Marilii
En lukenut koko ketjua, mutta saksin ukon parhaan puvun riekaleiksi ja kerran heitin pleikkarin pihalle.
Alkuperäinen kirjoittaja jokune jaska:Alkuperäinen kirjoittaja Emppu:Teininä kun äiti tuli hakemaan sen aikaisen poikaystävän luota.. Kun olin sinne luvatta junalla karannut.. Suutuin äidilleni aivan älyttömästi!
Niinpä kotiin päästyä äitini kyydissä otin ja kävelin takaisin!!
Illalla lähdin ja seuraavana päivänä olin perillä.
Matkaa "vaan" se 140km. Kiukku laantui matkalla mutta periksi en antanut!!
viikkoon en kunnolla kävellyt.. Tuli paikat sen verran kipiäksi
Kaikkea sitä suutuksissaan tekee
Tässä on jo asennetta. Pidä tuo!Alkuperäinen kirjoittaja Emppu:Teininä kun äiti tuli hakemaan sen aikaisen poikaystävän luota.. Kun olin sinne luvatta junalla karannut.. Suutuin äidilleni aivan älyttömästi!
Niinpä kotiin päästyä äitini kyydissä otin ja kävelin takaisin!!
Illalla lähdin ja seuraavana päivänä olin perillä.
Matkaa "vaan" se 140km. Kiukku laantui matkalla mutta periksi en antanut!!
viikkoon en kunnolla kävellyt.. Tuli paikat sen verran kipiäksi
Kaikkea sitä suutuksissaan tekee
Mitä siitä seurasi, että kannatti? Ihan mielenkiinnosta kysyn.Alkuperäinen kirjoittaja vaimoke:Ajanu miehen seiskasatasen bemun seinään. Ja ihan tahallaan. No mutta se kannatti.
Elämänmuutos... .Alkuperäinen kirjoittaja Marilii:Mitä siitä seurasi, että kannatti? Ihan mielenkiinnosta kysyn.Alkuperäinen kirjoittaja vaimoke:Ajanu miehen seiskasatasen bemun seinään. Ja ihan tahallaan. No mutta se kannatti.
No niin. Väärä ukko oli ja bemu saikin mennä paskaksi. Oikein.Alkuperäinen kirjoittaja vaimoke:Elämänmuutos... .Alkuperäinen kirjoittaja Marilii:Mitä siitä seurasi, että kannatti? Ihan mielenkiinnosta kysyn.Alkuperäinen kirjoittaja vaimoke:Ajanu miehen seiskasatasen bemun seinään. Ja ihan tahallaan. No mutta se kannatti.
mie oon useinkin keittiössä astiota heittelevä rapu =DAlkuperäinen kirjoittaja juuh:kaikkee vähemmän kaunista jälkeä on tullut saatua aikaiseksi.
yhden kerran muistan hyvinkin elävästi, äijä oli taas pettänyt kaikki lupauksensa vaikka niin oli jo paremman puolella elämässään.
sitten blaahblaahblaah jolloin minä sain ihan totaalisen hepulin,
kesäisenä iltapäivänä meidän parvekkeella (uskokaa pois en te toiste)
kaikki mitä parvekkeella oli lensi sieltä alas, puutarhakalustoista lähtien, kukkaruukut,matot ja aivan kaikki. hirveän huudon ja kirouksien saattelemana. kolmannesta kerroksesta ne lensi hienossa kaaressa =)
oltiin vasta asuttu kuukaus kyseisessä talossa mutta eipä jääny tilanne naapureille epäselväksi ja voi pojat oli niillä varmaan hauskaa kun seuraavana aamununa kovin häpeissäni niitä sieltä roskikselle kannoin. jäi sentään yksi tuoli ehjäksi =/
tälläinen viiden kerrostalon lähiö, hienosti oli kuulemma kaikunu talojen välis..
kolme vuotta on täällä asuttu jo,eikä naapurit ihmettele enään mitään =) hyviä kavereita on kyllä löytynyt
En häpeä. Olen hullu.Alkuperäinen kirjoittaja vihkivala:kyllä on tään palstan akat väkivaltasta porukkaa.HÄVETKÄÄ...............
