Gallup: miten vartalosi muuttui?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Minni..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ensimmäisen lapseni sain kun olin 29v ja toisen saan 31v. Minusta jokainen voisi itse huolehtia siitä, ettei niitä ylimääräisiä kiloja pääse raskausaikana kertymään. Jos paino nousee raskausaikana 20 kg, niin ei se itsestään kyllä nouse. Moni antaa vain itselleen luvan syöpötellä herkkuja kun on raskaana. Toki etenkin alussa on syötävä usein pahan olon vuoksi, mutta kohtuus kaikessa. Itse syöpöttelin huoletta kun huomasin, ettei paino nouse normaalia enempää ja sama jatkui imetysaikana. Tuntui että olisin saanut syödä mitä vain ja miten paljon vain. Normaalitilassa lihoisin varmasti siitä syömisestä. Vaan jos olisin huomannut lihovani ylimääräistä, olisin taatusti tarkemmin katsonut syömisiäni.

Raskaus ja imetys muuttaa naisen kehoa muutenkin paljon, miksi pitää samalla päästää itsensä ihan rupsahtamaan (lue: lihomaan) ja sitten tuskailla kilojensa kanssa. Moni säästyisi mm. raskausarvilta kun ei hanki liikakiloja.
 
1. Mittasi ennen synnytystä? (pituus/paino)
Ennen raskautta 168/58. Ennen synnytystä 168/98
(Kaksosraskaus ja raskausmyrkytys. Kertyneestä painosta oli suurin osa nestettä.)

2. Mittasi synnytysten jälkeen?
Painoa oli viikko synnytyksen jälkeen 74kg. Nyt vuosi synnytyksestä ja paino entisellään enkä ole pahemmin katsonut mitä suuhuni pistän.

3. Muutokset kehossa? (rinnat, raskausarvet, tms)
Rinnat ennen raskautta olivat kokoa A75. Imetysliivit olivat F75 ja tällä hetkellä käytössä AA75. Rinnoissa ei kehumista.
Raskausarvilta vältyin kokonaan, vaikka sf-mitta oli loppumetreillä 48cm ja vatsan ympärys 135cm. Sitä voi pitää pienenä ihmeenä. Muutenkin kroppa on aika lailla entisensä, vatsan seudulla nahka on vähän löysempi ja vatsalihakset eivät kai ole aivan palautuneet.

4. Vinkkisi kehon kunnossapitoon? (käytitkö mitään rasvoja, öljyjä tms)
KÄytin weledan raskausarpiöljyä, kun monet sitä kehuivat.

Jos vielä joskus tulen raskaaksi ja odotan (toivottavasti) vain yhtä vauvaa, aion katsoa tarkemmin mitä syön ja kuntoilla, jos kunto vain antaa myöten.
 
1. Mittasi ennen synnytystä? (pituus/paino)
167 cm ja 57 kg.

2. Mittasi synnytysten jälkeen?

58 kg.

3. Muutokset kehossa? (rinnat, raskausarvet, tms)

Rinnat pienenivät vähän. Ei raskausarpia. Entinen ampiaisvyötärö ei palautunut, vaikka kilot lähtivätkin. Lihakset taisivat vaihtua kevyempään läskiin, koska jouduin lopettamaan raskausaikana aktiivisen urheiluharrastukseni.

4. Vinkkisi kehon kunnossapitoon? (käytitkö mitään rasvoja, öljyjä tms)

En rasvaillut. Jos kunto sallii, kannattaa liikkua. Minä jouduin lopettamaan liikunnan kokonaan pahoinvoinnin, liitoskipujen ja supistelujen takia ennen raskauden puoliväliä. Pahoinvoinnin takia oli lisäksi pakko syödä 1-2 h välein koko raskausajan. Kiloja kertyi lopulta yli 20, mutta ne sulivat itsestään imetyksen myötä 8 kk:n kuluessa synnytyksen jälkeen. Ei siis tarvitse ottaa stressiä kilojen kasaantumisesta, kunhan vain muistaa palata normaaliin ruokavalioon heti kun se on mahdollista.

Lantionpohjalihasjumppaa kannattaa ehdottomasti harrastaa, muuten alkaa lirahdella jo loppuraskauden aikana, kuten minulle kävi.

Tästä kyselystä unohtui mielestäni yksi tärkeä asia eli alapään muutokset synnytyksen jälkeen. Minulla oli vain vähäisiä repeämiä, mutta silti alapäähän jäi kovaa arpikudosta emättimen seinämään.
 
1. Mittasi ennen synnytystä? (pituus/paino)
169 cm / 73 kg raskauden alkaessa. 79 kg päivää ennen synnytystä ja raskausmyrkytyksessä eli iso osa nestettä.

