Esikoista yrittämään 2012!

  • Viestiketjun aloittaja Sennay
  • Ensimmäinen viesti
miss_piggy, jatka vaan sinnikkäästi testaamista. Ovistestiplussaonnea! :)

LittleOne, eilen kun limoja tutkailin, niin oli sellaista valkoista kosteusvoidemaista. Ei siis kuivaa vielä, mutta ei kuitenkaan enää sellaista läpikuultavampaa limaa. :LOL: Lämmöt ei ole vieläkään lähteneet nousuun. Enää en oo jaksanut tikuttaa, kun se maanantain testi oli ihan hailukka. Tänään ollaan hieman jännittyneillä fiiliksillä kun mennään miehen kanssa sinne lapsettomuusklinikan ensikäynnille! Toisaalta oon ihan innoissani, jos sais apua tähän yritykseen, mutta toisaalta taas pelottaa. Simppatestitulokset ei oo tullu vielä postissa, joten toivon että ne olis siellä valmiina ja niissä ei olis mitään huonoa sanottavaa. Sulla on sitten jännät paikat taas huomenna. Voi kun sieltä nyt tulis se plussa! :)

Niin ja lisäykseksi vielä ällö kysymys. :LOL: Miltä se miehen tavara näyttää tuolla sisuksissa, että voisko sen sekoittaa kananmunalimoihin? Sunnuntaina aamulla kun pupuiltiin, niin mietin illalla, että oliko se venyvä ja kirkas tavara miehen vai mun omaa. Sori. :LOL:
 
Viimeksi muokattu:
Hydrangea Ihme juttu miten nykyään pystytään kaikkee tekeen, muta vaikuttaa aika uskomattomalta toi uutinen :) mut ihan hyvä vaan jos semmosen mahdollisuuden sais suomeenki joskus :D

miss_piggy Toivottavasti se ovistesti pian näyttää plussaa :)

ON tänään pitäisi menkkojen alkaa. Ei ole kyllä yhtään semmosia tuntemuksia että alkais. R-testikin tekisi mieli tehdä :D on nyt pari päivää ollut rintojen lievää arkuutta havaittavissa ja tänään on myös nännit arat.
R-testiä en vielä viitsi tehdä, koska on vain yksi testi ja ei jaksaisi lähteä lisää ostamaan ja toiseksi mielummin odotan menkkojen alkua, kuin näen vain yhden viivan testissä :) sunnuntaina testailen sitten jos menkat ei ole alkaneet :D
 
Nyt on käyty Ovumiassa ensikäynnillä ja siitä jäi hyvä fiilis. :) Ensin käytiin läpi vähän mun kuukautiskiertoa ja sen pituuksia sekä katsottiin aiemmin otettujen verikokeiden (jotka oli ok) ja tutkimusten tietoja. Lisäksi keskusteltiin erilaisista hoitovaihtoehdoista. Sitten käytiin läpi miehen simppatestien tulokset, jotka oli loistavat!!! :heart: Kaikki arvot oli reippaasti viitearvoja parempia!

Tämän jälkeen oli vuorossa sisätutkimus ja ultra. Mies oli tutkimuksen ajan huoneessa. Ensin mietin sekunnin ajan, että pitäiskö ukko lähettää pois, mutta ajattelin että onhan se mun värkit ennenkin nähny, että tuskin tässä mitään ihmeellistä. :LOL: Hieman outoa se kieltämättä oli. :D Ultralla katsottiin kohtu, joka näytti normaalilta. Seuraavaksi oli munasarjojen vuoro. Ensin katsottiin oikea ja sitä katsoessa lääkäri sanoi sen olevan tyypillinen pco-ovario ja kaikkien follikkeleiden olevan pieniä (noin 5 mm). Olin yhtä hymyä, kun siiryttiin vasemmalle puolelle, kun lääkäri totesi, että näyttäisi siltä että ovulaatio on tapahtunut ja kp 14 saamani plussa oli hyvin suurella todennäköisyydellä plussa!!! :heart: Kannatti uskoa omia tuntemuksia ja aivan oikein olin vielä ennustanut, että vasemmalla puolella se ovis oli tapahtunut. Myös vasen munis oli pco-tyyppinen. Tämähän oli jo todettu silloin keväällä.

