Ensimmäistä lastaan yrittävät yli 35v

Hei myöskin minun puolestani taas kaikille ja loistavia plussatuulia vuodelle 2013!
Saadaankohan tänne hiljaisuuteen jotain eloa nyt tammikuun aikana, vai onko koko ketju kuivahtanut?
Meillä hoidot jatkumassa ja olisi kivaa jakaa kuulumisia. Ilmoitelkaa itsestänne...
 
:wave: Heippa!

Minulla alkoi 1. IVF. Elonvan tökkäsin tiistaina ja Orgalutrat alkaa huomenna. Maanantaina on ultra. Onnistumisen mahdollisuudet eivät ole suuret edes follien kasvuun. Hyvin matalalla profiililla mennään. Hyvin menee, jos päästään edes siirtoon.
 
Hei,
meillä siis takana useampi IVF, joista ei tuloksia. Hoitoja olemme päättäneet jatkaa ainakin toistaiseksi. Nyt pakkasessa alkiot vielä yhteen PAS:iin.
Höpsötin, sulle en osaa sanoa mitään kun näkyy olevan ihan eri lääkkeet kuin itsellä, mutta kovasti onnea ja älä vielä heitä kirvestä kaivoon!
 
Folliultran tulos oli melko odotettu, vain 3 follia, joista jotain toivoa munasolu saada. Tosin olen kahden vaiheilla, kannattaako siirtoa edes yrittää tuolla määrällä. :confused: Nyt olisi mahdollista tehdä vaikka pelkkä inssi ja yrittää myöhemmin parempaa saalista?
 
Minulla oli eilen punktio, josta saatiin 3 munasolua, niistä oli tänään hedelmöittynyt 2. Maanantaina on siirto, jos silloin vielä siirrettävää on. Siirretään molemmat, jos selviävät.

Nyt on ihan hyvä mieli. Punktio oli täysin kivuton hyvin lääkkittynä. Tänään ei ole ollut minkäänlaisia kipuja.

Nyt jännäilen toiveikkaana manantaina. :popcorn:
 
No voihan harmi! Iso voimarutistus sinulle Höpsötin!
Tää on just niin tätä, yhtä vuoristorataa, toivoa ja epätoivoa.
Tänne palstalle kyllä toivoisi enemmän elämää ja sitä vertaistukea just näihinkin tilanteisiin. Mutta kaikkea hyvää sinulle Höpsötin ja toipumista pettymyksestä. Rohkeasti kohti tulevaisuutta...mitä se sitten ikinä tuokin tullessaan.
 
Höpsötin, olen pahoillani, tuo on niin peestä :hug:. Ensin kärvistelet hoidot ja sitten ei pääse edes siirtoon. Mutta, tulin valamaan sinuun uskoa :attn:, kyllä me vielä onnistutaan! Mä kuuluisin myös ikäni ja tavoitteeni puolesta tähän ketjuun, mutta kirjoittelen tuolla alhainen amh ja hoidot jatkuu – pinoissa. Että jos täällä alkaa olla yksinäistä, niin tuonne mukaan vaan. Mulla meni syksyllä ensimmäinen hoito penkin alle, juurikin samoilla lääkkeillä kun sinulla. Pääsin siirtoon, 1 rupusella alkiolla, muut meni roskiin. Mulla on alhainen amh ja kysyin soluosuuden tehneen klinikan lääkäriltä (meidän kunta ostaa tuon soluosuuden yksityiseltä Hesasta), että johtuiko huono lopputulos amh:sta. Sain vastauksen, että sitä ei voi tietää, ensin on vaihdettava lääkkeet ”vanhempiin malleihin”, joista on enemmän tutkimustuloksia ja kokeilla niillä. Sain DHEA – kuurin, jota söin yli 2 kk, stimulaatiohormoneiksi vaihtui Pergoveris ja Gonal-F, jarruksi Synarela ja irrotukseen Ovitrelle. Ja kas, punktiossa saatiin 10 solua, joista 1 siirrettiin ja 5 meni pakkaseen. Olin tyrmistynyt. Vielähän tässä ei ole ”voitettu” mitään, paitsi tietenkin yksi askel lähemmäksi onnistumista. Jaksamista sulle toipumiseen ja sitten nenä kohti uutta hoitoa :). Joskushan meidänkin täytyy onnistua, kun aiemmatkin tässä pinossa kirjoitelleet ovat aikanaan siirtyneet plussanneisiin :saint:.

