Esikoista yrittämään-pinosta plussanneet keväällä ja kesällä 2011

Jeenille onnea kotiinpääsyn johdosta :heart:

Vieraista sairaalassa: Meillä oli alunperin se tilanne, että synnytysvuodeosasto olisi remontissa ainakin noin elokuun puoleen väliin, ja että synnyttäneet olisvat evakossa kirurgisella osastolla, jonne ei saa mennä kuin isät. Mutta nyt kuulin semmoista huhua, että remontti alkas olla ohi ja synnyttäneet pääsiskin tällä viikolla jo omalle osastolleen. Eli vieraitakin sais käydä taas normaalisti. Siis jos asia nyt on näin ? Neuvolasta ei ainakaan varmaa tietoa osannu maanantaina sanoa, mutta toivon kovasti et pääsis sinne "oikeelle" osastolle.
Vieraat on kyllä mun puolesta tervetulleita, ja sairaalassa on vierailuajat ( ei siis koske isiä) .

(.) Viime yö oli levoton, en paljon nukkunut. Jatkuvaa vessassa ramppaamista, hirveä hiki ja tiukkoja harkkasuppareita ja vauva möyhäs mahassa... Mutta ei sen kummempaa. Tänään on taas lenkkeilty, saunottu ja vähän imuroitu ym touhuiltu Enhän minä siis yhtään kärsimätön ole, vauva syntyy kun on siihen valmis Harjoitussupistuksia on, ja usein, sekä taas tuli niitä limaklönttejä...
No, yhtään ei tiedä mitä tulevat päivät ja yöt tuovat tullessaan... Maanantain neuvolakäynti antoi mulle varmaan vaan liikaa toivoa. Yritän olla hermostumatta, vaikka yli la:n heilahtaskin...Varmaan tuota omaa kärsimättömyttä lisää utelut, että "eiks se jo kohta synny jne"... huoh.

Sassy ja Santeri 39+5

 

Jeeni Hienoa, että pääsitte kotiin!

Sassylle paljon tsemppiä tuleviin päiviin ja synnytykseen!

Bubble89 Miten jakselet? Vieläkö kovaa pahoinvointia? Suosittelen olemaan yhteydessä omaan neuvolaan, jos kerta Terveystalolla ei tajuta tilannetta. Sain nimittäin neuvolan kautta lisää sairaslomaa tämän pahoinvoinnin takia.

ON Tänään kävin ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Tämä sijaisterkkari oli tosi mukava. Paljon saatiin luettavaa ja täytettävää. Käynti kesti noin puoltoista tuntia ja loppua kohden piti pitää itsensä kasassa... Oli nimittäin heikko olo, kun ennen käyntiä aamupala tuli ylös... Käynnissä harmittaa se, ettei kuunneltu sydänääniä, mutta pitää jaksaa odottaa ensi viikon ultraa. Tosin terkkari lohdutteli näillä vahvoilla oireilla sitä, että tuolla lymyää pikkuinen. Varattiin np-ultraankin aika ja se on loppukuusta. Sokerirasituksenkin (?!) tulen myöhemmin kokemaan.

LA muuttui 13.3. Päivitellään taas uudemman kerran, jos ultrassa muuttuu. Kiitos!

Kirskis ja Kaiku 9+3

 

Hei pitkästä aikaa! Anteeksi, etten ole kirjoittanut. Palstan seuraaminen on jäänyt minulta kokonaan. Luen tässä joku päivä teidän jutut läpi, mutta kerron nyt pikaisesti oman tilanteeni.

Jouduin synnäriltä alkaen sellaiseen unettomuuden kierteeseen, että lopulta en nukkunut yhtään. Se oli pakko katkaista lääkkeiden ja uuden sairaalajakson avulla. Ehdittiin olla sairaalasta paluun jälkeen viikko kotona ja sitten minä jouduin palaamaan sairaalaan (eri osastolle kylläkin). Muutakin siihen liittyi, mutten ala kaikkea tässä nyt eritellä.

