G. Hurjinta mitä olet tehnyt suuttuessasi?

oon kerran tapellu fyysisesti ku yks tyttö yläasteella otti mut silmätikuks ja oli aina tönimässä ja huutelemassa ku meni ohi niin kerran sit pyöritin sitä oikeen olan takaa hiuksista ja tönäsin päin lyhtypylvästä niin et veri tirsku nenästä. eikä ees kaduta koska sen jälkeen se ei enää kiusannu ja muistan vieläkin kaikki ne ilkeydet mitä se huusi.

tuo on ihan oikein! olisnpa mäki uskaltanut...

Niin on! Oon mäki hakannut yhden kiusaajan päätä tiiliseinään mut ei se ollu mun mielestä kauheen paha juttu koska se repäs multa kuitenkin ensin kulmakorun irti :snotty:

 

no mulla on taipumus raivostua pahiten itselleni, kerran kun olin täytekakkupohjaa leikkaamassa ja se menikin vinoon, ruseltelin koko pohjan muruiksi ensin käsissä, ja lopulta talloin jalkoihini, ja siivottuani painelin ostamaan valmiin täytekakun konditoriasta. Kerran olin maalaamassa pienen tytön muotokuvaa, se oli melkein valmis, mutta jostain syystä halusin vielä parantaa poskien punertavaa sävyä ja tein virheen, raivostuin niin että sotkin tauluun tuubista suoraan mustaa väriä, ja silloin maalaus kyllä meni lopullisesti pilalle.

 

oon kerran tapellu fyysisesti ku yks tyttö yläasteella otti mut silmätikuks ja oli aina tönimässä ja huutelemassa ku meni ohi niin kerran sit pyöritin sitä oikeen olan takaa hiuksista ja tönäsin päin lyhtypylvästä niin et veri tirsku nenästä. eikä ees kaduta koska sen jälkeen se ei enää kiusannu ja muistan vieläkin kaikki ne ilkeydet mitä se huusi.

tuo on ihan oikein! olisnpa mäki uskaltanut...

Niin on! Oon mäki hakannut yhden kiusaajan päätä tiiliseinään mut ei se ollu mun mielestä kauheen paha juttu koska se repäs multa kuitenkin ensin kulmakorun irti :snotty:

Munkin mielestä ihan oikein, mutta miten mammat suhtautuu tällaiseen kun kyseessä omat pikku kullanmurut

 

oon kerran tapellu fyysisesti ku yks tyttö yläasteella otti mut silmätikuks ja oli aina tönimässä ja huutelemassa ku meni ohi niin kerran sit pyöritin sitä oikeen olan takaa hiuksista ja tönäsin päin lyhtypylvästä niin et veri tirsku nenästä. eikä ees kaduta koska sen jälkeen se ei enää kiusannu ja muistan vieläkin kaikki ne ilkeydet mitä se huusi.

tuo on ihan oikein! olisnpa mäki uskaltanut...

Niin on! Oon mäki hakannut yhden kiusaajan päätä tiiliseinään mut ei se ollu mun mielestä kauheen paha juttu koska se repäs multa kuitenkin ensin kulmakorun irti :snotty:

Munkin mielestä ihan oikein, mutta miten mammat suhtautuu tällaiseen kun kyseessä omat pikku kullanmurut

No jos jompikumpi mun lapsista kiusaa jotakuta niin pahasti että tää kiusattu joutuu aloittamaan käynnit koulupsykologilla ja saavat turpaan kiusatulta niin silloin oon kyl sitä mieltä ihan hyvä vaan... :ashamed: Mutta siihen tietty pyritään ettei kumpikaan mun lapsista ikina koulukiusais, mut eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan...

 

Pilkoin silloisen kundikaverini vaatteet saksilla matonkuteiksi... Laitoin kassiin ja pyysin seuraavan päivänä hakeen omansa pois. Ex anoppi ja käly kertoivat että ilme oli sen arvoinen, että homma kannatti.