Juuli75, milloin sulla on suunnitteilla seuraava PAS?
 
Kiva kuulla sinusta Hiskias ja muista mahdollisista tutustumisen arvoisista ketjuista.
Itse asiassa juuri tänään iltapäivällä varmistui, että seuraava Pas onkin ehkä yllätys nyt tulevana perjantaina.
Minulla meneillään tai tulossa ekaa kertaa elämässä lääkkeellinen pas ja aikataulut aika omituisia? On ollut tässä niin paljon muutakin elämässä meneillään, että en ole oikein ehtinyt asiaan paneutua tai turhia murehtia. On ollut muutakin murehdittavaa, niinkuin yleensäkin. Matalalla profiililla vedän vään koko juttua niinkuin Höpsötinkin veti tuon punktion.
Luulen, että edessä on isoja muutoksia hoitojen suhteen jos tää ei onnistu. Suunnitteilla ainakin käynti Oulun väestöliitossa, mutta ei vielä mitään yhteydenottoa sinne suuntaan ole tehty.
Tilanne omaan päähän järkeistettynä ehkä suunnilleen se, että alku ja ekat hoidot jne oli pureskeltu ja mietitty jotensakin valmiiksi aikoinaan. Nyt tosiaan sinänsä tuloksettomia hoitoja takana kuitenkin jo kohta kolme vuotta ja ei muuta ns selvää syytä kuin endometrioosi?
Nyt siis pitää vähän sulatella asioita (alkioiden ohella) ja miettiä tulevaisuutta. Mutta kyllä takaraivossa vielä sitä uskoa onnistumiseen kytee!
 
Hei,
Onkohan täällä ketjussa vielä eloa??
Minä olen vanha ketjuilija.. nyt tammikuulla päätettiin muutanan vuoden hiljaiselon (muutama vuosi olikin -08 lopulla lopetetut hoidot, eli 5v. sitten) vielä jatkaa hoitoja jo tuloksettoman 3 ivffän jälkeen. Viime vkolla kävimme klinikalla, jolloin otettiin verikokeet. Näistä vastaukset tulevat helmikuun lopulla, jonka jälkeen suunnitellaan jatkohoito, että millä mennään..
Olisi mukava vaihtaa ajatuksia jonkun kanssa, joka on yhtään samassa tilanteessa: /
 
Hei! Voisin liittyä tähän ketjuun vanhana konkarina ja tuleehan tänä vuonna tuo 35 veekin täyteen....

Meillä on myös hoitotaukoa syksystä 08 alkaen, jota ennen tehtiin 2xIVF ja 2xICSI sekä lukemattomia Pas:seja. Kahdesta pas:sta raskauduinkin, mutta meni kesken viikoilla 6+ ja 7+, jälkimmäisestä ehdimme jo nähdä sykkeenkin :(

Mutta nyt on tullut sellainen fiilis, että täytyis vielä kerran yrittää, ettei jää sitten vanhempana harmittamaan. Oon vuoden alusta syönyt dhea:ta ja aloitan myös Ubikinonin sekä foolihapon. Itse hoito aloitetaan maaliskuun menkoista. Aktivoitukaa nyt ihmeessä muutkin vanhemmat lapsettomat!
 
