Eroaako varattu?

[marimaarit]

Kyllä se on mahdollista mutta. Se ei tapahdu jos mies elää onnellisessa tai edes tyydyttävässä suhteessa. Kyllä se edellyttää miehen suhteelta/avioliitolta jo sisällön loppumista. Että kulissit on vain pystyssä. Tai jos mies elää hyvässä suhteessa ja säheltää muualla, en ehkä ottaisi miestä niin vakavasti.

Pohjimmiltaan kyse on luottamuksesta. Onko tilanne sitä mitä mies sanoo olevan. Itse lankesin tällaiseen hajoamispisteessä olevaan mieheen, jonka avioliitto oli helvettiä. Kohdatessamme ei maailmaan mahtunut mitään muuta. Ei se alusta asti ollut suhde siinä mielessä kuin suhde käsitetään. Puolen vuoden kuluttua tilanne kävi sietämättömäksi omalla kohdallani. Niin myös miehell'ä, joka kertoi ilmoittaneensa vaimolleen tilanteesta ja että halusi eron. En halunnut olla heidän eron syy ja siksi katkaisin suhteen mieheen. Toki miehen kertoman perusteella heidän ero oli ollutkin vain ajan kysymys, mutta silti. Reilun puolen vuoden kuluttua miehestä taas kuului, että oli laittanut eroasian eteenpäin. Vaimo vastusti, mies ajoi eroa, vaikkei enää tiennyt oliko hänellä mitään toivoa minun suhteen. Ero oli hänelle varma. Koska en tietenkään nähnyt enää syytä erossa pysyttelyyn, aloimme taas tapailla. Siitä se sitten lähti.

Ex-vaimo vastusti minun olemassaoloa kaikin käsittämättöminkin keinoin. Vähitellen minulle valkeni miksi mies voi siinä suhteessa niin pahoin. Vaimo oli ilkeä ihmisenä, aivan kertakaikkiaan käsittämätöntä, että joku käyttäytyy siten, ja vielä kuvittelee että joku haluaisi hänen kanssaan elää. En väitä olleeni miehelle pelastus, mutta ero oli miehen pelastus.

Meni muutama vuosi ja tilanne rauhoittui. Mentiin naimisiin ja sillä tiellä edelleen. Tunne ei ole muuttunut. En uskonut tällaiseen koskaan. Pidin rakkautta ym. hömpötyksiä turhanpäiväisinä. Sitten yhtenä päivänä se on todellista. Miten jonkun läheisyys, ihon kosketus, katse, sanat, aiheuttaa tämän tunteen. Eikä sitä muuta arkiset ongelmat, joita kyllä alkuun riitti. Kaikki ongelmat vain nitoi meidät paremmin yhteen.

Toisinkin olisi voinut olla. Mies huijari, liian heppoisesti liikkeellä ym. Mutta ei ollut. Ehkä ensimmäisen ja ainoan kerran elämässäni luotin oikeaan ihmiseen. Olen myös hänen luottamuksensa arvoinen. Elämä on liian lyhyt ettei onnea saisi kokea silloin kun se kohdalle osuu.

 

[sattuu ja tapahtuu]

