Eroaako varattu?

[Joku vaan]

No, Mr. Birkenau, sinunlaisiahan kyllä riittää....se ei siitä huolimatta tarkoita, että KAIKKI miehet ovat samanlaisia. Ei edes kaikki ne, joilla on toinen nainen.

Miten se on oikeasti ihmisille niin vaikeaa käsittää, että joskus ihan aikuisten oikeasti, se toinen nainen nyt vaan sattuu olemaan mieluisampi kaikin puolin kuin se "ykkönen"? Silloin on ihan luonnollista, että ensimmäinen jää ja yhteen mennään ihan oikeista syistä sen kakkosen kanssa.

 

[s<d]

Monestikohan tämä keskustelu on täällä jo käyty??

Ykkönen vs. kakkonen.

Jihuu. Eikö tuo nyt ole selvä asia, joskus voittaa ykkönen, joskus voittaa kakkonen. Pitää erota ennen pettämistä, vaan aina ei käy niin, ja tulee kakkonen.
Ykkönen joko ottaa ukon takaisin tai sitten ei, ukko joko eroaa tai sitten ei. Ukko joko jää kimppaan kakkosen tai ykkösen kanssa, ja joskus taas kuvioihin tulee kolmonen joka korjaa "voittopotin".

Hienoa. Kaikki vain yhden paskaisen ukonrähjän, ja hänen erektionsa takia. Niitäkin on pieniä ja suuria, ukkoja on paremman ja rumemman näköisiä. Lisäksi on pettureita ja viattomia huonosta avioliitosta kärsiviä. Joskus ne haluaa pelkkää reikää, joskus he näkevät kakkosen sieluun.

Joko tää on selvä homma???

 

[Lilab]

Minulla on vaimoni lisäksi kolme "kakkosnaista". He eivät tiedä toisistaan, eikä vaimo heistä. Käyn muutaman kerran viikossa panemassa heitä kaikkia - välillä panen vaimoanikin. Hyvin on uponnut legenda seksittömästä liitosta despoottisen vaimon kanssa. Nukutaankin eri huoneissa, muka.

En eroa vaimostani kehenkään heidän takiaan, jos kärähdän. Jätän kaikki ja otan tysin uuden muijan, jos niin käy.

Vai oikein käyt panemassa. Taitaa olla äijällä pahemman luokan fantasiointi menossa. Taitaa olla niin, että vaimoasi käy muutama muu ukko panemassa.

 

[jokainen tietää]

Koko kysymys on aika hölmö. Eiköhän meistä jokaisen tuttavapiirissä ole eronneita ja uuden rakkaan kanssa avioituneita. Miksi pitäisikään kärvistellä vanhassa liitossa, jos rakastuu toiseen?

 

[Toppilan ykkönen]

Koko kysymys on aika hölmö. Eiköhän meistä jokaisen tuttavapiirissä ole eronneita ja uuden rakkaan kanssa avioituneita. Miksi pitäisikään kärvistellä vanhassa liitossa, jos rakastuu toiseen?

Miksei yhtä hyvin voisi koettaa korjata vanhaa suhdetta luin rynnätä uuteen? Se äkkirakkaus kakkoseen laimenee parissa vuodessa ja sitten on taas uuden kakkosen etisintä edessä.

 

[Hölmöä porukkaa]

Miksi pitäisikään kärvistellä vanhassa liitossa, jos rakastuu toiseen?

Niin, miksiköhän? Jos vaikka joka viikko rakastuu eri ihmiseen, pitäisikö aina lähteä edellisestä suhteesta?

 

[hghghghhlll]

Ehkä n. 10 % varatuista miehistä eroaa salasuhteen paljastuessa. Näistä taas vain 1 % huolii kakkosnaisen kumppanikseen jatkossa. Näitä toisistaan tietämättömiä rinnakkaisnaisia saattaa olla loppupeleissä jopa 3 tai 4.

Kun mies "vapautuu" avioliitostaan, hänellä on maailma auki ja elämä edessä. Miksi hän jämähtäisi kauan höylättyyn kakkosnaiseensa kun uutta ja ehtaa on tarjolla pilvin pimein?