2. Mittasi synnytysten jälkeen?
Pari päivää synnytyksen jälkeen 73 kg ja pari viikkoa sen jälkeen 68 kg. Olin masentunut raskausaikana ja söin huonosti - käytännössä siis laihduin. Kun masennuksesta loppui synnytykseen ja imetys ei käynnistynyt, lihoin äkkiä takaisin useamman kilon. Nyt vuosi synnytyksen jälkeen paino on taas tuossa 68 kilossa.

3. Muutokset kehossa? (rinnat, raskausarvet, tms)
Raskausarpia ei tullut mihinkään, maha ei tosin suuren suuri ollutkaan. Rinnat eivät kasvaneet eivätkä pienentyneet. Paino on tippunut, mutta vartalo on eri mallinen kuin ennen. Maha on pullataikinaa, joka ei tunnu kiinteytyvän ollenkaan. Vyötärö ei ole enää niin kapea kuin ennen (lihosin juuri ennen raskautta lyhyessä ajassa 5 kiloa, joten tuo 68 kg on ns. normaali painoni). Kovasti yritän tiputtaa painoa edelleen, mutta on todella vaikeaa - ehkä tässä alkaa ikä painaa, kun mittarissa on jo 37 vuotta.

4. Vinkkisi kehon kunnossapitoon? (käytitkö mitään rasvoja, öljyjä tms)
Rasvasin itseäni aina suihkun jälkeen ympäriinsä. Mahan alueella käytin Body Shopin Cocoa Stickiä päivittäin. En tiedä auttoiko, mutta niitä arpia ei ainakaan tullut.
 
Sanoin, herneenpalko ettei tarkoituksena ollut suututtaa ketään! Tottakai raskaus on yksilöllistä, mutta kuulostaa oudolta että jos syö suht normaalisti ja liikkuukin sen mitä voi sekä raskaus että imetysaikana, että kiloja voisi tulla kymmeniä koko ruljanssin aikana. Mutta enpä minä tiedä! Turha nyt kuitenkaan suuttua tuolla tavalla, kun kerran kirjoitin jo etukäteen että en tarkoittanut sitä pahalla!

Mutta lohduttavaa kuulla että moni on säilynyt hoikkana, joskin kropan "muodot" ovat hieman muuttuneet!

 
Ärsyttää jotenkin tuo, kun esimerkiksi nimin ihan hyvä paasaa että ei kannata sypötellä itseään läskiksi raskausaikana. Oletko tullut ajatelleeksi, että ihmisten aineenvaihdunta on erilainen ja jotkut lihovat helpommin kun toiset? Raskauskin harvoin aiheuttaa kaikille ihan samoja oireita tai muutoksia kehossa, ja jotkut vaan yksinkertaisesti lihovat raskausaikana, vaikka eivät mitenkään ylettömästi syöpöttelisikään. Olisi paha tulla jeesustelemaan jos itsellesi olisi käynyt niin.
 
1. Mittasi ennen synnytystä? (pituus/paino) ennen molempia raskauksia 176/76, synnärille mennessä 93kg
2. Mittasi synnytysten jälkeen? viikon päästä 83kg ja 10kk päästä 76kg
3. Muutokset kehossa? (rinnat, raskausarvet, tms) ekasta pienet arvet, tokasta koko alavatta, mut haalenee. rinnat kasvoi ekalla D:stä H:n eivätkä kutistunee vaikka laihduin. tokalla vielä isommiksi ja nyt ootellaan kutistuuko ne ikinä! riippuvat nää on ollu aina
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ihmiset erilaisia:
Ärsyttää jotenkin tuo, kun esimerkiksi nimin ihan hyvä paasaa että ei kannata sypötellä itseään läskiksi raskausaikana. Oletko tullut ajatelleeksi, että ihmisten aineenvaihdunta on erilainen ja jotkut lihovat helpommin kun toiset? Raskauskin harvoin aiheuttaa kaikille ihan samoja oireita tai muutoksia kehossa, ja jotkut vaan yksinkertaisesti lihovat raskausaikana, vaikka eivät mitenkään ylettömästi syöpöttelisikään. Olisi paha tulla jeesustelemaan jos itsellesi olisi käynyt niin.

