~*~ESIKOISHAAVEISTA PLUSSANNEET vol. 4!! ~*~
- Viestiketjun aloittaja SuukkoSuulle
- Ensimmäinen viesti
Huomenta!
Mie painelin sit nukkumaan,kun viimeks kirjoitin.Ja tunti sit heräsin,taas näin aikaseen :| Vois kohta yrittää mennä uudestaan nukkumaan.Heh,kattelen Mtv Leffaa just.Ihme leffa ja näin aamusta.
Suukkis onnea poksumisista :heart: Tosi nopeesti kyllä aika mennyt.
Sannya ja Nuppu 26+3 :heart:
Mie painelin sit nukkumaan,kun viimeks kirjoitin.Ja tunti sit heräsin,taas näin aikaseen :| Vois kohta yrittää mennä uudestaan nukkumaan.Heh,kattelen Mtv Leffaa just.Ihme leffa ja näin aamusta.
Suukkis onnea poksumisista :heart: Tosi nopeesti kyllä aika mennyt.
Sannya ja Nuppu 26+3 :heart:
Sykkeistä Meidän nupun sykkeet neuvolakortissa on 140-150 ja tyttöä siis ultrassa ennusti.
Raha-asiat on inhottavia, varsinkin kun yöllä niitä miettii. Meillä kanssa miehen työpaikalla yt-neuvottelut käynnissä, mutta vahvasti uskoo olevansa taloon jäävien joukossa. Toivottavasti =) Pikkasen on onneksi säästössä rahaa, että hetki pärjätään pienemmilläkin tuloilla. Onneksi Sannya saatte sitoumuksen sossusta. Mutta muuten vaan on priorisoitava, että mikä ontosi tarpeellista ja mitä ilman pärjää kyllä.
HanTa Pyydä lähete fysioterapeutille, jos vielä selkä vaivaa. Mä en ainakaan usko, että mun selkä pysyisi näin hyvänä, jos en olisi saanut venytysohjeita. Ja on se eri asia tehdä sellaista ohjelmaa, minkä fysioterapeutti on mulle suunnitellut, kuin ottaa jostain jotkut yleiset jumppaohjeet. Mulla esim. takareidet on tosi kireät ja niiden venytteleminen on tärkeää, koska reisilihakset kiinnittyy selkään ja sitä kautta voi aiheuttaa selkäsärkyä lisää.
Onnea poksuista
Meillä poksuu huomenna
(.) Jäin vielä täksi päiväksi lepäilemään. Nyt ei ole kuumetta, mutta yöllä hikoilin ja palelin vuoron perään. Eikä se hunajakaan niin kauhean pahaa ole, kun sen sekoittaa vahvaan viinimarjamehuun. Keitin sokeritonta mehua viime syksynä, niin hunajakaan ei tee siitä liian äklö-makeaa.
Raha-asiat on inhottavia, varsinkin kun yöllä niitä miettii. Meillä kanssa miehen työpaikalla yt-neuvottelut käynnissä, mutta vahvasti uskoo olevansa taloon jäävien joukossa. Toivottavasti =) Pikkasen on onneksi säästössä rahaa, että hetki pärjätään pienemmilläkin tuloilla. Onneksi Sannya saatte sitoumuksen sossusta. Mutta muuten vaan on priorisoitava, että mikä ontosi tarpeellista ja mitä ilman pärjää kyllä.
HanTa Pyydä lähete fysioterapeutille, jos vielä selkä vaivaa. Mä en ainakaan usko, että mun selkä pysyisi näin hyvänä, jos en olisi saanut venytysohjeita. Ja on se eri asia tehdä sellaista ohjelmaa, minkä fysioterapeutti on mulle suunnitellut, kuin ottaa jostain jotkut yleiset jumppaohjeet. Mulla esim. takareidet on tosi kireät ja niiden venytteleminen on tärkeää, koska reisilihakset kiinnittyy selkään ja sitä kautta voi aiheuttaa selkäsärkyä lisää.
Onnea poksuista
Meillä poksuu huomenna (.) Jäin vielä täksi päiväksi lepäilemään. Nyt ei ole kuumetta, mutta yöllä hikoilin ja palelin vuoron perään. Eikä se hunajakaan niin kauhean pahaa ole, kun sen sekoittaa vahvaan viinimarjamehuun. Keitin sokeritonta mehua viime syksynä, niin hunajakaan ei tee siitä liian äklö-makeaa.
aamuja aamuja
ihana kertomus DD.
suukkis mä oon kuullu tuon just toisinpäin, ja että se raja ois 155
meillä oli neuvolassa 160 syke ja saatiin heti kuulumaan. mies sano että se kuullosti junalta neuvolantäti oli täys toope ja ei saanu multa otettua verikokeita. sain jotain laatikoita mukaan ja pitää mennä HVC:hen otattamaan ne. sit ku jaksaa. nyt ei viitti mennä ku käsi on ihan sininen.