Kyllä sitä kaikkea voi tapahtua. Itse tapasin lomareissulla miehen ravintolassa, en tiennyt miehen olevan varattu ja pienessä humalassa eksyttiin loman aikana sänkyynkin. Sitten selvisi että mies on varattu. Silloin ajattelin että juttu oli lomajuttu ja loppuun kun kotio lähden. Mutta toisin kävikin. Meni puoli vuotta niin törmättiin taas lomareissulla aivan vahingossa. Vietettiin ilta yhdessä ihan kaveri meiningillä porukassa. Meni pari viikkoa ja mies soitti, oli onkinut numeroni jostain selville. Meni pari kuukautta niin ihan soiteltiin, tai itse asiassa se oli mies joka soitti. Puhuttiin kaikista asioista ja meistä tuli hyvät ystävät. Tuntui että toinen ymmärsi jo puolesta sanasta ja tuli oikeasti tunne että me ollaan varmaan tunnettu aina. Ajattelin etten anna tunteilleni valtaa koska mies on varattu ja yritin toppuutella kun mies ehdotti tapaamista, muistutin miehen suhteesta ja perheestä. No tavattiin kuitenkin lopuksi. Sitä tapailua sitten jatkuikin yli 2 vuotta. Lomat oltiin yhdessä, ja harvase viikonloppu. Puhelimet lauloivat joka päivä. Mies muutti eroon vaimostaan ja avioerokin oli vireillä. Mies olisi eronnut ja halunnut minun kanssa yhteen. Minä kuitenkin olin se joka aina jarruttelin ja toppuuttelin. Rupesin ajattelemaan että voinko minäkään luottaa 100 % mieheen, joka pettää vaimoaan, eikös se sitten petä minuakin, niinhän yleensä käy että ne tavat jää. Lopulta suhde sitten kaatui minun päätöksestä. Ongelmana oli myöskin välimatka, minä asuin Espoossa, mies asui Limingassa, eli välimatkaa n 600 km..
Mutta siis alkuperäisen kysymykseen, kyllä se alkoi meilläkin kaveripohjalta, vaikka nyt sitten yhteiseen petiin lomareissulla eksyttiinkin. Sen jälkeen oli ihan pelkkää kaverilinjaa, seksistä tai mistään siihen viittavasta ei edes puhuttu.
Tapauksesta on aikaa nyt 6 vuotta. Mies soittelee vielä välilläkin. On edelleen avioliitossa, mutta ei ilmeisesti kamalan hyvin mene, tai mistä minä sen tiedän! Harvemmin kuitenkaan vastaan koska en halua sotkeutua enää moiseen.

 

[sattuu ja tapahtuu]

Niin ja unohdin lisätä vielä, että mitä tapauksia olen kuullut, niin mies ei pitkästä liitosta lähde ellei vaimo laita ulkoruokintaan. Pelkäävät yksin oloa kun tuntuu sitten että seinät kaatuu päälle kun ollaan pienessä kerrostaloasunnossa kun on totuttu omakotitaloon, ääniin ja lapsiin ja vaimoon jne. Ja sitten pelkäävät että toimiiko se uusikaan suhde kuitenkaan vai tuleeko samanlaiseksi kuin oli edellinenkin. Ja kun on se yhteinen talo, tili, velat ja tottumus, niin mies ei niin helposti lähde, ei ainakaan sellainen 40 v molemmin puolin.
Kun voi pitää sen avioliiton ja sivusuhteet niin mikäs siinä sitten. Moni nainen kuitenkin suostuu olemaan se toinen nainen (tai kolmas ja neljäs), niin eihän miehen tarvitse edes valita.

 

[mjau]

Miehiä on erilaisia... eikä kukaan järkevä nainen lähtisi väliin jos miehellä on talo ja lapset vaimon lisäksi. Silloin olisi vielä siinä ja siinä hyväksyttävää, jos ei ole lapsia tai naimisissa. Mutta kyllä kihlasormuskin voi olla aika luotaantyöntävää.

 

[lilja_]

Miehiä on erilaisia... eikä kukaan järkevä nainen lähtisi väliin jos miehellä on talo ja lapset vaimon lisäksi. Silloin olisi vielä siinä ja siinä hyväksyttävää, jos ei ole lapsia tai naimisissa. Mutta kyllä kihlasormuskin voi olla aika luotaantyöntävää.

Jaa, ei se ole kuule järjestä kiinni. Järki ja tunteet ovat eri asia. Ja joskus tunteet vie voiton vaikka järki sanoo toista. Sellaista se elämä on, ei koko elämä mene aina järkevästi.

 

[niin varmaan]

Miehiä on erilaisia... eikä kukaan järkevä nainen lähtisi väliin jos miehellä on talo ja lapset vaimon lisäksi. Silloin olisi vielä siinä ja siinä hyväksyttävää, jos ei ole lapsia tai naimisissa. Mutta kyllä kihlasormuskin voi olla aika luotaantyöntävää.

Jaa, ei se ole kuule järjestä kiinni. Järki ja tunteet ovat eri asia. Ja joskus tunteet vie voiton vaikka järki sanoo toista. Sellaista se elämä on, ei koko elämä mene aina järkevästi.

Juu, ei tosiaankaan ole järki mukana.

 

[surullista, mutta totta]

Ehkä n. 10 % varatuista miehistä eroaa salasuhteen paljastuessa. Näistä taas vain 1 % huolii kakkosnaisen kumppanikseen jatkossa. Näitä toisistaan tietämättömiä rinnakkaisnaisia saattaa olla loppupeleissä jopa 3 tai 4.