Ninni voi ja kasvaa hyvin. 3 viikon iässä painoa oli 3990 g (syntymäpaino oli 3535), ja se on kuulemma sopivasti. Ruokkiminen tapahtuu tällä hetkellä korvikkeella, kunnes saan jättää tuon yhden lääkkeen pois, niin jatkan imetystä. Turhauttavaa pumpata maitoa ja heittää se viemäriin, mutta onneksi se on vain väliaikaista.

Onneksi mulla on ihana mies ja appivanhemmat, jotka tukevat tässä tilanteessa. Ja toki ystävät myös. Ja teillekin haluan toki asioita kertoa, mutta en viitsi kovin tarkkaan kirjoittaa diagnooseja tms, koska olen täältä niin helposti tunnistettavissa.

Toivottavasti kukaan teistä ei joudu tähän pisteeseen vaan vauva-arki alkaa pyöriä. Jos synnytys on pitkä ja rankka, ei pitäisi vaatia itseltään muuta, kuin että hoitaa vauvaa, syö, juo ja ennen kaikkea nukkuu. Itse rupesin liikaa rehkimään, vaikka oli episitomia-arpikin enkä voinut edes kunnolla istua. No, nyt on käyty pohjalla ja suunta on vain ylöspäin

Liisakaisa ja Ninni 4 viikkoa

 

Tsemppiä Liisakaisalle! Onneks sulla on vahva tukiverkosto, mikä ikinä onkaan tilanne niin saat varmasti apua :hug:

Joko Sassy on lähtenyt laitokselle?

Täällä ei mitään ihmeellistä, töissä käynti hatuttaa. Teen mitä vaan niin aina jotain on pielessä prkl.

 

Onnea Jeenille kotiin pääsystä! Ja LiisaKaisalle voimia paljon! Muistakaamme kaikki ottaa apua ja tukea vastaan silloin kun sitä tarvitaan ja on saatavilla. Ja pitää pyytää jos ja kun sitä tarttee (ja sitten kun tämän vielä muistaisi ja näin tekisi itsekin).

Täällä käytiin tänään Line vs. hormoonit ensimmäinen erä. Tähän asti oon lähinnä huvittuneena sivusta kuunnellut muiden mielialavaihteluista, mutta omakohtaisia kokemuksia ei ole ollut. Mieskin sanoi yksi päivä, että mä olen tällä saralla kyllä joku super-helppo yksilö. Muutenkaan en ole mikään "tunne-ihminen" vaan pikemminkin faktoihin perustava järkeilijä. Mutta tänään hormonit ottivat vallan. Lueskelin täysin rauhassa sohvalla vauva-lehteä ja täysin ilman mitään syytä mua alkoi itkettämään.. ja heti samaan aikaan alkoi naurattamaan. Itkin ja nauroin siis yhtä aikaa ja tälle ei loppua tullut ollenkaan Mies yritti kysyä, että mikä nyt itkettää/naurattaa noin paljon.. selitä nyt sille siinä, että "ei mikään" ja itkee/nauraa vaan lisää. Eli erävoitto selkeästi hormooneille. Pitää toivoa vaan, ettei töissä tule vastaavia kohtauksia.


Line ja Nano 12+2

 

Vähän luin sivuja taaksepäin ja huomasin, että Tiipula on perustanut kerhon! Liityn kyllä sinne lähiaikoina,
Nyt on taas vaan kännykän netti käytössä, niin en löydä mitään kerhoja.

Onnea Jeeni ja NiQ vauvoista ja tsemppiä kaikille muille odotukseen!

Saattaisin olla myös kiinnostunut Tiipulan kestovaipoista, vai löysitkö jo niille käyttäjän? Meillä on nyt menty kertakäyttövaipoilla tämä alku, mutta varmaan ensi viikolla aletaan kokeilla kestoja. Mulla on niitä aika vähän vasta hankittuna.

 

Ihanaa kuulla Liisakaisasta, paljon voimia teille ! :heart:

Täällä sitä vielä kärvistellään, ja poksutaan 40+0 !