 

no raskaana odotin esikoistani, ja en varmaan osannut hallita niitä tunteita enkä tienny mistä johtu, mut jostain miehelle suutuin ja heitin kaukosäätimen lattiaan ihan säleiksi. silloin mies pelästy ja istutti mut sängylle ja piti kiinni, etten vaan tee vielä lisää jotain hullua. eli en mitään kamalaa oo päässy tekee. :xmas:

 

Oon kaatanut kirjahyllyn. Siinä meni koriste-esineet ihan säpäleiksi. Tämän jälkeen ex-avomies heitti kaikki ruukkukasvit päin seinää ja polki imurin pas***si, eli ei voitu imuroida lattioita. Ja juu-u, äärimmäisen tervehenkinen parisuhde...

 

no mulla on taipumus raivostua pahiten itselleni, kerran kun olin täytekakkupohjaa leikkaamassa ja se menikin vinoon, ruseltelin koko pohjan muruiksi ensin käsissä, ja lopulta talloin jalkoihini, ja siivottuani painelin ostamaan valmiin täytekakun konditoriasta. Kerran olin maalaamassa pienen tytön muotokuvaa, se oli melkein valmis, mutta jostain syystä halusin vielä parantaa poskien punertavaa sävyä ja tein virheen, raivostuin niin että sotkin tauluun tuubista suoraan mustaa väriä, ja silloin maalaus kyllä meni lopullisesti pilalle.

 

oon kerran tapellu fyysisesti ku yks tyttö yläasteella otti mut silmätikuks ja oli aina tönimässä ja huutelemassa ku meni ohi niin kerran sit pyöritin sitä oikeen olan takaa hiuksista ja tönäsin päin lyhtypylvästä niin et veri tirsku nenästä. eikä ees kaduta koska sen jälkeen se ei enää kiusannu ja muistan vieläkin kaikki ne ilkeydet mitä se huusi.

tuo on ihan oikein! olisnpa mäki uskaltanut...

Niin on! Oon mäki hakannut yhden kiusaajan päätä tiiliseinään mut ei se ollu mun mielestä kauheen paha juttu koska se repäs multa kuitenkin ensin kulmakorun irti :snotty:

Munkin mielestä ihan oikein, mutta miten mammat suhtautuu tällaiseen kun kyseessä omat pikku kullanmurut

No jos jompikumpi mun lapsista kiusaa jotakuta niin pahasti että tää kiusattu joutuu aloittamaan käynnit koulupsykologilla ja saavat turpaan kiusatulta niin silloin oon kyl sitä mieltä ihan hyvä vaan... :ashamed: Mutta siihen tietty pyritään ettei kumpikaan mun lapsista ikina koulukiusais, mut eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan...

Yleensä se koulukiusaamisen alkeet on opittu kotoonta.

 

oon kerran tapellu fyysisesti ku yks tyttö yläasteella otti mut silmätikuks ja oli aina tönimässä ja huutelemassa ku meni ohi niin kerran sit pyöritin sitä oikeen olan takaa hiuksista ja tönäsin päin lyhtypylvästä niin et veri tirsku nenästä. eikä ees kaduta koska sen jälkeen se ei enää kiusannu ja muistan vieläkin kaikki ne ilkeydet mitä se huusi.

tuo on ihan oikein! olisnpa mäki uskaltanut...

Niin on! Oon mäki hakannut yhden kiusaajan päätä tiiliseinään mut ei se ollu mun mielestä kauheen paha juttu koska se repäs multa kuitenkin ensin kulmakorun irti :snotty:

Munkin mielestä ihan oikein, mutta miten mammat suhtautuu tällaiseen kun kyseessä omat pikku kullanmurut

No jos jompikumpi mun lapsista kiusaa jotakuta niin pahasti että tää kiusattu joutuu aloittamaan käynnit koulupsykologilla ja saavat turpaan kiusatulta niin silloin oon kyl sitä mieltä ihan hyvä vaan... :ashamed: Mutta siihen tietty pyritään ettei kumpikaan mun lapsista ikina koulukiusais, mut eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan...

Yleensä se koulukiusaamisen alkeet on opittu kotoonta.