mulle määrättiin nyt jo rautatabletit koska hb oli laskenu vähän. silti se piniki laskeminen vaikuttaa mulla niin paljon että oli parempi että määrättiin ne rautatabut. ne vaan tekee kivoja ihmeitä mun vatsalle.
ainiin ja mä sain töitä hoidan respaa yhes selkähoitolas.
niin ja mut käskettiin mennä vielä maksakokeisiin. valitin tätä kutinaa sille neuvolatädille ja sanoin että se ei voi olla kuivasta ihosta johtuvaa koska rasvaan koko kropan kerran pari päivässä vauvaöljyllä. se sitte kysy niiltä vanhemmilta tädeiltä siellä ja soitti ja sano et laittaa lähetteen.
nyt mun pitäs koittaa ryhdistäytyä täs. on sata miljoonaa asiaa hoidettavana tänään. ei jaksais yhtään!
onnea poksuville ! :wave:
Nibbler ja bart 12+3
ihana kertomus DD.
suukkis mä oon kuullu tuon just toisinpäin, ja että se raja ois 155
meillä oli neuvolassa 160 syke ja saatiin heti kuulumaan. mies sano että se kuullosti junalta
neuvolantäti oli täys toope ja ei saanu multa otettua verikokeita. sain jotain laatikoita mukaan ja pitää mennä HVC:hen otattamaan ne. sit ku jaksaa. nyt ei viitti mennä ku käsi on ihan sininen.mulle määrättiin nyt jo rautatabletit koska hb oli laskenu vähän. silti se piniki laskeminen vaikuttaa mulla niin paljon että oli parempi että määrättiin ne rautatabut. ne vaan tekee kivoja ihmeitä mun vatsalle.
ainiin ja mä sain töitä
hoidan respaa yhes selkähoitolas.niin ja mut käskettiin mennä vielä maksakokeisiin. valitin tätä kutinaa sille neuvolatädille ja sanoin että se ei voi olla kuivasta ihosta johtuvaa koska rasvaan koko kropan kerran pari päivässä vauvaöljyllä. se sitte kysy niiltä vanhemmilta tädeiltä siellä ja soitti ja sano et laittaa lähetteen.
nyt mun pitäs koittaa ryhdistäytyä täs. on sata miljoonaa asiaa hoidettavana tänään. ei jaksais yhtään!
onnea poksuville ! :wave:
Nibbler ja bart 12+3
kyllä lääkäri sompio taas eilen tutki...
Silloin lonkka kivun takia tultiin tulokseen, että akka on jumissa akilles jänteestä kohdunpohjan lihaksiin, jotka tekee sen lonkka kivun...
Eilen lääkäri sanoin, että selkä on kierteellä kuin korkki ruuvvi... alhaalta vääntynyt vasemmalle, keskeltä oikealle ja taas ylhäältä vasemmalle...
ja selkä on jumissa hartiasta ja rintalihaksesta aina pakaralihakseen...
Että voiko muuta enään sanoa, kuin että jumissa on koko akka Tuota ei kyllä lääkäri enään sanonut.
Silloin lonkka kivun takia tultiin tulokseen, että akka on jumissa akilles jänteestä kohdunpohjan lihaksiin, jotka tekee sen lonkka kivun...
Eilen lääkäri sanoin, että selkä on kierteellä kuin korkki ruuvvi... alhaalta vääntynyt vasemmalle, keskeltä oikealle ja taas ylhäältä vasemmalle...
ja selkä on jumissa hartiasta ja rintalihaksesta aina pakaralihakseen...
Että voiko muuta enään sanoa, kuin että jumissa on koko akka Tuota ei kyllä lääkäri enään sanonut.
Zoe-F
nibbler Onnea työpaikasta :flower:
Nyt kun naperolle sain kotiin lähtövaatteet pakattua kaukaloon, tein myös alustavaa listaa omista tavaroista mitä pitää ottaa mukaan...
Kohtahan se olisi hyvä olla edes melkein pakattuna.
Zoe ja Öttiäinen 33+0 :heart: (POKS, enään 7 viikkoa laskettuun)
Nyt kun naperolle sain kotiin lähtövaatteet pakattua kaukaloon, tein myös alustavaa listaa omista tavaroista mitä pitää ottaa mukaan...
Kohtahan se olisi hyvä olla edes melkein pakattuna.
Zoe ja Öttiäinen 33+0 :heart: (POKS, enään 7 viikkoa laskettuun
)Tosi monella poksui tänää, hienoa! =)
Meil on syke alimmillaan (kerran) ollu 158 ja muutoin aina 160-171. Eli siis silloinkin ku neukkutäti on saanu sykkeen tasaantumaan ni se ol 161. Oiskoha se sit tyttö No joo, en mie noihi usko, mut oha se sit hauska muistella et mitkä sykkeet oli jos tulee poika.
