vierailija
Masennuslääkkeiden teho on sama kuin lumelääkkeellä eli placebolla. Vain muutamalla prosentilla vakavasti masentuneista lääkitys voi auttaa. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä että masennuslääkkeissä ei ole olemassa sellaista aineosaa joka hoitaa masennuksen pois. Serotoniiniteoriakin on pseudotiedettä ja tämä teoria on kuopattu aikapäiviä sitten tieteellisissä piireissä. Ennen masennuslääkkeiden tuloa markkinoille, 80% masennusoireista lakkasi itsestään viimeistään vuoden sisällä ja ihminen palautui toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Nyt tilanne on aivan eri kun työkyvyttömyystilastoja tarkastelee ja suurin osa ei palaudu toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseniksi vaikka suurin osa syö muka-auttavia masennuslääkkeitä. Mielialalääkkeet ne sairaana pitävät kun ihminen on aivan pihalla eikä pääse asioita käsittelemään tietoisesti. Ei ihmisen fysiologinen perimä ole muutamassa vuosikymmenessä muuttunut sen vertaa ettei masennuksesta paranisi ilman lääkitystä. Irving Kirsch (Harvardin proffa) on tehnyt laajan meta-analyysin masennuslääkkeiden vaikuttavuudesta ja tulokset ovat 0.
Kyse on yksinkertaisesti placebo-vaikutuksesta, jonka vaikutus vaihtelee eri laskutavoista riippuen noin 30-50%. Näin noin 98% SSRI-lääkkeitä käyttävistä käyttää niitä aivan turhaan. Muutenkin on mielestäni hyvin outoa että esim. surua, stressiä, elämänhallinnan ongelmia, työttömyyttä, perheväkivaltaa, univelkaa ja muita ongelmia "hoidetaan" lääkkeillä. Eiväthän ne saa elämänongelmia katoamaan mihinkään, lääkkeet turruttavat vain ja saat kaupan päälle sekundaarisia sairauksia. Suru helpottaa vain ajan kanssa ja muihin elämänongelmiin auttavat itse tekemät muutokset omassa elämässä. Hyvin yksinkertaista. Ihmisyyteen kuuluu kärsimättömyys, nopea paranemisen toivo, ja "oikotie onneen" mentaliteetti mutta mielen haasteiden kanssa ikävä kyllä ei oikotietä onneen tai paranemisee ole, vain aika ja kärsivällisyys.
Mieluummin vetelen sokeripilleriä (placeboa) päivittäin ilman haitallisia sivuvaikutuksia ja kuin käytän toksisia, vakavia vieroitusoireita ja haittavaikutuksia aiheuttavia, keskushermostoa huumaavia aineita. Masennuslääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluvat esim. ahdistus, aggressiivinen käytös, ruokahaluttomuus (anoreksia), ahdistuneisuus,
unettomuus, pahoinvointi, painonnousu, seksuaalitoiminnot ja itsemurhat, voimakas väsymys. Eli olet mennyt lääkärin vastaanotolle hakemaan apua heittelevään mielialaan, näköalattomuuteen, ahdistukseen ja saat sitten lääkkeillä nuo samat itsellesi + somaattiset ongelmat. Hyvin, hyvin nurinkurista.
Jos/kun lopetat käytön, etenkin äkkiseltään saat varmasti vakavia vieroitusoireita joita moni tietämätön lääkäri ja potilas luulevat sairauden uudelleen puhkeamiseksi vaikka kyse on yksinkertaisesti vieroitusoireista jotka voivat kestää kuukausiakin ja joidenkin aivot eivät palaudu koskaan tasapainoon.
Aika, liikunta, terveellinen ravitsemus ja tukeva sosiaalinen ympäristö (olkoon se psykoterapiaa tai sukulaisten/ystävien/vapaaehtoisten) ovat niitä yksinkertaisia keinoja joilla masennus selätetään. Lääkeyhtiöiden kannalta tämä on taas ikävää kun se tuottaa niin huonosti rahaa osakkeenomistajille.
Mielialalääkkeiden tutkimusta ovat korruptioneet niin niitä tekevät tutkijat kuin rahoittavat lääkeyhtiöt, joten jos tutkimusten taustalla on tutkijoita joilla on kytköksiä lääketeollisuuteen ja päärahoittajana on lääkeyhtiö jolla on oikeudet dataan, suurella todennäköisyydellä tutkimus ei ole luotettava ja tulokset ovat vääristeltyjä. Tämä on sitä arkitodellisuutta psykiatriassa ja lääkebisneksessä. Kyse ei ole salaliittoteorioista vaan yksinkertaisesti bisneksestä. Lukekaan Peter Goetchen kirja: http://www.adlibris.com/fi/kirja/tappavat-laakkeet-ja-jarjestaytynyt-rikollisuus-9789525701401
Lumevaikutuksen on osoitettu olevan merkittävä masennuslääketutkimuksissa (Brunoni ym
2009, Rief ym. 2009). Keskimäärin miltei 30 % lumelääkehoitoa saaneista, vakavaa masennusta sairastaneista potilaista on hyötynyt lumehoidosta satunnaistetuissa lääketutkimuksissa (Walsh ym. 2002). Yleisesti ottaen miltei 70 %:n hoitovaikutuksesta on arvioitu liittyvän lumevaikutukseen (Rief ym. 2009). (Lainattu Fimean sivuilta).
