fragile x lapsi, kenelläkään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Fraxko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
millaisia ongelmia heillä on, oppiiko fraxit koskaan puhumaan, pystyvätkö asumaan itsenäisesti?
Oppivatko itse syömään, käymään vessassa, jne. Vai ovatko laitoshoidossa?

Huomaako ulkonäöstä jotain poikkeavaa?
 
Siis kahden ihmisen kokemuksella. Riippuu ihan ihmisestä. Molemmat näistä olivat hivenen väkivaltaisia, tarvitsivat jatkuvaa valvontaa. Pysyivät kuivanakin, mutta tekivät kostopissejä. Kirjottamaan ja lukemaan ei kumpikaan oppinut... Asumaan itsenäisesti heitä ei voinut ajatellekaan. Voi olla molemmilla sukupuolilla ja yleensä liittyy sukulaisuuteen siis vanhempien sukulaisuuteen...
 
Riippuu rikkinäisen ketjun pituudesta - mitä pidempi pätkä geeniä on rikki, sitä pahempi tapaus. Periytyy, mutta miehillä vain aiheuttaa vakavampia oireita, kun naispuoleiset on perineet sen ehjän X-kromosomin yleensä. Normitilanne on se, että nainen periyttää viallisen X-kromosomin ja tyttö saa isältään ehjän (harva Frax:in kanssa lapsia laittaa) - tyttö on kantaja, mutta oireeton (tai lähes oireeton), mutta pojat aina oireilee (kun saavat isiltä vain Y-kromosomin, josta ei ole suojaa). Oireet on moninaiset, vakavasta/syvästä kehitysvammaisuudesta lähes oireettomuuteen, on sydänvikaa yms. Suvussa periytyy ja pahenee aina seuraavaan polveen siirryttäessä. Kertoo suvun sisäsiittoisuudesta...
 
Niin ja jos isä on Frax on poikalapsi terve. Jos äiti on Frax-geenin kantaja, hän periyttää sen viallisen X-kromosomin 50% tapauksessa eteenpäin. Näinollen:

Äidiltä viallinen X, isältä terve X-kromosomi:

Terve Tyttö, kantaja

Äidiltä viallinen X, isältä Y-kromomi:

Frax-poika

Äidiltä terve X , isältä terve X-kromosmi:

terve tyttö, ei kantajuutta

Äidiltä terve X, isältä viallinen X_kromosomi (isällä Frax):

Terve tyttö, kantaja

Äidiltä viallinen X, samoin isältä:

Frax-tyttö
 
no huhhuh mistä lienet tietosi hankkinut geneetikko mutta ei todellakaan kerro suvun sisäsiitoisuudesta. Tiedän suvun jossa tätä on , myös naisilla ja ei heillä mitään suvun sisäsiittoisuutta ole!

ja eräs tällainen nainen on hoitokodissa, joten voi olla pahana myös naisilla. Ei ne naisetkaan aina kantajia ole, jos toistojakso kantajan äidillä on pitkä. Jos toistojakso on yli 100 niin kantajanaisen mahdollisuus saada terve lapsi on vaan 50%. Muuten lapsi on kehitysvammainen..
 
Huomaako ulkonäöstä jotain poikkeavaa?

en ainakaan minä huomaa :-p

fragile-x-syndrome.JPG


fragile-x.jpg
 
Miehen veljillä on molemmilla frax. Aikuisia ovat, asuvat kotona. Ovat kyllä jollain tapaa pärjänneet elämässä mm. molemmilla ajokortti. Sivullinen ei tietäisi heidän olevan vammaisia.. sellaisia vähän yksinkertaisen oloisia, mutta aivan ihania poikia.
 
[QUOTE="just";25431161]no huhhuh mistä lienet tietosi hankkinut geneetikko mutta ei todellakaan kerro suvun sisäsiitoisuudesta. Tiedän suvun jossa tätä on , myös naisilla ja ei heillä mitään suvun sisäsiittoisuutta ole!

ja eräs tällainen nainen on hoitokodissa, joten voi olla pahana myös naisilla. Ei ne naisetkaan aina kantajia ole, jos toistojakso kantajan äidillä on pitkä. Jos toistojakso on yli 100 niin kantajanaisen mahdollisuus saada terve lapsi on vaan 50%. Muuten lapsi on kehitysvammainen..[/QUOTE]