Kohta töihin.. Jalat o iha jumissa ku ei oo tottunu oleen ees sitä 6 tuntia koko ajan seisomassa ja kävelemässä/kyykistelemässä. Nooh, onneks siihenkii tottuu Työkaverit kyseli eilen kovasti mite oon voinu ja ykski sano, et no sulle ei ainakaa ylimäärästä oo tullu. Ei onneks! saa nähä sit 10 vkon päästä B) Kauhee vähän siihenki, 10vkoa laskettuun aikaan.. Iha outoa!!
SS/mytty 30+0 (meinas luonnostaa/vanhasta tottumuksesta tulla 29+ jotain)
Meil on syke alimmillaan (kerran) ollu 158 ja muutoin aina 160-171. Eli siis silloinkin ku neukkutäti on saanu sykkeen tasaantumaan ni se ol 161. Oiskoha se sit tyttö
No joo, en mie noihi usko, mut oha se sit hauska muistella et mitkä sykkeet oli jos tulee poika.Kohta töihin.. Jalat o iha jumissa ku ei oo tottunu oleen ees sitä 6 tuntia koko ajan seisomassa ja kävelemässä/kyykistelemässä. Nooh, onneks siihenkii tottuu
Työkaverit kyseli eilen kovasti mite oon voinu ja ykski sano, et no sulle ei ainakaa ylimäärästä oo tullu. Ei onneks! saa nähä sit 10 vkon päästä B) Kauhee vähän siihenki, 10vkoa laskettuun aikaan.. Iha outoa!!SS/mytty 30+0 (meinas luonnostaa/vanhasta tottumuksesta tulla 29+ jotain
)Tänään oli sokerirasitus. Eikä se ollut yhtään kamalaa.
Osa pelotteli kuinka pahaa se juoma on ja kuinka paha
olo siitä tulee ja toiset sanoivat että ihan juotavaa oli
eikä tullut pahaa oloa. No minä kuulun tuoton jälkimmäiseen
eli se litku oli ihan juotavaa, ei mitenkään pahaa ja ihan hyvä
olo tässä on.
Eli 12h piti olla juomatta ja syömättä...
ja aamulla kello 8.00 multa otettiin verta kädestä ja sitten
jouduin juomaan sen 0,5l hieman halpis cokiksen makuista
juomaa. Mulla olikin siinä vaiheessa
niin hirvee jano että join sen ihan parissa minuutissa.
Sitten menin istuskelemaan ja neulomaan tunnin ajaksi.
Sitten taas otettiin verta. ja sitten taas odottelin ja
neuloin tunnin verran. sitten taas otettiin verta...
sitten sainkin jo lähteä ja syödä/juoda. Meninkin suoraan
terveyskeskuksen kahvioon sämpylä/pulla kahveille.
tuloksen saan ens viikolla. Pitää soittaa neuvolaan.
TinyAngel& Pikku Pirpana 27+1
Osa pelotteli kuinka pahaa se juoma on ja kuinka paha
olo siitä tulee ja toiset sanoivat että ihan juotavaa oli
eikä tullut pahaa oloa. No minä kuulun tuoton jälkimmäiseen
eli se litku oli ihan juotavaa, ei mitenkään pahaa ja ihan hyvä
olo tässä on.
Eli 12h piti olla juomatta ja syömättä...
ja aamulla kello 8.00 multa otettiin verta kädestä ja sitten
jouduin juomaan sen 0,5l hieman halpis cokiksen makuista
juomaa. Mulla olikin siinä vaiheessa
niin hirvee jano että join sen ihan parissa minuutissa.
Sitten menin istuskelemaan ja neulomaan tunnin ajaksi.
Sitten taas otettiin verta. ja sitten taas odottelin ja
neuloin tunnin verran. sitten taas otettiin verta...
sitten sainkin jo lähteä ja syödä/juoda. Meninkin suoraan
terveyskeskuksen kahvioon sämpylä/pulla kahveille.
tuloksen saan ens viikolla. Pitää soittaa neuvolaan.
TinyAngel& Pikku Pirpana 27+1
nibbler onnea työpaikasta :flower:
voi PLAAH et pitiki mennä lupautuu iltavuoroon. vatsatautia pukkaa työpaikalla, nam. :/ no, onneks on kiva viikonloppu taas tiedossa!!
sykkeistä mä oon tasan kerran kuullu siellä np-ultrassa mikä on meiän vauvan syke ja se oli 160. terkka ei sitä koskaan laske, kuuntelee vaan. viime kerral näin et se laski jotai, mut ei sanonu mitää tuskin kirjaskaan mihinkää. tai sit se ei saanu sitä laskettua. rakenneultrassakaa ei kuunneltu sykettä, vaik olin vähän toivonu..
