Ero edessä. Miten teillä eronneilla toiminut huoltajuus, lastenhoito jos välimatkaa eron jälkeen vanhemmilla on n.300km?

["yksin"]

Meillä miehen kanssa tilanne on mennyt niin pitkälle että kaikki ollaan kokeltu ja ero on varmastikkin meille paras ratkaisu.

MUTTA jos jään lasten kanssa miehen kotipaikkakunnalle niin siellä ei ole minulla muuta kuin lapsilla isä lähellä. Ketään muuta minulla siellä ei ole, ei sukulaisia eikä ystäviä. Paikkakunta ahdistaa minua todella paljon, sitä on sanoin vaikea kuvata mutta olen siellä alakuloinen, ahdistunut. Mutta iso plussahan on tosiaan että lapsilla on isä läsnä ja osallistuisi varmarsti lasten elämään useasti. Vaikka käy töissä ja harrastaa paljon niin loppujen lopuksi olisi varmaankin viikonloppuisä, satunnaisesti saattaisi joskus viikolla ottaa lapset muutamaksi tunniksi.

TAI muutan lasten kanssa omalle kotipaikkakunnalle johon on yli 300km matkaa. Siellä minulla olisi sukulaisia, ystäviä, enkä ole koskaan ahdistunut. Minun ahdistus ja alakulo alkaa yleensä heti helpottaa jos tiedän että esim. viikon päästä pääsen lasten kanssa omalle kotipaikkakunnalle. Minulla myös olisi vanhoja työsuhteita joten jos haluaisin niin saisin varmasti itselleni työpaikan ja mieluisan sellaisen. Viimeksi kuukausi sitten sieltä taas soitettiin että olenko harkinnut muuttoa takaisin kun minut halutaan takaisin vanhaan työpaikkaan jossa on jatkuva työntelijäpula. Työ olisi minulle mieluinen.
MUTTA siellä ei olisikaan lasten isä. Hän olisi siellä 300km:n päässä.
Lapset rakastaa isäänsä, isä lapsiaan. Loistava isä, ei niinkään hyvä aviomies kun erokin edessä. (Vikaa on myös minussa.)

Uskon että eron jälkeen ollaan miehen kanssa kuitenkin hyvissä väleissä, molemmat haluaa olla kuitenkin sulassa sovussa lasten takia.

Kuinka muilla toiminut tuollainen iso välimatka? Käytäntö on varmaan aika sumplimista ja hankalaa mutta varmaan se alkais hoitua kanssa hyvin kunhan pari kertaa ekaks sählättäis vaikeimman kautta.

 

[---]

Minkä ikäisiä lapset ovat? Jos lapset on pieniä sinnittelisin samalla paikkakunnalla isän kanssa. Jos taas isompia niin ei ongelmaa laittaa niitä vkl:n viettoon vaikka bussilla.

 

["vieras"]

Toimii jotenkin, jos on hyvä juna-/ bussiyhteys paikkakuntien välillä. Jos asutaan jossakin korvessa, niin sitten menee hankalaksi.

 

[....]

Mä olisin niin itsekäs että muuttaisin todellakin takasin sinne missä mun on hyvä asua. Jos lapset ovat sen ikäisiä että voivat matkustaa junalla/bussilla niin eihän siinä sitten ole mitään ongelmaa, jos taas ovat niin pieniä että eivät voi niin sinä tai isä kuljette sitä väliä heidän kanssaan.

 

["aloittaja"]

Minkä ikäisiä lapset ovat? Jos lapset on pieniä sinnittelisin samalla paikkakunnalla isän kanssa. Jos taas isompia niin ei ongelmaa laittaa niitä vkl:n viettoon vaikka bussilla.

Alta kouluikäisiä on lapset.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";24734297]Toimii jotenkin, jos on hyvä juna-/ bussiyhteys paikkakuntien välillä. Jos asutaan jossakin korvessa, niin sitten menee hankalaksi.[/QUOTE]

Junayhteys on hyvä! Bussiyhteydestä en tiedä, mutta kun ne bussit kiertelee ja kaartelee niin varmaan kestää aika kauan noiden kaupunkien välillä.
Mutta junayhteydet on hyvät, ei vaihtoja ja useita junia päivässä kulkee suuntaan ja toiseen.

 

["aloittaja"]

Mä olisin niin itsekäs että muuttaisin todellakin takasin sinne missä mun on hyvä asua. Jos lapset ovat sen ikäisiä että voivat matkustaa junalla/bussilla niin eihän siinä sitten ole mitään ongelmaa, jos taas ovat niin pieniä että eivät voi niin sinä tai isä kuljette sitä väliä heidän kanssaan.

Näin minun tekisi mieli tehdä, mutta koitan ajatella asiaa myös lasten ja isän kannalta, onko kuinka raskasta lapsille aina reissata tuo välimatka?

 

[---]

[QUOTE="aloittaja";24734335]Junayhteys on hyvä! Bussiyhteydestä en tiedä, mutta kun ne bussit kiertelee ja kaartelee niin varmaan kestää aika kauan noiden kaupunkien välillä.
Mutta junayhteydet on hyvät, ei vaihtoja ja useita junia päivässä kulkee suuntaan ja toiseen.[/QUOTE]

Lapset ilmeisesti vielä niin pieniä etteivät itsekseen matkustaisi. Kuka lapset hakisi ja toisi sen 300km eli 600km yhteensä per reissu...?

 

["mamma"]

Mua ihmetyttää kaikkien nää ei ongelmaa, jos lapsi isompi ja bussit kulkee - kommentit. Niin, ei ongelmaa vanhemmille, mut on se hei pirun raskasta sille lapselle reissata kouluviikon jälkeen joka toinen viikonloppu yht. 600 km. Mun laps reissas puolet lyhyemmän matkan (isä muutti, ei me) ja seki oli tosi raskasta. Älä muuta.

 

["vieras"]

Jos muutat, niin muuta ennen kuin lapset ovat kouluiässä.

 

["aloittaja"]

Lapset ilmeisesti vielä niin pieniä etteivät itsekseen matkustaisi. Kuka lapset hakisi ja toisi sen 300km eli 600km yhteensä per reissu...?

No ei itsekseen. Mutta ajattelin että jos kulkisin junalla lasten kanssa aina puolivälimatkan ja lasten isä tulisi lapsia vastaan. Tai sitten autolla. Ollaan siis näin tehty kun mennään mun vanhemmille, mies heittää meidät puoliväliin ja äitini on tullut puolivälissä vastaan.
Myös lasten isällä on tuttavia kotipaikkakunnallani eli halutessaan hän saa majoituksen ja lapset sinne jos haluaa tulla lapsia sinne katsomaan.

 

["vieras"]

Jos jäät nykyiselle paikkakunnalle, ovatko lapset vuoroviikoin sinulla ja isällä? Vai ainoastaan viikonloppuisin?

Jos vain viikonloppuisin, niin sitten voisi muuttaa. Kouluikäisten kanssa tuo vuoroviikko ei onnistu, jos matkaa 300 km. Vielä eivät lapset taida mennä yksin junalla, mutta varmaan jo kouluiässä voivat mennä?

Reissaaminen on varmaan aika kallista. Oletko ajatellut sitä?
Entä mitä lasten isä ajattelee asiasta? Ei hän haluaisi muuttaa myös? Tai onko halukas kuskaamaan lapsia?

Ahdistus on huono juttu ja siis ihan hyvä syy muuttaa. Mutta minusta isääkin kuunneltava.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="mamma";24734352]Mua ihmetyttää kaikkien nää ei ongelmaa, jos lapsi isompi ja bussit kulkee - kommentit. Niin, ei ongelmaa vanhemmille, mut on se hei pirun raskasta sille lapselle reissata kouluviikon jälkeen joka toinen viikonloppu yht. 600 km. Mun laps reissas puolet lyhyemmän matkan (isä muutti, ei me) ja seki oli tosi raskasta. Älä muuta.[/QUOTE]

Tämä tässä onkin se haittapuoli. :/ Mutta koen todellakin asian myös niin etten ole onnellinen millään lailla siellä toisella paikkakunnalla.
Vielähän nuo omat lapset ei ole koulussa mutta sekin aika tulee.

 

["vieras"]

300 km junalla pe ja su on kyllä raskasta, se pitää huomioida!

 

[wefwefw]

Mun lapset reissasi mukana 350km junalla / suunta, kun olin etäsuhteessa, ja muksuista oli vaan kivaa kun pääsi junaan ja toiselle paikkakunnalle.
Kysele lasten isän mielipidettä, jos tuo lasten kuljetus puoliväliin ja toinen noutaa siitä - onnistuu, niin kyllä mä muuttaisin.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";24734374]Jos jäät nykyiselle paikkakunnalle, ovatko lapset vuoroviikoin sinulla ja isällä? Vai ainoastaan viikonloppuisin?

Jos vain viikonloppuisin, niin sitten voisi muuttaa. Kouluikäisten kanssa tuo vuoroviikko ei onnistu, jos matkaa 300 km. Vielä eivät lapset taida mennä yksin junalla, mutta varmaan jo kouluiässä voivat mennä?

Reissaaminen on varmaan aika kallista. Oletko ajatellut sitä?
Entä mitä lasten isä ajattelee asiasta? Ei hän haluaisi muuttaa myös? Tai onko halukas kuskaamaan lapsia?

Ahdistus on huono juttu ja siis ihan hyvä syy muuttaa. Mutta minusta isääkin kuunneltava.[/QUOTE]

Lapset olisivat minulla siis viikot ja viikonloput isällään. Mies käy töissä ja harrastaa paljon. Joskus saattaisi olla satunnaisia viikkoiltoja jotka hän saattaisi olla lasten kanssa mutta ei välttämättä edes viikottain. Kesäloma on sitten asia erikseen ja miehen lomat, mutta nehän on sovittavissa.

Reissaaminen on kallista, tiedän sen. Kaikki on kallista! Mutta menee sitä nyt turhempaakin rahaa jos karsii ne turhuudet pois niin ei talous heilahda reissaamisen takia.
Lasten isä ei halua muuttaa omalta kotipaikkakunnalta pois, meillä ei varmaan olisi ero tulossa jos olisi joskus suostunut muuttamaan muualle. Halukkuudesta kuskata lapsia? Tottakai hänelle olisi helpompi jos matka olisi lyhyempi, mutta hän ymmärtää minunkin kannan. Onhan hän nähnyt ahdistukseni miehen kotipaikkakunnalla ja kuinka muutun omalla kotipaikkakunnalla.
Mies on valmis sumplimaan ja sopimaan tapaamisia. Joskushan lapset saattaisi olla pidennetyn viikonlopun isällään tai jopa viikon koska miehen vanhemmat voisi katsoa lapsia kun mies on töissä ja silloin mies voisi tehdä lyhyempää työpäivää ja lyhyempää työviikkoa. (Tämä ehdotus on tullut ihan mieheltä itseltään.)
Mutta tottakai mies ei halua että me muutamme niin kauas, mutta on valmis sopimaan ja sumplimaan tapaamiset ja muut asiat.

 

[Big Bang Theory]

en muuttaisi. Todella kauheaa lapsille reissata tuota välimatkaa. Tai sitten teette niin, että aikuinen reissaa ei lapset eli yksi paikka lapsille ( koti ) ja esim. isä reissaa lasten luokse.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";24734384]300 km junalla pe ja su on kyllä raskasta, se pitää huomioida![/QUOTE]

Se on! Ja se onkin aika iso huomio tässä. En haluaisi lapsia tuollaisella rasittaa mutta rasitanko itseäni olemalla ahdistunut kun toisaalla olisin hyvinkin onnellinen?

