Niin eli synnytyskertomusta
Supisteli siis silloin tiistaina klo 18.30-19.30 tiuhaan tunnin ajan. Suht kipeitä, muttei vielä mitään järisyttäviä. Tuon tunnin jälkeen supistelut lakkas ja aattelin, ettei sitten lähtöä tuukaan. Klo 22.45 alkoi supistella uudelleen. Supisteli kipeästi ja tiheään, noin 3-5min välein ja supparit kesti noin 20s. Eli siten en vielä elätellyt toivoa synnärille lähdöstä vaikka vähän jänskättikin
Puolentoista tunnin jälkeen supparit muuttui noin minuutin mittaisiksi ja tuloväli harveni 6-10 minuuttiin. Sittemmin kivut jotenkin muuttu. Ei ollu enää kunnon suppareita, mutten oikeen osannut sanoa mitä olivat. Aaltomaista kipu oli silti, mutta vain erilaista kuin aiemmin. Ja muuten, ku kerran teistä ei kukkaan oo synnyttäny ni mie voin sanoo sen, et supistukset eivät lopu. Tai siis se kipu ei lopu. Ku ite oletin aina, että ne on aaltomaisia ja sitten kipu loppuu siinä välissä kokonaan. Mutta semmonen jomotus ja menkkakipuilu jatkui siinä välissäkin aina. Ja ton mä olisin kyl halunnu tietää jo aiemmin
Jotain kahden jälkeen sitten sanoin miehelle, että lähdetään synnärille. Aiemmin olin jo soittanut sinne ja kysellyt kannattaisko tulla. Kuulemma oman voinnin mukaan vain kun olin kuitenkin sanonut kuinka usein supistelee ja millä vkoilla olen jne.
Sairaalassa laittoivat heti käyrille ja seurattiin supistusten tuloväliä ja voimakkuuksia. Sitten tarkasti kohdunsuun ja kohdunkaula oli hävinnyt, olin auki 4cm. Vaihdoin vaatteet ja mentiin synnytyssaliin. Sain ilokaasua ja juteltiin epiduraalin laittamisesta. Luomunahan olin halunnut synnyttää, mutta kivut sit yllättiki voimakkuudellaa enkä sitä vaihtoehtona enää nähny B)
Epiduraalin sain jossain vaiheessa ja olin auki 6cm. Siihen se tyssäsikin. Laitettiin oksitosiinia suoneen vauhdittamaan synnytystä. Seuraava katsaus parin tunnin päästä, olin auki edelleen 6cm. Seuraava tarkastus: auki 6-7cm. Synnytys siis ei ollut edennyt yhtään. En ollu syöny mitään ja sairaalassa join mehua. Sittemmin mehukin kiellettiin mahdollisen sektion vuoksi.
Oksitosiinin määrää lisättii aika ajoin ja jossain vaiheessa kehotettiin menemää konttausasentoon sänkyä vasten. Se autto. Vauva alkoi painaa kohdunsuuta ja siten supistuksetkin voimistu. Ultrattiin, jotta saatais tietää tarkalleen, miten päin pieni oli tulossa maailmaan. Oli kuitenkin liian alhaalla, jotta sitä olisi voinu arvioida. Päädyttiin imukuppiavustukseen vauvan sydänkäyrän vuoksi. Ponnistusvaihe kesti 5min ja synnytys kokonaisuudessa
19h 15 min!! Tärisin koko synnytyksen ajan ja olin kuin horkassa.. Lämpö/kuume synnytyksen jälkeen oli 38,6 ja mua palelti koko synnytyksen ajan, lisäpeitonkin sain vasta loppuvaiheessa vaikka vilua valittelin jo heti alussa. Ei kuulemma vain lämmitys huoneessa toiminu.. Mulle tuli 1. ja 2. asteen repeämiä ja ne tietty ommeltii sit. Nyt alapää on kipeä kuin mikä, mutta synnytys itsessään ei kipumuistoja herätä. Epiduraali siis auttoi täysin enkä tuntenu kipua.
Ja synnytyksestä oisin halunnu tietää senkin etukäteen, että supistukset voimistuu jos ponnistaa. Eli et se voimakkuus laskee mut sit ku ponnistaa uudellee ni se voimakkuus nousee taas. Tai sit oon vaa ollu tyhmä ku en oo "itsestäänselvyyksiä" tajunnu..
Synnärille jäi noin 6-7kg ja ny sitten olis noin 3-4kg imetysvaraa
SS/ kuutti (uusi nimitys ku näyttää iha kuutilta isoine potkuhousuineen)
4vrk 