Ensimmäistä lastaan yrittävät yli 35v

No niin taas se alkaa...

Tekisikö vai eikö tekisi testiä jo vähän etukäteen. Aina sama touhu. Toisaalta ehkä pitäis tehdä ettei sit ole ihan järkyttävä tiistaiaamu kun olis virallinen päivä. AAARGH!
Kun taas haluis vaan elätellä toivoa plussasta ja jos meen testiä tekemään niin se on taas niin lopullista.... Huoh.: /
 
Burma, iiiik!!!!! PALJON ONNEA!! :)

Ja Eliette; saatan ehkä katua näitä sanojani myöhemmin JOS kaikki menee hyvin, mutta: olen niiiiiin kateellinen sun pahoinvoinnista :) Mulla on edelleen niin olemattomat oireet, että plussaan on tosi vaikea uskoa. Ottaisin iloiten vastaan millaiset oksentelut tahansa, niin tuntuisipahan ainakin jotenkin raskaanaolevalta... nyt saa koko ajan olla pelko persiissä, että kasvaako tuolla mahassa muka oikeasti mitään, kun olo on lähes "normaali".
 
  • Tykkää
Reactions: Burma
Scarleth, niin mäkin sanoin vielä viikko sitten.. Nyt yököttää ja närästää ja maha on ihan sekaisin. Mietin jo että voinko olla ees töissä ja miten monta viikkoa tämä kestää. Mutta, eipähän pääse unohtumaan, se on varma.

Nyt tämä plussa-aalto alkaa oikeasti näyttää lupaavalta, onnea matkaan muillekin! :)
 
Burma, sydämelliset onnittelut mahtavasta plussapärähdyksestä :heart: Selkeästi plussataifuunia ilmassa :)

Itse olen ollut todella ristiriitaisissa, stressaantuneissa ja ahdistuneissa tunnelmissa. Pp 6 alkoi pientä tuhruttelua, joka jatkui jonkin aikaa - tosin niukkeni olemattomiin suhteellisen nopeasti. Itkuhan siitä pääsi, sillä viime pas:n yhteydessä tuhru päättyi ennen veritestausta negaan ja menkkojen alkuun. Ajattelinkin varmistaa negan mahdollisimman nopeasti, jotta pääsisin kunnolla suremaan viikonlopun aikana. Todella suureksi yllätykseksi perjantaina digitestiin tuli kuitenkin raskaana 1-2 viikkoa -ilmoitus :O (Piti ihan valokuva ottaa tästä ihmeestä ;) ) Vaikka olen ko. ilmoitusta odottanut kuin kuuta nousevaa monen monituista kertaa näiden vuosien aikana, nyt en kuitenkaan uskaltanut iloita: ehkä kyse olikin vain alkion kiinnittymisyrityksestä? Seuraavana päivänä testasin (käsittääkseni) ei niin herkällä apteekin testillä ja 2 viivaa piirtyi tikkuun: toinen oli haaleampi viiva, mutta kuitenkin erittäin selkeä viiva. Pientä tuhruttelua oli edelleen ja ajattelin tarkistaa uudelleen tilanteen maanantaina eli tänään, josko hcg-arvot olisivat laskeneet jo nollaan, mutta digitestiin tulikin raskaana 2-3 viikkoa :) Vaikka olinkin todella helpottunut, en ole edelleenkään uskaltanut riemuita: entä jos tuhruttelu (, joka onneksi on jo päättynyt eikä ollut koskaan kunnolla "menkkamaista") onkin merkki kondunulkoisesta raskaudesta tai tuulimunasta? Entä jos tämä(kin) viedään minulta pitkän kaavan mukaan pois? Kävin tänään veritestissä, mutta saan tuloksen vasta huomenna. (Eli varsin levoton yö siis edessä - tänäänkin.) Mikäli arvo on riittävän suuri, voin hieman huoahtaa: kyse ei ole ainakaan kiinnittymisyrityksestä, vaan raskaus on ainakin jollakin tavalla voimissaan. Mutta huolissani olen hullun lailla ennen ensimmäistä ultraa... Toivottavasti huomenna on mukava soitto tulossa. Eli tässä ollaan kaikenlaisesta plussatestauksesta huolimatta hyvin varovaisesti plussataifuuninreunamilla :)
 