Niinhän ne läskit yleensä puolustelee vaikkei olisi raskaanakaan. Ne, kellä aineenvaihdunta on sellainen, että lihoo helposti, niin pitäisi olla entistä tarkempia raskausaikana ja jättää ne herkut ja ylenmääräinen syöpöttely väliin ja muistaa liikkua mahdollisuuksien mukaan tarpeeksi. Ei ihminen liho, jos energian saanti ja kulutus vastaavat toisiaan. En täällä tarkoita arvostella, mutta ärsyttää siis se, että ensin jotkut eivät pidä ajoissa itsestään huolta ja sitten jälkikäteen tuskailevat kilojensa kanssa. En tarkoita, että tällä palstalla, vaan yleensä, vaikka työpaikalla. Ja monet eivät ikinä pääse samoihin mittoihin kuin ennen raskautta. Tiedän monia nelikymppisiä, joille joka raskaudesta on jäänyt 5 kg ylimääräistä. Kolmesta lapsesta se on jo 15 kg ja sitten pikkuhiljaa lihotaan muutenkin vielä. Ei ihme, että suomalaiset ovat lihavaa kansaa. Tuntuu että monelle naiselle on vain hyvä tekosyy antaa itsensä lihoa raskausaikana. Sitten ihmetellään kun ukkoa ei enää lihava muija kiinnosta. Voi olla, että oli rumasti sanottu, mutta näinhän se on. Oma ukkoni ei ainakaan pitäisi siitä, että olisin 15 kg lihavampi.
 
1. Mittasi ennen synnytystä? (pituus/paino)
Ennen raskautta 177cm/63kg ennen synnytystä 74kg
2. Mittasi synnytysten jälkeen? synnäriltä lähtiessä 65kg ja kk myöhemmin 60; puoli vuotta myöhemmin 58kg eli laihduin aika nopeasti. Imetin, en muuten tarkkailut painoani.
3. Muutokset kehossa? (rinnat, raskausarvet, tms)Vuoden imetyksen jälkeen tuli toiseen rintaan muutama raskausarpi. Rinnat jäi imetyksen jälkeen tosi pieniksi ja löysiksi:( Nyt vuoden jälkeen imetyksen lopetuksesta edelleen samanlaiset eli en enää toivo niiden muuttuvan.. Vatsaan jäi pikkuruinen makkara, mutta ei oikeastaa isompi kuin ennen raskautta.Paino nousi pari kiloa imetyksen loputtua(ruokatvat jäi vaikka ei ollut enää kahta ruokittavana..), nyt 61kg.
4. Vinkkisi kehon kunnossapitoon? (käytitkö mitään rasvoja, öljyjä tms)
Rasvasin suihkun jälkeen suhteellisen rasvaisella kosteusvoiteella, samalla jota käytän muutenkin. Söin tavallisesti, liikuin jonkin verran( kävelyä ja tunti uintia viikossa). Mitään ihmekosteja en kokeillut. Lantionpohjan lihaksia voimistin ennen ja jälkeen synnytyksen ja venyttelin kroppaa lähes päivittäin. Synnytyksen jälkeen vauvan kanssa puuhailu, voimistelu ja kävely olivat alkuun parasta liikuntaa.

Tottakai ihmisten aineenvaihdunta on erilainen ja raskaus vaikuttaa erilailla eri ihlisiin, mutta kaikkien tuntemieni ihmisten perusteella sanoisin, että jos liikkuu ja syö normaalisti raskausaikana ei silloin tule 20 lisäkiloa. Se on kuitenkin ihan valtava määrä 9 kk aikana ja tottakai niistä on silloin vaikea päästä eroon.
 
ihan hyvälle: teillä on sitten parisuhde "kunnossa" kun ei kerta ukkos kestä kattoo sua lihavampana.

Sitten teille vitun arvostelijoille: jotkut lihovat raskausaikana 20 JOPA 30g vaikka liikkuvat sen mitä raskaus sallii ja vaikka söisivät ihan normaalisti. Olkaa onnellisia että teille tulee se 5kg ylimäärästä ja synnärillä mahdutte heti omiin farkkuihin. Ei teillä oo varmaan ollut kyllä iso mahakaan ja vauvat hippiäisiä.
Yks tuttavani on urheilija ja niinpä lihoi raskausaikana 20kg vaikka treenasi joka viikko loppuun asti eikä herkutellut. Sf-mitta oli lopussa yli 40 ja vauva sitten 4,5kg.
13kg on se oppikirjamäärä mitä raskausaikana "saa tulla" ylimäärästä, ne on vauvan paino, istukka, lapsivesi.
 
en minä lihonut raskausaikana kun 15 kg, tai siis painoa tuli sen verran , vauvan, istukan ym. paino siinä mukana. elimistöön kertyi raskausaikana myös paljon nestettä turvotuksen muodossa. Varsinaista lihomista veikkaisin oleva n. 3-4 kiloa...

