Esikoista yrittämään -pinosta plussanneet 2011 ja 2012

Tervehdys naiset, täällä oltais tänään täysaikasia! :) :) Mihin se aika on rientänyt? Toivottavasti loppukin rientää..

Eilen neuvolassa kaikki periaatteessa hyvin, jalkojen turvotus on vaan ihan maksimissa, reinot on ainoot mitkä jalkaan menee. Pissa oli nyt ekaa kertaa +-, mut ei vielä tutkita enempää kun ei ollu kunnolla yhtä +:lla ja kun kuitenkin paineet on ihan hyvät. Pitää siis itte seurailla omaa vointia ja herkästi sitte olla neuvolaan yhteydessä. Tuntuu kyllä niin uskomattomalta, et tää masuasukki muka vois täältä jo tulla ulos tai edes laskettuna aikana. Nimittäin en edelleenkään tiedä mitä supistukset on, mitään edes hiukan kipeitä ei oo ollut.. Yötkin saan edelleen nukuttua hyvin, 1-2 vessareissulla pärjään. :) Se mitä moni on ihmetellyt, niin neuvolassa, äitipolilla, kun kaveritkin et mä edelleen nukun paljon selälläni eikä mulle tuu yhtään huono olo. Mieskin sanoo, et aina oisin kun herää niin mä oon selälläni.

Vauvaa varten taitaa olla kaikki välttämättömimmät hankittuna, vaatteet pesty ja järjestetty, kehtoa en oo vielä pedannut ja muutenkin kaikki kaipaa vielä pienen loppufiksauksen :)

Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille mammoille, tää mamma meinaa lauantaina suunnata likkojen lenkille, toivotaan et kelit suosii!! :) :)

Juliane 37+0 :)
 
Hei vaan!

Kyllä minä oon niin iloinen teidän Hennun ja millimollin puolesta että ette uskokaan! :) Ja uskon että kaikki on varmasti teillä hyvin, olette pienokaisenne ansainneet :heart: Toki ymmärrän huolen ja sitä saakin tuntea! Oikeastaan suurempaa ei itse pysty tekemään kuin odottamaan rauhassa ja luottamaan siihen, että kaikki menee hyvin :hug:

Julianelle
ja muille loppuvaiheen odottajille jaksamista ja tsemppiä loppuun! Ja yrittäkää nukkua ;) Kohta saadaan lisää vauvoja, kesäkuussa onkin sitten useammalla h-hetket :)

Tupakoinnista minäkin lisään, että itse lopetin n. puol vuotta ennen plussaa (ja ehkä sillä oli omat osansa raskautumiseen) mutta kyllähän sitä useamman vuoden polttajana on taas alkanut tekemään mieli. Vielä en ole sortunut enkä usko, että niin kauan kuin imetän. Mutta että en koko loppulämän aikana, niin saas nähdä...

Täällä ollaan umpiväsyneitä, tyttö valvoo yöt ja nukkuu päivät, jos silloinkaan : / Vähän kuulostaa eltsu samalta, tosin eihän tässä ikääkään vielä paljoa ole. Tyttö on ihana ja suloinen, mutta niin kova syömään, ei rauhoitu juuri muuhun kuin syliin ja kanteluun ympäriinsä. Varsinaisesti ei itke hirveesti, lähinnä vaan on levoton, kitisee ja murisee :)D) ja syö todella tiheään. Ja sitten vielä tämä mamma tuntee edelleen syyllisyyttä osittaisesti pullomaidosta ja on alakuloa jne jne. niin aika raskasta ollut tämä alku. Mut uskon ja toivon, että jossain vaiheessa helpottaa :)

Kristiina ja tyttö 3 viikkoa
 
Tsemppiä Kristiina84 valvomiseen. Täällä on onneksi kaikilla sen verran hyvät unenlahjat, että ollaan päästy jonkinlaiseen kauhun tasapainoon. Tankataan illalla yhteentoista asti ja nukutaan 1:00-3:30 asti ennen ekaa ruokataukoa, sitten tuhistaan 5:00-6:00 asti (ellei ole levoton yö ja herätä kahden tunnin välein syömään). Aamulla pikatankkauksia taas ennen pidempää unipätkää. Päivälläkään poika ei ole paljon hereillä, joten pystyy jo vähän suunnittelemaan tekemisiään = mulla alkaa pää kestämään paremmin. Täytyy ainakin toivoa, sillä mies menee perjantaina töihin ja meidän pitää alkaa pärjäämään päivät kahdestaan.