Sassy ja Santeri

 

Sassylle tsempit viimeisiin päiviin (tai viikkoihin ), kyllä nekin lopulta nopeasti kuluvat!

Liisakaisa, ihanaa kuulla teistä! Hienoa, että tilanne alkaa helpottaa. Laitoin sulle kerhokutsun, se näkynee viesteissä ja helpottanee kerhon löytämistä. Kirjoittelen niistä vaipoista kans kohta yv:n, niitä nimittäin on vielä.

Hauskaa lauantaita, me lähdetään mökille lettukesteilemään!

Tiipula ja Anni 12 vko

 

Moikka!

Taas pitkästä aikaa olen täällä. Kyllä olikin urakkaa lukea teidän jutut. Siis ihana että on paljon kirjoiteltu ja tapahtunut ja mielelläni ne kaikki luin. Itseäni saan vaan syyttää kun en ole useammin täällä vieraillut.

Oikein paljon onnea Liisakaisalle, Jeenille ja NiQ:lle!
Tsemppiä loppusuoralla oleville!

Mäkin kävin painamassa kerhon liity-nappia. Kiitos kerhosta Tiipulalle. Toivottavasti kerkiäisin nyt paremmin käydä kuin kesän aikana.

Oma napaa: Meille kuuluu oikein hyvää. Puolivälissä mennään, vau! Maha on kunnolla pompahtanut esiin ja tällä viikolla tunsin ensimmäiset varmat liikkeet ja siitä eteenpäin olenkin niitä tuntenut joka päivä. Ihanaa! Mies ei niitä vielä tunne ja itseäkin se vähän harmittaa, kun olis niin kiva jakaa tää fiilis sen kanssa, mutta myöhemmin sitten. Rakenneultra on maanataina ja kovasti toivon, että se oli yhtä positiivinen kokemus kuin edellinenkin ja saatais sukupuolikin tietoon. Joitakin hankitoja on jo tehty, tänään viimeisimpänä turvakaukalo ja hoitopöytä/alusta.

Nyt menen tästä koneelta nauttimaan lauantai-illasta ja jännäilemään jo tulevaa ultraa...
Hyvää viikonloppua kaikille!

milizza 20+3

 

:$ tänään saatu plussa :$

Jeeeeeeeeee... :O :heart:

Halusin tulla tänne hehkuttamaan, kun en ole tammikuun keskenmenon jälkeen kirjoitellut kuumepuolella. Täällä mulla on muutama tuttu nimimerkki viime vuoden lopulla kuumeilleista. Heippa vaan kaikille :wave: Mä tuun tänne (toivottavasti) takaisin ja tällä kertaa toivon pysyväni täällä loppuun asti. Oisko nyt meidän vuoro saada oma lapsi :heart: Nyt vasta rv 3+5, joten pysyn vielä taustalla.

 

Oi vitsi, toivottavasti kaikki menee nyt hyvin white gold! Oonkin välillä miettinyt mitä sulle kuuluu Meillä on nykyisin myös tuo salatumpi kerho, johon on linkki etusivulla. Mutta itse ainakin yritän kirjoitella molemmissa, varmaan sitten lapsen synnyttyä tulee enempi kirjoitettua tuonne kerhon puolelle..

Synnytysvalmennuksessa puhuttiin, että joillain äideillä alkaa baby blues jo odotusaikana; kuulunkohan mä niihin Nykyään meinaan itkettää välittömästi, jos katsoo synnytystä (jossain leffassa, dokumentissa tms) ja mua on myös itkettänyt molemmilla kerroilla tuolla synnytysvalmennuksessa, kun on puhuttu vastasyntyneistä ja äitiydestä (ja ne on siis aika tylsät sellaiset yksinpuhelu-kalvosulkeiset ollu) ja tänään itketti, kun oon nyt vihdoin vähän ryhdistäytyny ton isyyspakkauksen kanssa ja kirjoitin siihen sellaista infolappua, että mihin mikäkin tavara on tarkoitettu, niin sitä kun väsäsin niin tuli tippa linssiin Saas nähä, mitä se on sitten vauvan synnyttyä.. En nimittäin muuten koe nyt raskausaikana olleeni mitenkään erityisen herkistynyt, ainakin kaikenkaikkiaan oon ollut tasaisempi mitä aiemmin, en siis räjähtele miehellekään niin usein

Liisakaisalle tsemppiä, ikinä ei tosiaan tiedä mitä raskaus ja synnytys ja vauva-aika tuo tullessaan..