Voi kuule, kyllä se pahemmassa muodossa on näillä pienillä paikkakunnilla, joissa kautta vuosien on menty naimisiin saman kylän sisällä olevalla porukalla. En tarkoita siis ihan suvunsisäistä sisko-veli/isä tai serkku serkun kanssa naimista vaan riittää kun on "saman kylän" porukkaa ja tosiaan jo sieltä ajalta kun Suomea asutettiin. Sisäsiittoisuutta sinänsä, Suomen geenipooli on valitettavan pieni. Samantyylisiä ongelmia on mm Amish-yhteisöissä, pieni populaatio ja vaikka ei juuri verisukulaisen kanssa lasta tekisi, niin yhteisiä esi-isiä löytyy muutama sukupolvi taaksepäin mennessä. Vasta kun keksittiin polkupyörä tai auto ja haettiin naapurikylistä puolisoa niin parani geenipooli vähän.

Ja tosiaan jos naisella on tosi pitkä tuo toistojakso aiheuttaa se hänellekin ongelmia, mutta suurin ongelma on nuo pojat, jotka ei isältään saa mitään suojaa vialliselle X:lle.
 
Fragile X (suomeksi särö X) -oireyhtymä on periytyvä oireisto, joka ilmenee kehitysvammaisuutena ja poikkeavina fyysisinä piirteinä. Vammautuneiden toisessa sukukromosomissa (X) on hauras kohta, joka on kemiallisin keinoin särjettävissä. Hauraus on yksi taudin ilmenemismuodoista. Se voidaan todeta kromosomitutkimuksella noin 10-50%:lla. Kohdan lähellä (Xq27.3) sijaitsee myös oireet yleensä aiheuttava FMR1-nimisen geenin virhe.

Särö-X-oireiston esiintyvyys miehillä on ollut noin 1:1200 ja naisilla 1:2400.
Naisilla vähäisemmät oireet
Potilaiden syntymäpaino on ollut hieman keskiarvon yläpuolella ja heillä on saattanut olla normaalia kookkaampi pää. Lapsen kasvaessa näkyviin ovat tulleet tyypilliset kasvonpiirteet: esiin työntyvät otsa ja leuka, sekä suuret, vähän poimuttuneet korvalehdet. Miehillä on ollut usein normaalia kookkaammat kivekset (naisilla munasarjat saattavat olla suuret). Muita oireita ovat saattaneet olla nivelten löyhyys, lattajalat, kieroselkäisyys (skolioosi), kuopparintaisuus ja erikoiset pään liikkeet. Psyykkinen kehitysvammaisuus on vaihdellut miehillä keskitasoisesta vaikeaan. Fragile X-vammaiset ovat olleet yleensä hyväntahtoisia, tosin äkillisiä kiukunpuuskiakin on ilmennyt. Myös autistisia piirteitä on esiintynyt. USA:n kansaallisen Fragile X -säätiön Randi Hagerman (2011) totesi, että autismia on ollut 2,5%-6%:lla vammautuneista pojista.

Vammautuneet ovat olleet usein kömpelöitä. Naisilla kehitysvammaisuus on ollut miehiä lievempää. Noin 50 %:lla vammautuneista naisista on ollut oppimisvaikeuksia tai lievää kehitysvammaisuutta.
Emäskolmikkojen määrä perimässä ratkaisee
Varsinainen perimän virhe sijaitsee lähellä haurasta kohtaa, X-kromosomin pitkän varren kohdassa q27.3. Tässä on normaalisti emäskolmikkoja (cytosliini-guaniini-guaniini, CGG) 6-46 kappaletta. Toisinaan CGG-kolmikkoja on virheellisesti 52-200. Tällaisilla henkilöillä ei ole vielä haurasta kohtaa kromosomissa. Joskus 52-200 kolmikon ryhmä voi kuitenkin siirtyä seuraavaan sukupolveen ja lisääntyä yli tuhanteenkin. Tällöin on kysymys fragile X-oireyhtymästä.
Geenivirhe vaikeutuu periytyessään
Täysin virheetön perimä ei muutu fragile X-oireiston edellyttämäksi yli 200 kolmikon kertymäksi. Muutos lievästi virheellisestä (52-200) yli 200:an tapahtuu vain naisilla; terve kantajamies ei voi saada lasta, jolla on oireisto.

Mitä lähempänä terveen naiskantajan emäskolmikkojen määrä on kahtasataa, sitä suurempi on mahdollisuus vamman aiheuttavan virheen syntymiseen. Koska virheellisen perimän määrä kasvaa sukupolvesta toiseen kasvaa, kasvaa myös vammautumisen mahdollisuus.