Talvis ja vauva 20+5
voi PLAAH et pitiki mennä lupautuu iltavuoroon. vatsatautia pukkaa työpaikalla, nam. :/ no, onneks on kiva viikonloppu taas tiedossa!!
sykkeistä mä oon tasan kerran kuullu siellä np-ultrassa mikä on meiän vauvan syke ja se oli 160. terkka ei sitä koskaan laske, kuuntelee vaan. viime kerral näin et se laski jotai, mut ei sanonu mitää tuskin kirjaskaan mihinkää. tai sit se ei saanu sitä laskettua. rakenneultrassakaa ei kuunneltu sykettä, vaik olin vähän toivonu..
Talvis ja vauva 20+5
kiitos onnitteluista
ei tästä päivästä sitte tuukkaa mitään. aina joku paperi hukassa tai lakannut olemasta. koitin lähtee paperipinosta ettimään viimestä tilinauhaa niin kissa oli jälleen kerran oksentanu ruokansa pihalle just siihen eteen. yritin mä ihan tosissani siivota sitä mut ei ilmeisesti onnistu raskaana olevilta ihan noin vaan. ja sitte ku mä en tiiä onko siinä oksennuksessaki toxovaara niin jätän sen tuonne haisemaan ja kuivumaan kunnes mieheni ja pelastajani tulee kotiin.
haa listaa oon minäki tehny lähinnä semmosta mitä pitää ostaa heti kun saa sukupuolen tietää ja mitä pitää ostaa joka tapauksessa ja millä ei oo niin kauhee kiire. mä oon käyttäny listantekemiseen apuna äippäpaketin sisältökuvausta kun me ei sitä oteta, mut siinä on silti paljon sellasta mitä tarttis.
ai nii he joo! kuulin kaveriltani että musta tulee täti kolmannen kerran. veli ja sen vaimo saa taas eli mun kummitytöstä tulee isosisko nyt jo
(huomatkaa, kuulin kaveriltani tämän uutisen joka kuuli sen mun siskolta. puskaradiossa pätkii ilmeisesti jos mulle koittaa soittaa. murr! )
ei tästä päivästä sitte tuukkaa mitään. aina joku paperi hukassa tai lakannut olemasta. koitin lähtee paperipinosta ettimään viimestä tilinauhaa niin kissa oli jälleen kerran oksentanu ruokansa pihalle just siihen eteen. yritin mä ihan tosissani siivota sitä mut ei ilmeisesti onnistu raskaana olevilta ihan noin vaan. ja sitte ku mä en tiiä onko siinä oksennuksessaki toxovaara niin jätän sen tuonne haisemaan ja kuivumaan kunnes mieheni ja pelastajani tulee kotiin.
haa listaa oon minäki tehny
lähinnä semmosta mitä pitää ostaa heti kun saa sukupuolen tietää ja mitä pitää ostaa joka tapauksessa ja millä ei oo niin kauhee kiire. mä oon käyttäny listantekemiseen apuna äippäpaketin sisältökuvausta kun me ei sitä oteta, mut siinä on silti paljon sellasta mitä tarttis.ai nii he joo! kuulin kaveriltani että musta tulee täti kolmannen kerran. veli ja sen vaimo saa taas
eli mun kummitytöstä tulee isosisko nyt jo (huomatkaa, kuulin kaveriltani tämän uutisen joka kuuli sen mun siskolta. puskaradiossa pätkii ilmeisesti jos mulle koittaa soittaa. murr! )
nibbler Mun lista ei niinkään käsittele vaatteita, koska niitä alkaa olla jo tarpeeksi Listasin lähinnä kaikkea hoitotarviketta, lakanaa yms. ja mietin ihan kappalemäärät mitä kaikkea tarvii olla ja paljonko. Ja sitten kun meinaan harsoja ja lakanoita ommella itse, niin niitä kangasmääriä mietin.