Kaikenlaista kolotusta on alkanut tässä pikkuhiljaa tulla, alaselkää särkee ja hyvää nukkumisasentoa ei meinaa aina löytyä ja vissiin jotain liitoskipujakin, kun vihloo ajoittain alapäätä. Mutta ei mitään sen suurempaa ja kai sitä tässä vaiheessa kuuluu jo pientä vaivaa ollakin Ja oon kyllä nyt rempannutkin mun vanhaa kämppää, maalaillu ym. eli voi sekin vaikuttaa. Vielä/enää 3 viikkoa töitä olis..

Eltsu ja pena 31+5

 

White gold ihanaa!! ONNEA!! :heart: Toivottavasti kaikki menee nyt hyvin.

 

Liisakaisa: Mukava kuulla että olette kuitenkin kunnossa siellä, toivottavasti arki alkaa luistamaan, ja tosiaan kerhon puolella voit sitten yksityisemmin kertoa jos haluat tarkemmin jakaa kuluneita viikkoja meidän kanssa. Paljon jaksamista sinne!

Sassy: Kyllä se sieltä joskus malttaa tulla ulos!

White gold Toivotan kovasti onnea matkaan, jospa tämä kerta nyt päättyisi onnekkaasti. Mukava saada sut takaisin tänne puolelle!

Hormonit Täälläkin on tänään itketty ja kiukuteltu. Huh, ihan kurjaa kun itselläkin on ihan paha olo ei auta kun kestää. Asiaan vaikuttaa varmaan se kun jos jonkinlaista pientä stressattavaa ollut nyt tässä ja jännittää se huominen ultrakin kun toivon siitä niin kovasti parempaa kokemusta kuin viimeksi. Hormonit kun lisää tähän stressiin niin johan lähtee kintaasta. Nyt on onneksi jo parempi olo. Lähdetään koiraa uittamaan vielä illaksi, kesän viimeisiä uintikelejä sille vesipedolle.

Viikonloppuna hankittiin vauvalle ne käytetyt Emmaljungat, ihanat ja tosi hyvässä kunnossa! Tekisi mieli päästä kärryttelemään jo! Lisäksi ostettiin (hieman aiemmin kun oli tarkoitus) uusi Maxi Cosin Cabriofix turvakaukalo. Se on näppärä sutaista vöillä kiinni autoon ja kevyt kantaa. Mies ihan onnessaan venkslasi kaikki liikkuvat osat molemmista, tollaiset hankinnat saa senkin intoileen :heart:

Huomenna siis todennäköisesti viimeiseksi jäävä ultra käynti, heti aamusta 10.15. Onneksi ei tarvi koko päivää jännäillä kun se on noin aikaisin. Mieskin pääsee mukaan kun sillä on maanantai vielä vapaa. Nyt vasta olen alkanut hinkumaan kunnolla että haluan sen sukupuolen selville, katsotaan kuinka käy Toiveet on korkeella muutenkin.

Susimieli ja Pieni 23+0 (poksuu poksuu)

 

White gold tuhannesti onnea!!! :heart: Nyt kovasti tsemppiä tähän alkutaipaleelle!