Mieshän ei koskaan lähde liitosta pelkästään siksi, että se ei toimi. Katsohan avioerotilastoja, kuinka monet erot ovat kiinni vaimon aloiteellisuudesta. Niin juuri, suurin osa.
Maailma on todellakin auki myös miehelle, mutta suurin osa miehistä pelkää lähteä itsenäisesti sitä tietä tallaamaan.
Poikalapsetkin jäävät äiskän helmoihin paapottavaksi ja usein mamman täytyy vähän tuupata täysi-ikäinen äijänköriläs tiehensä.

Miksi hän jämähtäisi kauan höylättyyn...jne.
Vastaus: Myytti miehen seikkailunhalusta on silkaa paskaa. Mies halajaa turvallista kodin lämpöä, eikä siitä lieden äärestä OMA-ALOITTEISESTI lähde taatusti etsimään ja järjestelemään uutta kotia.
Tietysti tämä onnistuu, jos seuraava nainen on jo odottamassa, joka hoitaa käytännön järjestelyt. Kyllä mies ihan mieluusti jämähtää siihen kauan höylättyyn ja vielä valehteleekin olevansa "tosi onnellinen".

Mies on seikkailunhaluinen, sitä ei käy kiistäminen, mutta parisuhde on miehelle hyvin tärkeää. Kun vaimo jättää, parkuu karju seuraavassa räkälässä kurjaa kohtaloaan sen sijaan, että ottaisi itseään niskasta kiinni ja aloittaisi itsenäisen elämän.

 

[Ei aina]

Kun vaimo jättää, parkuu karju seuraavassa räkälässä kurjaa kohtaloaan sen sijaan, että ottaisi itseään niskasta kiinni ja aloittaisi itsenäisen elämän.

Tämä pätee useimpien kohdalla, mutta on valitettavasti niitäkin miehiä, jotka itse pettävät ja ovat katsoneet valmiiksi uuden ennen eroa.

 

[peli poikki]

Kun vaimo jättää, parkuu karju seuraavassa räkälässä kurjaa kohtaloaan sen sijaan, että ottaisi itseään niskasta kiinni ja aloittaisi itsenäisen elämän.

Tämä pätee useimpien kohdalla, mutta on valitettavasti niitäkin miehiä, jotka itse pettävät ja ovat katsoneet valmiiksi uuden ennen eroa.

Juuri niin. Mies ei uakaltaudu erossaan "tyhjän päälle", kuten nainen usein tekee. Harvalla naisella on uusi katsottuna jo ennen eroa. Ilmeisesti naislla on enemmän rohkeutta ja kykyä selvitä itsenäisesti vastoin kaikkia ennakkokäsityksiä naisten avuttomuudesta. Nainen ei ilmeisesti pelkää yksin oloa ja yksinäisyyttä samalla tavoin kuin mies. Noin yleisesti ottaen.

 

[aviomies evp.]

Kun vaimo jättää, parkuu karju seuraavassa räkälässä kurjaa kohtaloaan sen sijaan, että ottaisi itseään niskasta kiinni ja aloittaisi itsenäisen elämän.

Tämä pätee useimpien kohdalla, mutta on valitettavasti niitäkin miehiä, jotka itse pettävät ja ovat katsoneet valmiiksi uuden ennen eroa.

Juuri niin. Mies ei uakaltaudu erossaan "tyhjän päälle", kuten nainen usein tekee. Harvalla naisella on uusi katsottuna jo ennen eroa. Ilmeisesti naislla on enemmän rohkeutta ja kykyä selvitä itsenäisesti vastoin kaikkia ennakkokäsityksiä naisten avuttomuudesta. Nainen ei ilmeisesti pelkää yksin oloa ja yksinäisyyttä samalla tavoin kuin mies. Noin yleisesti ottaen.

Noin yleisesti ottaen minulla itselläni on kokemusta vain yhdestä avioerosta. Seuraavaa tuskin tuleekaan, koska en aio koskaan enää purjehtia auvoiseen avioliiton satamaan.

Meillä vain kävi niin, että ex-vaimo meni ja rakastui ukkomieheen. Sopivat, että molemmat eroavat ja sitten mennään yhteen. Noh, tämän ukkomiehen vaimo pisti stopin hommalle, eikä päästänytkään miestään "hutsumaisen miehennielijän" mukaan (kuten hän asian ilmaisi).
Olisiko minun pitänyt ottaa tuhlaajatyttö, hutsumaisen miehennielijä, takaisin kun ei salarakkaalleen lopulta kelvannutkaan. En ottanut.