Eniten hommassa mua yllätti se ja siitä kysyinkin, kun lääkäri sanoi, että pco tapausten kanssa suositellaan suoraan inseminaatiota. Olin ajatellut, että saisin Clomit ja sitten katsottais muutama kuukausi niiden kanssa ja jos ei tärppää, niin sitten vasta mentäis eteenpäin. Lääkäri oli sitä mieltä, että pelkkien Clomien kanssa ja kotona yrittäen homma voi mennä hyvin työlääksi, koska yleensä vaaditaan useita seurantaultria ja kiertoja, ja pco tapauksien kohdalla tärppi voi olla hankalaa saada. Myös hormoonilääkityksellä on omat haittavaikutuksensa. Siksi hän oli sen kannalla, että kannattaisi mennä suoraan inssiin, jota koitetaan max. 3 kertaa (jonka jälkeen katsotaan tarvittaessa muita vaihtoehtoja, esim. keinohedelmöitys). Hieman myös ihmetytti lääkärin negatiivinen asenne pco tapausten mahdollisuuteen luomusti raskautua. Onhan täällä kaksplussassakin paljon väkeä, jotka pco:sta huolimatta on plussannut ja osa jopa ilman lääkkeitä/hoitoja!

Lääkäri käski tekeen r-testin 9.9. Jos se on positiivinen, niin soitan sinne ja varaan ultraan ajan. Jos se taas nega, niin saan ottaa terot vuodon käynnistämiseksi. Primot siis vaihdettiin teroihin. Lääkäri sanoi, että terot ovat niitä miedoimpia keltarauhashormoneja ja primot vahvimpia. Niiden välissä oli joku muu merkki jota en nyt muista. Mulle luultavasti määrättiin aluksi primot, kun menkat oli ollu niin kauan poissa ja primoilla haluttiin varmistaa, että kierto lähtis pyöriin. Miedoimmilla teroilla kuulemma kierto saattaa alkaa pidentyä.

Sitten kun teroilla vuoto alkaa, pitäisi soittaa sinne ja varata munanjohtimien aukiolotutkimukseen aika, joka tehdään aina vuodon loputtua kierron alkupuoliskolla. Jos siellä kaikki ok (munajohtimet löytyy ja ei ole tukossa), niin mulle annetaan ohjeet clomien ottoa varten ja katsotaan seurantaultrille ja inssille ajat.

Nyt harmittaa kun stressasin niiden tikkujeni kanssa. Olisi vaan kannattanut enemmän luottaa omaan kehoon ja tuntemuksiin. Toisaalta taas LH-huippu olis voinu jäädä huomaamatta ja ehkä jäädä pupuilematta juuri oikeana päivänä. Hieman vieläkin noi aamulämmöt ihmetyttää, mutta niistä en tajunnut kysyä. Tosin eihän se enää nykypäivänä ole kovinkaan suositeltava tapa etsiä ovista, kun lämpöihin vaikuttaa niin monet tekijät.

Tulipa tarinaa, mutta oli pakko päästä purkautumaan! :)
 
Viimeksi muokattu:
miss_piggy
Hydrangea: Mulle lääkäri totesi tuosta pco:sta että on hoidettavissa oleva vaiva, ja saattaa mennä ohi kokonaan näillä teroilla tms... Ei siis missään vaiheessa maininnut että ei voisi tulla raskaaksi luomusti jos on pco.
Hän vain totesi, että kun sain puoleksi vuodeksi noita teroja, että jos ei sinä aikana ole raskaaksi tullut, niin sitten pitää ottaa puhelinaikaa, ja katsotaan jatkoa. Ensin varmaan verikokeisiin, sitten clomit tai jotain muuta, ja jos ei auta niin jatkotutkimuksiin keskussairaalaan.

Aika jännä, että jotkut lääkärit tekee tuosta pco:stakin semmosen "mörön", että ei muka voisi tulla raskaaksi.

Serkulleni lääkäri oli sanonut, että voi mennä 4-5 vuotta ennen kuin tärppää koska hänelläkin vissiin pillereiden lopetuksen jälkeen ei menkat tullut ja terot määrättiin..ja kuinkas kävikään, heti ekojen terojen jälkeen oli raskaana, ja nyt pienen poikavauvan äiti.