Ja ihan niinkuin ex-fat sanoi, ihmiset saattavat tosiaan lihoa raskausaikana vaikkeivat ihmeemmin mässäilisikään. Minulla esimerkiksi vaikutti varmasti se, että en viimeisinä parina kuukautena voinut juuri liikkua supistelun ja liitoskioujen takia. Kyllä homma meni aika lailla makoiluksi ja istuskeluksi, vaikken missään liikkumiskiellossa ollutkaan, eli siinä mielessä oli 'oma vika' että painoa tuli niinkin paljon. Turha kuitenkaan saarnata tyyliin 'raskaus ei ole sairaus', koska joillain se tosiaan lähentelee sitä, ja joutuvat esim jäämään töistä sairaslomalle kun ei voi istua tms. Ei siinä paljon kuntoilla!

 
Niin ja piti vielä sanoa, että ei meilläkään onneksi parisuhde riipu minun lihomisestani. Kyllä meidät pitää yhdessä rakkaus eikä pinnalliset asiat niinkuin ulkonäkö. Vaikka ylipainoa hieman olisikin, niin voi kyllä silti olla viehättävä ja pitää itsestään huolta. Meillä mies rakastaa minun F-kupin rintojani joten siinä yksi ylipainon hyvä puoli :)
 
Ennen synnytystä kiloja oli 79, kun normaalisti olen n.60 paikkeilla, pituus 172.
Synnytyksestä nyt 8kk, ja paino 65 edelleen ja suunta ihan hyvä. Pieni masumakkara edelleen tuossa navan alla. Samoin tosi voimakas lineanegra nyt onneksi alkaa kadota.
Tisut edelleen pari kuppia isommat kun norm. 75C. Iso muutos näyttäisi tulevan nänneihi, jotka ovat edelleenkin valtavan suuret. Samoin nännipihat laajemmat, ja niiden (kuten nännienkin) väri paljon tummempi. Ainakin rinnat vielä kiinteän pystyt.
Lantio on jonkunverran "muodokkaampi", kuten mieheni sanoi. Nyt alkaa myös raskausarvet haihtua, vaikka ei niitä paljoa ollutkaan. Masun sivustoilla pieniä, ja suurimmat läiskät tossa (?) häpykummulla. Karvat tykkään pitää poissa, joten näkyvät hieman hassusti siinä. Olen rasvannut ja hieronut arpikohtia ihan kosteusvoiteella.
Häpyhuulien, jotka ovatkin varmaan nyt XXL-kokoa, suonikohjut on sulaneet lähes kokonaan. Huulet näyttäisi ja jäävän reippaan kokoisiksi. Myös emättimen aukko jotenkin "avoimempi" entiseen. Jumppasin geishapalloja käyttäen raskausaikana lantionpohjaa. Samoin aloitin jumppauksen jo ennen jälkitarkkaria. Nyt äskettäin vaihdoin pallot pienempiin kuuliin jumpan tehostamiseksi. Joten se tiukkuus on hallinnassa, eikä ole lirahdellutkaan.
 
Niin, tutkimusten mukaanhan suomalaisista MIEHISTÄ isompi osa on ylipainoisia kuin naisista. Milläköhän miehet selittävät kasvavan vatsakumpunsa, kun tietääkseni tähän päivään mennessä he eivät ole voineet synnyttää. Omalla miehelläni taitaa olla norsuvauva tulossa, kun kärsäkin näkyy jo...

Tietysti kannattaisi liikkua säännöllisesti raskausaikana. ITselläni on olleet pitkät synnytykset, joten hyvä hapenottokyky (lenkkeily tai vaikka kuntopyöräily) ja hyvät vatsalihakset auttaisivat siinä, ettei itseltä voimat lopu kesken synnytyksen.

Raskausaikana ylipaino on iso riski siksi, ettei tule raskausajan diabetestä, koska se diabetes saattaa herkästi jäädä pysyväksi. Jos painoindeksi ylittää jonkun tietyn rajan, joutuu automaattisesti verensokeritesteihin. Tietysti myös oman jaksamisen kanssa on helpompaa, kun ei tarvitse kantaa niin isoa taakkaa. Kun vauvan synnyttyä kantaa läskejään sekä vauvaa, niin onhan se raskasta.

ITselläni on tullut kiloja kummastakin raskaudesta noin 7 kg ja koska en ollut ihan laiha ennen synnytystäkään, niin täytyy myöntää, että en ole tyytyväinen ulkonäkööni. Omalla kohdallani syöminen ei pysynyt hallinnassa raskauksien aikana. Kummankin vauvan synnyttyä koin myös baby bluesia, joten itkeskelin koko ajan. Imetys sujui hyvin ja vauvat olivat ihania, mutta jotekin hormonit tai perheongelmat vaikuttivat siihen, että raskaus- ja vauva-ajat eivät olleet niin ihania, millaiseksi olin ne etukäteen kuvitellut. Kun olin ihan poikki, oli jotenkin helpompi tarttua suklaalevyyn kuin lähteä kävelylle. Tosin vauvat olivat ns. koliikkivauvoja, joten sisätiloissa kyllä kävelin joka ilta kilometrikaupalla n. 2 h/ilta.