Nykyisin exän asunnossa kulkee miehiä kuin Stockmannin ovissa. Olisi kuulemma joskus halua palata entiseenkin "turvalliseen" elämään. Siihen en lähde enää mukaan. Lapsien puolesta vähän säälittää. Juuri kun ovat tottuneet johonkin "Jorskaan" niin yhtenä perjantaina astuu ovesta "Reiska".

Se siitä erilleen kasvamisesta ja aikuisen naisen kypsästä ratkaisusta.

 

[vai rakastunut?]

Miksi pitäisikään kärvistellä vanhassa liitossa, jos rakastuu toiseen?

Niin, miksiköhän? Jos vaikka joka viikko rakastuu eri ihmiseen, pitäisikö aina lähteä edellisestä suhteesta?

Olisko kysymys "rakastumisesta" eikä rakastumisesta?

Ja jos kerran ei rakasta ihmistä, jonka kanssa on, niin kyllä vaan: parempi erota.

 

[GrownuP]

Miksi pitäisikään kärvistellä vanhassa liitossa, jos rakastuu toiseen?

Niin, miksiköhän? Jos vaikka joka viikko rakastuu eri ihmiseen, pitäisikö aina lähteä edellisestä suhteesta?

Jollei erota rakastumista ja ihastumista kannattaisi kasvaa aikuiseksi ja aloittaa ihmissuhteet vasta sitten.

 

[vanhempiensa 'väliin' jäänyt entinen lapsi]

Jollei erota rakastumista ja ihastumista kannattaisi kasvaa aikuiseksi ja aloittaa ihmissuhteet vasta sitten.

Kysymys: Miksi toinen nainen rikkoo avioliiton?

Vastaus: Ei toinen nainen riko mitään. Avioliitto voi olla vielä olemassa mutta ainakin miehen tunteet siinä kuolleet. Joku voi jopa kokea avioliiton ahdistavaksi. Joskus myös vaimo ymmärtää ettei avioliitto ole enää sitä mitä sen piti olla. Riidellään, kenties jopa vihataan toisiaan, tai vähintään ollaan välinpitämättömiä toisiaan kohtaan. Perhettä pyöritetään, ehkä se koetaan jopa ahdistavana ja sitovana vaikka lapsia rakastetaan.

Sitten mies tapaa "toisen naisen" johon ihastuu. Toinen nainen ymmärtää miestä. Jotain muutakin vipinää tuntuu vatsanpohjassa. Enkä tässä tarkoita yhdenyön panosuhteita. Mies ihastuu, ehkä nainenkin. Ei nyt analysoida sitä naista. Sehän voi vaikka rakastuakin oikeasti siinä kun aikansa mieheen tutustuu.

Mutta se mies. Mies ihastuu, tuntee itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi - toisin kuin vaimon taholta. Siinä lähdetään ihan samalla tavalla menemään kuin pässi narussa omien tunteiden perässä. Alussa voi olla vilpitön käsitys, että kyse on rakkaudesta. TÄMÄ on se elämäni nainen. Vaimo oli nuoruuden tuulahdus jonka kanssa tuli mentyä naimisiin ja kun lapsiakin... eikä sitten enää voinut erota.

Tämän naisen tavattua sitten erotaan. Vaimo syyttää "toista naista" ja kieltää avioliiton aikaiset ongelmat ja tilan. Mies joutuu kahden tulen väliin puolustamaan rakkauttaan tähän toiseen naiseen. Koska harvalla on kokemusta näistä tilanteista, ei niitä osata käsitellä. Ei mies tiedä miten pitäisi toimia, kun lapsetkin pitäisi huomioida - siitä huolimatta että äiti on saanut lasten päät kääntymään isää vastaan. Koska isä petti äidin, isä petti lapset. Isä oli luvannut äidille avioliittolupauksen, ei lapsille. Mutta lapsi ei tiedä mistään, luottaa äitiinsä.