Listasin lähinnä kaikkea hoitotarviketta, lakanaa yms. ja mietin ihan kappalemäärät mitä kaikkea tarvii olla ja paljonko. Ja sitten kun meinaan harsoja ja lakanoita ommella itse, niin niitä kangasmääriä mietin.Heippa pitkästä aikaa :wave:
Pikaisesti kuulumisia, viimeisiä minultakin. Toki käyn täällä lukemassa teidän kuulumisia, mutta kirjoittelen tuolla vauvapuolella =) Siellä sitten jatketaan teidän kaikkien kanssa =)
Ensiksi onnea poksuttelijoille ja kovasti haleja kivuista/ pahasta olosta kärsiville :hug: Palkinto on kuitenkin mitä mahtavin, oma pienen pieni käärö :heart:
Täällä on vauva-arki lähtenyt hyvin sujumaan =) Poika on kiltti eikä turhia kitise :heart:
Yöt nukkuu vaihtelevasti; joskus syö 2-3 kertaa yön aikana, mut niinku esim. viime yönä; nukahti joskus puol 12 aikoihin, heräs syömään puol 4 aikoihin sit taas seuraavan kerran 8 jälkeen =) Et hyvin nukku. Äiskäkin on pirteä Toki on joskus ähinäöitä, ja sit ku ite on niin herkkäuninen, et herää joka ähinään mihin ei tarviskaan, se syö vähän unia, mut hyvin jaksellaan =)
Sectiohaava on hyvin parantunut, mut mitään isoja urheilusuorituksia ei vielä saa tehdä Reippailla kävelylenkeillä ollaan kyl käyty, mut ei sen kummempaa.
Paino on -2 kg ekasta neuvolan punnituksesta, et kaikki on lähteny mitä tulikin, ja enemmän, hyvä niin, lisääkin vois lähteä =) Hääkirkko on nimittäin varattu, et häihin mennessä vois pudottaa jokusen kilon
Sectiosta sen verran, et su mentiin Ouluun, ku ma oli suunniteltu leikkaus. Illalla otettiin käyrää ja käytiin läpi seuraavan päivän juttuja ja leikkausta. Ja kyllä, jännitti!
Ja itketti, niin hassulta kun se kuulostaakin, itkin sitäkin, et seuraavana päivänä sitä ihanaista vauvamasua ei enää olekkaan :ashamed:
Noh, puolen yön jälkeen en saanut enää syödä mitään, vaikka leikkaus olisi vasta puol 2 aikoihin; pitkä aika ilman ruokaa Hyvin kuitenkin jaksoin =)
Aamulla siinä sitten suunnittelin suihkuun lähtöä hyvissä ajoin, et kerkeän hyvin käydä ja kerkee hiuksetkin kuivaa. Siinä tulin sit suihkusta, ja mies meni seuraavaksi.
Kohta koputettiin oveen ja joku nainen asteli sisään, esitteli itsensä, ja tuumas et joko hän tai joku muu leikkaa, ja et onko kysyttävää, ja kun ei ollut, sit tokas, et voisit alkaa valmistautuun lähtöön ( jotain kymmenen jälkeen ), hakijat on jo oven takana Siinä meni sitten viimestään pasmat IHAN sekasin! Apua, nyt, herranen aika, mies on vielä suihkussa, se täytyy oottaa!
Tulikin onneksi pian. Ei siinä sitten muuta kun miehelle sairaalan kamppeet päälle ja menoksi. Jännitti, pelotti, itketti... Kerkesin käydä vaikka mitä tunteita läpi, kun kärräsivät sinne leikkaussaliin.
Siellä oli jo ovella melkonen tiimi vastassa, kaikki kättelivät ja esittelivät ittensä =)
Ei muuta, ku leikkauspöydälle kyljelleen ja epiduraalia kehiin. Tais olla vielä spinaalikin minkä laittoivat, muistaakseni Ei ollu kyllä mikään kiva tunne, ku laittovat niitä |O
Siitä sitten jonku ajan päästä tisseistä alaspäin olin aivan tunnoton. Siinä juttelin miehen kanssa, ja meinas tulla ihan paniikki, ku tuntu, et olis pakko liikuttaa jalkoja, ja vaikka kuinka yritän, ei mitään liikettä. Hui mikä tunne :ashamed: Onneksi se meni ohi. Olivat siellä verhon takana touhuilleet mulle katetrin paikoilleen, ei mitään tietoa siitäkään
Tokaisin vaan miehelle, et tekeekö ne jotain siellä Hyvin toimi puudutteet Onneksi!
Siinä sitten tuli leikkaava lääkäri ja esitteli itsensä, ja ei muuta toimeen...
Tuntu kuinka vello mahaa, mut kipua ei tuntunu. Välillä oikeastaan aika epämiellyttävä tunne :$ Miehen kanssa juteltiin ja katottiin toisiamme :heart:
Välillä tuntu, et kylläpä kestää |O Kunnes sitten... klo 11.12
Onneksi olkoon, poika tuli :heart: Siinä jo tuli itku :heart: Siinä sitten odotettiin sitä ensimmäistä parkaisua. Kuului aika kauan ( tuntui pitkältä ajalta ) imemisen ääni, kunnes sitten, vihdoin ja viimein, rakkaan poikamme parkaisu :heart: :heart: :heart:
Sillon valu kyyneleet, se tunne oli aivan jotain käsittämätöntä, ei voi edes yrittää kuvailla :heart: Meidän poika, rakas pieni poika :heart:
Sain nähdä vauvaa hetken ajan ennen kuin lähtivät iskän ja kätilön kanssa :heart:
Voi sitä tunnetta, ihana sulonen poika, ja jo niin rakas :heart:
Se aika minkä olin vielä leikkaussalissa, se tuntu ikuisuudelta! Mielessä vain pyöri vauvan kasvot :heart: Siinä sitten yllätykseksi selvisi, että mulla oli ollu kiinnikkeitä, joista ei ollu mitään tietoa Kesti vielä vähän kauemmin, ku ensin poistivat ne kiinnikkeet ja laittoivat tikit, ym.