  • Tykkää
Reactions: pepponen
Ihanaa Kata_76!!!:heart::heart::heart:

Täysin samoilla fiiliksillä mennään täällä. Virallinen testipäivähän oli mulla tänään joten pakko oli vielä illalla kurvata apteekin kautta hakemassa digi testi josta tulikin 2-3 viikoa. Eli pikku huokaus. Mutta viimekertaisen raskaana vai ei sekoilun jälkeen haluaa kyllä vielä kouriintuntuvat todisteet verikokeesta. Mutta tulos tulee vasta keskiviikkona...

Päästänyt itsensä jo haaveilemaan kaikenlaista... Mutta kaipa tästä uskaltaa jo vähän iloita.:D
 
  • Tykkää
Reactions: Sadana
Kata: aivan MAHTAVAA!!! Onnea plussasta :) Ymmärrän hermostuneet fiiliksesi paremmin kuin hyvin. Itsehän olen yhden keskenmenon saanut ja panikoinnin määrä tässä uudessa raskaudessa on jotain ihan käsittämätöntä. Mutta hyvä merkkihän tuo on, että digissä viikot nousee. Joka paikassa on vakuuteltu, että alkuraskaudessa on tosi usein vuotelemisia. Uskotaan että tuo hormonitason nousu on siis tärkein signaali ja vuoto on ollut harmitonta!! Tulethan kertomaan verikokeen tuloksen, mua niin jännittää sun puolesta vaikka olen kyllä melko varma että kaikki on hyvin :heart:

Burma, onko mitään oireita tai olotiloja vielä?

Oletteko muuten te hiljattain täältä plussanneet löytäneet jonkun henkisen kodin tuolta odottajapuolelta, tai olisitteko peräti halukkaita perustamaan jonkun oman ketjun sinne? Noissa olemassaolevissa ketjuissa siellä on kaikki jo niin pitkällä, etten oikein tohdi mennä sinne kirjoittelemaan. Olen kirjoitellut keskenmenon jälkeen plussanneiden ketjussa, kun tuntuu että siellä ymmärretään nää alkupanikoinnit aika hyvin. Mutta ehkä, jos meillä olisi joku vastikään plussanneiden ekaa lasta odottavien kolmevitosten klubi, niin siellä ehkä uskaltais kirjoitella....?
 
Ajattelin myös ehdottaa että pitäiskö perustaa joku oma mummoketju meille ensikertalaisille/keskenmenon kokeneille/hoidoissa olleille. Kaikki käy minulle :) Jos on olemassa vanha niin mennään sinne tai perustetaan uusi.

Täällä varhaisultra ensi ma, kyllä muuten jännittää! Kunpa olisi vihdoin hyviä uutisia tämän kärsimysvuoden päätteeksi..
 
No mitäs mieltä ootte, mennäänkö keskustelemaan tuonne ekaa lasta odottavien 35+ -ikäisten ketjuun? Vai onko meitä niin paljon että saadaan sinne kunnon turinat aikaiseksi? Sadanan linkkaamassa 35-ketjussa on toki vähemmän rajausta kun ei ole tuota "ekaa lasta odottavat" -juttua, mutta mielellään sitä tietysti keskustelisi sellaisessa paikassa jossa on vähän meininkiä eikä niin, että kerran neljässä päivässä joku kirjoittaa jotain :) Mutta jos sovitaan nyt yhdessä ryhmähyökkäys johonkin tiettyyn ketjuun niin äkkiäkös sinne sitten sutinaa saadaan!! Eli ehdotuksia: mihin mennään jorisemaan? Ainahan joku uusikin ketju voidaan perustaa, ideoita? Mikä olisi sellainen ketjun aihe, joka ei liikaa rajaisi mutta saataisiin kuitenkin tarpeeksi samanhenkistä sakkia mukaan?

