Ensimmäistä lastaan yrittävät yli 35v

Toivoja74, meillä on sulatettu aina kaksi kerralla, ekalla kertaa taisi olla ainoat, koska homma meni ok. Toisella kertaa tarvittiin myös yksi 1-alkioinen kun oli yksinään oljessa.

Tottakai ne katsovat, että sulaminen on ok, jonka jälkeen jakaantumiselle ei pitäisi olla esteitä. Yleensä niitä ei kypsytellä sen enempää, sulatetuille alkioille paras paikka on kohtu.

Jos munat ei olleet kypsiä, niin meille ainakin mainittiin siitä. Mutta kerrat ei ole keskenään sisaruksia. Esim. meidän ekalla kerralla IVFää raakoja oli enemmän sekä hedelmöittymis% pieni, toisella kertaa kaikki meni monta kertaa paremmin samoilla tropeilla... Kumma tuo luonto!

 

Burma, mukava kuulla pitkästä aikaa kuulumisia! Toivottavasti kesätauko on antanut hyvää mieltä ja energiaa syksyn varalle. Saatkin minusta heti piinailukaverin Tänään siirto onnistui kuin onnistuikin ja virallinen testipäivä olisi 17.9. Huh, jännittävää! Sinun, minun ja muidenkin pienille kyytiläisille toivon mitä parhainta kyytiin tarrautumista :heart: Oireita minun on alkumetreillä turha tarkkailla, sillä jo ennen siirtoa on ollut lääkkeiden ansiosta kaikenlaisia raskausoireita. Mutta ketä minä hämään? Tarkkailen tietenkin kuitenkin

Toivoja, itselläni on kokemusta 2 pas:ista ja kummallakin kerralla sulatettiin 1 alkio kerrallaan, jotka suureksi ilokseni molemmat selviytyivät sulatuksesta. Alkiot oli pakastettu erikseen alkioiden määrän vähyyden vuoksi. Mitä tulee sulatuksen jälkeiseen jatkokehittelyyn, niin siitä minulla ei ole tietoa. Olettaisin, että viljelyä tehdään pääsääntöisesti ennen pakastamista.

 

Kata ja Ellenni, kiva kuulla teidän kokemuksia PAS:sta, kun olen tässä itsekin miettinyt sirtävätkö nuo meidän molemmat kaksi pakkaseen jäänyttä blastoa nyt sitten kerralla, vaiko yksi kerrallaan. Olen tähän saakka aina toivonut kahden alkion siirtoa, mutta nyt olisi kyllä ehkä kivempaa että siirrettäis vain yksi, olis sitten tavallaan mahdollisen negan jälkeen vielä yksi vähän helpompi hoitokierros tiedossa (siis olettaen, että ylipäätään selviävät sulatuksesta... onko jollain muuten kokemusta, että kestävätkö blastokystit sulatuksen "nuorempia" alkioita helpommin?)

Burma, kiva kuulla kuulumisiasi, en oikein edes muista ollaanko kirjoiteltu täällä vai missä ketjussa samaan aikaan

ON: täällä ei ole oikein mitään fiilistä tai oloa mihinkään suuntaan. Menkkaoireet hiipui, lukuunottamatta pientä selkäjomotusta, eli eivätköhän ne sieltä vielä tänään ala.... typeryyksissäni elättelen pientä ajatusta, että "mitä jos sittenkin..." kun en aikaisemmissa IVF-kierroissa ole muistaakseni päässyt näinkään pitkälle ilman vuotoa. Testata en aio ennen maanantaita, mutta sinne asti ei kyllä tarvitse vuotoa odotella. Lämmötkin on koholla ja se entisestään pyrkii lisäämään ajatusten laukkaamista - tosin ollakseni realisti mulla aina ensin alkaa menkat ja lämpö laskee vasta sitten, joten tuosta ei oikeasti voi päätellä yhtään mitään. Voi ihmismieltä - uskoo ja toivoo vielä silloinkin, kun tietää tosiasiat!

 

Kata_76 kyllä täällä yhä roikutaan katsomassa tuttujen nimimerkkien kuulumisia. Toivon, että kukaan ei loukkaannut/en loukkaa ketään tänne kirjoittamalla, se ei todellakaan ole tarkoitukseni. Tämä maailma on vaan paljon tutumpi kuin luonnollisesti raskautuneiden odottajien maailma, jossa mietitään jo ristiäisiä/kummeja tms. Itse on edelleen hyvin epävarma ja epäuskoinen kaiken onnistumisesta siihen asti, että todella vauvan joskus syliinsä saisi. Kyllä tämä lapsettomuus- ja hoitotausta vaan vaikuttaa vahvasti elämään. Tähänastinen raskausaikakin on ollut jotain ihan muuta, kuin on joskus ehkä kuvitellut sen olevan. Kata saako kysyä, mitä teillä tapahtui, kun menetit vauvan rv 20/sen jälkeen? Tuntuu, ettei koskaan ole ns. selvillä vesillä (esim. rv 12 saavutettu) ja voisi nauttia elämästä tällä hetkellä, vaan aina vain kuulostelee itseään ja kroppaansa.