Varsinaisesti siis vauvan perässähän ei tarvitse juosta ennenkuin vauva oppii ryömimään, konttaamaan ja kävelemään. Sen jälkeen kyllä pitää olla liikkeessä ihan toisella tavalla kuin ennen sitä.

Itselläni kilot ovat nyt pysyneet hyvin kurissa, kun isompi lapsi pyöräilee ja minä kävelen perässä lyhyitä matkoja välillä juosten. Teemme tämän iltalenkin joka päivä ja esikoinen kokee tärkeäksi, että saa lähteä "tyttöjen kesken" lenkille.
 
No, enpä nyt koe erityisesti juoksevani vauvan perässä, vaikka hän ryömii, konttaa ja nousee tukea vasten seisomaan. Ehkä nyt ihan vähän vähemmän tulee istuskeltua, mutta enpä usko että lapseb perässä juokseminen lasketaan varsinaiseksi liikunnaksi ennen kun lapsi on joku 1,5-2-vuotias, eli esim kävelee kunnolla ja jopa juoksee.
 
Onko siinä jotain outoa teidän joidenkin mielestä, että mies ei pidä lihavista naisista, ja itsekään en sellainen halua olla, en itseni vuoksi enkä mieheni vuoksi? Kyllä minulla on aina pömppövatsa ollut, mutta en ole ikinä ollut ylipainoinen ja jos joskus näyttää siltä, että paino alkaa nousta kun syöpöttelee,niin alan tarkkaila syömisiäni, ettei mene mahdottomuuksiin, olin raskaana tai en. Ja voin todellakin rehellisesti sanoa, että emme ole mieheni kanssa pinnallisia ihmisiä, kuten Tiiamaaria ja ex-fat vihjaisivat. Olen silti sitä mieltä, että jos esim juuri mies pitää hoikista tai normaalivartaloisista naisista, eikä voisi kuvitellakaan olevansa lihavan kanssa ja jos oma vaimo lihoo 20kg, niin kyllä se suhteeseen vaikuttaa. En itsekään haluaisi lihava miestä, vaikka oma on vuosien varrella vatsaa kasvattanut,muttei lihavaksi asti. Ei munkaan mies voi itse sille mitään, että ei näe lihavassa naisessa mitään seksuaalisesti kiihottavaa, hän vain on sellainen ollut aina. Jos lihoisin reippaasti, itseäni saisin syyttää, jos mies ei enää kiinnostuisi seksuaalisesti minusta. Vaikka eihän se rakkautta vähennä, suhteessa vain on muutakin kuin se rakkaus. Ja varmasti on moni mies eronnut tai käynyt vieraissa, koska vaimo on lihonut liikaa. En silti puolustele pettämistä, vaan se vain on fakta.

Lihavuus on epäterveellisten elämäntapojen merkki, eikä lihavuudessa ole oikeasti mitään hyviä puolia, katsotaan asiaa sitten pinnallisesti tai syvällisesti. Ne, jotka sanoo muuta, ovat kai itse lihavia ja puolustelevat sitä.

Minusta näyttää kurjalle, kun näkee välillä nuoria äitejä, joiden tietää ennen olleen hoikkia ja raskaana ollessaan lihovat tosi reippaasti ja sitten vielä ne kilot näyttävät jääneen. Pidän tärkeänä itsestä huolehtimista, vaikken silti mikään terveysintoilija tai urheiluhullu olekaan. Itsellänikin on aina parantamisen varaa niin syömistottumusten kuin liikunnankin kannalta.

Ja en missään vaiheessa raskauskiloista puhuessani tarkoittanut niitä, jotka saavat lisäpainoa turvotusten muodossa, vaan nimen omaan niitä jotka saavat ehtaa läskiä, joka ei jää sinne synnytyssairaalaan. Ja jos nyt sitten pääsee/päästää itsensä lihomaan raskausaikana, niin millä te puolustelette sitä, että ne kilot sitten ainakin osittain jäävät olemaan?

Itse olen tyytyväinen siihen yhdeksään kiloon, minkä verran painoni nousi ekassa raskaudessa ja nyt toisessa tähän mennessä hieman nopeampaa vauhtia kuin ekassa, joten jos siitä meinaa liikaa nousta, jätän varmasti herkkuvälipaloja väliin. Eli ylimääräistä ei tullut yhtään. Vaan en ole koskaan ollut suuriruokainen.
 