Siitä sitten vihdoin ja viimein heräämöön, jossa kattelin koko ajan yhdelle ovelle, et millon mies tulee vauvan kanssa käymään. En malttanu millään nukahtaa, ku niin odotin.
Kohta toisaalta kuuluu ihanointia, vilkasin, mies siinä seiso vauva sylissä ja heräämön naiset ihastelivat poikaa :heart: Ja taas pääsi itku, sain vihdoin ja viimein vauvan viereeni.
Olin niin onnellinen, väsynyt ja kipeä, mutta äärimmäisen onnellinen :heart: :heart:
Tuntu että rakkaus miestäkin kohtaa vain syventyi, jos enää siitä rakkauden määrästä voi syventyä :heart:
Siinä sain olla jonku aikaa miehen ja vauvan kanssa kahdestaan.
Kätilö laitto vauva rinnalle, mutta eihän sieltä vielä tullu oikein mitään :ashamed:
Lähtivät sitten osastolle ja minä jäin nukkumaan ja odottamaan puudutuksen loppumista.
Vähän väliä yritin liikuttaa jalkoja, että joko, joko, mutta ei.
Sitten vihdoin ja viimein, kun sain jalat liikkumaan, ajattelin, että kohta pääsen osastolle miehen ja vauvan luo. Mutta...
Kipua oli kuitenkin sen verran, että laittoivat kipulääkettä, joka turrutti uudelleen, enemmän toista jalkaa |O Taas piti odottaa, että puudutus häviää.
Pitkän odotuksen jälkeen, ja kauhean ikävän saattelemana pääsin vihdoin ja viimein rakkaiden miesteni luo :heart: :heart: :heart:
Siellä oli iskä jo muutaman tunnin kerinny hoitaa pikkuista :heart:
Siellä makoilivat vierekkäin; poika nukkua tuhnutti kapaloon käärittynä iskän vierellä :heart:
Mulla meni pari päivää ennen kuin pystyin ite alkaa hoitamaan vauvaa.
Kävely oli tietty vaikeata, sängystä nouseminen, kylkeä kääntäminen, aivastaminen niinku niistäminenkin kävi ihan tuhottoman kipeästi. Mutta pakko oli alkaa liikkumaan, että toipuminen ei pitkittyisi, ja sitähän ei kukaan halua =)
Miehenki piti tulla muka ti kotiin ja ke töihin, mut eihän se raaskinu jättää meitä sinne, vaan jäi itekkin. Haki vaan kotoa vauvan turvakaukalon ja vaatteet =)
Noh, nyt tää katkeaa tähän, kun eräs pieni herra, arvaatte varmaan kuka, haluaa päästä tissille :heart: Tässä vielä tänään otettu kuva poitsusta; 3 vkoa ja 4 pvää :heart:
Pikaisesti kuulumisia, viimeisiä minultakin. Toki käyn täällä lukemassa teidän kuulumisia, mutta kirjoittelen tuolla vauvapuolella =) Siellä sitten jatketaan teidän kaikkien kanssa =)
Ensiksi onnea poksuttelijoille ja kovasti haleja kivuista/ pahasta olosta kärsiville :hug: Palkinto on kuitenkin mitä mahtavin, oma pienen pieni käärö :heart:
Täällä on vauva-arki lähtenyt hyvin sujumaan =) Poika on kiltti eikä turhia kitise :heart:
Yöt nukkuu vaihtelevasti; joskus syö 2-3 kertaa yön aikana, mut niinku esim. viime yönä; nukahti joskus puol 12 aikoihin, heräs syömään puol 4 aikoihin sit taas seuraavan kerran 8 jälkeen =) Et hyvin nukku. Äiskäkin on pirteä
Toki on joskus ähinäöitä, ja sit ku ite on niin herkkäuninen, et herää joka ähinään mihin ei tarviskaan, se syö vähän unia, mut hyvin jaksellaan =) Sectiohaava on hyvin parantunut, mut mitään isoja urheilusuorituksia ei vielä saa tehdä
Reippailla kävelylenkeillä ollaan kyl käyty, mut ei sen kummempaa.Paino on -2 kg ekasta neuvolan punnituksesta, et kaikki on lähteny mitä tulikin, ja enemmän, hyvä niin, lisääkin vois lähteä =) Hääkirkko on nimittäin varattu, et häihin mennessä vois pudottaa jokusen kilon
Sectiosta sen verran, et su mentiin Ouluun, ku ma oli suunniteltu leikkaus. Illalla otettiin käyrää ja käytiin läpi seuraavan päivän juttuja ja leikkausta. Ja kyllä, jännitti!
