Esikoista yrittämäään -pinosta plussanneet 2011 ja 2012

Bubble kiva kuulla, että ei tullut mitään paskaa ostettua! :)

Mä kans pelkäsin, ja näin painajaisiakin, välilihan leikkaamisesta, mutta huojensi kyllä synnytysvalmennuksessa, kun siellä sanottiin että meidän synnärillä väliliha leikataan vaan jos on ihan pakko. Ja puudutetaan aina. Toivotaan että siltä säästyisin, eikä pahoja repeämisiäkään tulis. Mutta pääasia tietenkin että vauva saadaan turvallisesti maailmaan :)
 
Bubble omasta kokemuksesta voin sanoa, että itsellä kanssa oli ajatuksena sektio kaikista viimenen vaihtoehto millä halusin synnyttää, mutta oikein hyvin siitä selvittiin! :) Omaksi yllätykseksi parannuin siitä todella nopeasti. Kaksi viikkoa sektiosta oli kulunut eikä tarvinnut enään särkylääkkeitä syödä. :) Alussa kun muistaa vaan pysyä sängyn pohjalla niin paljon kuin vaan mahdollista niin lähtee toipuminen hyvin käyntiin.
 
Joo ja ei ollut tarkoitus pelotella ketään siitä epparista! Musta vaan kaikki haavakipu on aika ilkeetä, kun kiristää ja kirvelee. Mut viikossa oli jo entisensä.
Ja oon satavarma, että mulla se kananmunan kokoinen hematooma aiheutti ne suurimmat kivut..
Ja se ite leikkaaminen ei tosiaan tuntunut sitten yhtään miltään. En olis tiennyt, että sellasta tehdään, jos ei olis kerrottu.
Että kyllä se tytsyt ihan hyvin menee :) Kannattaa toki peloistaan puhua, jos sellasia on :)
 
Välilihan leikkaamisesta: Kannattaa vaan esittää toiveensa synnyttämään mennessä. Samoin kuin kivunlievityksen suhteenkin. Mä en vastustanut episiotomiaa ja oikeastaan oletin etukäteen, että se tehdään automaattisesti kun vauva on perätilassa. Sellaisen käsityksen olin saanut. Ponnistusvaiheessa kätilö sitten kysyi lääkäriltä, että leikataanko väliliha ja lääkäri arvioi että ei tarvitse. Onneksi ei leikattu turhaan.
 
Mä voin puolestani kertoa oman kokemukseni välilihan repeämisestä. Sain siis toisen asteen repeämät ja tikkejä tuli noin kymmenen. Repeäminen ei myöskään tuntunut yhtään miltään siinä ponnistusten keskellä. Vasta kun kätilö rupesi puhumaan ompelemisesta mulle selvisi että aha revetty ollaan. Toipuminen sujui tosi hyvin. Pari ekaa päivää söin reilusti särkylääkkeitä, mutta sitten vähensin reilusti ja ehkä viikon päästä en enää tarvinnut mitään. Hoitajatkin sanoi ettei kipua kannata päästää edes tulemaan niin paranee paremmin. Lisäksi aina vessassa käydessä huuhdoin vedellä alapäätä reilusti.

Olin ajatellut ennen synnytystä että tuo ja tuo asia täytyy sitten sanoa kun mennään sairaalaan, mutta kun siellä oltiin olin niin kipeä että en kyllä mitään muistanut enkä tajunnut sanoa. Vastasin vain kun kysyttiin, muuten meni keskittyminen täysin kivusta selviämiseen. Mutta siis kaikki meni hyvin eikä ne mun toiveet tosiaan ollut mitään isoja juttuja. Oikeastaan en enää edes muista mitä kaikkea olin ajatellut :)

Täällä kans flunssaa podetaan...
Mutta ihanaa kun pakkanen on hellittänyt ja aurinkokin paistaa!

milizza ja kaveri 5vkoa
 
Mun kannatas varmaan jättää osallistumatta tähän keslusteluun.. mulla episiotomiasta on 10 vk eikä se ole vieläkään ihan kunnossa...... Mulla on mennyt sen kanssa kaikki mahdollinen pieleen, sairaalassa sanottiin että parissa viikossa yleensä paranee.
Eli varmuudenvuoksi ei kannata ainakaan antaa leikata sitä.. Mulla imukupin takia se leikattiin kyselemättä.