 

["aloittaja"]

en muuttaisi. Todella kauheaa lapsille reissata tuota välimatkaa. Tai sitten teette niin, että aikuinen reissaa ei lapset eli yksi paikka lapsille ( koti ) ja esim. isä reissaa lasten luokse.

Just pohdin tätä et jos mies tulisi aina välillä vaikka minun asuntooni viikonlopuksi lasten kanssa, itse voin mennä vanhemmilleni tai vanhempien mökille siksi aikaa.
Mutta on lasten päästävä miehen kotipaikkakunnallekkin koska siellä on kanssa isovanhempia ja sukulaisia jotka haluavat nähdä lapsia.

 

[Kerpele]

en muuttaisi. Todella kauheaa lapsille reissata tuota välimatkaa. Tai sitten teette niin, että aikuinen reissaa ei lapset eli yksi paikka lapsille ( koti ) ja esim. isä reissaa lasten luokse.

No niin just, en tajua miksi lasten pitäisi edes reissata isän luokse. Kyllä mä automaattisesti olettaisin että isä tulee lasten luokse..

Voi olla että mä olen vähän kumma mutta jos miettii omalle kohdalleen ja että itse olisi se isä niin niin mä tekisin... Tai no mä kyllä muuttaisin varmaan lasten perässä sinne minne ikinä he menevätkään

 

[Big Bang Theory]

[QUOTE="aloittaja";24734455]Just pohdin tätä et jos mies tulisi aina välillä vaikka minun asuntooni viikonlopuksi lasten kanssa, itse voin mennä vanhemmilleni tai vanhempien mökille siksi aikaa.
Mutta on lasten päästävä miehen kotipaikkakunnallekkin koska siellä on kanssa isovanhempia ja sukulaisia jotka haluavat nähdä lapsia.[/QUOTE]

tämä olisi varmasti lasten kannalta paras vaihtoehto ja jos on "sopuisa" ero niin varmasti onnistuisi helposti. Minä ainakin voisin kuvitella, että tuo olisi se paras vaihtoehto.

 

["vieras"]

Et kai ap kuvittele, että mies matkustaa 300km tapaamaan lapsia joka viikonloppu tai lapset häntä?

 

[Keittiönoita]

tämä olisi varmasti lasten kannalta paras vaihtoehto ja jos on "sopuisa" ero niin varmasti onnistuisi helposti. Minä ainakin voisin kuvitella, että tuo olisi se paras vaihtoehto.

Samaa mieltä. 300 km perjantaina koulun jälkeen ja toiset 300 km sunnuntai-iltana joka toinen viikonloppu alkaa olla koululaiselle aika raskasta. Pidennettyjä viikonloppujahan ei enää siinä vaiheessa ole mahdollista järjestää, kun lapset menevät kouluun. Alle kouluikäisten kohdalla voi, mutta sen jälkeen ei enää.

 

["aloittaja"]

tämä olisi varmasti lasten kannalta paras vaihtoehto ja jos on "sopuisa" ero niin varmasti onnistuisi helposti. Minä ainakin voisin kuvitella, että tuo olisi se paras vaihtoehto.

Ero on ihan suht sopuisa. Pari asiaa on vielä läpi juteltava mutta ne tuskin tekee asioista yhtään sen hankalampaa.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";24734496]Et kai ap kuvittele, että mies matkustaa 300km tapaamaan lapsia joka viikonloppu tai lapset häntä?[/QUOTE]

Kyllä oletan että lasten isä tulee, hän on tietoinen mahdollisesta muutosta toiselle paikkakunnalle ja ei nyt ole sen kummemin vastustellut vaan ihan ollaan hyvässä hengessä jo asiasta juteltu.