Kun mies "vapautuu" avioliitostaan, hänellä on maailma auki ja elämä edessä. Miksi hän jämähtäisi kauan höylättyyn kakkosnaiseensa kun uutta ja ehtaa on tarjolla pilvin pimein?

 

[Joku vaan]

Sinulle surullista, mutta totta: olisiko syynä vaikka rakkaus?

 

[lässynlässyn]

Sinulle surullista, mutta totta: olisiko syynä vaikka rakkaus?

Lässynlässyn! Rakkauden takia salarakkaan ottaa kumppanikseen vain promille varatuista!

 

[Pahkapossu]

Jotkut päätyvät pettämään siksi, että eivät osaa erota, mutta kun suhtkoht sopiva uusi puolisoehdokas tulee näköpiiriin, niin sitä hullaantuu uuteen. Siitä ihastuksesta saa voimaa erota. Näin käy varmasti suurimmalle osalle pareista, jotka pettävät ja päätyvät eroon.

Valitettavasti vain se ei ole kovin järkevä tapa toimia. Erityisesti jos liitosta on alaikäisiä lapsia, niin ero pitkittyy ihan turhaan ja lapsia käytetään tosi helposti kiistakapuloina, joilla kiristetään exää.

Jos suhteessa menee huonosti, pitäisi erota tai tehdä jotakin, jotta suhde parantuisi. Harvemmin ongelmat parisuhteessa ratkeavat ihan itsestään, vaan vaatii toimenpiteitä.

Jos parisuhteen ongelmiin ratkaisu on siinä, että unohdetaan ongelmat hankkimalla uusi ihastus, niin toki siinä on riskinä se, että jatkossakin uusissa suhteissa ei opi edelleenkään sitä, miten ongelmat ratkaistaan, kun hyppii vain vanhasta suhteesta uuteen paeten ongelmia.

Mitään yleispätevää sääntöä AP:n kysymykseen ei ole. Toimintatapoja on yhtä monta kuin on parisuhteitakin. Yleisesti ottaen pettäminen ei ole paras tapa aloittaa suhde, mutta joillakin se onnistuu. Tilastollinen fakta on kuitenkin se, että jos eroaa kerran, niin on suurempi riski epäonnistua tulevissakin suhteissa. Samoin jos pettää kerran, on suurempi riski pettää uudestaan. Oleellista lienee se, että ottaa opikseen aiemmista suhteistaan ja osaa tarkastella omia toimintatapojaan kriittisesti. Jos ei ota opikseen, vaan syyttää aina toista, suhteet päättyvät varmasti jatkossakin.

 

[idi ootti]

Sinulle surullista, mutta totta: olisiko syynä vaikka rakkaus?

Lässynlässyn! Rakkauden takia salarakkaan ottaa kumppanikseen vain promille varatuista!

Ai sulla on oikein tilastotietoa, itsekö olet tilaston tehnyt omien kokemuksiesi perusteella? Heh heh!

 

[ota asuntovelka myös]

Tämä on vain logiikkaa. Eli pettänyt mies pettää uutta takuuvarmasti. Mutta onhan miehen vieminen 1perheestä varmasti antoisaa -oman aikansa.

 

[no ei_]

Tämä on vain logiikkaa. Eli pettänyt mies pettää uutta takuuvarmasti. Mutta onhan miehen vieminen 1perheestä varmasti antoisaa -oman aikansa.

Ai että miehiä viedään noin vain, eiköhän ne itse sieltä lähde ja osaa päättää omista asioistaan. Ei ketään väkisin viedä voi ellei sitten ihan kidnapata!

 

[mussunmussun]

No onpa kummallista sakkia...pitäisikö teidän mielestänne elää kituuttaa vanhassa suhteessa, jos se ei enää tunnu oikealta? Aina asiat ei mene niin kuin suunnittelee. Ja kyllä- luotan mieheeni täysillä.