Ja itketti, niin hassulta kun se kuulostaakin, itkin sitäkin, et seuraavana päivänä sitä ihanaista vauvamasua ei enää olekkaan :ashamed:
Noh, puolen yön jälkeen en saanut enää syödä mitään, vaikka leikkaus olisi vasta puol 2 aikoihin; pitkä aika ilman ruokaa
Hyvin kuitenkin jaksoin =) Aamulla siinä sitten suunnittelin suihkuun lähtöä hyvissä ajoin, et kerkeän hyvin käydä ja kerkee hiuksetkin kuivaa. Siinä tulin sit suihkusta, ja mies meni seuraavaksi.
Kohta koputettiin oveen ja joku nainen asteli sisään, esitteli itsensä, ja tuumas et joko hän tai joku muu leikkaa, ja et onko kysyttävää, ja kun ei ollut, sit tokas, et voisit alkaa valmistautuun lähtöön ( jotain kymmenen jälkeen ), hakijat on jo oven takana
Siinä meni sitten viimestään pasmat IHAN sekasin! Apua, nyt, herranen aika, mies on vielä suihkussa, se täytyy oottaa!Tulikin onneksi pian. Ei siinä sitten muuta kun miehelle sairaalan kamppeet päälle ja menoksi. Jännitti, pelotti, itketti... Kerkesin käydä vaikka mitä tunteita läpi, kun kärräsivät sinne leikkaussaliin.
Siellä oli jo ovella melkonen tiimi vastassa, kaikki kättelivät ja esittelivät ittensä =)
Ei muuta, ku leikkauspöydälle kyljelleen ja epiduraalia kehiin. Tais olla vielä spinaalikin minkä laittoivat, muistaakseni
Ei ollu kyllä mikään kiva tunne, ku laittovat niitä |O Siitä sitten jonku ajan päästä tisseistä alaspäin olin aivan tunnoton. Siinä juttelin miehen kanssa, ja meinas tulla ihan paniikki, ku tuntu, et olis pakko liikuttaa jalkoja, ja vaikka kuinka yritän, ei mitään liikettä. Hui mikä tunne :ashamed: Onneksi se meni ohi. Olivat siellä verhon takana touhuilleet mulle katetrin paikoilleen, ei mitään tietoa siitäkään
Tokaisin vaan miehelle, et tekeekö ne jotain siellä
Hyvin toimi puudutteet Onneksi!Siinä sitten tuli leikkaava lääkäri ja esitteli itsensä, ja ei muuta toimeen...
Tuntu kuinka vello mahaa, mut kipua ei tuntunu. Välillä oikeastaan aika epämiellyttävä tunne :$ Miehen kanssa juteltiin ja katottiin toisiamme :heart:
Välillä tuntu, et kylläpä kestää |O Kunnes sitten... klo 11.12
Onneksi olkoon, poika tuli :heart: Siinä jo tuli itku :heart: Siinä sitten odotettiin sitä ensimmäistä parkaisua. Kuului aika kauan ( tuntui pitkältä ajalta ) imemisen ääni, kunnes sitten, vihdoin ja viimein, rakkaan poikamme parkaisu :heart: :heart: :heart:
Sillon valu kyyneleet, se tunne oli aivan jotain käsittämätöntä, ei voi edes yrittää kuvailla :heart: Meidän poika, rakas pieni poika :heart:
Sain nähdä vauvaa hetken ajan ennen kuin lähtivät iskän ja kätilön kanssa :heart:
Voi sitä tunnetta, ihana sulonen poika, ja jo niin rakas :heart:
Se aika minkä olin vielä leikkaussalissa, se tuntu ikuisuudelta! Mielessä vain pyöri vauvan kasvot :heart: Siinä sitten yllätykseksi selvisi, että mulla oli ollu kiinnikkeitä, joista ei ollu mitään tietoa
Kesti vielä vähän kauemmin, ku ensin poistivat ne kiinnikkeet ja laittoivat tikit, ym. Siitä sitten vihdoin ja viimein heräämöön, jossa kattelin koko ajan yhdelle ovelle, et millon mies tulee vauvan kanssa käymään. En malttanu millään nukahtaa, ku niin odotin.