Itse tein tänään pari varmistustestiä, kun on vielä niin epäuskoinen olo ja olin ihan varma, että koko raskausjuttu on ollut unta. No testiviivat oli kyllä viime viikosta niin paljon vahvistuneet (mun vähäoireisuudestani huolimatta!!) että pakkohan se nyt taas ainakin hetken aikaa on uskoa :)
 
Olisko se sitten toi pepposen vinkkaama ryhmä? Toki haluan silti täällä taustalla jatkaa edelleen tiirailemassa muiden kuulumisia, jotenkin tunnen itseni kuuluvaksi lapsettomiin "niin kauan ennenkuin pää näkyy"..
 
Huippuhienoa! Erittäin paljon onnea Burma, Kata, Eliette ja Scarleth! Unohdinko jonkun epähuomiossa, kun plussatuuli nyt puskee kunnolla. Toivottavasti en. Ihanaa! :flower: Tervetuloa jatkamaan piinaa plussan jälkeen. ;) Paljon teille kärsivälisyyttä 1. ultran odottamiseen. Voikaa hyvin!
 
Viimeksi muokattu:
Olisko se sitten toi pepposen vinkkaama ryhmä? Toki haluan silti täällä taustalla jatkaa edelleen tiirailemassa muiden kuulumisia, jotenkin tunnen itseni kuuluvaksi lapsettomiin "niin kauan ennenkuin pää näkyy"..
Kyllä, vähän sama juttu eli vielä ei oikein uskalla laskea itseään "odottajaksi" - mutta kyllähän se ehkä olisi luontevinta höpötellä isoimmat omaan tilanteeseen liittyvät asiat sillä puolella, ainakin itse en ihan loputtomasti välittänyt lukea plussauksen jälkeisiä tunnelmia silloin kun itse vasta toivoi plussaa, vaikka vilpittömästi iloinen muiden puolesta olisikin :) Mutta siis hyökätään nyt sitten tuonne pepposen vinkkaamaan ketjuun! Meitä on siellä sitten useampi uusi, niin ehkä se vähän madaltaa kynnystä...
 
Kiitos Burma ja Scarleth onnitteluista ja kaikesta henkisestä tsemppauksesta! Tänään sain veritestin tuloksen (hcg selkeästi yli 300 eli ilmeisesti ihan hyvä?) ja raskaana ollaan ihan virallisestikin :) Mikä huojennus ja helpotus! Pienen tunnemyrskyn jälkeen olen hieman pystynyt ajoittain jo fiilistelemään asiaa ja ainakin pieneksi hetkeksi olen pystynyt laittamaan tm/ku-paniikkia taka-alalle. Katsotaan sitten, mikä tilanne on loppuviikosta - tai huomenna ;)

Olen pahoillani, mikäli epävarmuuteni kaiken plussauksen keskellä tuo joillekin mielipahaa ja harmia: raskaan keskenmenon kokeneena sitä vaan on niin vaikea uskoa mahdolliseen ihmeeseen omalla kohdallaan kaikista positiivisista (plussa)signaaleista huolimatta. Jonkinlaisen mielenrauhan tulen tod.näk. saamaan vasta rv 24 jälkeen...

Vertaistuen tarvetta tulee olemaan siis varmasti pitkään eli kovasti olisin kiinnostunut jatkamaan ajatusten ja fiilisten vaihtoa porukalla. Ehkä voitaisiin kokeilla kannatusta saanutta pepposen ehdottamaa ryhmää ja laittaa siihen sitten vähän pöhinää :) Voi olla, että tulen kirjoittelemaan kahteenkin ryhmään (keskenmenon kokeneet), mutta kannatan nyt välitöntä hyökkäystä 35-ketjuun :)

Mielelläni jatkan tämän ryhmän kuulumisten lukemista ja jos se on ok, niin voisin välillä jotain myös kirjoitella: olo on vielä kovin varovaisen raskaana. Toivottavasti tämä ketju kuitenkin tyhjenee mahdollisimman pian odottavien puolelle, joten toivotaan, että plussataifuuni jatkuu edelleen! Burmalle tsemppiä huomiseen puhenlinsoittoon! Eiköhän kotiplussa vahvistu ihan viralliseksi plussaksi! Täällä ollaan hengessä mukana :)
 
Kata, mäkin kirjoittelen myös siellä keskenmenon jälkeen plussanneiden ketjussa,nsiellä on kyllä hyvä meininki myöskin ja siellä ymmärretään tätä alun epävarmuutta. Mutta näköjään minun lisäkseni Eliettekin oli käynyt jo siellä 35-noviisiketjussa astumassa ulos kaapista, joten tuleha perässä ;)
 
JEEEE!!!!!