Juu, luota vaan. Niin minäkin luotin, kunnes kärähti...viimeiseen asti kielsi. Ja vielä senkin jälkeen ei kertonut suhteessamme olevan vikaa. Minunkin mielestä kaikki oli loistavasti...siihen kärähtämiseen asti. Olin siis se joka teki lopun suhteestamme.
Tuskinpa uusi "rakkaus" tietää kaikkea mitä eromme sisälsi, uskon että hän sai kaikesta itselleen (uudelle suhteelle) edullisen version. Mukaanlukien meidän loppuun asti jatkuneen vilkkaan seksielämän, yhteiset harrastukset, huumorin...päivittäiset "I love you-puhelut" erossa ollessa. Tuskinpa uusi tietää. Ja jos tietää, voipi se salama kirkkaalta taivaalta iskeä häneenkin.
Ja v:mäinen kun olen, naurattaa korkeintaan.

 

[quote vaan]

Tämä on vain logiikkaa. Eli pettänyt mies pettää uutta takuuvarmasti. Mutta onhan miehen vieminen 1perheestä varmasti antoisaa -oman aikansa.

Ai että miehiä viedään noin vain, eiköhän ne itse sieltä lähde ja osaa päättää omista asioistaan. Ei ketään väkisin viedä voi ellei sitten ihan kidnapata!

Suomalaisissa miehissä on se pieni valuvika, ettei ne osaa sanoa ei kiitos -anopin pullalle, eikä naapurin mirkulle.

 

[sinkkunainen 30]

Minä olen tehnyt sellaisen päätöksen, että olen lojaali kanssasisariani kohtaan. Eli vaikka on tullutkin mukavia, varattuja miehiä vastaan, joille se pettäminen ei tuntuisi olevan ongelma, olen sanonut nätisti ei kiitos. Naiset, vain me pitämällä yhtä saamme miehet pysymään uskollisina liitoissaan, se on sitten eri asia jos liitto ei toimi ja ero tulee "itsestään", ei kolmannen osapuolen kautta.

Monet miehet ovat jopa haukkuneet minua kun olen kertonut syyni olla tapaamatta varattuja miehiä. He eivät ymmärrä että naiset ihan oikeasti voivat olla samalla puolella!

 

[no sitten]

sinkkunaisetkin ovat kahdessa leirissä, koska toisille kelpaa vain varattu. Ja varattu kiinnostaa, kun on hienoa sekoittaa onnellista soppaa.

 

[RJV]

Nyt se selvisi, naiset onkin syyllisiä.

 

[tötti]

Yleensä, melkein poikkeuksetta varattu mies ei eroa vaimostaan salarakkaansa takia. Jos / kun hän narahtaa salasuhteestaan, kakkosnaiselle antavat kenkää sekä varattu mies että tämän topakka vaimo.

Varattu nainen ottaa itse eron miehestään ja pyrkii solmimaan parisuhteen salarakkaansa kanssa, jos tämä hänet huolii. Monesti salarakas on varattu mies, jolloin käy kuten ensimmäisessä tapauksessa kirjoitin.

Ikävä kyllä ;((

Kyllä moni eroaa ja nai salarakkaansa. Minulla on kaveripiirissä pari tapausta, yksi pari, joka on nyt naimisissa keskenään tapasi, kun molemmat olivat tahoillaan naimisissa. Toinen pari erosi, kun mies petti, mutta nyt mies on ihan kolmannen naisen kanssa aviossa.

 

[Klara]

Minä olen tehnyt sellaisen päätöksen, että olen lojaali kanssasisariani kohtaan. Eli vaikka on tullutkin mukavia, varattuja miehiä vastaan, joille se pettäminen ei tuntuisi olevan ongelma, olen sanonut nätisti ei kiitos. Naiset, vain me pitämällä yhtä saamme miehet pysymään uskollisina liitoissaan, se on sitten eri asia jos liitto ei toimi ja ero tulee "itsestään", ei kolmannen osapuolen kautta.

Monet miehet ovat jopa haukkuneet minua kun olen kertonut syyni olla tapaamatta varattuja miehiä. He eivät ymmärrä että naiset ihan oikeasti voivat olla samalla puolella!

Saada mies "pysymään uskollisena". Jos mies pysyy uskollisena sen takia, ettei saa naisseuraa, ei tee asiasta yhtään hyväksyttävämpää. Näitä ällöjä ukkomiehiä on baarit väärällään iskemässä naisia, vapaita ja varattuja. Jos minä tietäisin, että mieheni on sellainen häntäheikki, olisi ihan sama onnistuuko pettämään vai ei, pääasia, että edes yrittää

 

[vvvvv]

kuvitteleeko joku vielä, että mies eroaisi avioliitostaan hoitonsa vuoksi?

