Haaveissa vauva noin 2011-12!!*Otsikkoa muokattu*

heippa hei pitkästä aikaa...

täällä kuumeillaan edelleen

on tää kauheeta kun ei saa mielestään tota vauva/raskauskuumetta... pitäis keksiä jotain muuta kiinnostavaa mut en millään keksi... ja vaikka tien at nyt ei oo aika hankkia kolmatta ni siilti mä en vaan pysty ajattelemaan muuta... jotenki syö voimia :/
oon pohtinut jos menisin tammikuussa oppisopimuksella opikelemaan kampaajaksi mutta en osaa päättää että haluanko jatkaa perhepäivähoitajan työtä (vakipaikka) muutaman vuoden ja mennä sitten lähihoitajan töihin joka on ammattini... en tiiä.. ja haave tuosta lapsesta sekoittaa mun suunnitelmia koko ajanpitäis varmaan vaan unohtaa tuo vauva haave elää ja edetä tässä alämän tilanteessa ja sitten kun mieskin on valmis hankkimaan kolmatta niin uskoa siihen että kyllä ne asiat saa sitten järjestettyä kun on raskaana eikä stressata etukäteen ja luopua haaveista... tarkoitan siis sitä kun haluaisin että seuraavan kerran kun olen äitiyomalla olisi minulla edes hieman parempiäitiysraha kuin minimi.. pölhää varmaa nyt jo stressaa tollasii mutta nyt hoitolapset heräs pitää mennä :wave:

-äiti88,Liisa 3v4kk ja Leevi 9kk3vk-

 

Haha, mun äiti oli nähnyt unta, että meidän lapsille tulee ikäeroa alle kaks vuotta eli viimeistään ens keväänä pitäis olla siemenet itämässä. Äiti on pelottavan usein ollut oikeassa näissä jutuissa... En kyllä pistäis pahakseni.

 

Kannattaa, äiti88, varmaan ottaa selvää että kauas nuo oppisoparit kampaamohommissa kestää. Oot varmaan ottanutkin jo. Mutta siis sekin varmaan paljon auttaa tuossa suunnitelussa. Mua ittee joskus kiinnosti kampaajan ammatti, ei ehkä loppupeleissä ammattilaiseksi asti, mutta silleen muuten. Onneksi on niin herkkä iho, etten tohon ammattiin pystyis..kun oon ihan varma, että se ois mulle väärä. Mutta tuo tosiaan kysyy hyvää ihoa. Tiedän parikin kampaajaksi valmistunutta, jotka joutu loppuajan käymään paperitentteinä kaikki kokeet ja muut, koska olivat herkistyneet aineille..eli eivät pystyneet kampaajan töihin sitten. Mutta tuo on kyllä siitä mielenkiintoinen ammatti, että ihan varmasti tulee koko ajan uutta =) Mielestäni se on aika tärkeää, ettei jumiuduttava ole ammatti..

Minä en kehtaa kysyä mitään meidän äidiltä nykyisin raskausasioita. Ois mukava tietää, että onko hänellä testit näyttäneet missä vaiheessa plussaa, onko mitä oireita ollut ja niin edelleen. Mutten kehtaa, koska sitten se heti alkaa miettimään että mitä ja milloin ja niin edelleen. Varsinkin kun ollaan tässä naimisiin menossa. Että tota noin..parempi olla kysymättä toistaiseksi B)

 

pitkästä aikaa. meillä riittää tohinaa kun mies on lähtenyt koulunpenkille ja ollaan tyttösen kanssa kaksin kotimiehinä...

jenkkivaimo, mä allekirjotan kans ton jutun äideistä: ne kyllä tietää! mein äiti sanoi nähneensä unta, missä kerroin odottavani vauvaa ja olin ikionnellinen. kaksi viikkoa sen jälkeen plussasin. kaiken lisäksi plussa tuli ihan puun takaa, ei ollut edes mitään varsinaista yritystä päällä silloin. oli hauska kertoa äiskälle, että silloin kun näit sitä unta niin olin jo raskaana.