Kata_76 Sain sittenkin puhelun jo tänään lääkäriltä hcg-arvo 904 joten paksuna tässä sit kai ollaan.... Jokohan uskois.:D

Scarleth Olotilat on pysynyt kokolailla samanlaisena koko ajan siitä lähtien kun aloitin luget eli tissit arat. Lämpö on varmaan noussut mut eipä muuta.

Ja ihanaa että meitä plussanneita on näin hyvä ryhmä ja todellakin olisi jokseenkin luontevampaa jatkaa tässä porukassa kun tuntuu ettei noi normaalisti raskautuneet aina oikein ymmärrä ;) älköön kukaan loukkaantuko...

Nyt sitten seuraavaa etappia jännittämään!

Ja kiitos kaikille tasapuolisesti tsemmpauksesta!!!
 
  • Tykkää
Reactions: Sadana
Onnea kaikille plussanneille, ja toivotaan että menee kaikki hyvin loppuun asti:hug:

Minulla kävi niin, että Elokuussa tehtiin 2. ivf.n 2. pas ja siis viimeinen alkio siirrettiin pakkasesta, nega tuli että pärähti. Kyllä otti koville ja ottaa edelleenkin. Ollaan oltu yksityisellä ja yritin jospa pääsisi vielä kunnalliselletekemään yhden ivf.n, mutta ei tietty päästy kun ikää liikaa. En ole edes jaksanut miettiä, miten pääsisimme vielä kerran ivf.n.tuonne yksityiselle. Olen aika lähellä luovuttaa, mutta sitten kun tulin lukemaan tänne plussatuulista, aloin taas elää toivossa:saint:
 
Alma, olen todella pahoillani :hug: Vielä ei kannata luovuttaa. Se, että 2 ivf:ää ei tuonut toivottua tulosta ei ole merkki totaalisesta tuomiosta, vaikka koville ottaakin: kaikki on vielä mahdollista. Eiköhän yksityisellä ole mahdollista edetä hoidoissa sitten, kun taas siltä tuntuu. Voimia ja jaksamista :hug:
 
Olen aika lähellä luovuttaa, mutta sitten kun tulin lukemaan tänne plussatuulista, aloin taas elää toivossa:saint:
Alma, halusin sinulle kommentoida ihan samaa mitä katakin oli jo todennut: ei kannata vielä luovuttaa. Mulle on tehty 3 inssiä, hoitojen väleissä 3 ovulaation induktiota sekä 3 IVF-tuoresiirtoa (pakkaseen ei jäänyt kahdella ekalla kerralla mitään, kolmannella kerralla jäi kaksi alkiota) ja plussa tuli nyt tästä viimeisestä IVF:stä. Tämä siis nykyisen miehen kanssa, edellisen kanssa muutama aika toivoton OI-yritys sekä yksi täysin epäonnistunut IVF, joista ei yhtään alkanutta raskautta tuloksena. Eli aika pitkä historia näiden hoitojen kanssa alkaa olla, enkä kyllä vieläkään ole mitenkään helpotuksesta huokaissut kun raskaus on hyvin alkumetreillä. Mutta siis useammin kuin kerran on matkan varrella käynyt mielessä heittää kirves kaivoon. Nyt olen tosi tyytyväinen, että näin en ole tehnyt, vaan päätin taaplata nämä IVF:t loppuun asti, niin pitkälle kuin niitä suostuvat mulle julkisella tekemään ja ehkä vielä pari yksityisellä tehtyä rundia päälle, näin olin ajatellut. Eli älä sä ainakaan vielä periksi anna, ja onneksi itsekin totesit että tähän pinoon saadut plussat lisäsivät taas toiveikkuutta :)
 