Totta, sen takia pyrinki siihen ettei meidän lapset päätyis kiusaajiksi. Ja jos niin kuitenkin käy niin kotona puututaan heti kun vaan vanhempien tietoon tulee, toisin kuin mun tapauksissa...

 

Kuljin itse töissä ja sillonen mies ei. Tiskit makas viikon altaassa kun miehen homma ei kuulemma ollut tiskata. Keräsin kaikki pussiin ja vein ulos asti roskiin. Syötiin kauan aikaa kertakäyttöastioista, astioita kun ei suhteen alussa kovin paljo ollut.

 

En muista mistä suutuin miehelle joskus suhteen suht alkuaikoina mut pakkasin sen kaikki kamat jätesäkkiin ja viimeseks revin sen pornoleffoista nauhat ja kaikki sinne vaan... :xmas: Tais olla niit kuuluisia raskaushormoneja ilmassa..

 

Yleensä se koulukiusaamisen alkeet on opittu kotoonta.

Tätä en usko.

 

Exä nuoleskeli toista naista baarissa, johon oltiin yhdessä menty. Löin miestä, ja samalla huitasulla mun kyynärpää osu naikkosen silmäkulmaan = musta silmä.

 

Exä nuoleskeli toista naista baarissa, johon oltiin yhdessä menty. Löin miestä, ja samalla huitasulla mun kyynärpää osu naikkosen silmäkulmaan = musta silmä.

kaksi kärpästä yhdellä iskulla

 

Erinäisiä esineitä on tullut nakeltua, mm margariinirasialla olen heittänyt. Harjanvarrella pamautin exää käsivarteen niin että siihen tuli kauhee mustelma ja ainakin väitti pitkään et se on tosi kipeä se käsivarsi. Kattilankansia paukutin yhteen toisen pään vieressä ku poti krapulaa. Kaukosäätimen paiskasin meijän isän rintakehälle niin että ne nappulat vaan sinkoili ja yks hävis kokonaan.

 

Mä kerran suutuin lapsena (joskus 14-vuotiaana) kun pianoläksyt ei sujunu. Mä aloin hakkaamaan niitä flyygelin koskettimia ja yksi musta kosketin irtosi... Liimasin pikaliimalla takaisin. Mun vanhemmat tiedä vieläkään koskettimen kohtalosta.

 

Voiii...niitä on niin paljon. Miehen houust leikkasin saksilla kun ei siivonnut sotkujaan. ( Eipä sen jälkeen ole keittiöön vienyt vaatteita säilytykseen). Olen rikkonut liudan laseja. Nuorempana olen hajoittanut yhen kämpän, iskenyt nyrkillä lasin lävitse yms.

 

Kaatanut kahvit miehen päälle, kahdesti, ja potkaissut munille, tai sinne päin... Jälkimmäinen kun sain tietää että oli mies ex vaimonsa kanssa ollut meidän yhteisessä kodissa, vieläpä ilman mun läsnäoloa....
Olen myös läppässyt miestä, kuskaili ex vaimoaan aina kun ex vai halusi, haki jopa sairaalasta kun ex:älle tehtiin abortti, odotti toisen miehen lasta...
Lasten synnyttyä, olen kerran tainnut jonkin tavaran heittää, mutta siitä on jo pari vuotta aikaa. Nyt on aika hyvin puhumalla selvitty.

Ex mieheni haukkui minua, mä pokkana kaadoin hänen päälleen siiderit, ihan oikein oli hänelle, mitä haukkui, ja kaikki se mitä sain hänen kohdallaan kestää....

Ja kyllä, mua on läppästy myös takaisin, ex...

 

Nuorena oon lyöny muutamaa ihmistä, yhtä vähän pahemmin (syytteeseen asti), rikkonut kaupan ikkunan, yrittänyt murtautua kioskiin, ja muuta kivaa.

Nykyisen parisuhteen alussa (10v. sitten) löin miestäni, heitin ruuat sen päälle, tönin, potkin, revin hiuksista jne. Ja vielä se vaan mua kestää.