HUI. Uskallankohan minä jo ilmoittautua tälle puolelle Tuolta turvallisesta kuumeilupuolelta tuntuu isolta harppaukselta tulla tänne, koska suuri ja kovasti toivoma haave nostaa pienesti nyt päätään. Plussa saatu 10.8, tosin ei vielä kovin vahvana. Eilen digi näytti Raskaana 1-2, joten jotenkin yritän uskaltaa toivoa "oikeaa plussaa". Tarkkaa tietoa mulla ei ole, mutta jotain 4+?? se varmaankin on. Kovasti on alavatsalla ilkeitä vihlaisuja ja sekös sitten mieltä painaa. Ukko sanoi(sille tyypilliseen tapaan ärsyttävän realistisesti), että tällä hetkellä pitää vain odottaa ja luonto hoitaa asian omalla painollaan. Tottahan se on, mutta kun pelkää vaan niin kovasti, ettei tämä onnistukaan. Paljon on näissä pinoissa ollut epäonnistumisia ja totta kai se on mielessä. Mutta siis, näillä mennään ja ainakin jotain siellä toivottavasti lymyää

 

Onnea Kristiina84!
Ja ainakin Susimielelle tsempit ultraan, oliko muitakin?

 

Paljon Onnea white gold ja Kristiina84 ! =) :flower:
Tsempit ultraan menijöille ! =)
Kiitos kaikille tsemppaajille, täällähän mä edelleenkin kärvistelen ! : /
Miksei mitään tapahdu ?! Eilen illalla oli yksi KIPEÄ supistus, mutta kaikki muut supistukset oli kivuttomia ja tuolla se vauva vaan mahassa möyrii ja venkuilee, ja tökkii toisinaan ilkeästi alapäähän...Ja viikko takaperin neuvolan täti oli niin varma että kohta syntyy... Ei siltä näytä. No, nyt päivällä on taas neuvola... Tuntuu tää meidän vaavi viihtyvän omassa yksiössään =) Toki, eihän tässä olla menty yli lasketun ajan, kun ihan pari päivää vasta -ja sekin tuntuu ikuisuudelta ! Kaikki odottaa jo niin kovasti, että syntys...

Mukavaa viikkoa kaikille ! =)

Sassy ja Santeri 40+2

 

Sassy, koita jaksaa vielä vähän. Kohta odotus palkitaan!

Kristiina, onnittelut plussasta! :heart: Kyllä tuollaiset kaikenlaiset nipistelyt ja vihlaisut kuuluu ihan asiaan. Niin kuin pelotkin. Eipä sitä oikein voi muuta kuin odottaa ja toivoa parasta.

Toivottavasti Susimielen ultra on tällä kertaa mukava kokemus. Kuulumisia odotellaan sitten.

ON: Taisin eilen tuntea ekat potkut!

Leena ja Tättärää 16+5

 

Kristiina84 Aivan ihanaa! Hurjasti onnea!!! :heart: Kun luin sinun plussasta, niin kiljasin miehelle onnessani, että meidän pinosta on tullut plussa! Onnea myös white gold! Tarrasukkia molemmille!

Olipa myös kiva kuulla milizzan ja Liisakaisan kuulumisia! Mietinkin tuossa yksi päivä, että mitähän teille kahdelle kuuluu.

ON Pahoinvointi ehkä alkaa helpottamaan (pahenee siis heti, kun saan tämän sanottua ääneen). Tai siis en ole oksentanut nyt pariin päivään, vaikka kuvottaakin. Ei millään jaksaisi odottaa perjantain ensimmäistä ultraa. Tekisi mieli soittaa neuvolaan ja kysäistä, että saisko sitä vaihdettua aikaisempaan

Kirskis ja Kaiku 9+6

 

Miten Susimielen ultra meni? Kumpi tulee??
LeenaT Mä en oo tuntenu vielä mitään! Onko sulla istukka missä? Mulla tosin on tota läskiäkin että sehän vaimentaa kans möyrintöjä jonkin verran.

Hei te pidemmälle ehtineet, millä viikoilla myönsitte ittellenne että teillä on vauvamaha? Mä väittäisin omaani vieläkin vaan läskiksi vaikka selkeästi selällään maatessa pieni kumpu onkin tossa alavatsan kohdilla.

 

Kristiinalle kans onnittelut, sulla olikin lupaava tilanne tuolla yrittäjien puolella kun kävin viime viikolla, niin se vaan tuli plussa sit! Tervetuloa tänne!