Sinulla on hyviä pointteja ihan hyvä. En kiellä sitä. Mutta tuntuu, että olet aika nuori, kun et jotenkin millään tunnu tajuavan sitä, että ihmiset ovat erilaisia ja jotkut vaan yksinkertaisesti lihovat herkemmin ja vielä herkemmin raskausaikana. Esimerkiksi minä pystyin n. 25-vuotiaaksi syömään mitä vaan enkä lihonut (liikuntaa hyvin vähän), kun taas siskoni on aina lihonut herkästi vaikka on liikkunut hieman enemmän kun minä. Nyt kun olen vanhempi, lihon todella paljon helpommin kun ennen vaikka liikun enemmän kun esim 25-vuotiaana. Aineenvaihdunta hidastuu kun ikää karttuu, samoin se hidastuu raskausaikana. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän.En tiedä, mitkä fysiologiset tekijät sen aiheuttavat, mutta toiset vaan lihovat herkemmin. En sitä kiellä, etteikö liikunnan ja energiansaanti olisi lihovilla jollain tavalla epätasapainossa, mutta a)raskaana oleva ei siihen ole välttämättä mitenkään itse syyllinen ja b) mikään tajuton syöppö ei tarvitse olla, että lihoo esim 5 kiloa (eli siis varsinaista lihomista raskaudessa 5 kg).
 
Ihmiset erilaisia: Jos 31v on nuori, niin sitten olen. Ymmärrän kyllä hyvin, että ihmiset ovat erilaisia ja kun ikää tulee lisää, niin lihoo herkemmin. Tiedän sen itsekin. Parikymppisenä olisin voinut vaikka joka päivä syödä pizzaa lihomatta, vaan en enää. Sitä pitäisikin osata suhteuttaa se syöminen kuhunkin vaiheeseen oikein. Ja ne, kellä lihominen on herkemmmässä, pitäisi olla tarkempi. Itse olen siitä onnellisessa tilanteessa, että nyt raskaana ollessa kun energian tarve on suurempi, samoin imettäessä, saan syöpötellä melko reippaasti verrattuna normaalitilanteeseen, jolloin varmasti näillä syömisillä lihoisin. Mutta en nytkään voi mahdottomuuksiin mennä. Olen vaan huomannut esim. työkavereista sen, että ne jotka läskeistään valittaa, ne todella myös syövät paljon. Töissä saattaa olla eväänä terveellistä salaattia ym. mutta sitten kotona vedetään sulkaalevyllinen kerrallaan ja kaikkea muuta terveellistä ja epäterveellistä hurjia määriä. Ja sitten ihmetellään muutaman paastopäivän jälkeen, kun kaikki kilot tulevat heti takaisin, kun jatketaan samalla mallilla. Ja nämä henkilöt ovat myös niitä, joille se raskaus on tuonut ja jättänyt niitä liikakiloja.

Ei pitäisi naisten tuudittautua automaattisesti siihen, että raskaana voi antaa vallan kaikille mielihaluille vain siksi että on raskaana, ja sitten syyttää lihavuudestaan raskautta, niinkuin itsellä ei olisi asiaan mitään osaa. Enkä nyt arvostele niitä, jotka lihovat raskaana oltuaan 5kg ja laihduttavat sen pois, vaan niitä, jotka lihovat huomattavasti oman käytöksensä johdosta.
 
1. Mittasi ennen synnytystä? (pituus/paino)
162cm ja 80kg,kun tulin raskaaksi, 86kg ennen synnytystä
2. Mittasi synnytysten jälkeen?
kuukausi synnytyksestä 71kg!!!! laihduin aika huomattavasti ekojen kuukausien aikana, 5kk synnytyksestä painoin enää 57kg.
3. Muutokset kehossa? (rinnat, raskausarvet, tms)
rinnoista jäi pelkät nahkapussit, raskausarpia en saanut ainuttakaan. muutenkaan kehoni malli ei muuttunut mitenkään, vyötärökin oli alle 70cm tuolloin 5kk synnytyksen jälkeen.
4. Vinkkisi kehon kunnossapitoon? (käytitkö mitään rasvoja, öljyjä tms)
epäsäännöllisen säännöllisesti rasvailin vatsaani,en kuitenkaan mitenkään tunnollisesti.
Paino nousi aika vähän tuossa raskauden aikana, nyt oon taas raskaana ja paino onkin noussu jo 17kiloa,vaikka syön samalla tavalla ku ekassa raskaudessa,eli selvästikin vaikuttaa tuo että onko lähtöpaino normaali vai yli sen.
 