Kyse on yksinkertaisesti placebo-vaikutuksesta, jonka vaikutus vaihtelee eri laskutavoista riippuen noin 30-50%. Näin noin 98% SSRI-lääkkeitä käyttävistä käyttää niitä aivan turhaan. Muutenkin on mielestäni hyvin outoa että esim. surua, stressiä, elämänhallinnan ongelmia, työttömyyttä, perheväkivaltaa, univelkaa ja muita ongelmia "hoidetaan" lääkkeillä. Eiväthän ne saa elämänongelmia katoamaan mihinkään, lääkkeet turruttavat vain ja saat kaupan päälle sekundaarisia sairauksia. Suru helpottaa vain ajan kanssa ja muihin elämänongelmiin auttavat itse tekemät muutokset omassa elämässä. Hyvin yksinkertaista. Ihmisyyteen kuuluu kärsimättömyys, nopea paranemisen toivo, ja "oikotie onneen" mentaliteetti mutta mielen haasteiden kanssa ikävä kyllä ei oikotietä onneen tai paranemisee ole, vain aika ja kärsivällisyys.
Mieluummin vetelen sokeripilleriä (placeboa) päivittäin ilman haitallisia sivuvaikutuksia ja kuin käytän toksisia, vakavia vieroitusoireita ja haittavaikutuksia aiheuttavia, keskushermostoa huumaavia aineita. Masennuslääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluvat esim. ahdistus, aggressiivinen käytös, ruokahaluttomuus (anoreksia), ahdistuneisuus,
unettomuus, pahoinvointi, painonnousu, seksuaalitoiminnot ja itsemurhat, voimakas väsymys. Eli olet mennyt lääkärin vastaanotolle hakemaan apua heittelevään mielialaan, näköalattomuuteen, ahdistukseen ja saat sitten lääkkeillä nuo samat itsellesi + somaattiset ongelmat. Hyvin, hyvin nurinkurista.
Jos/kun lopetat käytön, etenkin äkkiseltään saat varmasti vakavia vieroitusoireita joita moni tietämätön lääkäri ja potilas luulevat sairauden uudelleen puhkeamiseksi vaikka kyse on yksinkertaisesti vieroitusoireista jotka voivat kestää kuukausiakin ja joidenkin aivot eivät palaudu koskaan tasapainoon.
Aika, liikunta, terveellinen ravitsemus ja tukeva sosiaalinen ympäristö (olkoon se psykoterapiaa tai sukulaisten/ystävien/vapaaehtoisten) ovat niitä yksinkertaisia keinoja joilla masennus selätetään. Lääkeyhtiöiden kannalta tämä on taas ikävää kun se tuottaa niin huonosti rahaa osakkeenomistajille.
Mielialalääkkeiden tutkimusta ovat korruptioneet niin niitä tekevät tutkijat kuin rahoittavat lääkeyhtiöt, joten jos tutkimusten taustalla on tutkijoita joilla on kytköksiä lääketeollisuuteen ja päärahoittajana on lääkeyhtiö jolla on oikeudet dataan, suurella todennäköisyydellä tutkimus ei ole luotettava ja tulokset ovat vääristeltyjä. Tämä on sitä arkitodellisuutta psykiatriassa ja lääkebisneksessä. Kyse ei ole salaliittoteorioista vaan yksinkertaisesti bisneksestä. Lukekaan Peter Goetchen kirja: http://www.adlibris.com/fi/kirja/tappavat-laakkeet-ja-jarjestaytynyt-rikollisuus-9789525701401
Lumevaikutuksen on osoitettu olevan merkittävä masennuslääketutkimuksissa (Brunoni ym
2009, Rief ym. 2009). Keskimäärin miltei 30 % lumelääkehoitoa saaneista, vakavaa masennusta sairastaneista potilaista on hyötynyt lumehoidosta satunnaistetuissa lääketutkimuksissa (Walsh ym. 2002). Yleisesti ottaen miltei 70 %:n hoitovaikutuksesta on arvioitu liittyvän lumevaikutukseen (Rief ym. 2009). (Lainattu Fimean sivuilta).