LeenaT Mä kans tunsin ekoja liikkeitä noihin aikoihin, aika jännä tunne eikö?

Yritin tossa lueskella teidän juttuja mutta olo on niin autuaan vauvahuuruinen että en saa keskityttyä

Meillä oli siis viimoinen ultra tänään ja oli loistavan mukava kokemus.
Oli tuttu erikoislääkäri jolla kävimme myös varhaisrakenneultrassa ja hän tuttuun tapaan kertoi tarkasti kaikki mitä tutkaili ja oli muutenkin mitä mukavin. Katsoi jopa lapsen varpaat tarkkaan (harottava isovarvas voi olla down-viittaus) ja sanoi ettei mitään huolestuttavaa näy. Pienellä on kaikki hyvin, saatiin mukaan selkeä kasvokuva (kovasti on isänsä sukuun tullut) ja pieni hymykuoppakin näkyy olevan poskessa (tämä minun puoleltani). Niin ja sukupuolikin näkyi selvästi, itse ei tajuttu mitään mutta kuulemma selkeääkin selkeämpi POIKA :heart:

Tässä ollaan oltu yhtä hymyä miehen kanssa, mies oli siis mukana ja tyytyväinen puhahdus kuului kun saatiin sukupuoli selville =)

katso liitettä 13411

Anoppi yrittää hiilostaa sukupuolta selville, appiukko ei halua kuulla, mun äiti arvaili poikaa mutta ei sen tarkemmin tivannut ja oma isäni (oli alunperin sitä mieltä ettei meidänkään kannata ottaa selville) sanoi ettei haluakaan tietää, mutta lisäsi kohta että jäähän se vähän mietityttämään.. Ja kohta sanoi että saavathan he sen meidän käytöksestä selville. En tiedä miten meinasi sen saada meistä selville mutta hauska oli huomata että hänkin jäi uteliaaksi. Ehkä me kerrtotaan jossain vaiheessa halukkaille perheenjäsenille muttei yleisesti aiota kuulutella.

Hassua kuinka oma tyttöolo alkoikin horjua jo viikkoja sitten, ja viimeiset vaatehankinnatkin oli selvästi pojalle, vaikkei olla sukupuolisidonnaisia vaatteita aiemmin edes harkittu. Unissani olen myös saanut poikavauvan parina yönä Niin vaan joku vaisto sen kertoo.

Tästä on mukava jatkaa odotusta.

Onnellinen Susimieli ja Pieni 23+1

 

Susimieli, ihanat ultrakuulumiset tällä kertaa! Ja toi kuva! :heart: Kovinkaan moni ei tunnu ymmärtävän sitä, että haluaa pitää lapsen sukupuolen ihan omana tietonaan raskausaikana. Mekin ollaan puhuttu tutuille, että varmaan kysytään sukupuoli, mutta ei välttämättä kerrota sitä ainakaan heti kenellekään. Yksikin kaveri melkein tuohtui, että "miksi ihmeessä ette kerro". Miksi pitäisi?

Namppis, mulle ei sanottu viime ultrassa istukasta mitään. Aluks ajattelin itse että se olis tossa edessä, kun ei sydänääniä kuulunut tosta keskeltä ollenkaan, mutta nyt ne kuuluu siinäkin selkeästi. Mullakin on omaa rasvakerrosta tossa vatsalla ihan kiitettävästi, ei oo kovin kummoinen vauvamaha vielä. Selällä ollessa sentään huomaa selkeän kummun alavatsalla.

Potku tuntui hassulta. Oon jo muutaman päivän ajan koittanut tunnustella liikkeitä. Oon iltaisin maannut hiljaa sängyllä ja koittanut kiinnittää kaiken huomion vatsan tapahtumiin. On vaan tuntunut omia mahamörinöitä ja ilmavaivoja. Mutta eilen, se oli ihan erilaista. Makasin kyljelläni sohvalla ja ihan säpsähdin. Ei tuntunut enää miltään pelkiltä vatsavaivoilta. Dopplerilla kuuluu jos jonkinlaista kuperkeikkaa ja molskimista.