Rapu minäkin ja pitkämielinen, mutta jos pinna katkeaa niin syntyy tuhoisaa jälkeä.Alkuperäinen kirjoittaja juuh:mie oon useinkin keittiössä astiota heittelevä rapu =DAlkuperäinen kirjoittaja juuh:kaikkee vähemmän kaunista jälkeä on tullut saatua aikaiseksi.
yhden kerran muistan hyvinkin elävästi, äijä oli taas pettänyt kaikki lupauksensa vaikka niin oli jo paremman puolella elämässään.
sitten blaahblaahblaah jolloin minä sain ihan totaalisen hepulin,
kesäisenä iltapäivänä meidän parvekkeella (uskokaa pois en te toiste)
kaikki mitä parvekkeella oli lensi sieltä alas, puutarhakalustoista lähtien, kukkaruukut,matot ja aivan kaikki. hirveän huudon ja kirouksien saattelemana. kolmannesta kerroksesta ne lensi hienossa kaaressa =)
oltiin vasta asuttu kuukaus kyseisessä talossa mutta eipä jääny tilanne naapureille epäselväksi ja voi pojat oli niillä varmaan hauskaa kun seuraavana aamununa kovin häpeissäni niitä sieltä roskikselle kannoin. jäi sentään yksi tuoli ehjäksi =/
tälläinen viiden kerrostalon lähiö, hienosti oli kuulemma kaikunu talojen välis..
kolme vuotta on täällä asuttu jo,eikä naapurit ihmettele enään mitään =) hyviä kavereita on kyllä löytynyt
no mitä niin kauheeta tässä nyt on? hermoromahdus. siinä sulle kauheeta jeesustelija.Alkuperäinen kirjoittaja leena:oikeesti? kauheetaAlkuperäinen kirjoittaja raivoava äiti:Joskus kun joku lapsista kiukutteli oikein urakalla, taisin sivellä sen pään (kasvot + hiukset) täyteen jätskiä/jogurttia tai jotain muuta tahmeeta, mitä se oli syömässä, en kunnolla muista...
mistä sä en tiedät?? voi olla kuule sun sisko/äiti/anoppi/täti joku näistä naisista.Alkuperäinen kirjoittaja ccc:onneksi en tunne teitä
Aloittaja tarkoittaa juuri ääritapauksia... Eikä sitä että näin käyttäytyisi jokapäivä.Alkuperäinen kirjoittaja sinisiipi-perhonen:No minä itse aloitan...
Minulla oli kamalat supistukset ja sanoin miehelle että nyt lähdetän synnyttämään. Mies vain selasi huomisia kurssipapereitaan eikä ottanut kuuleviin korviinsa, touhusi vaan kurssistaan innoissaan. Korotin ääntä mutta ei reaktiota, mies vaan sanoi että kurssit tärkeät ja sinne mentävä. Kyseessä kolmas synnytys. Lopulta meni niin hermo että heitin pöydällä olleen kaakaon miehen päälle. Suurin osa meni ohi suoraan verhoihin ja ikkunaan. Kaakao oli kylmää... Silloin asia meni perille. Tyttö syntyi samana yönä. Ja mies vielä jälkikäteen harmitteli ohi menneitä kurssejaa. Että raivostutti.
Olen myös katkaissut saksilla nettipiuhan, syytä en viitsi laittaa. On sen verran ikävä. Ja muutaman kerran heittänyt puhelimen lattialle niin että meni hajalla. Ja miehen vaatteetkin olen kertaalleen heittänyt pihalle.
Löytyykö muita raivottaria?
Olet muuten melkoinen kävelijä. 12 minuutin kilometrivauhdilla 140 km:n kävelemiseen menisi 28 tuntia. Ilman yhtään taukoa ja koko ajan samaa vauhtia. Eikä olisi edes mahdollista olla seuraavana päivänä perillä, sillä vuorokaudessa on vain 24 tuntiaAlkuperäinen kirjoittaja Emppu:Teininä kun äiti tuli hakemaan sen aikaisen poikaystävän luota.. Kun olin sinne luvatta junalla karannut.. Suutuin äidilleni aivan älyttömästi!
Niinpä kotiin päästyä äitini kyydissä otin ja kävelin takaisin!!
Illalla lähdin ja seuraavana päivänä olin perillä.
Matkaa "vaan" se 140km. Kiukku laantui matkalla mutta periksi en antanut!!
viikkoon en kunnolla kävellyt.. Tuli paikat sen verran kipiäksi
Kaikkea sitä suutuksissaan tekee