Heippa,
Joanna78
Kiva, että täällä joku on ainakin aktiivinen;) ajattelin just, että näin vanhat, ei enää mitään viitti yrittää:O. Kuulosti tosi lohduttomalta klinikalla tällä viikolla käydessä, kun lääkäri totesi, että 40v.. ja siinä ja siinä iässä mahdollisuudet ovat sitä ja tätä prosenttia.. että onko tässä ihan turha enää hakata päätänsä seinään ..
Meillä kanssa takana noista 3 ivffästä niin lukemattomia passeja, ettei enää edes muista.. MUtta nokka pystyyn ja uutta yritystä! Kun on kerran tähän lähetty|O

Siis mitä noi vitskut on, jota sä syöt??
Mä en oikeestaan syö mitään .. lääkäri totes vaan, että ois hyvä alottaa multitabs-raskaus, sekä mulle että miehelle. Ja ivffää alotettaessa lisäksi kortisoni..
 
Tuo dhea on hormonivalmiste, jota saa reseptillä tietääkseni ainakin Yliopiston apteekeista. Oon hoidos Treen Avalla ja sieltä lääkäri kirjoitti sitä heti. Sitä olis hyvä syödä pari-kolme kuukautta ennen hoitoja, kun sen pitäis tavallaan "nuorentaa" soluja tms. Ubikinonia ostin ihan luontaistuotekaupasta, sillä pitäis vissiin olla sama vaikutus. Oon täältä palstalta bongaillu joitain kauemman yrittäneitä, jotka on noita syöneet, lisäksi foolihappoa, jota myös monet palstalaiset näyttää syövän....

Millaisella cocktaililla sä oot lähdös ivf:ään? Mulla on tosiaan tuo dhea, jota syödään koko hoidon ajan, lisäksi piikittelyn yhteydes aloitan kortisonin ja disperiinin, sitte jarrupiikki ja punktion vai siirron (jos sellaiseen päästään...) jälkeen joku piikki, jonka pitäis auttaa kiinnittymisessä ja tietty Luget myös. Tuo cocktail oli kyllä paljon runsaampi kuin silloin viis vuotta sitten ja siksi ehkä tähän rumbaan myös lähdettiin, että haluttiin vielä kokeilla tavallaan jotain uutta!

Ai niin, ja aloitin myös vyöhyketerapian täs ennen varsinaista hoitoa... Ainakin on kaikki keinot käytössä ;)
 
Hei Joanna78,
Mä oon hoidossa hgin Felicitaksella. Ollaan oltu siellä aiemminkin, niin ajattelin, että ei tartte ihan alusta lähtee taas liikkeelle, kun on ne vanhat tiedot, että mitä on tehty.. ne lääkärit, jotka aiemmin hoisivat asiaamme, eivät enää tee hoitotyötä..harmi, mutta onhan ne tiedot, että mitä on tehty.. ja tää uus lääkäri tuntui ihan asiansa osaavalta myöskin.
Meille ei edes mitään cocgtailia vielä ole suunniteltu, vaan odotetaan noita tuloksia noista verikokeista, joissa otettiin normitestit ja sit pidemmän aikaa vastausta vievä kromosomijuttu.. seuraava aika on helmikuun lopulla, jolloin saadaan vastauket niistä.
Mutta aiemmin noissa 3 ivffässä on kokeiltu jos minkälaista koktailia, mutta muistaisin, että kortisoonia tai disperiiniä ei sillon ollut ja ongelmana oli juurikin se kiinnittyminen.. alkiot joita siirreltiin oli ihan ok , mutta mikään ei tarrannut..
Ja nyt tää uus lääkäri heti meinas, että ainakin kortisooni lisänä pitää laittaa..
(aiemmin kysellessäni hoitoa edelliseltä lääkäriltä hänkin puhui kortisoonista ja asperiinista lisänä)
Mitäs siellä vyöhyketerapiassa hoitaja tekee?? Mä oon jotenkin niin uuvahtanut omiin mahdollisuuksiin tehdä mitään asian suhteen.. tuntuu että vaikka seisos päällänsä ei voi asialle mitään:ashamed:
 
Moi! Olen alkuperäinen ketjulainen... 9 vuotta lapsettomuutta takana, 3 vuotta käyty kaikki julkisen puolen hoidot loppuun (1 kemiallinen ja muut negoja, yht. 10 alkiota siirretty) ja nyt LUOMUPLUSSA!!! Ei ikinä olisi uskonut tämän olevan mahdollista!