 

Susimieli, onnea ihanista ultrakuulumisista ! :heart:

Vauvamaha: alkoi näkymään muistaakseni joskus viikolla 15+

(.) Eilen käyty neuvolassa. Vauva kasvaa hyvin, eikä sillä tunnu olevan kiire ulos, vaikka mulla onkin paikat pehmeenä ja kohdunsuu auki reilu 1cm ( melkein kuulemma 2cm..) ja kohdun kaulaa jäljellä alle puoli senttiä. Nyt tuli uima-ja kylpyammekylpy kielto, tosin en tässä nyt kyllä uimaan olis menoskaan Ja vauva on hyvin laskeutunut ja kiinnittynyt ( kuten oli jo viime viikollakin).
Verenpaineet on mulla normaalia korkeammalla. Painoarvioksi antoi nyt 3,8kg, mutta tosiaan en noita arvioita ota niin tosissani. Mutta sanoi, että ihan reilun kokoinen vauva tulossa. Eli sais syntyä ettei nyt hirveesti enää kasvaisi...
Torstaina seuraava neuvola, ja ensi viikolla äitipolille kontrolliin, jos ei ala syntymään...

Tällä hetkellä oma fiilis ei oo mitenkään huikea, yöt menee pyöriessä kun ei nukuta, selkää särkee ja koko ajan on juostava vessassa... ja vähänkin kun jotain tekee niin tulee hiki ja uupumus : / Ja harjoitussupistuksetkin on vähentyneet. Ei tää etene mihinkään!
Anteeksi tämä valitus... Kyllä kai se sieltä ajallaan putkahtaa ! Toivottavasti ei ainakaan tarviis käynnistelemään ruveta...

Sassy ja Santeri 40+3

 

Onnea White gold ja Kristiina84!

Susimieli, mahtavaa, että kaikki vaikutti olevan kunnossa ja ultrakokemus oli muutenkin positiivinen!

Sassy, meillä terkkari sanoi lohduttaakseen, että tosi monet vauvat antavat odottaa itseään niin kauan, että yliaikaiskontrolli on varattu, mutta sitten syntyvät ennen kuin sinne ehditään. Meilläkin kävi niin: torstaina neuvolasta lähete kontrolliin, mulla oli ollut ekat supistukset perjantaina aamulla ja sitten ne alkoivat iltapäivällä uudestaan. Ei mennyt kauaakaan, kun sairaalalta soitettiin yliaikaiskontrolliaikaa, että käviskö jo maanantai. Minä siihen, että kyllä käy, mutta voi olla, että tulen jo tänään. Ja menin kans. Tsemppiä!

Tiipula ja Anni

 

Sassylle tsemppiä! Ei se siellä masussa enää kauaa viihdy! Ja viimeistään sit käynnistämällä hätistävät vauvan ulos, vaikka luulen kyllä että se kohta sieltä tulee ihan omaa tahtiaan. Koita jaksaa!

 

Kiitos te ihanat, kun jaksatte tsempata ! :heart: Oisin varmaan tullu ihan höperöksi, jos ei ois tätä palstaa, jossa voi purkaa olotilojaan ja on toisia "kohtalotovereita" !
Meinaa itku tulla pienistäkin asioista, johtuu varmaan huonosti nukutuista öistä... Mua on vaan alkanu pelottaa, että jos vauva on masussa vaikka vielä yli viikonkin, niin kuinka iso se sitten on ? Ei oo kiva mitään hirmusta körilästä puristaa ulos, varsinkin kun kyse on ensimmäisestä synnytyksestä. Mutta ehkä hermoilen ihan suotta, yritän kovasti olla kärsivällinen ja rentoutua... Sitä vaan meinaa tulla höperöksi ja miettii kaikenlaista kun on päivät yksin kotona, kun mies tekee aika pitkää päivää töissä. Mutta kyllä tämä tästä ! =)