Toivoja74 hurjan paljon voimia teille raskaaseen tilanteeseenne!

Onnea ja supertehokkaita tarrasukkia matkaan Kata_74 ja Burma! Nyt en enää näe, oliko muita piinailijoita tällä hetkellä, jos, niin vauvaliimaa teillekin! Voimia syksyyn kaikille teille sitkeille ja vahvoille naisille!

 

Hei pepponen! Kiva, kun tulit kertomaan kuulumaisiasi! Tervetuloa vierailemaan toistekin Ja kiitokset tsemppauksestasi Mukava tietää, että raskaus etenee hyvin :heart: Uskon, että myös muillekin tuo lohtua, että kaiken taivalluksen jälkeen hyvin etenevä raskaus on mahdollinen. Ymmärrän kyllä todella hyvin epävarmuuden ja huolestuneisuuden kauan toivotusta ja onnistuneesta raskaudesta huolimatta. Kun on ollut pitkä taival ja monenlaisia vastoinkäymisiä takana, sitä on vaikea uskoa, että asiat voisivat kerrankin mennä hyvin - onneksi niin myös välillä käy! Toivottavasti (ja uskon myös niin) ajan myötä pahimmat pelot ainakin hetkeksi väistyvät ja voit nauttia ihanasta odotuksesta ja tulevasta ilosta. Ja jos pelot eivät ihan kokonaan raskausaikana helpottaisikaan, niin oma nyytti kyllä pyyhkäisee pois kuukausien henkisen kärvistelyn. Mitä tulee omaan surulliseen kokemukseeni, niin siitä tai muistakaan netissä olevasta ikävistä käänteistä ei kannata ottaa materiaalia omiin mahdollisiin tulevaisuuskauhuskenaarioihin: on kuitenkin harvinaisempaa, että enää rv 12 jälkeen mitään ikävää tapahtuisi. Itselläni oli hematooma (, joka tod.näk. johtui istukan reunan pienestä repeämisestä, mikä sinänsä ei ollut mitenkään haitallinen), minkä jälkeen sain huonotuurisen tulehduksen, joka johti siihen, että kalvot haurastuivat, lapsivedet menivät ja raskaus käynnistyi liian aikaisin. (Ihanassa vauvassa ei ollut mitään vikaa.) Ilmeisesti hematoomasta aiheutunut vanha veri oli hyvä bakteerinkasvatusalusta tai sitten vain kohtuun onnistui joku sinänsä harmiton bakteeri pujahtamaan. Eli jos ja kun seuraavan kerran tulen raskaaksi, niin objektiivista pelkoa asian uusiutumisesta ei ole (vaikkakin se olisi aika lailla omassa mielessäni.)

Scarleth, pidän peukkuja pystyssä, että tällä kertaa tärppäisi! Ja miksei tärppäisi: on hyvä merkki, ettei vuotoa ole ollut, joten kaikki on vielä täysin mahdollista :heart: Eipä sillä: ymmärrän kyllä pessimisti ei pety -ajattelun. Vaikka omasta siirrosta ei ole montakaan tuntia, kaikenlaisia tulevaisuusskenaarioita jo välähtelee mielessä. Vuoristorataa, vuoristorataa... Kovasti yritin googlettaa ennen siirtoja blastokysteista (, joita molemmat alkioni olivat) tietoa ja jostakin muistan lukeneeni, että sulatusprosentti (ja mahdollisesti myös kiinnittyminen) olisi parempi kuin nuoremmissa alkioissa. (Käytännössä 2 alkioni kohdalla sulatusprosentti oli 100 %.) Voi olla, että googletukseni on ollut puutteellinen (ehkä olen nähnyt vain sen tiedon, joka vahvistaa toiveitani ) eli jos joku tietää paremmin, niin kannattaa laittaa infoa tulemaan.

 

Kata_76 kiva että päästään piinaileen samalla aikataululla. Mites sulla on jo noin aikaisin 17.9. testipäivä kun mulla vasta 18.9. ja mulla oli siirto jo tiistaina...