Mua harmittaa lähinnä se, kun en onnistu pongaamaan sitä kunnon ovista...muistaakseni viime kierrossa kun lykkäsin terojen aloitusta ulkomaanreissun takia, sain aika vahvan viivan kierron jossain vaiheessa, mutta harmikseni en laittanu silloin ylös sitä että missä vaiheessa kiertoa se ovisplussa tuli...vois siis olettaa että ovuloin, mutta en ihan näiden 15 päivän sisällä, jonka jälkeen pitäis aloittaa terot..Jos aloitan ne terot, niin epäilen taas, että saattaa tulla ns. väärä ovisplussa.
 
Hydrangea: Hyvä, että jäi hyvä fiilis käynnistä. Miehelläs taatusti ainakin vierähti pieni kivi sydämmeltä. Onhan tuo myös nyt mukava tietää että ette oo yksin tän asian kaa. On joku minne ottaa yhteyttä, pääsee seurantoihin, saa apua ja ennen kaikkea tuntee sen että asiat etenee.
Ja voihan tää kierto siltikin edelleen olla SE kierto!:rolleyes:

Jos menee jo nyt nukkumaan, tuleeko huominen nopeemmin? :whistle:

Jos musta ei huomenna illalla kuulu mitään, niin masentelen peiton alla saatua negaa... Pah
 
miss_piggy, mielelläni olisin eka lähtenyt kokeilemaan pelkillä clomeilla. Toi inssillä vihjailu kuulostaa jotenkin niin pelottavalta ja lopulliselta. Kuitenkin nyt todistettavasti ainakin joskus ovuloin, niin on kyllä hassua, että heti pitää lähtee "rankempiin" vaihtoehtoihin. No, itsepä me näistä asioista päätetään, niin täytyy keskustella miehen kanssa, että lähdetäänkö niihin touhuihin vielä. Useampaa vuotta en ole kyllä valmis luomusti yrittämään, että mielelläni jotain pientä apua ottaisin vastaan.

LittleOne, mies oli kyllä tosi tyytyväinen ja ylpeä tuloksistaan. :D Sun oireiden perusteella toivon, että huomenna tulee plussa. :heart: Jos ei tuu, niin sillä on vielä hyvin aikaa tulla. Ei kaikilla näy se niin nopeeta. Äläkä siellä mitään masennu, vaan tuu sitten kiukutteleen meille. :)
 
Huhhuh, ootte kirjotelleet sellasta tahtia, ettei meinaa perässä pysyä :)

Hydrangea: Kiva kuulla, että käynti meni hyvin ja oli montakin positiivista asiaa.

Mulla tänään kp 33 eikä menkkoja oo vielä kuulunu. Pari edellistä kiertoa on ollu keskimäärin 33 päivää, joten jännäilyltä ei voi välttyä.
eläväinen: Samoilla linjoilla mennään, mullakin yksi testi jemmassa, eikä negaa huvittais nähdä.
 
Viimeksi muokattu:
miss_piggy
Voi kökkö, mulla ei ees oo enää ku yks ovistikku kaapissa, tilasin lisää mut ei oo vielä tullu..... pitäneeköhän vaan sitte käyttää tuo tänään, alottaa terot ja varmuudeks pupuilla ku vaan pystyy...
Miehelle tosin flunssa iskeny että ei ehkä oo nyt ihan fiilikset sillä kohillaan hommailla mitään.
 
Aamulämmöt jo laskussa, pisara ruskeaa limaa (niinkun joka kierrossa ennen menkkoja) JA testattu NEGA!