Siinä synnyttäessä sitä en juuri huomannut, paitsi tunsin kun haavasta vuosi verta. Hartioita synnyttäessä tuntui että haava repeää persuksiin asti, mutta asiasta mainittuani kätilö tuki sitä, ja lisä vammoilta vältyttiin.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla tuli kans toisen asteen repeämät sisä- ja ulkopuolelle ja tikkejä laitettiin x kpl (ei niitä kuulemma kannata laskea :D Mut kymmenkunta varmaankin). Repeämistä huolimatta en kyllä ollut kipeä, kävelemään ja istumaan pystyi heti. Meidät siirrettiin toiseen sairaalaan muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä ja istuin taksissa sen tunnin matkan ja taksia odotellessakin istuskelin huoneessa. Repeämät myös parani ihan kivasti lämpimällä vedellä suihkutellen, kipulääkkeitä otin ehkä 2 ja nekin pienellä painostuksella, kun hoitajat oli koko ajan kyselemässä, että etkö nyt ottais kumminkin...

Itse repeäminen (ainakin kuvittelen, että se oli sitä) tuntui siltä, että kätilö yrittää työntää vauvaa takaisin sisään. :) Tosiasiassa se tais vaan vähän jarrutella, ettei tulis pahempia repeämiä vauvan tullessa vauhdilla ulos.

Jokaisella homma toimii varmaan eri tavalla, mutta ei nuo repeämät aina niin paha juttu ole.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä herätti ainakin keskustelua. Ja on tosi kiva että kokemuksia kerrotaan koska ensisynnyttäjänä ei tiedä mistään mitään, tai siis täällä on sellanen olo että en tiedä näistä yhtään mitään. Luen vaan netistä kaikkea ja sillä silmällä että kaikki ei ehkäpidä paikkaansa.

Se mua eniten pelottaa on että minulta ei tulla kysymään mitä mieltä olen vaan ne tekee sen minkä haluaa ja osaa. En halua että tehdään mitään turhaan niinku Leena sanoi.

Ja mulla todellaki on Susimielen synnytyskertomus hyvässä muistissa. Harmi että ei oo haava vielä kunnossa :( Tämä toki oli sellanen tilanne että oli pakko leikata ja silloin ymmärrän myöskin sen että ei kysellä että saako kun kieltävää vastausta ei hyväksytä. Paranehan pian Susimieli!

Bubble ja Lillus 33+2
 
Sairaslomalla poksutaan 20+0 :heart: Vähän pelonsekaisin tuntein kylläkin. Eilen neuvolakäynnin yhteydessä alkoi vuotamaan kirkasta verta ihan reippaasti. Neuvolassa katsoivat (terkka+lääkäri) että kohdusta se veri tulee. Suoraan sitten KYSin päivystykseen ja siellä tutkivat. Kohdunsuu oli verestävä ja turvonnut, mutta vauvalla pitäis olla kaikki hyvin. Verinen vuoto on kuulemma hyvin yleistä... Noh minähän olen ihan huolissani täällä. Neuvolassa kirjoittivat nyt 2 päivää saikkua, pitää lepäillä ja tulla heti neuvolaan jos alkaa uudestaan vuotamaan. Rakenneultra vasta ensi viikon perjantaina, pitkä aika odotella. Eli raskauden puoliväliä juhlitaan hyvin rauhallisesti ja ollaan huolissamme selviääkö pikkuinen : /
 
Meille syntyi la 4.2.12 klo 18.25 tätä aikaa poika 3970g ja 52cm :heart: Nyt vasta pääsin koneelle rauhassa kirjoittamaan. Tai kohta pitää varmaan mennä taas :) Maanantaina päästiin kotiin ja nyt harjoitellaan kotonaolemista.

Synnytys eteni aika nopeasti ja ei ollut mitenkään traumaattista vaikka tulikin toisen asteen repeämä. Epiduraali oli kyllä paras ikinä :) Vauvalla todettiin vasemman solisluun murtuma, eli hänelle se on ollut vähän rankempi kokemus. Kirjoitan synnytyskertomuksen sitten paremmalla ajalla.

Nyt tuntuu, että tunteet menee sellaista vuoristorataa että... Harjoitellaan imettämistä mikä on yllättävän haastavaa ja vaikeeta mutta musta tuntuu, että sekin paranee koko ajan.

Tsemppiä tulevaan kaikille! Jännään täällä teidän puolesta.

Heddy ja Kasper (täällä jouduttiin jo sairaalassa päättämään nimi)
 
Hurjasti onnea Heddylle pojasta! Täsmällisesti hän päätti tulla maailmaan :heart: Hienon nimen olette pojalle antaneet!

Line onkin jo seuraavana vuorossa :) Tsemppiä viimeisiin odotusviikkoihin!

Laurelle Voimia sinulle!! Onko vuotoja tullut lisää? Kaverilla tuli myös viikon 20 lähettyvillä veristä vuotoa useana päivänä, mutta mitään epänormaalia eivät lääkärit löytäneet ja kaikki on kunnossa.

ON Täällä sitä ollaan virallisesti äitiyslomalla :) Hirveä flunssa päällä, mutta kuume ei jostain syystä nouse. Toivottavasti tauti menee pikaisesti ohi!

