G: Onko miehesi myös paras ystäväsi?

On mulla muitakin ihmisiä. Mutta miehen kanssa kaikki on mutkattominta ja helpointa ja rennointa. Olen mä huomennakin menossa ilman miestä, kun hän ei halua osallistua geisha-iltaan, eikä häntä tottapuhuen ole kutsuttukaan.:xmas:

Kuulostaa oikeastaan ihan ihanalta, vaikka en voisi omalle kohdalle kuvitellakaan moista

 

[QUOTE="Jenis";22435848]No sulkeehan. Jos on 1) mies ja 2) paras ystävä erikseen, se on 2 erittäin tärkeää ihmistä. Jos 1) ja 2) on sama ihminen, on vain 1 tärkeä henkilö. Muut ystävät on sitte asia erikseen, ja heistä ei tässä puhuttukaan.[/QUOTE]

Voi olla tärkeä ihminen, erittäin hyvä ystävä, vaikka hän oliskin eri ihminen kuin mies.

 

[QUOTE="Jenis";22435857] Kuulostaa oikeastaan ihan ihanalta, vaikka en voisi omalle kohdalle kuvitellakaan moista [/QUOTE]

Niin, joku mieshän voisi suuttua, kun ei pääse geisha-iltaan mukaan.

 

[QUOTE="Jenis";22435848]No sulkeehan. Jos on 1) mies ja 2) paras ystävä erikseen, se on 2 erittäin tärkeää ihmistä. Jos 1) ja 2) on sama ihminen, on vain 1 tärkeä henkilö. Muut ystävät on sitte asia erikseen, ja heistä ei tässä puhuttukaan.[/QUOTE]

Eihän se tarkoita, ettei muut ystävät oisi tärkeitä ihmisiä, vaikkei ne ole niin hyviä ystäviä, kuin se yksi paras ystävä.

 

On. Meillä on sellaista sielujen samankaltaisuutta, yhteenkuuluvuutta. Miehelleni kerron kaikki sellaisetkin asiat, joita en kertoisi kenellekään muulle ystävälleni tai kaverilleni. Yhdessä on hyvä olla ja tehdä asioita. On mulla muitakin ystäviä, mutta mieheni on silti ehdottomasti paras.

 

On

 

Mä oon kertonut mun miehelle kaikki mun noloimmatkin jutut ja se tietää musta kaiken. Se on nähnyt, kuinka pusken lapsia sisältäni, tai kun itken, ja se on pitänyt mun hiuksia, kun mä oksennan. se on pitänyt mua sylissä, kun mua on loukattu ja etsinyt mua yöllä kadulta.

Tämä pätee nimenomaan parhaaseen ystävääni.
Mies on rakas ja läheinen eri tavalla kuin kukaan muu maailmassa.
Paras ystävä sen sijaan oli paras ystävä jo ennen kuin miehen tunsin ja sen asemansa on aina säilyttänyt ja tulee aina säilyttämään.

 

Tässä on ehkä kyse siitäkin missä iässä on miehensä tavannut. Minä olen ollut mieheni kanssa teini-ikäisestä saakka ja yhteisiä vuosia on viisitoista. Olen tuntenut hänet kauemmin kuin suurimman osan muista ystävistäni ja me olemme kasvaneet yhdessä teini-ikäisistä aikuisiksi. Hän tuntee minut ja minä tunnen hänet, tiedämme millaisia olimme silloin teineinä ja millaisia olemme nyt aviopuolisoina ja lasten vanhempina. Hän tuntee minut paremmin kuin kukaan toinen ja on paras ystäväni, jonka kanssa jaan nekin asiat, joista en muille puhu.

 

Tässä on ehkä kyse siitäkin missä iässä on miehensä tavannut. Minä olen ollut mieheni kanssa teini-ikäisestä saakka ja yhteisiä vuosia on viisitoista. Olen tuntenut hänet kauemmin kuin suurimman osan muista ystävistäni ja me olemme kasvaneet yhdessä teini-ikäisistä aikuisiksi. Hän tuntee minut ja minä tunnen hänet, tiedämme millaisia olimme silloin teineinä ja millaisia olemme nyt aviopuolisoina ja lasten vanhempina. Hän tuntee minut paremmin kuin kukaan toinen ja on paras ystäväni, jonka kanssa jaan nekin asiat, joista en muille puhu.

