuulu sen kummempaa. Töissä olin nyt neljä päivää, siivosin vuokrafirman kautta ja täytyy nostaa hattua kaikille heille, jotka siivoavat päivästä toiseen kokopäiväisesti!! Mulla on jalat ja selkä ihan kipeinä, jalkoja särkee ja ovat lähes tunnottomat kun on päivät pitäny olla jalkojen päällä ja ravata edestakasin! Täysin aliarvostettu- ja palkattu työ mielestäni.

Koirajutskat on edenneet millin verran, olemme olleet lähellä asuvan kasvattajan kanssa yhteydessä pentuesuunnitelmien tiimoilta. Vielä ei oo varmaa, astuttaako kasvattaja just tätä narttua, mutta suunnitelmiahan saapi olla :saint: Ja isävaihtoehdotkin vaikuttivat paperilla oikein hyviltä. Oi kun saisin oman huiskuhännän... :heart:

Vauva-asiat: Sellaisia ei ole Kuume on mennyt vaihteeksi taka-alalle muun kiireen keskellä. Nyt tässä on aikamoinen surukin edessä, koska ystäväni viikon ikäinen vauva on vakavasti sairas ja voi nukkua pois hetkellä minä hyvänsä. Pitää yrittää olla ystävän tukena niin hyvin kuin vaan pystyy, mutta tuossa tilanteessa ei oikein sanoja meinaa löytyä. :'(

Mukavaa viikkoa kaikille!

 

jn1, ite oon kans tehnyt aina kesät täyspäiväisesti siivoushommia ja muulloin koulun ohessa. Ja voin sanoa ihan samaa, että homma on niin peestä..että oikeesti. En ite ensinnäkkää suostuis ikinä työhön, jossa pitää jatkuvasti mennä esimerkiksi kuudeksi töihin (mun jutut aina olleet tällaisia, jos ei opiskelun ohessa) ja toisekseen saa paljon kuraa niskaan ja ei ehdi tehdä asioita jne..siis hirvee kiire ja hirveetä hommaa..paikat ei kestä. Lisäksi mua huvitti, ku katoin jotain tanskalaisdokkaria erään ison firman toimista jossain tanskalaisessa yliopistollisessa sairaalassa..että ku on sotkusta ja muuta. Tekis mieli sanoa dokkarin tekijöille, että kuvitteleeko ne tosissaan, että halvalla saa hyvää? Ihan tosissaan? Monet oikeesti viittii natkuttaa jostain siivouksesta, muttei ymmärrä sitä että on otettu se halvin mahdollinen ja kaikista pienimmillä palveluilla. Ei siinä oikeesti ehdi tehdä sitä mitä pitäis, ihan mahdotonta. Ostaisivat vähä lisää vaikka siivousaikaa tai jotain, niin homma sujuisi. Huomaa taas, kuka tollakin alalla saa maksaa tuosta kovasta kilpailusta. Mulla itellä ei käsi kestä sitä moppausta, niin en voi enää opiskelujen ohessa tehdä sitä. Toisaalta oon aika helpottunut, koska on aika stressaavaa puuhaa (vaikka oonki siinä hyvä ja nopsa). Silti. Ja perehdytyskin on vähän niin ja näin. Eli vikaa on kyllä ihan firmoissakin, joka ikisessä on samat ongelmat. Olen verrannut

Jaksamista, jn1! Ei kyllä kuulosta yhtään reilulta, että oma vastasyntynyt lapsi on saman tien vakavasti sairas!

Ite kävin tekemässä sitten sen tentin kamalassa migreenissä, ihan ok meni silti. Mutta olipahan paha olo. Oli ihan pakko mennä, kun muuten se tenttikerta ois menny johonki loppusyksyyn..kuka noitakaan enää muistaa, kun en käytä ko. ohjelmaa yhtään. Ja lisäksi minä saatan unohtaa koko homman :saint: Joten sainpahan senkin hiodettua! Helpotti.

Siis jossain EastEndersissä on semmone yh. Niin joku äijä tuli sitten pubista hirveellä vauhdilla ja kaato tyhjät vaunut. NIin ne vaunut meni muka rikki siitä?! Minkä luokan vaunuja ne siellä oikeen käyttää? B) Näyttivät kuitenki ihan siisteiltä jne, oikeestaan uusilta, että tuskinpa ois siitä hajonnut. Se koppakin lähti siitä irti ja mietin, että joko se ei ollu kii ollenkaa tai sitten tosi huonosti..tuli siitä tosiaan mieleen, että minkälaisia kiinnityksiä teillä noissa on? Koska se koppa tosiaan lensi ja muuta vastaavaa, että mietin vaan kuinka surkeet vaunut voi mukamas olla En jotenki jaksa uskoa, että tuollasia on ja kukaan ostais, jos ois. Noh. Toivottavasti olen oikeassa.