Kirskis ja Kaiku 35+1
 
Onnea Heddy! Kaunis nimi :heart:

Kirskis: Vuotoja ei oo onneksi tullut lisää. Vuodot tulivat oikeastaan silloin kun lääkäri tutki kohdunsuuta. Lääkäri otti papakokeen, sen tuloksia nyt odotellaan. Vauva onneksi potkii aika usein, se helpottaa mun olotilaa =)
 
Onnea Heddylle pojasta!! :) :heart: :flower:

Laurelle: Hyvä, että potkii. Se on varmasti sen merkki, että vauvalla on kaikki hyvin! :)

Kirskikselle onnea äippäloman virallisesta alkamista. Toivotaan, että paranet pian. Mulla ollut reilun viikon ajan nyt sellaista flunssaa, alkuun enemmän ja nyt vähemmän.. mies valittaa kun en pysty hengittää yöllä helposti ja sitten körisen ja kuorsaan jne. niin ettei se saa nukuttua :D

Vai olisi mun vuoro seuraavaksi. Jänskättää. Tänään olis tasan 2 viikkoa laskettuun aikaan ja pakko sanoo, että mä alan olla aika kypsä tähän raskaana olemiseen. Vois alkaa jo tapahtua!! Pientä kipuilua toki tuolla alakerrassa on ollut jo jonkin aikaa, mutta ei mitään suurempia mikä oikeesti enteilisi synnytyksen alkamista.

Line ja Möyry 38+0 *poks* :)
 
Paljon onnea Heddylle pojasta! :flower: :heart:

Laurellelle tsemppiä, toivottavasti vuotoa ei enää tulis! Onko sulla istukan paikasta tietoa? Jos se vuoto pian johtuis etisestä istukasta?

Kirskikselle pikaista paranemista! Mua sais muuten vanhentaa vuodella tuolla listassa.

(.) Täälläkin ollaan siirrytty sairaslomalta mammalomalle! :) Viime perjantai oli vimppa saikkupäivä. Ja apua, mä hoksasin että mä oon Linen jälkeen seuraavana listalla! :O Maanantaina mulla on synnärilla synnytystapa- ja painoarvio, koska muutamassa ultrassa tuo meidän beibi on ollut pari viikkoa isompi, ja ite oon aika pieni. Ei kyllä tekis mieli mitään jättiläistä puskea pihalle tällä vartalolla! :D

Pätkis 35+4
 
Viimeksi muokattu:
Paljon onnea Heddylle!! Tsemppiä ja kärsivällisyyttä imetyksen harjoitteluun.

Laurelle, täällä pidetään myös peukkuja pystyssä, että kaikki on kunnossa. Tiedän että on helpommin sanottu kuin tehty, mutta koita olla itse rauhallinen ja levollisin mielin. Onneksi vauva potkii hyvin.

milizza ja kaveri huomenna 6vkoa
 
Heddylle isosti onnea pojasta! Kiva nimi :)

Laurelle, toivottavasti kyseessä oli vain ohimenevä juttu tuon veren kanssa!

Pätkis ja Kirskis nauttikaa olostanne ja nukkukaa jos siltä tuntuu, nyt huomaa että olisi kannattanut itsekin levätä varastoon ;)

Meillä poju kasvaa, ma neuvolassa jo 2696g :) Pituutta oli tullut viikon takaisesta puoli senttiä.

Eppari/repeämä/sektiohaava-keskusteluun voisin osallistua niin että sektiohaava oli kyllä aivan helvetin kipeä leikkauspäivänä kun puudutus lakkasi ja jälkisupistukset tekivät hommia. Ihan helvetillinen ilta oli kyllä. Mutta siitä se lähtikin paranemaan aika hyvin ja nyt reilu 3 viikkoa leikkauksesta voin sanoa että kipuja ei enää ole. Särkylääkkeitä en ole syönyt yli viikkoon, mutta aluksi niitä meni kyllä etenkin öisin kun unissaan liikkui "väärin" ja haava kipeytyi. Mä olen kyllä myös rikkonut kantamis ja nostamiskieltoja koska olo on ollut hyvä ja heti jos on tuntunut vähänkin ilkeältä olen lopettanut. Kiertoliikkeitä (imurointi, lumien harjaus yms.) oon kyllä vielä välttäny. Lisäksi ihmettelen kun sairaalassa neuvoivat nousemaan kyljen kautta, mulla se teki paljon kipeämpää kun selältään istumaan nousu kyynärpäitä käyttäen. Ehkä isoin juttu sektiohaavan kanssa on henkinen, mä en vieläkään koe synnyttäneeni ja se on ollut aika rankkaa. Toki ymmärrän ja oon kiitollinen että leikattiin koska lapsi ei olisi selvinny alatiesynnytyksestä ja olisi varmaan jouduttu hätäsektioon ja silti olis voinu käydä huonosti mutta minkä sitä ihminen tunteilleen mahtaa. Olin niin henkisesti valmistaunut alatiesynnytykseen että tältä vain tuntuu. Anteeksi tilitys :D Ehkäpä jos sektio olisi ollu suunniteltu niin tunteet olis eri.