Olin ennen raskautta 168 cm ja 51 kg, laihduin ekan kolmanneksen aikana jopa alle 50 kg ja muutenkin painoa tuli aika vähän. Vauva on nyt 1 v ja edelleen on kamala pömppövatsa. Olen aina ollut laiha ja pikemminkin taipuvainen laihtumaan, en lihomaan. Synnäriltä kotiin tullessa raskauskiloja oli enää 2 ylimääräistä, mutta vauvavuoden aikana olen lihonut 4 kg lisää! Ja olen syönyt vähemmän kuin koskaan ennen ja liikkunut enemmän kuin koskaan ennen. Kyse täytyy olla jostain hormonitasapainosta. Ainoa hormoni, jota minulta on mitattu on kilpirauhashormoni, ja siitä tuli vajausta pysyvästi raskauden myötä (korjattu lääkkeellä normaaliksi). Joten jos se ainoa, jota on mitattu on muuttunut, niin miksei joku muukin hormoni ja aineenvaihdunta yleensä. Olen myös lukenut lääkärin kommentin, että kaikki naiset ei koskaan voi saada mahaa litteäksi vauvan jälkeen vaikka kuinka treenaisivat, kudokset muuttuu sisältäpäin. nämä ovat siis yksilöllisiä juttuja, eikä pidä mennä ketään lihomisesta syyllistämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihan hyvä:
Ihmiset erilaisia: Jos 31v on nuori, niin sitten olen. Ymmärrän kyllä hyvin, että ihmiset ovat erilaisia ja kun ikää tulee lisää, niin lihoo herkemmin. Tiedän sen itsekin. Parikymppisenä olisin voinut vaikka joka päivä syödä pizzaa lihomatta, vaan en enää. Sitä pitäisikin osata suhteuttaa se syöminen kuhunkin vaiheeseen oikein. Ja ne, kellä lihominen on herkemmmässä, pitäisi olla tarkempi. Itse olen siitä onnellisessa tilanteessa, että nyt raskaana ollessa kun energian tarve on suurempi, samoin imettäessä, saan syöpötellä melko reippaasti verrattuna normaalitilanteeseen, jolloin varmasti näillä syömisillä lihoisin. Mutta en nytkään voi mahdottomuuksiin mennä. Olen vaan huomannut esim. työkavereista sen, että ne jotka läskeistään valittaa, ne todella myös syövät paljon. Töissä saattaa olla eväänä terveellistä salaattia ym. mutta sitten kotona vedetään sulkaalevyllinen kerrallaan ja kaikkea muuta terveellistä ja epäterveellistä hurjia määriä. Ja sitten ihmetellään muutaman paastopäivän jälkeen, kun kaikki kilot tulevat heti takaisin, kun jatketaan samalla mallilla. Ja nämä henkilöt ovat myös niitä, joille se raskaus on tuonut ja jättänyt niitä liikakiloja.

Ei pitäisi naisten tuudittautua automaattisesti siihen, että raskaana voi antaa vallan kaikille mielihaluille vain siksi että on raskaana, ja sitten syyttää lihavuudestaan raskautta, niinkuin itsellä ei olisi asiaan mitään osaa. Enkä nyt arvostele niitä, jotka lihovat raskaana oltuaan 5kg ja laihduttavat sen pois, vaan niitä, jotka lihovat huomattavasti oman käytöksensä johdosta.

Kovinpa on mustavalkoinen sinun maailmasi. Et taida oikein ymmärtää, että kaikkien ei ole yhtä helppoa säännöstellä ruokailujaan, kuin sinun. Kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti ole yhtä kurinalaisia. Kaikilla ihmisillä ei riitä motivaatiota laihduttamiseen. Tuskin sinultakaan joka asiassa löytyy vastaavaa kuria ja pitkäjänteisyyttä.. Tätä juuri tarkoitetaan sillä, kun sanotaan että ihmiset ovat erilaisia. Erilaisuus on myös ihmisten päässä, ei suinkaan vaan ulkonäössä, kuten sinä asian ymmärrät. Miksi kaikki ihmiset eivät menesty työelämässä? Sen kun vaan kävisivät koulun kunnolla kirjoittaisivat älliä ja menisivät yliopistoon.. Miksi on narkomaaneja? sen kun vaan jättäisivät piikittämättä.. tupakanpolton lopettaminenkin on äärimmäisen helppoa, jättää vain yksinkertaisesti ne röökit vetämättä.
Ehkäpä nämä esimerkit saavat sinutkin, ah niin kovin täydellisen ja heikkouksia sallimattoman ihmisen ymmärtämään pointtini. Ei kaikki, kuten esim mainitsemasi syöminen tai syömättä jättäminen ole niin helppoa, eikä ennenkaikkea niin mustavalkoista, kuin sinun päässäsi.
Ehkäpä lapsesi saa silmäsi jossain vaiheessa avautumaan ja huomaat, etteivät kaikki asiat olekaan "ihan tuosta vaan" kontrolloitavissa, kuten sinun niin kovin helpolta tuntuvassa maailmassasi.