 

Mulle ei oo hirveesti tollasia vauvajuttuja kerrottu. Ehkä sekin, että ikää 24 ja opinnot kesken. Niin kukaan ei halua yllyttää ainakaan :saint: No, eivätpäs tiedä meidän vauva-suunnitelmista mitään. Kuinkas moni teillä tietää vauvahaaveista jne? Meillä on lähinnä minä ja mies, sitten neuvolaan mainitsin tuossa aiemmin että saan sit vielä papa-ajan uuden siihen ennen (mulla on tämmönen päähänpinttymä, että se kannattais käydä vielä just ennen yritystä katsomassa vaikka vajaa vuosi sitten onkin viime testistä). Muille ei oo kerrottu. Toisaalta ei tule paineita ja sitten..noh, jotenkin se tuntuu niin omalta asialta. Varsinkin kun mun puolelta lähipiiris ei juuri lapsiperheitä vielä ole..pari tsipaletta vain.

 

Leli82: Mun äiti näki aikoinaan unta, että mun veljen luona vieraili haikara tai jotain muuta tosi hienovaraisen metaforista, ja sanoi sit pikkuveljelle (tuolloin täyttämässä 20 ja suht tuoreessa seurustelusuhteessa) että nyt kannattaa olla varovainen ja käyttää sitä kondomia, jos ette halua jälkikasvua. Broidi siihen jotain murisi, mutta niinhän siinä kävi että just noihin aikoihin hänen tyttis tuli raskaaksi vahingossa. Päättivät sit pitää veijarinsa, ja onneksi pitivät - nyt on ihana, ylivilkas 3-vuotias, ja pikkusiskokin on jo hällä.

Meillä täällä mies muuttuu päivä päivältä myönteisemmäksi vauvan suhteen, luulenpa että kunhan lopetan imettämisen (tällä hetkellä keskeytetyn rinnalla ainut ehkäisy meillä) pojan 1-vuotispäivän tienoilla tammikuussa, niin meillä alkaa vähän aktiivisempi yritys. Että saattaa tulla jo vuoden 2010 puolella. No mutta katotaan, miten elämä vie.

 

Tänne onkin tullut oikein listakin. =) Mä en kyllä uskalla mihinkään listoille lähteä kun ei nyt ole vielä mitään selvää "suunnitelmaakaan". Me ei kyllä varsinaisesti olla kerrottu kenellekään vauvahaaveista. Jos joku on kysynyt niin sillon oon vaan sanonu että katotaan nyt ensin koulu loppuun ja sitten eteenpäin.

Nyt on pakko vähän purkaa omaa napaa. Kun mulla on toi hormonikierukka ollut hiukan vajaan vuoden eikä vieläkään ole noi vuodot vieläkään asettunut. Tai kun siis varsinaisia vuotoja ei olekaan vaan sitä hemmetin tiputtelua jatkuvasti. Alan olla hiton kypsä siihen. Eilen mulla tuli ihan järkyttävät mahakivut ja välillä tuntu oikealla puolella. Hartiaankin pisti. Rupesin siinä sitten diagnoosia vääntämään itselleni ja päädyin että vois olla kohdunulkonen raskaus. Panikoin sitä aikani kunnes kipasin hakemaan testin ja negaa se onneksi oli. Peläytti kuitenkin ihan kunnolla. Nyt alan olla ihan kurkkuani myöten täynnä tuota härveliä. Lankojakin koittelin enkä tunne kuin yhden että mahtaakohan olla edes siellä missä kuuluisi. Mies sanoi että otetaan se pois ja jatketaan kumilinjalla ettei mun tarvii tunkea minkään sortin hormoneja itseeni. Sanoin etten oikein luota kumien ehkäsytehoon niin mies vaan sanoi että sitten se on kohtalo jos niin käy. :heart: Samaan syssyyn se sanoi että voitaisiin aloittaa yrittäminen sitten jo keväällä hänen puolestaan kunhan mahdun hääpukuuni. On toi mun ukkeli vaan niin ihana.