Juliane Myös minä vietin loppuaikana ja sairaalassa supistuksia odotellessa jonkin verran aikaa selälläni (pää koholla) eikä aiheuttanut mitään ongelmia. Mulla oli ainakin lonkat niin kipeät, etten olisi jaksanut koko aikaa maata kyljelläni. Tosin yhdessä vaiheessa käyrällä pojan sydänäänet laski ja kätilö kielsi minulta sen jälkeen selällään makaamisen... pian sen jälkeen synnytys sitten käynnistyikin jo.

Tuani ja poika 2,5vk
 
Hei taas !
Olen vaihteeksi hieman rauhoittunut. Toivottavasti kestää nyt pitempään tämä seesteinen olo :)

Kaveri o kanssa-aikaan paksuna, sillä o vaa kuukauden eestä enemmä viikkoja kasassa nii ihana sen kanssa päivitellä. Huomenna mennäänki kattoo kolmannen kamun kahen viikon ikäistä vauvaa. Sain heti inspiraation ja aloin tekemään vauvanpeittoa sille ;)

Lueskelin, että keskenmenon riski olis jotaki 12-15 prosenttia. Eli mulla o 87-85 prossan mahikset nyt saada se lapsi. Se lohdutteli. Enhä mie panikoi auton alle jäämistäkään.. Yritän nyt tosi kovaa psyykata itteeni olemaan rauhallinen.

ps. oksentaminen on tosi pop, tänään oksensin melkein syystä, että söin leivän ( kananmunaa ja kylmiä lihapullia päällä), niin ja sisäfileepihvi ei menny alas. Sen sijaan eineslihapullat kylmänä menee alas. JA 50-50 sekoitus jogurttia ja tuoremehua, on kanssa aivan ihanaa ( paitti jos juo paljon nii sillonki tulee oksu)
 
kyllä tämä on niin ihanaa kun tulitte tyttömurut perässä tälle puolelle...toivottavasti plussa-aalto voimistuu uudelleen ja saadaan kaikki tänne:heart:

itsellä mennyt samaa rataa edelleen, eli rauhallista ja heti väsähtää kun yrittää töiden jälkeen vielä jotain tehdä.. ei oksuja eikä huonoja oloja..mutta hankalaa on np-ultran odottaminen..tässä vaan miettii onko kaikki hyvin..no viikko enää ja sitten näkee pikkukaverin:heart:


voimia kaikille:kiss:

melassi 10+6
 
Huumorinkukka kukkii..
Aamulla olin vessassa yrjöämässä ja ukko huutelee oven takana: hei onko päivä vai yö??
No "yörghh"
Sitten se kikattelee siellä oven takana itsekseen..

Että voiki yhtäkkiä alkaa oksettamaan. Siitä päätellen kaikki on maailmassa niinku pitääkin.
Unenlahjat on kadonnu kokonaan. Kello kuus nolla nolla, tämä herää joka aamu. Illalla ei meinaa uni tulla. Eilen heräsin illalla, ko mies nauraa mulle. Olin silmät auki huutanut sille, että miksi se pitää niitä perkeleen kattilan kansia heitellä sängystä, että kukahan neki taas kerää??? Kuitenkin ollessani täysin taju kankaalla.
Jaa mutta viiden minuutin tauko oksentamisesta meinaa sitä, että nyt mennään taas. Tämä o aika jännää ko ei koko aikaa ole tai joka päivä.
 