Kohta toisaalta kuuluu ihanointia, vilkasin, mies siinä seiso vauva sylissä ja heräämön naiset ihastelivat poikaa :heart: Ja taas pääsi itku, sain vihdoin ja viimein vauvan viereeni.
Olin niin onnellinen, väsynyt ja kipeä, mutta äärimmäisen onnellinen :heart: :heart:
Tuntu että rakkaus miestäkin kohtaa vain syventyi, jos enää siitä rakkauden määrästä voi syventyä :heart:
Siinä sain olla jonku aikaa miehen ja vauvan kanssa kahdestaan.
Kätilö laitto vauva rinnalle, mutta eihän sieltä vielä tullu oikein mitään :ashamed:
Lähtivät sitten osastolle ja minä jäin nukkumaan ja odottamaan puudutuksen loppumista.
Vähän väliä yritin liikuttaa jalkoja, että joko, joko, mutta ei.
Sitten vihdoin ja viimein, kun sain jalat liikkumaan, ajattelin, että kohta pääsen osastolle miehen ja vauvan luo. Mutta...
Kipua oli kuitenkin sen verran, että laittoivat kipulääkettä, joka turrutti uudelleen, enemmän toista jalkaa |O Taas piti odottaa, että puudutus häviää.
Pitkän odotuksen jälkeen, ja kauhean ikävän saattelemana pääsin vihdoin ja viimein rakkaiden miesteni luo :heart: :heart: :heart:
Siellä oli iskä jo muutaman tunnin kerinny hoitaa pikkuista :heart:
Siellä makoilivat vierekkäin; poika nukkua tuhnutti kapaloon käärittynä iskän vierellä :heart:
Mulla meni pari päivää ennen kuin pystyin ite alkaa hoitamaan vauvaa.
Kävely oli tietty vaikeata, sängystä nouseminen, kylkeä kääntäminen, aivastaminen niinku niistäminenkin kävi ihan tuhottoman kipeästi. Mutta pakko oli alkaa liikkumaan, että toipuminen ei pitkittyisi, ja sitähän ei kukaan halua =)
Miehenki piti tulla muka ti kotiin ja ke töihin, mut eihän se raaskinu jättää meitä sinne, vaan jäi itekkin. Haki vaan kotoa vauvan turvakaukalon ja vaatteet =)
Noh, nyt tää katkeaa tähän, kun eräs pieni herra, arvaatte varmaan kuka, haluaa päästä tissille :heart: Tässä vielä tänään otettu kuva poitsusta; 3 vkoa ja 4 pvää :heart:
Ja sori jos on kirjoitusvirheitä, ja niitähän varmaan löytyy. Nyt ei kerkee niitä korjaamaan
Hei vaan kaikki!
Toiveilija voi ihana tarina! :heart: :heart: *snif*
Suloinen poika!!!
nibbler onnea työpaikasta!!! :flower:
ONNEA POKSUTTELIJAT
Suukkis
zoe
jossu
VilmaV
Teitä onkin iso liuta.
(.) Siivouspäivää vietetty ja AU kun selkään sattuu... |O :ashamed: Onneksi siippa hoiti imuroinnin, mutta jokainen kumarrus viiltää taas selkään. Hitto. Oma vika kun en aamulla laittanut tukivyötä. Heti sen huomaa... :ashamed:
EM ja Dodoliina 25+3 :heart:
Toiveilija voi ihana tarina! :heart: :heart: *snif*
nibbler onnea työpaikasta!!! :flower:
ONNEA POKSUTTELIJAT
Suukkis
zoe
jossu
VilmaV
Teitä onkin iso liuta.
(.) Siivouspäivää vietetty ja AU kun selkään sattuu... |O :ashamed: Onneksi siippa hoiti imuroinnin, mutta jokainen kumarrus viiltää taas selkään. Hitto. Oma vika kun en aamulla laittanut tukivyötä. Heti sen huomaa... :ashamed:
EM ja Dodoliina 25+3 :heart:
Toiveilija Näitä on niin ihana lukea ja joka kerta itken :heart: Onnea oikein paljon ja hyvä, että arki on lähtenyt luistamaan :heart:
EM Jaksuja :hug: kävin tänään kaupassa ilman tukivyötä, mutta onneksi oli kevyet ostokset. Selkä oli niin hyvänoloinen, että unohdin tykkänään laittaa sen aamulla. Matkalla muistin. Mutta onneksi hain vain kiusausaineet ja mies hakee sitten autolla maidot ja muut ostokset.
EM Jaksuja :hug: kävin tänään kaupassa ilman tukivyötä, mutta onneksi oli kevyet ostokset. Selkä oli niin hyvänoloinen, että unohdin tykkänään laittaa sen aamulla. Matkalla muistin. Mutta onneksi hain vain kiusausaineet ja mies hakee sitten autolla maidot ja muut ostokset.