Konfliktit lisääntyy. Kaikki osapuolet kärsii - myös lapset. Lopulta riidat saa miehessä aikaan sen ettei hän enää tiedä omista tunteistaan mitään. Nainen kokee tulleensa petetyksi kun ei koe saavansa mieheltä rakkautta, vaan kokee olevansa miehen väline irtipääsyyn edellisestä vaimostaan. Mies ehkä rakastaakin tätä toista naista mutta ei saa tilannetta hallintaansa. Ja on vielä siinä yksin. Mies ei apua pyydä ulkopuolisilta. Se on oman pesän likaamista ja ylpeys on liian kova.

Sekin suhde kariutuu. Toinen nainen lähtee kun ei jaksa. Mies jää yksin.

Tunteet enstistä vaimoaan kohtaan ovat muuttuneet: pahemmiksi. Niin pahoiksi ettei ole enää mitään välejä, ei yhteydenpitoa, ei sanoja ei viestejä.

Sitten ex vaimo saa päähänsä että mies sitten kuitenkin rakastaa häntä, koska lopetti suhteensa toiseen naiseen. Uusia ongelmavyyhtejä ja lapset on entistä enemmän sekaisin. Mies kaipaa toista naistaan. Nainen itkee katkeria kyyneliä yrittää työntää miehen pois mielestään, mutta ei kuitenkaan pysty, vaan elää yksin, satunnaissuhteita kenties, jos niitäkään.

Kuka loppujen lopuksi oli rakastunut ja kuka ihastunut, ja missä vaiheessa? Ensivaihe on ihastumista. Rakkaudeksi se muuttuu kun tuntee toisen hyvät ja huonot puolet, hyväksyy hänet, erimielisyydetkin osataan hoitaa sovussa. Mutta, on oltava myös vahva ulkopuolisia vaikutteita vastaan. Niitähän normaalissa suhteessa ei olekaan, mutta kun kuvaan kuuluu lapset, menee mies sekaisin. Joku mies on vahvempi, toinen heikompi. Mieshän on vain ihminen. Tärkeintä jokaiselle on todella syventyä omiin tunteisiin, miettiä kuka on tärkeä ja miten asia hoidetaan. Rakastamiensa ihmsten puolia on hyvä pitää, mutta myös omiaan. On luotettava johonkin ihmiseen saadakseen luottamusta ja tukea. Jos jättäytyy yksin, voi olla vaikea saada todenmukaisesti selville omat ja muiden tunteet. Sekin on kaikkien asiaan liittyvien henkilöidenkin kannalta ikävää - myös lasten.

On ikävää aikuisena lakasta isän rippeitä kasaan. Jäljellä on isän rakkaus toiseen naiseen, toisen naisen rakkaus isään. Luottamus väliltä kuoli kun mies taisteli ex vaimoaan vastaan. Kumpikni on liian jääräpäinen tullakseen edes puolitiehen vastaan. Minä, lapsi, omassa elämässni olen sen taidon oppinut - kiitos isän, mutta äidilleni en koskaan anna anteeksi että tähän tilanteeseen jouduttiin. Onneksi isä lopulta alkoi puhua edes minulle. Saatiin hänelle muutama vuosi jatkoaikaa.

 

[Pettäjätauti]

Yhdessä liitossa pettänyt mies pettää kyllä toisessakin ja jokaisessa uudessa suhteessa. Tilanne on se, ettei mies-raukka koe itseään tasavertaiseksi suhteessa naiseen eli ei ole naisen kanssa samalla tasolla. Mies on ehkä dominoivan äidin kasvatti ja haksahtaa kerta toisensa jälkeen itseään vahvempaan ja fiksumpaan naiseen. Ristiriitojen tullessa mies jää alakynteen ja kadottaa vähäisenkin toimintakykynsä.
Henkisen impotenssin ajamana pitää hakea lohtua kuin pikku poika unirievusta.
Löytyy hyvä kuuntelijanainen, joka on vielä muutenkin mukava. Edetään suhteeseen, mutta siinäkin arki koittaa. Tulee paha olla ja lohtua haetaan uudesta naisesta. Omia toimintatapoja puolustellaan ja syytetään aiempaa naista kylmäksi ja ymmärtämättömäksi. Eihän miehessä mitään vikaa voi olla, naiset ne jättävät miehen tarpeet tyydyttämättä.
Eli: pettäminen on jollekin keino selvitä hengissä, kun tulee vaikea olla. Se on addiktio, opittu tai peritty. Ei siitä tavasta eroon pääse. Miten kukaan nainen uskaltaakaan luottaa mieheen, joka on aiempaa vaimoaan pettänyt? Niitä pettämisiä on varmasti ollut useita. Vai pidetäänkö itseä niin hyvänä ja ajatellaan minun riittävän, juuri minun kanssani hän on uskollinen. Riittää ,kun minä häntä rakastan. Niinhän se oli eka vaimonkin kanssa- aluksi.