Ihan alussa ollaan vielä (n.5+0), digitesti näytti 3+. Eihän tästä tiedä miten käy mutta pakko oli tulla kertomaan. Oireena ei ollut mitään muuta kuin menkat myöhässä.

Tsemppiä kaikille! Ja näköjään ihmeitä voi tapahtua...
 
Terhille mielettömän paljon onnea :heart: Eilen aikani kuluksi selasin tätä ketjua alusta saakka, joten tunnistin sinut heti. Tuota luomuplussaa minäkin odottelin melkein 15 vuotta, kunnes oli pakko alkaa tehdä asialle jotain konkreettisempaa. Lohduttavaa siis kuulla, että ihmeitä kumminkin tapahtuu.

Krish, Tuttu tuo sun tunne, vaikka seisoisi päällään, ei mikään auta. Mulla vyöhyketerapeutti kävi joka kerta läpi käsillään koko kropan jotkut ”pisteet” ja sen lisäksi myös jalkapohjat. Lisäksi sain jotain ”sähköimpulssihoitoa”. Hoito oli minulle todella rentouttavaa ja kävinkin siellä 3 vuoden ajan kerran kuukaudessa. Ensimmäisellä kerralla sain myös litanjan kysymyksiä, että muistanko, mitä on tapahtunut 2- tai 12- vuotiaana, kun kropasta löytyi jotain lukkoja näiden määrättyjen ikävuosien kohdalta. Vähän semmosta ”poppanaisen” meininkiä. Nyt en ole käynyt 3 vuoteen, pitäisikin taas mennä, kun oli mukavaa ja hinta todella kohtuullinen.

Joanna, olis kiva kuulla, mitä siellä sun vyöhyketerapiassa tehdään?

Juuli, pääsitkö pasiin ja jos, niin onko tuntemuksia?
 
  • Tykkää
Reactions: Krish73
Olipas hienoa, että tähänkin ketjuun oli tullut eloa! Ja valtavasti onnea Terhille luomuplussasta! Olo on varmaankin ihan epätodellinen! Meillä myös yhdeksän vuotta vauvahaaveita takana...

Mulla vyöhyketerapiassa hoito kestää tunnin ja hoitaja aloittaa jalkapohjista joita hieroo ja painelee käsillään ja sitten tiettyjä hormonipisteitä sellaisella muovisella puikolla, jossa on pyöreä pää ja tämä todella sattuu! Tässä kuluu suurin osa ajasta. Sitten mennään sääriin ja korvan pisteisiin, mikä myös sattuu todella, hieman harteita ja niskaa ja lopuksi mahalla maateen reidet, mikä todella myös satttuu. Mulle tuo operaatio ei ikinä ole todellakaan ollut mikään rentouttava, vaan pikemminkin tosi kipeä, paikoittain pahempi kuin hammaslääkäri. Oon nyt käynyt vasta kerran, mutta muutama vuosi sitten kävin muutaman kuukauden sarjan ja sen ansiosta tuhruvuoto jäi pois ja hankalana sivuvaikutuksena sain myös pari virtsatulehdusta :( Mutta jotain vaikutusta sillä kuitenkin oli....
 
Heippa!

Mahtuisi ketjuun mukaan? :)

Olen 35v, kesällä 36, ja esikoista yritämme. Lapsettomuutta on takana neljä vuotta, hoidot aloitettiin nyt tammikuussa suoraan ICSIllä. Nega tuli eikä pakkaseen saatu ketään, joten kerään nyt voimia uuteen ICSIin. Keskusteluseura olisi varmasti hyväksi :)

Terveisin P
 
Tervetuloa mukaan Rouva P ja pahoittelut negasta! Missäs te ootte hoidossa? Ootteko yksityisellä vai julkisella?