Moikka. Mukavaa, etta Alma on saanut toivoa palstalaisten onnistumisista. Mulle taas hapeakseni kavi vahan toisinpain: masennuin siita, etta kaikki muut nayttavat tana syksyna onnistuneen... Ajattelin, etta jo tilastojen valossa eihan me KAIKKI voida samaan syssyyn onnistua, joten mun on sitten pakko olla se tilastotappio! :( Alkaa siskokullat ymmartako vaarin: olen edelleen tosi iloinen teidan puolestanne, mutta mulla alkoi vain usko menna siihen, voisinko minakin muka onnistua, kun "ihan kaikki muut" pitkaan palstailleet paasivatkin piinasta. Mutta silti viela kamalasti onnea ja hyvaa jatkoa teille kaikille. En uskalla tulla odottajien puolelle kurkkimaan, mutta kun tulee isoja uutisia, tulkaahan tytsyt kertomaan.

Mahtaako tassa ketjussa olla enaa ketaan yrittavia/piinailijoita, kun on mennyt vahan hiljaiseksi?

ON: 7. piikkipaiva menossa kolmatta IVF:aa. Fostimonia pistelin 300iu ekat 6 paivaa, tanaan vaihdan Gonal-F:aan, myos 300iu. Eilisessa ultrassa tilanne naytti ihan hyvalta, kymmenisen follia siella (muka) kollotteli, mutta mullahan on aina arvioitu follien maara ultrassa hurjasti yli, kun endokystani nayttavat myos folleilta. Mutta jospa se DHEA:n ja ubikinonin yliannostukseni ois nyt tehnyt tehtavansa... Hitsi, toivo alkaa nostaa paataan taallakin, akkia sita halolla otsaan!

Nyt jannitan, alkaako napsimaan taas kortisonia immuuniongelmiini (ja riskeerata, etta saan taas vyoruusun, niinkuin 1. IVF:ssa) vai suostuisiko laakarini hepariini/antiviraali/steroidi/intralipidi-cocktailiin, joita jotkut hurjat laakarit ovat meikalaisenkaltaisille maaranneet. Saa nahda.
 
Moikka! Mä oon kans vaan pitkään käynyt lukemassa juttuja mutta en ole enää jaksanut kommentoida mitään, koska olen myös tosi masentunut omasta tilanteestani. Meille tehtiin 3.icsin punktio pari viikkoa aikaa ja nyt on pp8, mutta tiedän jo olosta että pieleen meni tämä viimeinen julkisen puolen hoito. Kaiken huipuksi ei saatu mitään edes pakkaseen! Näistä kolmesta icsistä tämä hoito meni kaikkein huonoimmin tuloksin. Nyt siis yhteensä 10 alkiota siirretty kahden vuoden aikana ja tulos on täysi nolla! Mua vituttaa nyt äärettömästi.
Ehkä menemme vielä yksityiselle kokeilemaan neljättä kertaa, rupesi vähitellen julkisen puolen hoito tuntumaan liukuhihnatouhulta, aina vaan samat lääkkeet. Lääkäri oli sitä mieltä että neljäs kerta kannattaa vielä koittaa.
 
Moikka, Terhi. Ikävää, että sullakin on ketutus päällä. Mutta hei, Scarleth tuolla aiemmin sai plussan, vaikka silläkin oli ihan menkkafiilikset päällä eikä raskausoireita mitään.... Yritä siis vielä jaksaa piinailla! Millä lääkkeillä sä tähän asti olet ollut? Mikä on lapsettomuusdiagnoosisi?

Mulla on tänään taas ultra, ja jännitän olisiko lääkärilläni vastaus tuohon immuunicocktail-ehdotukseeni. Se ei ole kovin seikkailunhaluinen tohtori, heh, joten saas nähdä. Mä vain alan uskoa, että ilman järeitä konsteja tämä kohtu ei vastaanota yhtään alkiota. :( Inhottava vain, että jos ryhdyn hätäpäissäni ottamaan "vain" kortisonia, saan taas kohta vyöruusun. Tosi kiva.

Voimia! Ketään muita kiertolaisia/piinailijoita?
 

Yhteistyössä