Tuntuu täällä muillakin haaveet vähän aikaistuvan. :heart: Itse en nyt ihan tiedä mitä teen kun onhan toi härveli ollut aika kallis vuoden leluksi mutta jos menetän sen kanssa järkeni niin onko se sen arvoista? Auttakaa pulassa olevaa neitoa

 

Helinä-87, aika monet tutut on valitellut noista kierukoista ja otattaneet pois ennen aikojaan. itellä ei oo kokemusta, mutta ei mun mielestä ole sen arvoista jos saa koko ajan saa kulkee rätti haarovälissä. oletko käynyt lääkärillä kyselemässä asiasta?
ja eipä se kierukkakaan ole mikään satavarma. mun pikkubroidi päätti tulla maailmaan kierukasta piitamatta...

jenkkivaimo, meillä myös mies alkanut lämmetä oikeen tosissaan. toisesta vauvasta puhutaan usein ja saas nähdä aikastuuko toi meidänkin yrityksen alkaminen.
esikoinen ei vaan ole sieltä helpoimmasta päästä. yöt riekutaan tissillä tunnin parin välein ja äiti on välillä niin puhki, ettei puhettakaan toisesta mokomasta ennekuin rauhoittuu nuo yöt...

Metsätähtönen, mä olen kyllä ihan avoimesti sanonut sisaruksille, hyville ystäville ja äidille, että haluan lisää lapsia ja EHKÄ jo lähitulevaisuudessa. mutta olen myöskin sanonut, että olisi kiva vielä opiskella. eli meille tulee toinen vauva tai ei...
sitten kun aletaan yrittämään, niin olen kyllä hissukseen asiasta ennenkuin tärppää (jos tärppää).

 

Helinä, jouduit ilmeisesti maksamaan tuon? Itse nimettäin olisin saanut, tai siis saan edelleen, ensimmäisen kierukan ilmaiseksi..oli se kupari tai hormoni. Ajattelin jomman kumman ottaa sitten, kun joskus olisi esikoinen. Sitä ennen en viitsi vähäksi ajaksi.

Mukavalta kuulotaa, kun monilla on miehet lämmenneet :heart: Meillä on tuo tosiaan sovittuna, itse siirsin sitä pari kk..että saa nähdä miten käy keväällä Vai oonko keväällä jo pitkän kuumeilun takia niin kurkkuani myöten täynnä ettei koko aihe enää kiinnosta

Mulla on vähän helinän kanssa samaa hommaa, että on niin kipee vatta tässä ollut ja muuta että teen tällä viikolla kyllä testin kunhan postista tulevat. Ja jos siinä ei mitään näy, niin lähen lääkäriin. Sit mulla muuten on ihan varmasti pissatulehdus tai joku kohtutulehdus tai jotain..on oikeesti todella kipeä vatsa ollut jo yli viikon. Pelkään siis, et ois joku pissatulehdus ja kohta menee munuaisiin saakka. Mutta itse pissaaminen ei käy kipeää, käyn vaan siis 1.5h välein ainaki pissalla. Eli en tiiä sit mikä hätänä. Muitaki juttuja kehossa yhtä aikaa. Eniten kuitenki veikkaan, että oon taas vaan niin hädissäni ja nuo minit aiheuttaa mulle kiusaa =) Hormonit on kuitenkin aina hormoneja, niin noista ei tiedä. Mutta kyllä on pakko lähtee lääkäris käymään, eihän sitä tiedä jos on joku asia oikeesti vialla..ja hoitoa tarvitsevaa.

Mulla alkaa huomenna työt opintojen ohessa, saa nähdä kauanko jaksan niitä tehdä, mut vielä on ainaki hyvä fiilis. Ei ole ihan suoraan siis oman alan, kun ei oo vielä työharjotteluita omalta alalta takana, mutta katsotaan kyllä ton alan työkokemukseksi sinällään.

Ootteko muuten hankkineet jotain kiikkustuoleja tms, te jotka siis joudutte paljon yöllä imettämään ja on vaikka vähän vaikea lapsi? Tuli vaan mieleen tässä, kun äitini käytännössä siinä nukkui ja piti minua muistaakseni kantoliinassa. Mulla oli siis hirveästi vatsavaivoja ja koliikki siihen päälle, niin raakuin kaikki yöt kipeänä. Ja äidin vatsa siis ihnusti lämmitti :heart: Jostain luin, että tuo estää sitä päälle nukahtamista. Mutta ei meille kyläl mahdu yksikään kiikkustuoli...toivon siis koliikitonta ja vatsavaivaton lasta..sen verran mitä voi. Tai ei ainakaan yhtä kamalaa kuin minä olin vauvana.