 

Muutossa putosi semmonen hirveä savikippo. Häälahja. Mulla oli meloni keuhkoissa ja kaikki tuntu kaatuvan niskaan. Hyppäsin sen savikipon päälle ja murskasin sen. Sitten vain jatkoin laatikoiden kantamista ja tuumasin: päästiinpä tuostaki, harmi.

 

kaikkee vähemmän kaunista jälkeä on tullut saatua aikaiseksi.

yhden kerran muistan hyvinkin elävästi, äijä oli taas pettänyt kaikki lupauksensa vaikka niin oli jo paremman puolella elämässään.
sitten blaahblaahblaah jolloin minä sain ihan totaalisen hepulin,
kesäisenä iltapäivänä meidän parvekkeella (uskokaa pois en te toiste)

kaikki mitä parvekkeella oli lensi sieltä alas, puutarhakalustoista lähtien, kukkaruukut,matot ja aivan kaikki. hirveän huudon ja kirouksien saattelemana. kolmannesta kerroksesta ne lensi hienossa kaaressa =)
oltiin vasta asuttu kuukaus kyseisessä talossa mutta eipä jääny tilanne naapureille epäselväksi ja voi pojat oli niillä varmaan hauskaa kun seuraavana aamununa kovin häpeissäni niitä sieltä roskikselle kannoin. jäi sentään yksi tuoli ehjäksi =/
tälläinen viiden kerrostalon lähiö, hienosti oli kuulemma kaikunu talojen välis..

kolme vuotta on täällä asuttu jo,eikä naapurit ihmettele enään mitään =) hyviä kavereita on kyllä löytynyt

 

Muutossa putosi semmonen hirveä savikippo. Häälahja. Mulla oli meloni keuhkoissa ja kaikki tuntu kaatuvan niskaan. Hyppäsin sen savikipon päälle ja murskasin sen. Sitten vain jatkoin laatikoiden kantamista ja tuumasin: päästiinpä tuostaki, harmi.

 

Yleensä se koulukiusaamisen alkeet on opittu kotoonta.

Tätä en usko.

Minä taas uskon. Kun seuraan miten vanhemmat käyttäytyy puistossa lastensa kanssa ei tarvitse ihmetellä mistä kaikki kiusaajat putkahtelevat.
Monelle vanhemmalle on ylpeyden aihe jos oma lapsi tönii toista lasta tai muuta. Oma lapsi kun siten on heistä voimakkaampi. Näennäisesti kielletään, mutta huulilla mairea hymy. Oikeasti asioihin puuttuvat vanhemmat ja puistotädit ovat harvinaisuus.

 

Yleensä se koulukiusaamisen alkeet on opittu kotoonta.

Tätä en usko.

Minä taas uskon. Kun seuraan miten vanhemmat käyttäytyy puistossa lastensa kanssa ei tarvitse ihmetellä mistä kaikki kiusaajat putkahtelevat.
Monelle vanhemmalle on ylpeyden aihe jos oma lapsi tönii toista lasta tai muuta. Oma lapsi kun siten on heistä voimakkaampi. Näennäisesti kielletään, mutta huulilla mairea hymy. Oikeasti asioihin puuttuvat vanhemmat ja puistotädit ovat harvinaisuus.

Tää on niin totta. Viime kesänä olin puistossa lasteni kanssa, siellä oli äiti jolla oli myös kaksi lasta, tosin pari vuotta vanhempia. Hänellä vanhempi poika potki hiekkaa mun lapsen naamalle, ja se kenkäkin meni sitten 2cm päästä, ettei osunut naamaan. Onni oli, ettei hiekkaa pahasti silmiin mennyt. Pojan äiti näki tilanteen, totesi vain "Ei saa potkia hiekkaa", ja se siitä.
Toinen puistotäti joskus puhui mulle tästä, hänellä oli käynyt sama juttu samaisen äidin ja lasten kanssa, sanoi että hän komensi tiukasti kun äiti ei komentanut, oli äiti ollut aivan hiljaa ja katsonut kauhuissaan.