Toivoja74 Mulla ei tosiaan ole aiempia kokemuksia PASista kuin tämä hoito mutta mun alkiot päkastettiin käsittääkseni eri olkiin koska olivat niin erillaisia. Toinen oli luokiteltu hyvin hitaaksi ja suositeltiin otettavan jo edellisenä päivänä sulamaan. (oli vielä laitettu että "jos aiotaan käyttää") No hämmästyksekseni se tosiaan selvisi sulatuksesta ja oli kuulemma virkistynyt sulatuksen jälkeen eli oli laitettu pakkaseen blastokysti1 ja siirrettiin 4AA luokan blastokystinä eli kuulemma oikein hyvä alkio.
Ja suunnitelma oli tosiaan niin että siirto oli tiistaina ja eka alkio sulatettiin jo maanantaina ja jos ei olis selvinnyt niin olisivat sulattaneet sen toisen sitten tiistaiaamuna, mut ei sit tarvittu.

Oireita odotellessa...

 

Burma, mulle siirrettiin 5 vrk:n ikäinen blastokysti, joten ilmeisestikin siksi testaus on jo niinkin aikaisin mahdollista. Ja lisäksi tietenkin voi olla vielä klinikkakohtaisia eroja. Vaikka piinailuaika ei olekaan rajattoman pitkä mitä päiviin tulee - henkisestihän se on taasen toinen juttu... - niin tod.näk. aion ensi viikonloppuna testailla. Eiköhän jo sunnuntaina näy jo jotain, jos maanantaina on testipäivä. Oireita aletaan pikku hiljaa odotella myös täällä... Yritetään kuitenkin nauttia niistä pienistä ilon hetkistä ja toivon pilkahduksista, joita aina välillä tulee!

 

Katalle ja Burmalle tsemppiä ja plussaonnea!

Täällä on menkat pysyneet toistaiseksi poissa, ja arvatkaapa vaan meinaako kaikesta pessimistisyydestäni huolimatta lähteä mopo keulimaan - yhdessäkään kierrossa en ole päässyt näin pitkälle ilman vuotoa, vaikka on ollut Lugetkin käytössä. No nyt kun näin kirjoitin, niin se varmasti alkaa saman tien ja edelleenkään ei oireen oiretta, joten sekin kyllä puhuu vahvasti ei-raskaanaolemisen puolesta. No, maanantaina testaan jos uskallan, siis jos nyt ei vuoto huomenna ala.

 

Scarleth kiitos tsemppauksesta

Tämä odottelu on todella melkoista tunteiden vuoristorataa... Normaali luge oireena on tissien aristelua mutta nyt myös omituista kipuilua alavatsassa kun nousee nopeasti esim sohvalta tai muuttaa sängyssä asentoa nopeasti. Omituista ja varmaan johtuu lugeista mutta en muista aiemmin olleen. Ja muutenkin kun eka pas niin ei oikein osaa verrata muihin kertoihin missä aina pregnyl häiritsemassä.
Olisi varmaan terveempää olla ylianalysoimatta oireita...

Pystyttekö muuten kertomaan hoidoistanne ystävillenne? Tuntuu tosi kurjalta valehdella kavereille ja perheelle mutta jotenkin ahdistaa heti se ajatus että kertoisin.:x

Vuoristorataa ajellessa...

 

Kiitokset kovasti kaikille vastauksista PAS-kysymyksiini

Odotan kovasti, että saisi hoidot jatkumaan.... mutta seuraava etappi on käynti gynellä tarkistuttamassa kohdun tilanne viimeistään viikon kuluttua, huoh...

Tsemiä piinailijoille - pidän peukkuja!

 

Törkeästi vaan omaa napaa: ei menkkoja vieläkään! Huomenna virallinen testipäivä, yhdessäkään hoitokierrossa ei ole päästy sinne asti vaan menkat on alkaneet 3-4 päivää ennen. Huhhuh - melkein tässä lähtisi mielikuvitus laukkaamaan, mutta pidän itseäni maan pinnalla muistuttamalla itseäni siitä tosiseikasta, että mitään raskausoireita ei ole, ei sitten niin yhtään mitään. Olisihan se metkaa kerrankin päästä edes tuohon viralliseen testipäivään saakka. Mutta pakko tunnustaa, että nyt kun on antanut itsensä olla vähän salaa toiveikas, negan pelko on kyllä melkoinen... jos testaisi vasta työpäivän jälkeen, niin saa sitten rauhassa ulvoa kotona loppuillan...

Muoks:

Pystyttekö muuten kertomaan hoidoistanne ystävillenne? Tuntuu tosi kurjalta valehdella kavereille ja perheelle mutta jotenkin ahdistaa heti se ajatus että kertoisin.:x

Mä olen tehnyt tietoisen valinnan jättää kertomatta. Yksi ystävä tietää hoidoista niin tarkasti, että tietää tarkalleen mitä tapahtuu milloinkin. Pari kaveria tietää sitten ylimalkaisemmalla tasolla, eli että jotain hoitoja on tehty, mutta heille en raportoi mitä juuri parhaillaan on menossa. