S
surullista ettei voida hyväksyä ihmisiä sellaisina
Vieras
Tämä on vain mun mielipide.
Mun mielestäni ihminen joka kokee ettei voi missään tilanteessa olla ilman meikkiä, hiuksia laittamatta, on epävarma itsestään. Nainen, joka tuntee oman olonsa paremmaksi, itsevarmemmaksi, laitettuna, selvästikin pelkää ettei kelpaa omana itsenä. Sitähän varten meikataan, eikö? Korostetaan omia parhaita puolia, tehdään itsestään kauniimpi ja tyylikkäämpi kuin mitä oikeesti on. Sellainen nainen, joka ei voi edes omassa kodissaan olla ilman tätä "parannusta", pelkää ettei riitä sellaisena kun on ilman sitä. Itsevarmuus huokuu ihmisestä vaikka heillä ei olisi meikin häivääkään. Sitä on ehkä vaikea kuvitella, jos itsellä ei sitä ole, mutta niin se vaan on.
Samoin, mun mielestä se kertoo paljon jonkun henkilön ajatusmaailmasta jos heti oletataan pahinta. Nainen joka on äitiyspolin odotushuoneessa, tukka pesemättä, on ilman muuta heti rupsahtanut ja laiska jonka miestä pitää sääliä. Kamala nainen joka ei viitsi enää itsestään huolehtia. Toinen ihminen voisi sen sijaan ajatella, että tulipas tuolle naiselle aamulla kiire kun ei tällä kerralla ehtinyt hiuksia pestä. Ymmärrättekö eron? Toinen ajattelee, että ei huoliteltu olemus, on väliaikaista, johtuu siitä tilanteesta ja toinen olettaa ilman muuta että se on sen ihmisen luontainen ominaisuus. Ja tuo, että heti arvostellaan ja oletetaan pahinta, kertoo nimenomaan siitä että se henkilö nostaa itseään jalustalle, pätee sillä että vertaa itseään muihin ja on aina parempi kuin he. Sitä on yritetty pian 20 sivua selventää. Kaikki eivät automaattisesti ajattele tuolla tavalla. Ymmärrättekö? Toiset ymmärtävät erilaisia elämäntilanteita, tuntevat empatiaa ja eivätkä heti etsi toisista moitittavaa ja arvosteltava.
Se, että joku kuvittelee että kaikki kyttäävät ja arvostelevat, huomaavat hänet jopa kaupassa, on itsekeskeistä. Ihan oikeesti, suurin osa ihmisistä kun menevät kauppaan ostamaan maitoa, menevät ihan vaan kauppaan ostamaan maitoa eivätkä muista tai edes huomaa ketä muita siellä kaupassa oli. Se, että heti ilman muuta oletetaan, että juuri heihin kiinnitetään jotain huomiota joka paikassa, kertoo aika itsekeskeisestä maailmakuvasta. Vai mitä? Miksi sinä luulet, että muita ihmisiä edes kiinnostaa katsoa suhun päin kun asioivat kaupassa? Mikä susta tekee niin erikoisen?
Parempihan se tietenkin on vaan hyväksyä, että yhteiskunta on niin pinnallinen. Että ihmisiä arvostellaan ulkonäönsä perusteella jopa lääkärin vastaanotossa. Ei tietenkään pidä yrittää muuttaa näitä ajattelutapoja, osoittaa vähän armoa, empatiaa, ymmärrystä, kanssaihmisiä kohti. Parempi se on, että vaaditaan aina jaksamaan, esittämään, arvostelemaan.
Mun mielestäni ihminen joka kokee ettei voi missään tilanteessa olla ilman meikkiä, hiuksia laittamatta, on epävarma itsestään. Nainen, joka tuntee oman olonsa paremmaksi, itsevarmemmaksi, laitettuna, selvästikin pelkää ettei kelpaa omana itsenä. Sitähän varten meikataan, eikö? Korostetaan omia parhaita puolia, tehdään itsestään kauniimpi ja tyylikkäämpi kuin mitä oikeesti on. Sellainen nainen, joka ei voi edes omassa kodissaan olla ilman tätä "parannusta", pelkää ettei riitä sellaisena kun on ilman sitä. Itsevarmuus huokuu ihmisestä vaikka heillä ei olisi meikin häivääkään. Sitä on ehkä vaikea kuvitella, jos itsellä ei sitä ole, mutta niin se vaan on.
Samoin, mun mielestä se kertoo paljon jonkun henkilön ajatusmaailmasta jos heti oletataan pahinta. Nainen joka on äitiyspolin odotushuoneessa, tukka pesemättä, on ilman muuta heti rupsahtanut ja laiska jonka miestä pitää sääliä. Kamala nainen joka ei viitsi enää itsestään huolehtia. Toinen ihminen voisi sen sijaan ajatella, että tulipas tuolle naiselle aamulla kiire kun ei tällä kerralla ehtinyt hiuksia pestä. Ymmärrättekö eron? Toinen ajattelee, että ei huoliteltu olemus, on väliaikaista, johtuu siitä tilanteesta ja toinen olettaa ilman muuta että se on sen ihmisen luontainen ominaisuus. Ja tuo, että heti arvostellaan ja oletetaan pahinta, kertoo nimenomaan siitä että se henkilö nostaa itseään jalustalle, pätee sillä että vertaa itseään muihin ja on aina parempi kuin he. Sitä on yritetty pian 20 sivua selventää. Kaikki eivät automaattisesti ajattele tuolla tavalla. Ymmärrättekö? Toiset ymmärtävät erilaisia elämäntilanteita, tuntevat empatiaa ja eivätkä heti etsi toisista moitittavaa ja arvosteltava.
Se, että joku kuvittelee että kaikki kyttäävät ja arvostelevat, huomaavat hänet jopa kaupassa, on itsekeskeistä. Ihan oikeesti, suurin osa ihmisistä kun menevät kauppaan ostamaan maitoa, menevät ihan vaan kauppaan ostamaan maitoa eivätkä muista tai edes huomaa ketä muita siellä kaupassa oli. Se, että heti ilman muuta oletetaan, että juuri heihin kiinnitetään jotain huomiota joka paikassa, kertoo aika itsekeskeisestä maailmakuvasta. Vai mitä? Miksi sinä luulet, että muita ihmisiä edes kiinnostaa katsoa suhun päin kun asioivat kaupassa? Mikä susta tekee niin erikoisen?
Parempihan se tietenkin on vaan hyväksyä, että yhteiskunta on niin pinnallinen. Että ihmisiä arvostellaan ulkonäönsä perusteella jopa lääkärin vastaanotossa. Ei tietenkään pidä yrittää muuttaa näitä ajattelutapoja, osoittaa vähän armoa, empatiaa, ymmärrystä, kanssaihmisiä kohti. Parempi se on, että vaaditaan aina jaksamaan, esittämään, arvostelemaan.