Kaikilla ihmisillä, joilla on virheellinen perimä (yli 200 kolmikkoa) ei kuitenkaan ole varsinaista oireyhtymää. Naisista noin puolet on oireettomia, miehistä viidennes. Bibi kumppaneineen (2010) vertaili FMR1-esimutaation kantajia, joilla oli yli tai ali 100 CGG-toistoa. Kantajat, joilla oli alle 100 toistoa kärsivät munasarjaviasta ja alentuneesta hedelmällisyydestä.

Brittilääkärit James Purdon Martin (1893-1984) ja Julia Bell (1879-1979) kuvasivat oireyhtymän. v.1943. G. R. Sutherland kuvasi säröominaisuuden v. 1977. Garberin ja kumppanien (2008) mukaan periytymistapa on dominantti.


wikipedia tietää kertoa:

Fragile-X-oireyhtymä eli Frax-oireyhtymä on Downin oireyhtymän jälkeen toiseksi tavallisin kehitysvammaisuuden syy. Perinnöllisen kehitysvammaisuuden syistä se on yleisin. Frax-oirehtymä on perinnöllinen sairaus, jonka merkittävin oire on kehitysvammaisuus. Oireyhtymä periytyy X-kromosomisesti. Siihen voivat sairastua niin pojat kuin tytötkin. Oireyhtymän aiheuttavan perintötekijän kantajia voivat olla sekä terveet naiset että terveet miehet.

Oireyhtymän esiintyvyydeksi pojilla on arvioitu noin 1:1000-1500 ja tytöillä noin 1:2000-2500. Terveitä perintötekijän kantajia on noin 1:400-500 naisesta. Perintötekijän kantajuuden yleisyydestä miehillä ei vielä ole tietoa. Frax-oireyhtymää on löytynyt kaikista niistä maailman väestöistä, joista sitä on tutkittu.



Eli ei tarvi "geneetikkojen" arvailla ja muitten satuja ja mutua esittää.
 
Suvussani on fragile x -ihmisiä, ovat hyvin vaihtelevan tasoisia. Esim mies, joka ei kykene itsenäiseen elämään vaan vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Liikuntakyky siis on, hienomotoriikan puolella puutteet. Osaa kyllä pukea, syödä, käydä wc:ssä jne mutta on älyllisesti pikkulapsen tasolla. Ei opi lukemaan tms.

Eräs nainen taas asuu itsenäisesti tukiasunnossa, on koulutus ja työpaikka. Tarvitsee vain pientä tukea ja ohjausta. Semmoinen "hidas" ihminen.

Ja jotain näiden väliltä. Fragile x on siis periytyvä, itse olen vammaton kantaja. Minulla ei ole lapsia mutta siis saattaisin saada vammaisia tai vammattomia lapsia, todennäköisyys riippuu siitäkin olisiko isä kantaja.
 
No tällä mun hoitamalla ulkonäkö poikkeaa vain sillä että isot korvat :) tosi ihana tyyppi, tosi avulias ja mukava! Motorisesti kehittynyt, sujuva puhe ja laaja sanavarasto, ei mitään agressiivisuutta ainakaan tällä :) ja kyseinen mies asuu tuetussa ryhmäkodissa. Itsenäinen kaikessa muussa paitsi hoitajat hoitaa raha-asiat, lääkitykset ja ruuanlaiton:) aamupalat yms helpot tekee itse. Tosi ihana tapaus!!!!!
 
Meillä kanssa 2 poikaa joilla Fragile-X. Vanhempi poika on alta kymmenen ja nuorempi alta 5. Kummastakaan ei ulkonäöltä osaa sanoa että olisi mitään ja molemmat aivan ihania liikkuvia lapsia. Kehitys tosiaan tulee jäljessä. Vanhempi pojista ei osaa vielä puhua kunnolla, joitakin sanoja osaa sanoa, mutta tosiaan koko ajan oppii lisää. Siirtymä tilanteet paikasta toiseen ovat vanhemman pojan kanssa aika vaikeita, mutta nekin hyvänä päivänä menee muittamutkitta. Nuorempi vesseli on hieman sosiaalisempi tapaus ja tykkää tosi paljon olla huomion keskipisteenä ja on kova poika höpöttämään. Puhe on kehittynyt koko ajan huimasti ja nyt tuleekin jo pitkiä lauseita. Palapelit kokoaa helposti jo nykyään ja auttaa askareissa ym. Arkielämäkin on tuntunut hieman helpottavan kun pojat ovat kasvaneet, vaikka tarvitsevatkin vielä apua kaikennäkösissä asioissa. Ei tässä voi muuta sanoa kuin että ollaan onnellisia kun ollaan saatu noin hienot pojat! :)
 
