G: Käytkö salilla vaikka et siitä nauti?

["laiskimus"]

Viime viikolla joku musta aloitti vähän vastaavanlaisen ketjun, mutta ajattelin nyt kysellä uudelleen.

Eli, minun pitäisi aloittaa punttisalilla käynti. Olen joskus käynyt siskoni kanssa kunnan rähjäisellä salilla, ja ei se nyt mitenkään hirveää ollut, mutta en siitä kyllä nauttinutkaan. En vain saa liikunnasta sitä hyvänolontunnetta josta kaikki muut hehkuttaa.

Nyt olen ostanut jo valmiiksi koko loppuvuoden liput naistensalille, jotta saisin itseni pakotettua sinne...

Tiedän että minun pitäisi mennä, koko kroppa on ihan löllöä ja sellua, vaikka BMI on "vain" 21. Uskon että rasvaprosenttini on ihan hirveä ja lihasprosentti taas varmasti hyyyvin säälittävä (toimistotyö ja kotona kunnon sohvaperuna).

Ongelmani on vain se että en todellakaan vain tykkää ajatuksesta mennä salille :/ Vaikka järki sanoo että se tekis hyvää, niin silti ei nappaa yhtään.

Onko muita jotka käyvät salilla vain koska on "pakko"? Sellaisia jotka eivät saa sitä hyvää oloa? Sellaisia joilla ei tule sitä omituista hinkua harrastaa liikuntaa vaan menevät vain koska niin kuuluu tehdä?

 

[KiiajaVille]

Miksi pakottaa itseään johonkin semmoiseen mistä ei nauti? Voisin vaikka veikata ettei silloin myöskään tule tehtyä liikkeitä tarpeeksi hyvin että niistä olisi jotain hyötyä.

Mua ei hirveästi punttisalilla kiinnosta käydä, mutta bodypump on niin mun laji.
Kävin kokeilemassa myös bodycompattia ja tykästyiin siihenkin. Nyt suunnitelmissa on käydä molemmissa 2 kertaa viikossa.

 

[ap.]

Miksi pakottaa itseään johonkin semmoiseen mistä ei nauti? Voisin vaikka veikata ettei silloin myöskään tule tehtyä liikkeitä tarpeeksi hyvin että niistä olisi jotain hyötyä.

Mua ei hirveästi punttisalilla kiinnosta käydä, mutta bodypump on niin mun laji.
Kävin kokeilemassa myös bodycompattia ja tykästyiin siihenkin. Nyt suunnitelmissa on käydä molemmissa 2 kertaa viikossa.

Koska jos minä saisin valita, niin olisin vain kotona katsomassa telkkaria. Ja näin olenkin nyt tehnyt aivan liian kauan. Tiedän että se ei ole tervettä, mutta ei se tietäminen auta, en siltikään tykkää liikunnasta.
Kävelyä harrastan jos sää on hyvä. Mutta se on sitten siinä, muusta liikunnasta en vain tykkää. Olen kokeillut vaikka mitä, myös bodypumppia ja sen semmosia ryhmäjuttuja. Ne ei vain nappaa...

Olen vähän epäsosiaalinen ja paniikkihäiriö häiritsee jonkin verran, siksikin olen valinnut tuon suht pienen ja hiljaisen salin harrastuspaikakseni. Ulkona en uskalla mitään erikoisempaa tehdä kuin kävellä (ku kaikki tuijottaa!!!1 ), enkä oikein tykännyt ryhmäliikunnastakaan ihmismäärän takia. Kotona voisi tietysti tehdä kotijumppaa... Mutta motivaatio yleensä katoaa siinä vaiheessa kun hikeä pukkaa ja lihaksia alkaa koskea

Ja salilla kai kiinteytyy suht nopeasti, toisin kuin kävelylenkeillä, sekin sinäänsä motivoi jonkin verran.

 

[KiiajaVille]

Mä aloitin tosiaan kuntoilun tammmikuun lopussa, kuntosali järjesti kiinteytyskurssin. Siellä yhdellä kerralla ohjaaja sanoi mikä on heidän pahin kilpailijansa, eikä se ollut mikään muu kuntosali.
Se on kotisohva, se jäi aika hyvin mieleen ja antaa aina välillä puhtia jos meinaa tuntua siltä että nyt ei jaksa lähteä.

Annanko oikeasti tuon sohvan voittaa itseni?

 

[juuh]

Mä käyn työpaikan punttisalilla, koska saan pidettyä siten niskani ja kroppani kunnossa.