Laskeuduttu siis pilvilinnoista ja pyyhe heitetty kehään

Täällä ei kärsitä vielä lapsettomuudesta, vaan plussattomuudesta! Olis joku konkreettinen todiste siitä, että en oo rikki…

:ashamed:
 
LittleOne, voi ei, mä niin toivoin sitä plussaa sulle. :'( Harmittaa kyllä sun puolesta. :hug: Ehkä teilläkin raskautuminen ottaa oman aikansa. Onhan se koko prosessi niin monimutkainen ja monivaiheinen, että niin moni pieni asia voi mennä pieleen, vaikka mitään vikaa ei olisikaan. Sulla kiertojen pituudet muistaakseni suht tasaisia ja oviksen oot bongannu tuntemusten ja lämpöjen perusteella, niin tää homma vaan voi olla tuurista kiinni. Älä luovuta vielä, kyllä se plussa sieltä vielä tulee jonain päivänä, ehkä jo ensi kierrossa.

Catida ja eläväinen, parempaa tuuria teille testailuiden kanssa.

miss_piggy, suunnitelmasi kuulostaa hyvältä. Toivottavasti se räikee plussa tulisi tänään. :) Mutta ei siitäkään kannata masentua, jos ovista ei joka kierto bongaa. Ihan "normaaleillakin" se joskus jää välistä ja meillä vielä riesana tää pco, niin oviksen pois jääminen on hyvin yleistä.

ON, yö nukuttu hyvin levottomasti ja asioita pyöritelty mielessä. Pelkään, että toi eilisessä ultrassa mitattu 4 mm limis on aivan liian ohut ja tässäkään kierrossa on turha tärppiä toivoa, jos limis ei ota jotain kummallista kasvuspurttia ennen mahdollista kiinnittymistä. Ihmeisiin en kyllä usko. Lämmötkin on yhä normilukemissa, ovisnippailut hävisi viikonlopun jälkeen ja mitään raskausoireitakaan ei ole. Ainoastaan maha on tosi turvoksissa, mutta niinhän se aina ennen menkkoja. Olen lueskellut taas kerran asioista sekä kysellyt mielipiteitä ja kokemuksia tuolla lapsettomuus-puolella. Alan tulla siihen tulokseen, että inssi on se seuraava oikea vaihe meille.Totuuden sisäistäminen tekee kipeää ja tuntuu siltä kuin lapseton-leima olisi lyöty otsaan. Eihän tämä kuitenkaan maailmanloppu ole ja on hienoa mihin nykytekniikalla ja tietämyksellä pystytään. Toisaalta taas mietityttää onko moraalisesti oikein tehdä "väkisin" lisää lapsia muutenkin ylikansoitetulle maapallolle. Ehkä lapsettomuus on meidän kohtalo. Tämä on varmaan vielä kaukainen kysymys teille muille, mutta kuinka pitkälle hoidoissa yms. olette valmiit menemään saadaksenne lapsen?
 
Oon miettiny kanssa noita lapsettomuushoitoja, kun ne täällä on ollu esillä. Jotenkii haluun uskoa siihen, että kaikella on tarkotuksensa ja syynsä. Eikä esim. meitä oo tarkotettu vanhemmiks. Niin julmalta ku asia tuntuukin…

Ite voisin kokeilla erilaisia lääkkeitä + hoitoja. Jostain syystä keinohemeltöitys ei tuntuis luonnolliselta ajatukselta itelle. Enkä myöskän lähtis vuosien adobtiorumbaan. Ehkä en haluu lasta tarpeeks (ainakin joidenkin mielestä). Tai ehkä olisin vaan valmis alistumaan kohtalooni.

Onhan se tässä jo vuosien aikana todettu, että ei tää lapsettomien elämä hullumpaa ole, kun on unelmien mieskin rinnalla. Pitäis kai vaan tehdä uudella asenteella tulevaisuuden suunnitelmat, jos sitä jää lapsettomaks. Ja yksinkertasesti vaan jossain vaiheessa myöntää se itelleen, että tää oli tässä.
 
AnuT
Täällä loppui jännäily tähän päivään, rusehtava ja vähän verinenkin vuoto alko tänään ja kaikki oireet (tai kuvitellut oireet) hävis. Itkuhan siinä pääs kun huomasin vuodon. Oli tosi kivaa yrittää töissä itkee piilossa, ettei muut huomaa ja tuu kyselee. Työkaverit vielä käänsi tietämättään veistä haavassa, kun siellä hehkutettiin pomon viime yönä syntynyttä tyttärentytärtä. Ja sitten tietysti puhuttiin synnytyksistä sun muusta. En jotenki oikein jaksanu iloita muiden mukana kun oma toivo oli taas kerran murentunu. Koitin vetäytyä syrjemmälle, mutta huomashan ne, että kaikki ei oo kunnossa. Hienotunteisina eivät sitten pahemmin kyselleet mitään.

Jotenki tää kerta tuntu raskaammalta kun kertaakaan ennen. Ehkä se johtuu siitä, kun oli niin vahvat ovisoireet ja mulla itelläni oli sen oviksen jälkeen jotenkin hyvä tunne. Tuntuu melkein, niinkun olis menettäny jotain, vaikka ei oo. Paitsi ehkä just sen toivon, se on taas kerättävä uudestaan ens kertaa varten.. Ironista tässä on se, että yks niistä raskausoireista, mitä mulla EI ollut havaittavissa tässä(kään) kierrossa, on itkuherkkyys. Nyt sitten, kun mä tiedän, etten ole raskaana, sitä itkuherkkyyttä kyllä löytyy vaikka muille jakaa.

Jotain positiivista pitää tämän pitkän vuodatuksen loppuun saada ja se on se, että ainakin mun kuukautiset alkaa ajallaan, vähän etuajassa jopa, eli kierto on lyhempi kun viimeks. Ennen kuukautiset tuli vähän miten sattuu (siis luomuna, pillereiden kanssa tietysti oli säännölliset), jospa ne kierrot alkais nyt asettua johonkin tiettyyn pituuteen. Tämän illan mä suren, huomenna taas leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä..
 
miss_piggy
Juu, ei tullu ovisplussaa tänkään päivän testiin.

Aika ei oo kyllä mun puolella, ikää mittarissa +31v, joten biologinen kellokaan ei tikitä loputtomiin.
Välillä tuntuu että mulla ei koskaan mikään onnistu, lähes kaikki mitä oon elämässä tehny, on ottanu yleensä kaks askelta taakse ja yhen eteen...
 
AnuT, pahoittelut menkoista. Niiden alkaminen tuntuu aina yhtä inhottavalta. :(

miss_piggy, pahoittelut ovisnegasta. :hug: Mullakin välillä hyvin samoja tuntemuksia kuin sulla. Tilillä kuitenkin jo isän kuolema ollessani teini, hyvän ystävän äkillinen poismeno vain 25-vuotiaana aivan häidemme alla ja hoidot+seurannat kohdunkaulan solumuutosten takia. :'( Onneks mulla on kuitenkin ihana mies, joka kannustaa jaksamaan ja jaksaa olla positiivinen. Toivottavasti meidän kummankaan ei enää tarvisi odottaa kauaa plussaa.

Ja kuten LittleOne sanoi, ei tää elämä kaksin miehen kanssa yhtään hullumpaa ole. :) Ollaan saatu nauttia elämästä yhdessä ja tehdä mitä huvittaa. Jotenkin vaan tuntuu, että nyt alkais olla meidän elämässä paikka sille kolmannelle.
 
Viimeksi muokattu:
AnuT: Tsemppiä, kohta on taas edessä uusi mahdollisuus..

"kuinka pitkälle hoidoissa yms. olette valmiit menemään saadaksenne lapsen?"
Mä ajattelen (ainakin toistaiseksi), että jos lasta ei ala luonnollisin keinoin kuulua, niin en halua lähteä mihinkään hoitoihin tai lääkityksiin vaan sit yritettäis adoptiota. Korkeintaan voisin käydä jossain tutkimuksissa saadakseni mustaa valkoselle lapsettomuudesta, koska joidenkin adoption kohdemaiden kohdalla lapsettomuudesta kärsivät hakijat on etusijalla. Kuten joskus aiemmin jo selitin, niin musta koko oman lapsen haluaminen on tavallaan eettisesti arveluttavaa, joten "väkisin" en sitä haluaisi toteuttaa. Ja toisaalta uskovaisena myös ajattelen, että jos me ei omaa lasta saada niin Jumalalla on varmaan sitten joku muu suunnitelma meille, esim. se että oltais sit vanhempina adoptiolapsille.
 
Catida, itsekin olen pohtinut adoptiota. Jos en itse pysty lapsia saamaan, niin mielelläni tarjoaisin kodin sitä tarvitsevalle.

ON: Olen käsittänyt, että inssissä onnistumisen määrittelee pitkälti miehen sperman laatu. Meillä se on priimaa, niin hieman mietityttää, miksi ei anneta ajoittaa kotona yritystä clomeilla aikaan saadun ovulaation mukaan. Olen lukenut parien kokemuksia, joilla sperma ollut todella huonolaatuista, mutta silti on annettu ensin yrittää kotona. Välillä oon sitä mieltä, että mennään niinkuin lääkäri sanoo, mutta välillä tekee mieli pistää vastaan. Ymmärrän toki lääkärin kannan, että hormooneja ei kannata muuten vaan syödä (sivuvaikutukset, syöpäriski jne.), vaan kannattaa ottaa niistä heti täysi hyöty irti ja ottaa mukaan inssi. Clomejakaan ei saisi käyttää sitä kuutta kiertoa pidempään. Tähän väliin on pakostikin tulossa vielä yksi kierto ennen mahdollista inssiä, kun seuraavan kierron alkupuolella täytyy tehdä se aukkari ennen clomien mukaanottoa, niin toivottavasti silloin tärppäis, jos ei nyt ole tärpännyt.

Painontunne alavatsaan on palannut ja on olo, että menkat voisi alkaa koska tahansa. Toivottavasti ei kuitenkaan vielä, että ei mennä toisesta ääripäästä toiseen. Tänään kuitenkin vasta kp 21/dpo 6.
 
Tosi paljon onnea Miwwi! :) Miltä nyt tuntuu? ;)
Kaunko teillä oli yrityksen alottamisesta? Oliko niin, että sait jossain vaiheessa aiemmin jo plussan, mutta se meni kesken? Anteeksi jos sekoitan johonkin toiseen. Toivottavasti kaikki menee joka tapauksessa hyvin :)
 
Viimeksi muokattu:
Hydrangea no km jälkeen kesti 6 viikkoa ennenkun menkat alkoi sen jälkeen muutama muu kuukautiskierto on ollut aika pitkä. Ja km jälkeen päätettiin miehen kanssa että yks kierto mennään ehkäisyn kanssa.. :) en ees muista monetko menkat tuli ehti tulla.. Oireita on kyllä ollu paljo.. Jatkuva nälkä, jatkuva vessahätä, turvotus, ilmavaivat, pieni kuvottava olo, välillä kylmät väreet, vihlasut mahassa, alaselkäkivut, pääkipu.. Vaikka näin alussa vasta ollaan niin ei noi jotku oireet oo alkaneet kun viimestään viikko sitten :)
 
  • Tykkää
Reactions: Hydrangea
LittleOne, millaisilla fiiliksillä tänään? :hug: Alkoiko menkat ihan kunnolla?

ON: Täällä elätellään turhia toiveita. Maha yhä sen oloinen, kuin aina tädin tullessa. Lääkäri pyysi testaamaan vasta ens sunnuntaina (dpo 14), mutta en tiedä jaksanko odottaa niin kauaa. Voi olla, että jo dpo 10-11 testaan, tai sitten en.
 
Hydrangea: Heti perjantaina alko tosi kovat mahakivut ja iltapäivällä kunnon vuoto :( Normaalisti ei mitään menkkakipuja ja vuotokin melko niukkaa. Perjantain ja lauantain jatku kivut ja tosi runsas vuoto, jossa todella isoja hyytymiä : / Siis ihana viikonloppu :D Nyt onneks ohi ja kohti uutta kiertoa…

Ja nyt liityn teihin oviksen tikuttajiin :saint:

Tässä kierrossa saa luvan jäädä greippimehu, vauvablogien selailu yms… Nyt mennään fiiliksellä. Ja helpotusta tuo se, että jännäviikko tässä kuussa menee ulkomailla rannalla loikoillessa. Jospa jäis oiretulkinnatkin vähän vähemmälle :rolleyes:

Hydrangea: Voi olla, että hypit jo loppuviikosta seinille, jos meinaat malttaa olla testaamatta sunnuntaihin ;)
 

Yhteistyössä