Kertokaa miten ja milloin alettiin epäillä että lapsellanne on fragile-x ? Miten tutkittiin ja missä vaiheessa teille kerrottiin että mahdollisesti on juuri fragile-x:stä kysymys.
 
mun isosiskolla 30v on särö X ja asuu vähän tuetussa asumisyksikössä, itse siivoaa, laittaa ruoat. Hoitajalle käy ilmoittautumassa aina kun lähtee ja tulee takaisin. Töissä ei pysty normisti käymään mutta tekee siivoushommia mukautetusti jotenki pari tuntia pivässä. On vähän sellai ettei keskity ja haluaa varmistella omaa osaamistaan. Suoraan sanottuna vähän yksinkertanen, sanoo asiat just niinku ne kokee ajattelematta niinku lapset mutta luonteeltaan vilpitön ja kaikinpuolin kiltti. Kumpa tää maailma ei olis niin kilpailuhenkinen vaan täällä olis tilaa kaikenlaisille ihmisille <3
 
Meiltä tutkittiin Fragile-X perimästä lapsettomuuden takia. (Ei kuulu perustutkimuksiin) Kummallakaan ei ollut ko. oireyhtymää. Ilmeisesti oireyhtymä voi olla tosi piilevänäkin, kun kerran tutkivat tuollaista, vaikka ollaan ihan normaaleja ja elämässä suht menestyneitä. En sitten tiedä, että aiheuttaako Fragile-X joillakin lapsettomuuttakin. Ei kai ne sitä muuten olisi tutkineet...
 
[QUOTE="Kokenut";25431027]Siis kahden ihmisen kokemuksella. Riippuu ihan ihmisestä. Molemmat näistä olivat hivenen väkivaltaisia, tarvitsivat jatkuvaa valvontaa. Pysyivät kuivanakin, mutta tekivät kostopissejä. Kirjottamaan ja lukemaan ei kumpikaan oppinut... Asumaan itsenäisesti heitä ei voinut ajatellekaan. Voi olla molemmilla sukupuolilla ja yleensä liittyy sukulaisuuteen siis vanhempien sukulaisuuteen...[/QUOTE]

Ei kyllä liity vanhenpien keskinäiseen sukulaisuuteen.
Vaan kulkee suvussa.
 
Keskustelu on jo vanha, mutta jos joku vielä eksyy lukemaan...

Tämä keskustelu on suurelta osin äärimmäisen loukkaavaa luettavaa. Vahingossa eksyin lukemaan keskustelua, ja ei voi kuin hämmästellä ihmisten halua puhua tämänkaltaisista asioista "mutu-tuntumalla", kuten eräät keskustelijat ilmeisesti puhuvat.

Olen itse esimutaation kantaja, joten isäni on myös. Täysin normaali ja terve mies, hän on tehnyt menestyksekkään työuran ja on nyt terveenä eläkkeellä. Setäni on myös esimutaation kantaja, ja tarinansa on aivan samanlainen kuin isäni.

Suosittelelen sellaisille ihmisille, joita frax henkilökohtaisesti koskettaa (frax-suku, kannat esimutaatiota, toiveena raskaus), ottamaan ensisijaisesti yhteyttä suoraan lääkäriin kantajuuden selvittämiseksi. Yliopistollisissa sairaaloissa tehdään oireyhtymän kantajuustutkimus laskimoverinäytteestä tehtävällä geenitutkimuksella. Perinnöllisyyslääketieteen yksiköistä saa perinnöllisyysneuvontaa ja lisätietoa oireyhtymästä.
 
Olen samaa mieltä, täällä on näköjään täysin väärää ja todellakin myös loukkaavaa tietoa. Olen itse Frax -esimutaation kantaja ja yhdellä kolmesta lapsestani (pojalla) on fragiili-X täysmutaatio. Hyvää ja oikeaa tietoa fragiili-X oireyhtymästä löytyy esim Verneri.net ja Väestöliiton sivuilta. Facebookissa on suljettu ryhmä nimeltä Frax.fi, johon voi liittyä, jos on esimerkiksi saanut frax-diagnoosin lapselleen.

Toivon todella, että asiasta mitään tietämättömät ihmiset eivät täällä palstoilla jakaisi virheellistä tietoa.
 

Yhteistyössä