 

[Ihan hyvä EX]

Yhdessä liitossa pettänyt mies pettää kyllä toisessakin ja jokaisessa uudessa suhteessa.

Näin moni petetty ja jätetty ex vaimo toivoo.

Olet kuitenkin väärässä. On miehiä jotka eivät osaa kiintyä ja osoittaa rakkautta kenellekään. Sellaiset voivat pettääkin.

On kuitenkin myös miehiä jotka eivät koe pettävänsä ketään jos avioliitto on sisällöltään ohi kun rakastuu toiseen, jonka kanssa jatkaa lopun elämää. Yleensä myöhemmällä iällä rakastuneet tunnistavat tunteensa paremmin ja ovat kypsempiä ryhtymään uuteen parisuhteeseen. Niistä suhteista voi syntyä paljonkin hyvää.

Exät ei sitä tietenkään sulata koska sehän osoittaa että eivät itse olleetkaan jollekin maailman tärkeimpiä. Mutta miksi pitäisi takertua yhteen ihmiseen, joka ei sinua halua? Etsi joku sellainen joka sinua arvostaa ja sinusta välittää. Käytä energiasi häneen äläkä enää pohdi miten paskamainen exäsi elämässään pärjää. Tai hänen uusi vaimonsa.

 

[hyllytetty]

"Etsi joku sellainen joka sinua arvostaa ja sinusta välittää. Käytä energiasi häneen äläkä enää pohdi miten paskamainen exäsi elämässään pärjää. Tai hänen uusi vaimonsa."

Tätä neuvoa tarjosi moni takavuosina. Ammattiauttajat ja tavalliset maallikot.

Energiaa kuluu joutavaan vatvomiseen, mutta se sotku on selvitettävä. Sen jälkeen on hyvä hengittää.

Säälin syvästi ihmisiä, jotka sotkeentuvat avioerojuttuihin. Kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti.

Ensin erotaan ja selvitetään pesä. Sitten vasta katsellaan uusi kumppani, jos sellaiseen on hinkua.

Alaikäisten eikä edes aikuisten lasten tarvitse puuttua vanhempien sydänsuruihin.
Aikansa se ottaa, mutta sitten elämä helpottuu.

 

[Muumaamustikka]

Nykyisin exän asunnossa kulkee miehiä kuin Stockmannin ovissa. Olisi kuulemma joskus halua palata entiseenkin "turvalliseen" elämään. Siihen en lähde enää mukaan. Lapsien puolesta vähän säälittää. Juuri kun ovat tottuneet johonkin "Jorskaan" niin yhtenä perjantaina astuu ovesta "Reiska".


Mikset ottanut lapsia itsellesi, jos olet niin hyvä isä? Ei tarvitsisi lasten olla katsomassa tuollaista rietasta elämää ja kiintyä jorskiin ja reiskoihin.
Parempihan heidän olisi sinun luonasi olla.

 

[kuustonen]

Kyllä se on mahdollista mutta. Se ei tapahdu jos mies elää onnellisessa tai edes tyydyttävässä suhteessa. Kyllä se edellyttää miehen suhteelta/avioliitolta jo sisällön loppumista. Että kulissit on vain pystyssä. Tai jos mies elää hyvässä suhteessa ja säheltää muualla, en ehkä ottaisi miestä niin vakavasti.