Totta. Itsekin olen ollut mieheni kanssa yhdessä 19-vuotiaasta saakka ja yhdessä ollaan kasvettu aikuisiksi. On minulla hyviä ystäviä pidemmältäkin ajalta (tarha-ajoista lähtien), mutta kyllä kaikkein paras ja läheisin on oma mies :heart:

 

Totta. Itsekin olen ollut mieheni kanssa yhdessä 19-vuotiaasta saakka ja yhdessä ollaan kasvettu aikuisiksi. On minulla hyviä ystäviä pidemmältäkin ajalta (tarha-ajoista lähtien), mutta kyllä kaikkein paras ja läheisin on oma mies :heart:

Me ollaan oltu 16 vuotiaista asti yhdessä. Tavallaan mies on myös jollain tavalla semmoinen minun kasvinveli, kun ollaan tavallaan osa lapsuuttakin oltu yhdessä. Murrosiän kiukuttelut purkautu meillä toisiimme.

 

Ei ole.

 

On, mutta kovin kauas ei jää myöskään naispuolinen paras ystäväni. Ovat hiukan erilaisia ystäviä, en mä miehen kanssa pui kaikkia niitä "tyttöjen juttuja" mitä toisen naisen kanssa käydään läpi koska mun miestäni ei yksinkertaisesti kiinnosta kaikki ne jutut. Siksi naispuolinen paras ystäväni on miltei samalla tasolla ystävyystasolla. Muut tasot miehen kanssa, rakkaus, kumppanuus yms. onkin sitten ihan toinen juttu.

 

Mieheni on rakastettuni, paras ystäväni, täydellinen kumppani. Se "toiseksi" paras ystävä mulla on myös miespuolinen. Naisia mulla on ystävinä vain pari, kavereina toki useampi. Mulla ei oikeesti hirveesti oo mitään "naisten juttuja", jotain juttuja käyn äitini kanssa läpi, jotain asioita käydään toisten naisten kanssa, mutta en keksi hirveästi sellasia juttuja jotka olis niitä naisten juttuja. Tiedän, olen valtavan poikkeava tässä asiassa, joka välillä mietityttää.

 

On

 

[QUOTE="elle";22438811]Mieheni on rakastettuni, paras ystäväni, täydellinen kumppani. Se "toiseksi" paras ystävä mulla on myös miespuolinen. Naisia mulla on ystävinä vain pari, kavereina toki useampi. Mulla ei oikeesti hirveesti oo mitään "naisten juttuja", jotain juttuja käyn äitini kanssa läpi, jotain asioita käydään toisten naisten kanssa, mutta en keksi hirveästi sellasia juttuja jotka olis niitä naisten juttuja. Tiedän, olen valtavan poikkeava tässä asiassa, joka välillä mietityttää.[/QUOTE]

Mä en myös tiedä, mitä on ne naisten jutut, joita ei voi puhua miehen kanssa.

 

Mä luin ton otsikon vaikka kuinka monta kertaa et "Onko miehelläsi myös paras ystävä?" ja mietin jo et millaisia pirttihirmuja siellä oikein on jos kysellään et voiko miehelle sallia parasta ystävää vaimon lisäksi

 

On.

 

On. <3 Hän ymmärtää, auttaa ja tukee mua enemmän kuin kukaan muu maailmassa. Hänen kanssaan voin olla täysin oma itseni ja kertoa kaiken. Hän on aina mun puolella vaikka epäonnistuisin. Tämä ystävyys antaa pohjan intohimoiselle rakkaussuhteelle. Rakastan häntä intohimoisesti, miehenä, kumppanina ja ystävänä. <3

 

Me ollaan oltu 16 vuotiaista asti yhdessä. Tavallaan mies on myös jollain tavalla semmoinen minun kasvinveli, kun ollaan tavallaan osa lapsuuttakin oltu yhdessä. Murrosiän kiukuttelut purkautu meillä toisiimme.