Siis sellainen , joka on alkanut kotia leikkimään, eiköhän huoleton poikamiehen elämä ole jokaisen täysjärkisen tavoite.

Mitä, huoleton poikamiehen jokaisen täysjärkisen tavoite?? En ymmärrämitä nyt tarkoitat.

 

[peli poikki]

Sanotaan, että kaikki kunnolliset, kelvolliset miehet keski-ikää lähestyttäessä ovat varattuja. Ei siis ihme, että heillä olisi vientiä. Kunnollinen, luotettava eronnut mies taitaa olla harvinaisuus, koska lähes kaikki eronneet (tai oikeammin tilastojenkin mukaan erotetut) miehet ovat olleet parisuhteeseen kelpaamattomia pettäjiä, juoppoja tai väkivaltaisia. Naiset ovat hakeneet heistä eroa.

Todella harvassa taitavat olla ne "ei-patologiset" miehet, jotka ovat itse päätyneet eroamaan ennen kuin ovat etsineet uuden seuralaisen. Tästä näkökulmasta ei siis ole mitenkään kummaa, että miehillä on niin paljon salasuhteita, joihin he erotilanteen myötä ripustautuvat. Ei myöskään tarvinne ihmetellä, miksi monet sinkkunaiset hakevat varattuja miehiä.

Pariutumiset nuoruuden ja ensiliittojen jälkeen ovat aika absurdeja. Ei ihme, jos eletään hullunmyllyssä. Ainoa jotakuinkin terveellä pohjalla oleva uussuhde lienee sinkun ja lesken tai leskien suhde. Naisen näkökulmasta myös pettetty mies, kunnollinen perheenisä, pehmomies, jota vaimo on pettänyt saattaisi yltää sinkkunaisen kriteereihin uussuhteessa. Kaikki muut uussuhteethan ovat tarkemmin ottaen "patologisesti" kelluvalla pohjalla.

 

[p...at]

sillä mitään merkitystä onko eronnut vai karannut (agressiivi, kielipoliisille)

Kaikki kelpaa, nainenkin, joka on kolmannessa liitossaan ja jokainen on loppunut hänen pettäessään, kelpaa kyllä edelleen...

susi & susi juu nou

 

[en ole hullu mies, olen rakastunut =)]

Ehkä n. 10 % varatuista miehistä eroaa salasuhteen paljastuessa. Näistä taas vain 1 % huolii kakkosnaisen kumppanikseen jatkossa. Näitä toisistaan tietämättömiä rinnakkaisnaisia saattaa olla loppupeleissä jopa 3 tai 4.

Kun mies "vapautuu" avioliitostaan, hänellä on maailma auki ja elämä edessä. Miksi hän jämähtäisi kauan höylättyyn kakkosnaiseensa kun uutta ja ehtaa on tarjolla pilvin pimein?

Jos ei muita ihmisiä arvosta ja kohtelee heitä huonosti, sellainen hyppii suhteesta toiseen ja kokee suhteet "järjen" ja käytännön kautta.

Jos on tunne-elämältään normaali ihminen, niin ei harrasta hyväksikäyttöä, vaan uskaltaa sitoutua henkisestikin, elikkäs rakastua. Se edellyttää kummaltakin osapuolelta avoimuutta, rehellisyyttä, luottamusta ja luotettavuutta sekä vilpittömyyttä. Niiden lisäksi on "se jokin" mikä aiheuttaa että toisen läsnäolo tekee hyvän ja rauhallisen olon. Kemiaa vai mitä, en tiedä.

 

[Mr. Birkenau]

Minulla on vaimoni lisäksi kolme "kakkosnaista". He eivät tiedä toisistaan, eikä vaimo heistä. Käyn muutaman kerran viikossa panemassa heitä kaikkia - välillä panen vaimoanikin. Hyvin on uponnut legenda seksittömästä liitosta despoottisen vaimon kanssa. Nukutaankin eri huoneissa, muka.

En eroa vaimostani kehenkään heidän takiaan, jos kärähdän. Jätän kaikki ja otan tysin uuden muijan, jos niin käy.