Tupu paljon onnea plussasta :heart: ja paljon tarrasukkia mukaan pienelle! Ihanaa että näin kesän alkajaisiksi on käynyt oikein kunnon plussapuhuri tuolla yrittävien puolella! Ilmoittele sitten kun haluat listalle mukaan.

millimolli tsemppiä odotukseen ja varhaisultraan :) Paha olo ei oo kivaa, mutta tietääpähän että kaiken pitäis olla kunnossa. Tässä vaiheessa voin sanoa että eipä muuta voi kun nauraa meikäläisenkin iltayrjöömisille :D

Juliane kyllä se aika vaan rientää...nykyisin tuntuu että et saa päivän mittaan enää mitään järkevää aikaseks ja huomaatkin että on jo ilta :)


Tiistaina kävin taas saikulla. Pieni oli kasvanut 170g, nyt painoarvio 2450g. Kasvaa siis mutta "omilla käyrillään" ja perätilassa ollaan. Lääkäri kyseli mielipidettäni synnytystapaan. Meinasin sen sektion haluta ja sanoikin että voikin olla että se on ainoa keino, kun pikkuinen ei välttämättä kestäisi alatiesynnytystä. Ensi viikolla viimeinen käynti ja sit saan sektioajan. Pistää vähän jännittämään, kun tietää että meillä saattaa olla vauva jo ensi vko perjantaina tai viim. seuraavan viikon alussa!

Miule on alkanut nyt tulla semmosia tuntemuksia etten haluis luopuu tästä ihanasta "pallosta". Pitäs ottaa vielä kuvat, jotta jäis jotakin muistoksi. Meinasin teettää taulun tonne makkariin, jos saa jonkun hyvän otoksen.

Alustavasti kyselen kuka haluis ryhtyä seuraavaksi päivittäjäksi? Luulen että siirryn sitten enemmän tuonne kerhon puolelle, kun pienokainen syntyy. Kunhan saan sen sektioajan, niin sitten vois tehdä päivittäjän vaihdon :)

Sindi ja Iipu 37+5
 
Sindi, onpa teidän vaavi pikkuinen. Varmasti voikin olla parempi synnyttää sektiolla tuon koon takia. Perätilasynnytyksessähän on myös minimipainoraja eikä vain maksimi. Mä oon nyt miettinyt, että onko meillä tää perätila jotenkin sukuvika. Siskon vauva on meinaan nyt perä-/poikkitilassa, jotenkin vähän viistosti. Onneks sillä on vielä aikaa kääntyä, viikkoja n. 33 nyt. Tosin myös mun miehen äiti ja miehen veljen tyttö on syntyneet perätilassa, niin en tiiä kummalta puolelta tulee. Meidän tyttö oli koko raskauden ajan perätilassa, niin ei oikein ollut edes toiveita siitä kääntymisestä. Siskon vauva sentään kiepsahti ympäri vasta tällä viikolla, kun muuten on majaillut raivotarjonnassa.

Millimolli, mulla kans nyt toi pahoinvointi on hyvin vaihtelevaa. Oksentanut en oo vielä kertaakaan, mut eilen oli melko lähellä etten laatottanut Prisman lattioita uusiks siinä lihahyllyllä. Hirveessä ruuhkassa vielä, hitto ku ois nolottanut. Mut nyt sit tänään taas ei oo ollu mitään, ei pienintäkään yökötystä.

Juliane, mä nukuin kyllä ihan loppuaikanakin selälläni eikä tullut mitenkään huono olo. Kyljelläni pystyin nukkumaan vain vasemmalla puolella kun tytön jalat painoi toiseen kylkeen. En tiiä johtuuko tosta, mut en osaa enää ollenkaan nukkua oikealla kyljelläni.
 
Onnea Avocadolle! Mun pikkuvelin kanssa sama synttäripäivä, kuuden vuoden ikäerolla. Jos päivien mukaan määräytyy jotakin luonteenpiirteitä (kuten esim. nimi on enne ja horoskoopi) niin tiiän 100prosentin varmuudella, että lapsi on Ilo, isolla I:llä!
 