Mulla tuo dhea ilmeisestTtekee sen, että tunnen samanlaisia oireita kuin ollessani raskaana, eli aamupahoinvointia, painontunnetta mahassa yms... Menkat pitäis alkaa muutaman päivän sisällä ja sitten maaliskuun menkoista alan piikittelemään kohti ivf:ää. Koskas sulla Rouva P alkaa seuraava icsi?
 
Kiitos Joanna78!

Me ollaan hoidossa Lahdessa ja julkisella. Seuraavan icsin ajankohtaa ei tiedetä vielä, mutta kyllä se tässä kevään mittaan tulee (toivottavasti). Entäs te?

Mulla on ollut tuo dhea käytössä muutaman kuukauden ajan. Mulla se ei oo kyllä mitään oireita aiheuttanut. Musta tuntuu, että muutenkin mulle tulee aika vähän reaktioita noista hormoneista. Onkohan se miten huono juttu...?
 
Heissan taas!
Ja ihanaa kun ketjuun on tullut hieman eloa ja tervetuloa uusille kanssasisarille!
Olen pitänyt lomaa ja vetänyt todella matalaa profiilia ja yrittänyt ladata akkuja jne.
Olin kuin olinkin siinä Passissa tammikuulla ja negahan siitäkin tuli. En edes ihan hirveitä odottanut, kun halusin vaan päästä eteenpäin koko asiassa.
Nyt sitten ilmeisesti siirrymme jossain vaiheessa kevättä yksityiselle puolelle. Meillä tai minulla on nyt tämä hoitorumba ja muut asiat aiheuttaneet väsymystä ja kaikenlaista muuta tylsää. Alussa miehen kanssa puhuimme nämä asiat selviksi ja menimme kuin junarataa. Nyt alkaa sit varmaan suunitelmat ja rata loppua tai juna suistua kiskoilta?Vielä on sitä toivoa ja vaikka mitä, mutta niiden siirtäminen käytäntöön takkuaakin sitten jo pahasti. Mieheni työ on vaativaa ja välillä matkustelua ja poissaoloja, niin sovita siinä vielä oma työ ja aikataulut hoitoihin? No, omia valintojahan tämä myös on ja vaatii, mutta sitä lopputulosta kun ei voi valita.
Kamala vuodatus, mutta ydinasia edelleen on se toivo ja tsemppi!!! Jaksakaa, minäkin yritän raahautua perässä :)
 