Pohjimmiltaan kyse on luottamuksesta. Onko tilanne sitä mitä mies sanoo olevan. Itse lankesin tällaiseen hajoamispisteessä olevaan mieheen, jonka avioliitto oli helvettiä. Kohdatessamme ei maailmaan mahtunut mitään muuta. Ei se alusta asti ollut suhde siinä mielessä kuin suhde käsitetään. Puolen vuoden kuluttua tilanne kävi sietämättömäksi omalla kohdallani. Niin myös miehell'ä, joka kertoi ilmoittaneensa vaimolleen tilanteesta ja että halusi eron. En halunnut olla heidän eron syy ja siksi katkaisin suhteen mieheen. Toki miehen kertoman perusteella heidän ero oli ollutkin vain ajan kysymys, mutta silti. Reilun puolen vuoden kuluttua miehestä taas kuului, että oli laittanut eroasian eteenpäin. Vaimo vastusti, mies ajoi eroa, vaikkei enää tiennyt oliko hänellä mitään toivoa minun suhteen. Ero oli hänelle varma. Koska en tietenkään nähnyt enää syytä erossa pysyttelyyn, aloimme taas tapailla. Siitä se sitten lähti.

Ex-vaimo vastusti minun olemassaoloa kaikin käsittämättöminkin keinoin. Vähitellen minulle valkeni miksi mies voi siinä suhteessa niin pahoin. Vaimo oli ilkeä ihmisenä, aivan kertakaikkiaan käsittämätöntä, että joku käyttäytyy siten, ja vielä kuvittelee että joku haluaisi hänen kanssaan elää. En väitä olleeni miehelle pelastus, mutta ero oli miehen pelastus.

Meni muutama vuosi ja tilanne rauhoittui. Mentiin naimisiin ja sillä tiellä edelleen. Tunne ei ole muuttunut. En uskonut tällaiseen koskaan. Pidin rakkautta ym. hömpötyksiä turhanpäiväisinä. Sitten yhtenä päivänä se on todellista. Miten jonkun läheisyys, ihon kosketus, katse, sanat, aiheuttaa tämän tunteen. Eikä sitä muuta arkiset ongelmat, joita kyllä alkuun riitti. Kaikki ongelmat vain nitoi meidät paremmin yhteen.

Toisinkin olisi voinut olla. Mies huijari, liian heppoisesti liikkeellä ym. Mutta ei ollut. Ehkä ensimmäisen ja ainoan kerran elämässäni luotin oikeaan ihmiseen. Olen myös hänen luottamuksensa arvoinen. Elämä on liian lyhyt ettei onnea saisi kokea silloin kun se kohdalle osuu.

Kaiken, pitkän "juttelun" jälkeen totean että viimeinen lause olisi riittänyt...hyvä kertomus ja varmasti tosi, eläköön elämä...ja naiset!

 

[nainen 38v]

Kun vaimo jättää, parkuu karju seuraavassa räkälässä kurjaa kohtaloaan sen sijaan, että ottaisi itseään niskasta kiinni ja aloittaisi itsenäisen elämän.

Tämä pätee useimpien kohdalla, mutta on valitettavasti niitäkin miehiä, jotka itse pettävät ja ovat katsoneet valmiiksi uuden ennen eroa.

Juuri niin. Mies ei uakaltaudu erossaan "tyhjän päälle", kuten nainen usein tekee. Harvalla naisella on uusi katsottuna jo ennen eroa. Ilmeisesti naislla on enemmän rohkeutta ja kykyä selvitä itsenäisesti vastoin kaikkia ennakkokäsityksiä naisten avuttomuudesta. Nainen ei ilmeisesti pelkää yksin oloa ja yksinäisyyttä samalla tavoin kuin mies. Noin yleisesti ottaen.

Niin ja moni nainen haluaakin olla jonkin aikaa nimenomaan yksin, ennenkuin siihen ilmestyy mahdollisesti uusi mies. Tosin se on vanhemmalla iällä aika vaikeaa saada ja löytää mistään fiksua ja kunnollista vapaata miestä.

 

[Tää on TÄSSÄ]

Niin ja moni nainen haluaakin olla jonkin aikaa nimenomaan yksin, ennenkuin siihen ilmestyy mahdollisesti uusi mies. Tosin se on vanhemmalla iällä aika vaikeaa saada ja löytää mistään fiksua ja kunnollista vapaata miestä.

Joo minä en ainakaan ketään ota enää samaan osoitteeseen, enkä itse muuta kenenkään toisen osoitteseen, eikä hankita yhteistäkään osoitetta. PISTE.