Joo, mulla on Leli varmaan tuoki että meille olis tulossa esikoinen. Ja jännäsin jotenki jo hääuutisia kertoa, et alkaako ihmiset kyttäämään mun mahaa et oonko raskaana tai jotain Mutta tosiaan kun lähipiirissä on viel käaiken lisäks niin vähän lapsiperheitä, että kai se sit sen tähden on vähän sillee ettei huvita kertoa. Oon sen verran lähimmälle parille kaverille sanonut, et on meilä suunnitelmat jo valmiina =) Ja sitten oon parille noille äidille (hauskasti luokiteltu nämä ystävät!) sanonut, että meilä on yritys ennen ku opinnot päättyy ja näin vähän tarkemmin. Ehkä siinä on se, että enemmän uskaltaa kertoa sellaisille, joilla on ns. oma lehmä ojassa tai jotain Ja toinen on se, että vähä katson että nuo lapsiasiat on meidän bisneksiä. Toivon vaan, että kummallaki ois paikat kunnossa ettei ongelmia tulisi.

 

moikka

taas on suunnitelmat muuttuneet

päädyin että en mene opiskelemaan vaan että pysyn tässä perhepäivähoitajan työssä jotta saan olla lasteni kanssa kotona! ja eilen oltiin miehen kanssa treffeillä porissa saatiin sitten myös oikeen juteltua tulevaisuudesta! sovittiin että tuolloin 2010 syksyllä poistatan kierukan ja kolmas lapsi saa tulla ja että naimisiin mennään kesällä 2012 kuitenin nämä sillälailla että siirtääkin voidaan jos toisesta siltä tuntuu...kun tähän asti se olen ollut vain minä joka on kolmannesta haaveillut!

tämän syksyn ja ensi kevään aikana olen ajatellut vähän tiputtaa painoa, vaikka en mikään ylipainoinen olekkaan mutta kun olin kolmivuorotyössä niin paino pääsi vähän nousemaan... jospa ensikesään mennesssä painoa olis tippunut sellainen 8 kiloa... olenhan tämän vuoden puolla tiputtanut jo noin 8 kiloa osa oli kyllä raskauskiloja mutta kuitenkin..!

mutta nyt lepäämään kun muksutkin lepäilee..

-äiti88,Liisa 3v4kk ja Leevi 10kk-

 

Heips!

äiti88: ihania suunnitelmia teillä, hyvältä kuullostaa :heart:!

Helinä: mulla on kans hormonikierukka, ollut kohta vuoden. Alussa tiputteli pari viikkoa ja nyt on ollut parit "menkat", vähän tiputellu reilun kuukauden välein. Mulle sopii siis ihan hyvin, ei mitään ongelmia, mutta oon kans kuullut että monilla tuota jatkuvaa tiputtelua. En mäkään tätä tod.näk. aio viittä vuotta pitää, mutta vuoden nyt vielä ainakin. Tulee rahoille vastinetta, ei tosiaan mikään kaikista halvin kertainvestointi . Ja onhan tää aika vaivaton ehkäisy, jos ei oireile mitenkään.

Metsätähtönen: meillä oli keinutuoli, mutta en mä siinä koskaan imettänyt ja nyt on jo myyty pois. Samoin imetystyynyä en koskaan käyttänyt, nyt se on miehen rötväystyynynä iltaisin tuossa olkkarin lattialla kun katselee telkkaa . Esikoisella oli jonkun verran iltaitkuisuutta mut meni parhaiten ohi ihan sylissä ns. lentokoneasennossa kanniskelemalla. Ilmavaivoja tais olla, tai mitä lie vatsanpuruja.