Täällä muistin yhtäkkiä, et mulla on jäänyt yksi ikkuna vielä pesemättä. Pitäis pestä sekin. Se vähän kuin odotti, että saadaa tietokonepöydässä vaihdettua ite tietokoneen paikkaa jne..niin nyt sais aukiki tuon. Jooh.

Läpäläpä. Minäpä meen =)

 

Mulla on taas ollut vähän pidempi aika siitä, kun oon viimeksi käynyt täällä lueskelemassa. Nyt on ollut niin paljon kaikkea muuta häslinkiä, että vauvahaaveilutkin ovat pysytelleet hieman taka-alalla. Toisaalta parempi niin, niin kuluu se aikakin nopeammin =)

Onko teillä muilla välillä pelkoa siitä, mitä kaikkea se lapsi tuo tullessaan? Itsellä, kun on esikoinen vasta haaveissa, tulee välillä pohdittua, että kuinka elämä tuleekaan muuttumaan lapsen myötä, miten se tulee vaikuttamaan parisuhteeseen ja yleensäkin kaikkeen. Ennen en edes muista miettineeni tällaisia, mutta aina vain, kun tullaan lähemmäksi sitä ajankohtaa, kun lapsenteko voitaisiin aloittaa nämä ajatukset tulevat vahvemmin vain mieleen. Onko mulla jotain rimakauhua? Oonko mä ainut? Ja lapsesta olen haaveillut jo vuosia... :/

 

white gold: Kun mä kuumeilin esikoista, olin niin biologisen kelloni vietävissä etten oikeestaan edes pysähtynyt ajattelemaan, miten lapsi tulisi vaikuttamaan meidän parisuhteeseen. Mulla oli (ja on aina ollut, kaiken muunkin suhteen ) vaan niin kova luottamus siihen, että kaikki menee hyvin etten osannut pelätä. Ja ihan hyvin meillä menee. Toki unenpuute saa joskus aikaan sen, että ihan turhista asioista väännetään kättä, ja toisaalta joskus tapellaan paljon isommista asioista kuin koskaan ennen lasta - kaikki pojan hoitoon liittyvät asiat on etenkin äidille sydämenasioita, jotka herkistää helposti. Mun mielestä kyse on kuitenkin ennen kaikkea siitä, että päättää pysyä yhdessä. Kyllä me tapellaan mutta sovitaan aina saman vuorokauden sisällä.

Parisuhteen ulkopuolella on toki moni asia muuttunut - mutta pääasiassa parempaan suuntaan. Oon käynyt tyttöjen kanssa juhlimassa synnytyksen jälkeen ehkä kolme kertaa (+ omat häät) enkä todellakaan kaipaa sitä baarielämää. Jos jotain muutosta nykyiseen toivoisin niin enemmän omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Sitä, että saa olla hiljaa eikä tarvii kuunnella kenenkään kitinää. Tosin tätäkin saan, kun tulee mitta täyteen, koska mies vie silloin pojan mukanaan ja pysyy poissa muutaman tunnin. Sekä tietty toi ukko vois pelata vähän vähemmän tota Wiitä (jonka tosiaan itse ostin sille huomenlahjaksi... BIG mistake!).

Niin ja oishan se kiva nukkua vähän paremmin. Mutta kaiken kaikkiaan tääkin on mun mielestä aika pitkälti asennekysymys, että miten paljon antaa lapsen muuttaa elämää. Me ollaan esimerkiksi miehen kanssa molemmat kovia reissaajia eikä me tästä intohimosta aiota tinkiä vaan siksi, että meillä on nyt lapsi. Täytyy vaan suunnitella ne matkat vähän tarkemmin ja mennä lapsen ehdoilla. Tietysti myös sen lapsen luonne ja vaikka terveys vaikuttaa siihen, miten helppoa/haastavaa arki tulee olemaan, mutta itse melko tyytyväisen lapsen äitinä uskon siihen, että kunhan itse jaksaa olla rauhallinen ja kärsivällinen eikä stressaa (myös odotusaikana) niin lapsikin on tyytyväinen. Terveysongelmat on sitten tietysti asia erikseen, mutta niihin kun ei voi kuitenkaan vaikuttaa niin turha niistäkään on hermoilla etukäteen.

Kaikki menee ihan hyvin.