Onnea Avocadolle perheineen!! :heart:

Paha olo. Täällä vaivaa silloin tällöin. En ole vielä joutunut oksentamaan, mutta tulee sellaisia ällötysoloja. Viimeksi tän viikon alussa oli töissä aika tuskaa tossa noin klo 9, kun silloin alkoi parina päivänä heikottamaan ja meni kylmiä väreitä. Onneksi oon toimistossa töissä, niin voi ihan rauhassa siinä omassa huoneessaan vähä hengitellä syvään :)

Väsymys. Voi LUOJA, mikä väsymys vaivannut tällä viikolla! :D Alkuviikosta olin töissä yhtä väsyny ku kunnon rellestysviikonlopun jälkeen. Revittelin vaan leukojani ja olinki kuulemma tosi väsyneen näkönen. Kysyttiin multa jopa, ettenkö saa nukuttua. Toissayönä vedin 12 tuntia unta palloon ja päivällä vielä 3 tunnin päikkärit. En saanu kotona mitään aikaseks. Helvetin huono omatunto mokomasta. Tänään sain kuitenkin siivottua, vaikka siivouksen loppumetreillä alkoi tuntumaan, että voisin nukahtaa siihen paikkaan.

millimolli Täällä ekasta haamulaisesta se 2 viikkoa ja 2 päivää. Herran jumala, miten hitaasti aika on mennyt :D Mutta sitten taas kun ajattelee, että ensi viikolla on jo ultra ja neuvola :) Nopeasti sillee mennyt aika.

Kertomisesta. Plaah. Mie reppana olin suunnitellu, et heti seuraavana päivänä ultrasta kaahaan meidän porukoille käymään ja kerron heille ilouutisen. Tänään muistin, että äiti lähtee kuntoutukseen maanantaina ja on siellä ilmeisesti koko viikon. Vielä viikon joudun kärvistelemään uutisten kertomista. Niin kauan kunnes oon saanut porukoille kerrottuu, mun täytyy vältellä mun isoveljeä ja hänen perhettää. He arvaavat varmaan heti, että oon pieniin päin. Oon päättäny, että ensin saa kuulla meidän äiti ja iskä ja vasta sitten veljet perheineen. Isäntä varmaan haluais pitää kaikilta tän salassa kesäkuun loppuun asti, mut siihen on kyllä pitkä aika, kun tää 2,5 viikkoakin on ollu yhtä tuskaa...

Niin. Ja huomenna meillä on isännän mummon 80v-synttärijuhlat. Siellä kärähdän viimeistään, kun MINÄ jätän ruokaviinin väliin. Sellaista ei yleensä tapahdu. Tosin, oon monelle toitottanut, että mulla on menossa tipaton toukokuu :D :D Hyvin on menny läpi. Ainoastaan yks ihminen on kysyny, et oonko raskaana, johon oon tietysti vastannu kieltävästi. Ärsyttävää tällanen salailu, kun haluais kertoa koko maailmalle :mad: Kunhan nyt pääsee pari viikkoa eteenpäin, niin helpottaa tääkin tuska...

Anteeks avautuminen. Kauheasti näköjään oli taas asiaa.

Hennu & Möhkö 5 (6) +6 ja huomenna taas poksutaan :)
 
Hennu Mulla ärsyttää helvetisti, että Suomessa nainen EI SAA olla selvinpäin, ilman että udellaan onko raskaana.
Siis vappuna olin selvinpäin niin ne o päivitelly, että olen paksuna ja en ees sillo vielä ollu. Aikaisemminki olen meinannu alkaa naama punaisena kirkumaan, että ei en ole paksuna, olen maho lehmä ja muutenki viallinen lapseton. Että tuntuuko nyt kivalta, ko tiiätte kysyä tommosta.. mitä häh????

Olen kuitenkin aina purrut huulta ja jättänyt kommentoimatta.

Eilen illalla mulla oli semmonen olo, että olen maho lehmä ja saa ikinä sitä lasta. Kuitenkin tänään taas oksettanut. Asteikolla 1-10 kuinka paha ihminen olen, jos värjään hiukseni, vaikka olenkin (oletettavasti) raskaana?? Tää o kuitenki hyvin haalistunut, lyhyt punainen tukka.. Ja näyttää aika karsealta. Ja mieliala itteä peiliin kattoessakin on aika karsea.
 

Yhteistyössä