Jaahas, nyt nuo minun nuhanenät jo heräilee :wave:

Sumppis

 

Nonniin aika härvelin poistoon on varattu. Terkkarikin oli sitä mieltä että ei ole mitään järkeä pitää kun tiputtelun olisi luullut loppuvan jo puolen vuoden jälkeen ja tuskin se tilanne tästä kummemmaksi muuttuu. Kiitokset teille kannanotoistanne. =) Ja juu Metsätähtönen jouduin maksamaan itse. Tosin se maksoi "vain" 115 eli ilmeisesti jotain korvattiin koska se oikea hinta taitaa olla 150 kieppeillä. Laskin että hinnaksi tuli 11.50 kuukaudessa kun 10 kuukautta se ehti olemaan. Vähemmän kuitenkin kun renkaat mitä ennen käytin. Jospas sitten rupeis opettelemaan omaa kehoaan kun ei ole pitkään aikaan luomuna toiminut tuo kierto. Jännityksellä odotan. Oli muuten outoa ettei terkka sanonut mitään että pitäis rueta kumia käyttämään ennen sitä poistoa. Mulla olis sellanen mielikuva että viikkoa ennen poistoa pitäis alottaa joku muu keino rinnalle. Pitänee lueskella.

Mä olen kans miettinyt tuota kiikkustuoli asiaa. Meillä on kotona sellainen ollut kun ollaan oltu pieniä. Muistan kun äiti yöllä kiikkusteli pikkuveljen kanssa kun sitä valvotti. Varmaankin ihan kätevä peli. Semmosen sais varmaan joltain sukulaisilta lainaankin niin ei tarvii omaa ostaa.

 

Äiti88, kuulostaa hyvältä :heart:

Mulla ei ollut mitään hätää tuloksissa, ei pissatulehdusta ja ei raskautta. Ja minä oon edelleen ihan varma, että mulla on pissatulehdus. Tiedän, täällä ollaan ihan höyrähdetty. Mutta sanoi vaan, että soittele uudestaan jos ei lopu. Että ehkä tämä on sitten minejä tai jotain. Jotenkin vaan niin kamalasti pelkään sitäkin, että minejen jälkeen ois tullut muutoksia ja ois jotain ongelmia tullut munasarjoihin jne. Kun siinä on vaan yhtä hormonia, joka ei käsittääkseni ole just se, joka pitää pois noita ikävämpiä juttuja. Mutta jospa se nyt vaan ois niin, että minit kiukuttelee ja niin edelleen. Soitan sille kyllä loppuvkosta, jos samat ongelmat jatkuu. Tai itseasiassa kaiketi jo to pitäis soitella..muuten pitää koko vkl taas kärvistellä. Mutta jotneki yhtä aikaa tuntuu,että kun tulehdusta ei ollut..niin vaivaanko turhaan..mutta kivut onk yllä ihan aitoja :ashamed: Mutta en oikeen tykkää vaivata..

Oon niin poikki työvuorosta, että taidan lähtee telkkua tölläämään kirjaimellisesti. Moik!

 

Heippa kaikille!

Olipa ihanaa löytää tämä ketju. Olen äiti vuosimallia -78 ja meillä on kaksi lasta 4,5v ja 2,5v. Kolmannesta ollaan haaveiltu jonkin aikaa ja miehen kanssa ollaan sovittu, että hormonikierukka lentää metsään ensi keväänä (helmi-maaliskuussa) ja toukokuussa alkaa yritys. Olin kahden ekan lapsen kanssa kotona reilut kolme vuotta. Ajatuksena oli, että kun vakipaikan saan niin heti vaan vauvantekoon. Nyt mulla on vakityö, mutta työ on todella vaativa ja stressaava, enkä tässä tilanteessa uskalla ryhtyä vauvantekoon -tiedä mitä tämä stressi pikkuiselle aiheuttaisi! Siispä päätimme miehen kanssa vähän lykätä suunnitelmia.
Vauvakuume on jo aivan hirveä, ja tuntuu etten ollenkaan jaksaisi odottaa toukokuuhun :headwall: Siksi olinkin niin onnellinen kun löysin tämän ketjun. Kivaa nähdä että muutkin suunnittelevat pitkälle.

Minut saa lisätä listaan!