 

[Miuski harmailee]

Itse en salilla käy, koska se vielä minusta liikaa aikaa ja on vähän tylsää. Mieluiten kävisin uimassa, mutta sekin vie liikaa aikaa. Siksipä käyn juoksemassa. Siinä on se hyvä puoli, että jo puolen tunnin lenkki hyödyttää ja sit se on tehty eikä tarvii ajatella enää mitään muuta. Aloitin juoksemisen puolitoista vuotta sitten (sitä ennen en kuntoillut koskaan!!) ja kävin nimenomaan pimeällä juoksemassa tuon 30min 5 krt viikossa. On kuitekin aikamoinen harha ajatella, että sua (tai mua) ketään tuijottaisi. Sen kun vaan hölköttelee menemään eikä ajattele mitään sen kummempia

 

[Kitiara Uth Matar]

Aluksi sali oli pakkopullaa, mutta kun tulekset nousee, niin milenkiintokin heräsi. Sellainen jonninjoutava viputtelu ei kiinnosta, mutta voimatreenit (penkki,maastavedot,kyykyt,tempaus, jne) sai innostumaan kun asettaa tavoitteet ja tekee töitä sen eteen että ne onnistuis. Ennätysnostoista saa mielettömän hyvän olon!! Mutta jos pitäis vaan juosta matolla ja tehdä vatsalihaksia, en jaksais käydä ollenkaan.

 

[mama the strange]

Olin totaalinen sohvaperuna. Liikunta oli inhoaine koulussa ja aikuisenakin sitä vihasin.

Yhtenä päivänä sitten päätin, että minä tyttö en sinne sohvalle läskisty. Aloin käydä ensin uimassa... aluksi oli pakkopullaa, mutta ajan kanssa aloin nauttia uimisiesta. Lisäsin sitten uimisen oheen myös kuntosalin. Kuntosalista en koskaan ole kauheasti tykännyt, mutta käyn siellä yhä kuitenkin. Kuntosalijäsenyyden kautta löysin ryhmäliikunnan ja siitä aloin nauttia. Käyn nykyisin bodybumbissa ja eräissä keskivartalojumpissa. Syksyllä aion aloittaa pilateksen ja mahdollisesto balletonen.

Oman lajin löytäminen on tärkeää. Liikunta jää aika pian, jos lähteminen on aina tuskaa. Itselleni niin kävi juoksun kanssa. Nautin luonnossa kulkemisesta ja kävelystä, mutta juoksua vihaan. En sitä sitten kauaa viitsinyt harrastaa.

 

[aamuntorkku]

No mä :wave:

Mut en mä todellakaan ole mikään sohvaperuna, vaan oon aina harrastanu (ja rakastan) liikuntaa, mut tuo salihomma ei vaan oo mun juttu. Tiedän kuitenkin, että lihaskuntoakin on hyvä pitää yllä ja siks oon nyt salille raahautunu

 

["vieras"]

Mäkin olen kokeillut kaikki mahdolliset lajit, mutta kun ei nappaa niin ei nappaa. En saa liikunnasta mitään hyvääoloa, ellei sitä lasketa kuinka onnellinen olen kun se on taas ohi. 2 vuotta kävin uimassakin kerran viikossa, ja yritin uskotella itselleni että se on kivaa. No, ei ollut.

Nyt sitten kuntoni on täysi nolla, koska en ole 3 vuoteen harrastanut mitään liikuntaa. Jotain pitäisi tehdä, mutta kun ei edelleenkään nappaa mikään.Kävely on älyttömän tylsää, eikä kasvata kuntoa. Juoksemaan en pysty. Paras vissiin jädä vaan sinne sohvalle.

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";26596336]
Nyt sitten kuntoni on täysi nolla, koska en ole 3 vuoteen harrastanut mitään liikuntaa. Jotain pitäisi tehdä, mutta kun ei edelleenkään nappaa mikään.Kävely on älyttömän tylsää, eikä kasvata kuntoa. Juoksemaan en pysty. Paras vissiin jädä vaan sinne sohvalle.[/QUOTE]

Ihan sama fiilis!! Koiran kanssa olen ennen käynyt lenkillä, ihan 10km ripeillä sellasilla. Nyt koira viettää eläkepäiviä äitini luona maalla, eikä siitä ole hirveämmin urheilullista seuraa lenkeillä, enemmänkin hengaillaan vain metsässä jonkin aikaa kunnes se haluaa takas kotiin nukkumaan. Ja yksin on jotenkin todella omituista käydä lenkillä, vähän kuin turhaa. Mutta silti joskus hyvällä säällä käyn, ajattelen että jos sais vähän rusketusta samalla

Uskon että ei oo paras vain jäädä sohvalle, vaikka se kuulostaakin niiiiiin hyvältä idealta.

 

["juu"]

Käyn salilla, vaikka mieluummin pysyisin timminä liikkumatta ollenkaan, jos olisi mahdollista.

 

[ap.]

Hei, nostellaanpas tätä
On jotenkin "mukava" kuulla että on muitakin jotka eivät hirveästi itse harrastuksesta nauti, mutta käyvät kuitenkin. Se vähän motivoi itseäni ruoskimaan kroppaani liikkeelle.

Tosin ehkä vasta sitten ku on vähän viileämpää...........

 

[kaalimaan vartija]

[QUOTE="juu";26596384]Käyn salilla, vaikka mieluummin pysyisin timminä liikkumatta ollenkaan, jos olisi mahdollista.[/QUOTE]

Tätä mäkin toivon. Ja toivoisin myös, että voisin syödä mitä vaan ilman kilojen kertymistä. Niin kuin joskus nuorena....

Mutta todellisuudessa, mun on joko liikuttava tai vahdittava syömisiä. Tai käy näin kuin nyt on käynyt. 10 ylimääräistä on vain tarttunut jostain mukaan.