Joo mä uskon kanssa että toi voi vaikuttaa siihen. Jos on joku tosi läheinen kaveri ja tapaa miehensä aikuisena niin ehkä siinä vaiheessa pysyy joku muu kuin mies parhaana kaverina.

Minä tavannut mieheni 15v ja kyllä ollaan niin kasvettu yhteen ja yhteiset ajatukset/ aatteet että kyllä hänen kanssaan pystyy olemaan kuin itsensä kanssa. Parempaa ystävää ei voisi saada ja parempaa aviomiestä ei voisi saada. En voisi kuvitellaakaan etteikö mies olisi paras ystäväni

 

[QUOTE="vieras";22435544]Mä haluaisin tehdä jatkokysymyksen heille, joiden mies ei ole paras ystävänne.

Millainen teidän paras ystävänne sitten on? Kerrotteko hänelle enemmän juttuja, teettekö yhdessä enenmmän, vai kuinka tuo "paremmuus" näkyy? Ettekö vaan tunne, että mies seisoo vierellänne aina (kuten parhaan ystävän kuuluukin.)[/QUOTE]

Minä teen parhaan ystäväni kanssa asioita, joista me molemmat tykätään ja jotka meitä myös osaltaan yhdistää. Sitä paitsi parhaalle ystävälleni kerron asioita, joista en mieheni kanssa puhu. Ja hänelle myös puran sydäntäni, jos miehen kanssa menee sukset ristiin.

 

On :heart:

 

Ei ole.

 

Minä teen parhaan ystäväni kanssa asioita, joista me molemmat tykätään ja jotka meitä myös osaltaan yhdistää. Sitä paitsi parhaalle ystävälleni kerron asioita, joista en mieheni kanssa puhu. Ja hänelle myös puran sydäntäni, jos miehen kanssa menee sukset ristiin.

no, tässä varmaan ero. Mä teen noita samoja asioita, mutta mieheni kanssa. Eli ymmärrän, jos pariskunta on kiinnostunut niin eri asioista, niin toinen ystävä on se "parempi". (teemme ja harrastamme siis toki myös erikseen, eli ei tässä mitään riippuvaisia olla. )
Meillä ei juurikaan ikinä mene miehen kanssa sukset ristiin, ainakaan niin, että ehtisin sitä kenellekään purkamaan. Outoako taas?

 

Mä oon kertonut mun miehelle kaikki mun noloimmatkin jutut ja se tietää musta kaiken. Se on nähnyt, kuinka pusken lapsia sisältäni, tai kun itken, ja se on pitänyt mun hiuksia, kun mä oksennan. se on pitänyt mua sylissä, kun mua on loukattu ja etsinyt mua yöllä kadulta.

Mulle ystävyys tarkoittaa jotain muuta kun sitä onko joku nähnyt mun synnyttävän tai oksentavan.
Mun mies on ehkä lähinnä hyvä kaveri. En mä koe että meillä ois sellainen suhde mitä läheisten ystävieni kanssa mulla on ollut.

 

Mulle ystävyys tarkoittaa jotain muuta kun sitä onko joku nähnyt mun synnyttävän tai oksentavan.
Mun mies on ehkä lähinnä hyvä kaveri. En mä koe että meillä ois sellainen suhde mitä läheisten ystävieni kanssa mulla on ollut.

No mitä se sulle tarkoittaa? Mulle se tarkoittaa, että jaetaan joitain asioita/ajatuksia, ollaan tukena ja tehdään yhdessä asioita, parhaan ystävän kanssa enemmän joitain "omia" juttuja.
Miten se eroaa siitä, että mies olisi paras ystävä?
Minusta on hienoa että ihmisillä on joku todella läheinen ystävä, oli se puoliso tai ei. Itse en ole toisista tällaisia ystäviä saanut, läheisin ystävä on mies.