 

tervehdys toiveijaporukka! ja tervetuloa uudet.

meidän pikkuneiti on oppinut ryömimään. :heart: äiti täällä ihan liikuttuneena kattelee kun toinen menee kuin mittarimato tuolla laminaatilla.

vauvakuume on taas vähän tasoittunut. nyt tuntuu että ihan hyvin jaksaa ventata tuonne kevääseen. ihmeellisesti aaltoilee... ens viikolla voi olla taas sellanen olo et tahtoo toisen nyt heti. no, tää yrittämisen alottamisen kuumeilukin on kivaa.

keinutuoli olisi ihana. just viikko sitten kirpparilla tyyppäsin yhtä vanhaa mustaa tuolia tyttö sylissä ja oi kun oli kivaa keinua. valitettavasti tähän asuntoon ei mahdu... :kieh: ehkä sitten kun joskus päästään muuttamaan pois tästä rotankolosta.

mukavaa päivänjatkoa kaikille! =)

 

Tervetuloa uusille :flower:

Ja piti heti perään sanoa, etten edes muista onko meilä listaa? Pitää käydä katsomassa, tuli jonkin sortin black out B) Hankala tämän kaksplussan kanssa, kun ei voi selata kommentteja kuin samalta sivulta mihin vastaa..päh!

TÄällä sairastellaan. Että näin lähdettiin viikonloppuun B) Mitäs vkl-suunnitelmia?

Sama homma täällä, Leli..ei mahdu ykskää kiikkustuoli! Ei vaikka kui yrittäis. Tai mahtuis, okei..mutta sillä ei vois käytännössä kiikkua. Ja löis koko ajan varpaan. Ne kyl vie todella paljon tilaa. Sit on eriksee selainen kiikkustuoli, jossa on jouset ja ei kiiku paljon taaksepäin..mutta luulen että siinä nimenomaan menee se köllöttely etu ja kehon rentous ym. Muuten ne ovat kätsyjä esim. mummoille =) Ja vähän nuoremmillekki.

 

Jaa, eipä tosiaan taidakaan olla mitään listaa... No, mutta täällä kuitenkin ollaan samoissa tunnelmissa muiden kanssa Kumma juttu tuo vauvakuume, välillä tuntee niin vahvasti että syli on tyhjä ja sydän kaipaa, ja välillä taas menee muutamakin viikko ihan kivuttomasti kuumeilematta.

 

Toukokuussa, meillä on listasta ollut puhetta mutta sitä ei oo oikeen kukaan saanut aikaiseksi tehdä B)

Mulla on ihan sama homma, että kuume aaltoilee. Jos on paljon hommaa ja stressiä, niin ajattelee että tähän vielä lapsikin. Mutta sitten taas ajattelee monesti, että meillä on kaikki palikat kunnossa ja ei oikeen koskaan käydä missään bilettämässä tai tälleen enää niin miksei tässä lapsikin menis. VArsinkin kun ei myöskään juuri matkustella kuin kotimaassa kotikaupunkiin ja näin..niin ei ole sellaisia juttuja, joita jotkut joutuvat miettimään. Tietysti aina lapst rajoittavat, onko se tullut muuten jollekin erityisesti jossain tilanteessa yllätyksenä? Huomasin tuossa yhden ystävän kanssa, että hänelle pari kertaa tuli ihan kuin ahaa-elämys tmv, ettei voikaan lähtee nyt bilistä pelaamaan..että pitäis hankkia lapselle hoitaja siksi ajaksi (alussa siis) Huvitti jotenkin. Itellä on nuo lemmikit, niin tietyllä tapaa oppinut että ne rajoittavat elämää (jos sen niin haluaa nähdä).

 

kyllähän meillä lista on. löytyy ihan tältä sivulta. VellaVanilla sitä on päivitellyt. pitäisi avata uusi pino niin saataisiin lista ekalle sivulle.

 

Leli, niinpä onkin. Olin jo unohtanut koko listan B) Pistän nyt kyllä flunssan piikkin nämä sekoilut.

 

Huh, tultiin just kotiin 5 päivän tehoreissulta Irlantiin. Lennettiin Dubliniin, josta 2,5 h bussimatka Belfastiin. Siellä sukulaisten luona 2,5 päivää ja sit bussilla takas Dubliniin, jossa 2 päivää. Tänään herättiin aamuviideltä paikallista aikaa että ehittiin koneeseen. ONNEKSI meidän mukula on tullut vanhempiinsa, ihan selkeesti syntynyt reissaajaksi. Eka kerta koneessa meni aivan superhienosti, Ossi jopa vikitteli yhtä "vanhempaa leidiä" (pieni tyttö 1 vee) joka istui meidän edessä. Yöt meni yhtä huonosti kuin kotona, ja siihen kun päälle lisää pitkät päivät niin ollaan kyllä kaikki kolme ihan puolikuolleita. Mä sain jo tirsat vedettyä, nyt ukko jatkaa pojan kanssa unia. 2,5 tuntia on kohta vauva koisinut, reppana. :heart:

Ossi nousee nyt ihan suvereenisti seisomaan tukea vasten. Aika hurjaa, miten aika menee..

