Itse asuin omillani 16-vuotiaana ja maksoin omat laskuni. Opiskelin myös ja kävin töissä. Meitä on hyvin monenlaisia siis. En myöskään ole amis, tässä on selkeästi haettu amisteinityttöä. Eli meitä on tosiaan moneen junaan.
Tiedän pariskunnan, joka on juurikin noilla ikäkorvilla tavanneet ja tällä hetkellä 6 vuotta yhteiseloa takana ja naimisiin ovat menossa.
Sulle ei nyt mitenkän kuulu se, millaisen kumppanin entinen hakee. Sori vaan, mutta oot itse päätökses aikanaan tehny, että pullautat maailmaan kaks lasta juuri hänen kanssaan. Yritä elää tämän päätöksen kanssa ja mielellään voisit itsekin hankkia jotakin seuraa. Tässä paistaa läpi nyt kateus, että tionen on löytänyt uuden ja vielä nuoremman tietysti. Kääk! Miehes tuskin jättää omia lapsiaan tämän naikkosen harteille, tuskin hän tähän edes suostuu. Joten tuskinpa sulla on hätää? Voit ihan hyvin sopia miehen kanssa, NÄTISTI, että hän itse hiotaisi lapset.
Minä oon ainaki myös 17-kesäisenä hoitanut lapsia, ei ollut mitän ongelmia. Ei ollut aikaisempaa kokemusta. Yleensähän lapsenvahdit on tosiaan aika nuoria, koska ketä yhtään sen vanhempaa kiinnostaa ko homma? Niillä tuntipalkoilla? NO EI KETÄÄN. Meinaatko tosissas, että esim. oma aikanaan 16-vuotias lapsesi ei ikinä osais hoitaa vaikkapa sisarrustaan?
Kellekkään muulle ei tuo parisuhde kuulu. Tuleeko se kauan kestämään ja sitä rataa. Onhan se outoa, mielestäni myös, että 16v ja 24v on yhdessä..mutta jos he olisivat vaikkapa 20v ja 28v, niin tilannehan ois taas ihan ok. En nyt tuon perusteella sanois, ettei he voi onnistua, mutta yleensä nuo teini-iän suhteet ei tahdo kestää..varsinkaan ne ekat rakkaudet (tutkittu juttu). Mutta mikset voisi toivoa, että heillä menee hyvin? On sunki etu, että entinen miehesi voi hyvin ja jaksaa huolehtia lapsista..eikä tyyliin erakoidu yksinään juopottelemaan.
Toivottavasti et sun lapsilles tästä meuhkaa. Ota kuppi kahvia ja istu alas. Sitten keksi muuta ajateltavaa =)