Ja kovin on yksinkertainen tuo miehesikin maailmankatsomus. Nainen kantaa lasta yli 9 kuukautta, synnyttää sen ja imettää vuoden päivät ja missään se ei saisi näkyä. Kannattaa sinunkin ihmeessä varata aika pikku hiljaa kirurgin pakeille, kun tuota ikääkin on jo sinulle kertynyt, sillä totta maar miehesi ennenpitkää vaihtaa sinut nuorempaan ja timmimpään pakettiin, sillä rupsahtamiseen ei taida kurinalaisuuskaan pidemmän päälle tehota..
 
1. Mittasi ennen synnytystä? (pituus/paino)
Ennen raskautta 160/53
Ennen synnytystä 160/65

2. Mittasi synnytysten jälkeen?
Jälkitarkastuksessa 1,5kk päästä synnytyksestä 160/56

3. Muutokset kehossa? (rinnat, raskausarvet, tms)
Sama kuppikoko B75 ennen ja nyt imettäessä (ja maitoa tulee paljon!)
Ei ainakaan vielä riipahtamista tisseissä näkyvissä.
Mahan sivuilla viivamaisia arpia, näkyy valaistuksesta riippuen.
Mahassa pieni pömppä, kaipaa varmaan vatsalihasjumppaa.
Mahanahka navan ympäriltä vähän entistä löysempi.

4. Vinkkisi kehon kunnossapitoon? (käytitkö mitään rasvoja, öljyjä tms)
En käyttänyt mitään poppa-aineita. Lantionpohjajumppa kannattaa todella!

Lisätiedoksi vielä, että ikäni on 30 v. ja lapsi ensimmäiseni. Liikunta on mulla ollut ihan liian vähissä tässä parin ekan kuukauden aikana (ja viime vuosina yleensäkin...), mutta koetan skarpata nyt kun kelitkin lämpenee. Yllättävän pienin muutoksin koen selvinneeni ja palkinto "riskinotosta" on KÄSITTÄMÄTTÖMÄN IHANA! :-)
 
MInulle tuli raskauden aikana noin 25 kiloa. Ensimmäisien kuukausien aikana tuli aika paljon kun en kauhealta pahaltaololta pystynyt harrastamaan liikuntaa ja ruokavalioni supistui (en esimerkiksi pystynyt pistämään suuhuni vihanneksia tai hedelmiä, olisin oksentanut heti). Ruokavalio muuttui siis hieman epäterveelisemmäksi, oli esim. päivä että pystyin syömään vaan vaaleaa leipää ja perunaa. Keskivaiheessa raskautta en pystynyt liikkumaan koska minulla oli aivan järkyttäviä kipuja (johtuivat vatsassa olevista arpikudoksien "liikkumisesta"). Sitten makasinkin loppuraskaudesta kotona kun en saanut liikkua raskausmyrytysvaaran vuoksi. Helpostihan niitä kiloja kertyi kun on "liikkumatta" yhdeksän kuukautta. Raskauden jälkeen olen saanut tiputettua painoa aika lailla, olen myös harrastanut liikuntaa tosi paljon joten paino ei sinänsä kerro kauheasti kun lihakset painavat enemmän kuin läski. Moni hoikka nainen ei tajua että vaikka kuinka se paino pysyy alhaalla niin perse puuttuu kokonaan tai vähintäänkin roikkuu. Itselleni painoa tärkeämpää on kaunis muodollinen kiinteä kroppa, ei vaan hoikka perseetön ja löysä. MOni nainen täällä työpaikassani joka on pysynyt hoikkana niin kaikilla on nykyisin perseetön kroppa, hoikkia kyllä ollaan mutta tissit on todellakin vaan kaksi rukkasta ja housut roikkuu perseen kohdalla. Itse pidin tärkeänä raskauden jälkeen että en vaan laihdu vaan harrastan urheilua ja kiinteyden sekä säilytän esim. sen perseen pyöreyden.
 
tuli vielä mieleen, että rasvaisen perusvoiteen lisäksi levitin iholleni pari kertaa viikossa (esim saunan jälkeen) ihan tavallista vauvaöljyä. Edullista ja erittäin tehokasta. Iho ei ollut sen jälkeen yhtään kuiva/kiristävä. Toki siinä saa sitten jonkin aikaa olla pukematta vaatteita päällensä, jollei halua niitä ihan rasvaisiksi. ;)



 

Yhteistyössä