Kuumeillaan, kuumeillaan... Mä näin jo unta meidän seuraavan pojan nimestäkin. Ei menny miehelle läpi, mutta onhan tässä aikaa.

Metsätähtönen kyseli onko rajoittanut elämää. No tuolla matkalla sen huomasi, ettei illalla voinut jatkaa sitä kaupunkiin tutustumista normaaliin tapaan, mutta toisaalta oltiin aina niin poikki, ettei olis jaksettukaan. Mun mielestä lapsi ei niinkään rajoita elämää kuin se muuttaa sitä. Sit pitää vaan tehdä järjestelyjä sen muutoksen puitteissa.

 

Hyvä pointti, Jenkkivaimo. Mutta joskus tuntuu, että monet urputtaa lapsista niinkui ne kokisi rajoittavana. Mielestäni tuo elämän muuttaminen on parempi termi. Aika paljon esim. omat lemmikitkin ovat elämää muuttaneet, toiset pitää näitä seikkoja rajoittavina.

Kamala flunssa täällä, joten eiku takas peiton alle.

 

mä myönnän, että olen tuntenut välillä ahdistavaksi lapsen tuoman elämänmuutoksen. annan sen kuitenkin itselleni anteeksi, koska muutos ympäriinsä seilaavasta merimiehestä kotiäidiksi on ollut todella raju. eli ammattini puolesta olen tottunut aina vaan lähtemään ja viettämään hyvinkin rikkinäistä elämää... ja nyt yhtäkkiä olenkin vain paikallani tässä. en kaipaisi takaisin entiseen, mutta joskus tekisi mieli repäistä ja lähteä. se levottumuus on vissiin verissä mulla. ehkä lähden sitten takaisin merille kun muksut on isoja. tai jos heittäisi jonkun lyhyen tuurauskeikan silloin tällöin.

mulla on reissu mutsin luo itäsuomeen edessä ensiviikolla. siinä on kyllin matkailua tuolle meidän tenavalle joka huutaa kuin haavoitettu hyeena joutuessaan autoon. ekan kerran kun mentiin sinne, niin neiti huusi koko neljä tuntia, minkä matka kesti. rankkaa.
:/

 

Leli82, Vauvat muuttuu niin nopeasti että ehkä tällä kertaa tyttö jaksaa jo paremmin. Ja kun oppii istumaan ja voi laittaa tavalliseen turvaistuimeen, josta näkee ulos, niin yleensä helpottaa.

Oon kyllä kiitollinen, että meidän poitsu jaksaa hienosti olla reissuissa mukana. Tänä vuonna vielä monta lentoa edessä, kun mennään viikoksi Tukholmaan ja sit jouluna neljäksi viikoksi Jenkkeihin (lennot Lontoon kautta New Yorkiin ja takas).

Mun vauva oppi taputtamaan. Ihana. :heart:

 

Kiva kun te "lapselliset" kerrotte omista mussukoistanne. :heart: Pistää hymyilyttämään. Mietin kans itse tota lapsen tuloa elämään muutoksena niinkun jenkkivaimo kirjottelikin, ei tullut rajoitus edes mieleen. Jotenkin olen ajatellut että se muutos "kuuluu" normaalin elämään. Toki kaikki ei edes halua tai saa lapsia. Välillä on tullut itselle mieleen että mitäs jos ei koskaan voikaan saada lapsia. Mulle se olis tosi kova pala mutta turhapa sellasia on etukäteen murehtia. :snotty: Täällä pitäisi mennä jo kumilinjalla ja korostetaan sanaa pitäisi. :ashamed: Mitäköhän tästäkin tulee kun heti alussa lipsutaan. No mutta nyt parannetaan tapamme.