Namppis ja poju reilu 3vkoa.
 
Kiitos kaikille lohdutuksen sanoista :heart:

Pätkis: Ei kukaan oo maininnu et mulla ois etinen istukka, uskoisin että ne ois viimeistään nyt vuotojen yhteydessä kertoneet. Istukka oli ainakin nt-ultrassa kohdun takaseinässä, en sitten tiedä miten paljon istukka voi liikkua. Mukavaa äitiyslomaa sinulle! =)
 
Heippa!

Lämpimästi onnea Heddy ja koko perhe!!!! :heart: :) Mä arvasin että vauva on syntynyt, kun ei ole kuulunut mitään :) Ihana nimi!

Laurelle On varmasti säikäyttänyt! Itse olin ihan paniikissa, kun muutama viikko takaperin tuli verta ja sitä oli siis tosi vähän. Joten voin kuvitella sun tuntemukset. Hyvä että vauva liikkuu, sitä ne multakin heti kysyivät. Seurailette tilannetta ja heti vaan lääkäriin yhteyttä, jos tilanne sitä vaatii. Tiedän itse nimittäin, että omassa päässä asioiden pyörittäminen (varsinkin öisin) on pahinta. Tsemppiä!

Onnea kaikille mammalomalaisille! :) Sitä tässä itsekin odotellessa, vielä olis kuukausi.

Namppis :hug: Voin kuvitella tilanteen ja tuon pettymyksen tunteen, koska itsekin tällä hetkellä toivon synnyttäväni alateitse ja pettymys olisi varmasti, jos joudutaan leikkaamaan. Toki jos tilanne sen vaatii, niin kaikki vaan mitä vauvan eteen voidaan tehdä. Minusta tunteita saa tuntea eikä niistä tarvitse potea huonoa omaatuntoa. On nämä vaan meille naisille (ja toki miehillekin) todella isoja asioita elämässä. Onneksi kuitenkin teidän pikkuinen on hyvin kasvanut :heart:

ON: Täällä on parin viikon aikana tapahtunut vaikka sun mitä, tuntuu etten oo juossut lääkärissä varmaan elämäni aikana niin paljon ku viime aikoina. Sen kuivumisen lisäksi löytyi vielä muutamaa päivää myöhemmin rintatulehdus! Kyllä tuli ihan puskista tuokin homma. Oon nyt antibiootti kuurilla ja hyvin on tehonnut, onneksi. Jossain vaiheessa tehdään vielä rintojen uä sulkemaan pois muut vakavammat syyt, koska kyseessä on (yllätys yllätys) imettämättömän tulehdus. Jospa se olis vaan kylmästä ja rintojen herkkyydestä johtuvaa.
Sitten löytyi vielä se streptokokki bakteerikin tutkimusten yhteydessä, joka on ilmeisesti aika yleinen. Synnytyksen yhteydessä annetaan antibioottia, koska oireeton.
Neuvola oli tällä viikolla ja kaikki ok. Proteiinit taas kyllä vähän plussalla, mutta seurataan. Sf-mitta pamahti yläkäyrille :D ja painokin on alkanut nyt nousta. Tähän mennessä se on ollukin hyvin maltillista, mutta siinäpä se ilo sitten olikin. Nyt on tullu kaikenkaikkiaan yhteensä 7 kg, tosin tuntuu että tuohon mahaan se tulee ja varmaan nesteturvotusta on osa. Ei ole silleesti "lihonnut" olo, tai sitten vaan yritän uskotella sitä itselleni :) Ei sillä, ei tuota tarvitsekaan tulla kovinkaan paljoa huomioon ottaen mun oma lähtöpaino. Jospa ne saisi sitten poiskin ajan kanssa.

Hui kamala, viikonloppuna tuleekin sitten täyteen 30 viikkoa. :O

Kristiina ja Onni 29+3
 
Paljon onnea Heddy poikavauvasta :flower:
Kiitos kaikikke itkuhälytin/radiopuhelin vinkkejä antaneille. Taidanpa itsekin päätyä tuohon radiopuhelimeen :)
Laurelle hyvä jos vuoto on jo loppunut ja vauva liikkuu. Kyllä se vauvan liikkuminen helpottaa aina mieltä, tietääpähän että kunnossa on.
Kristiina84 sinullapas on nyt tosi huonoa tuuria. Pikaista paranemista ja toivottavasti mitään sen vakavampaa ei löydy.

Tänne ei uutta eikä ihmeellistä tällä kertaa.

Sindi ja Iipu 23+5
 

Yhteistyössä