Minä myös tahtoo tänne!
Muilla ketjuilla palstaillu ihan tarpeeks, ja tää oli eka, jossa on yhtään samanhenkisiä:).
Mulla sellasta taustaa, et oon vm-74(=hyi).Oikeestaan oon koko ikäni ollu ilman ehkäsyä. Tähän ikään mennessä pidempiä suhteitakin on ollu jo muutama.
Tän nykysen kanssa ollaan oltu sellaset 3 vuotta. Aika pian seukkaamisen alotuksen jälkeen meille kävi selväks, et nyt on vakka löytäny kantensa.
Haluttiin puolen vuoden jälkeen jo alkaa koittamaan, josko meillekin pallero.
Ehkäsyä ei ollu kertaakaan, taaskaan. Mä ainakin aattelin, et haluisin millon vaan, mut kun en oo ikinä ennenkään tullu raskaaks, niin tuskin nytkään. Parikymppisestä asti, joka seurustelusuhteen aikana, ois lapsella ollut lupa tulla.
Tunnen niin kuuluvani tähän joukkoon, vaikka mulla ennestään 10 v. pikku ihme.
3 clomiavusteista inssiä on ollut viime vuoden loppupuolella, mut ei vaan oo natsannu.
Käytiin sitten tossa helmikuun alussa IVF:n suunnitteluhoidoissa ja parin kk:n odotus taitaa olla tulossa. Me ollaan selittämättömiä.
Haluisin kysyy teiltä kokeneemmilta, et kun te ootte olleet suunnittelukäynnillä ja teidät on ultrattu, niin montako follia teiltä on löytynyt (=folli/vs ikä mulla nyt mielessä)?
Mulle on nyt suunniteltu lyhyt kaava, apuina Puregon, Orgalutron, pregnyl ja sit luget.
Mietein tota kortisonia, kun siihen törmäsin. Millasilla annoksilla, millä päivillä yleensä otetaan etc.?
Ja onko siitä DHEA:sta ollut oikeesti jollain hyötyä? Tuntuu, et punkku ja greippimehu on vaan saaneet toivonkipinöitä. Mä ainakin kaipaisin oikeesti jtn. tehokkaampaa. Elinikänen "lapsettomuus" on pitkä aika kuitenkin...
Tän nykysen ihanaisen miehen ilmestyttyä kuvioihin, harmittaa eniten se, etten oo aikasempaa lähteny liikkeelle tämän asian kanssa. Jotenkin sitä on ehkä aavistanu salaa ja itelleen tunnustamatta, et jtn. vikaa mussa on, mut aatellu, et ehkä ens kuussa sitten...Aika monta kuukautta pettymystä tähänkin aikaan mahtuu:'(
 
Tässä uusi piinaaja. Ikää 35 v, takana vuosia ilman ehkäisyä. Nykyisen miehen kanssa yhdessä yritetty liki kolme vuotta, ensin kevyet hoidot, inseminaatio ja eka tuoresiirtotehtiin maanantaina. Pakkaseen meni kaksi alkiota. Koska mulla aikaslainen pco, käytettiin varovaisesti hormoneja ylireagoimisen estämiseksi, tulokseksi saatiin viisi munasolua.
Jotenkin pelottava olo, tuntuu ettei uskalla toivoa mitään ja silti toivon ja unelmoin lapsesta.
Tunnen täällä sitä samaa oloa, mitä itellänikin hoidot aiheuttavat sekä henkisesti että fyysisesti. Jokaisen plussanneen kohdalla tuntuu, että yritykset eivät mene hukkaan.
Onnea ja voimia kaikille läsnäoleville!
 
Kiva kun tulee mun lisäksi muitakin uusia mukaan :) Tervetuloa Nyysy ja Rosaliini.

Juuli75: tsemppiä kevään suunnitelmiin. Ymmärrän niin hyvin tuon aikataulujen ongelmallisuuden. Meillä jo ensimmäisen ICSIin kanssa tuntui, että välillä on tosi vaikea saada aikatauluja järjestymään - varsinkaan kun ei osannut niitä edes arvioida oikein...
 
Tervehdys taas!
Vaikka eipä täällä taida olla montaakaan tuttua. Viime syksyn plussapuhurista kun tuli itselle km, meitä samaan aikaan plussanneita kun tais olla neljä... Noh siitä on kai nyt jotenkin selvitty ja viimeinen blasto odottaa sulattamista. Oma historiani löytyy tämän palstan sivuilta mutta lyhykäisyydessään näin, minä 37 mies 34 selittämättömiä ollaan ja tähän viiden vuoden projektiin on kuulunut inssit ,IVF,ISCI, lahjoitetut munasolut ja siittiöt eli koko iloinen kirjo on käyty läpitte. Nyt julkisella hoidossa ja PAS edessä kunhan vaan saisi noi kuukautiset alkamaan.

Viimeisistä verikokeista löytyi koholla oleva vasta-aine joten tähän hoitoon mukaan tulee siis aspiriini. Toivottavasti siitä olisi apua. Tämä kun on ollut ainoa konkreettinen "vika" meissä.
 

Yhteistyössä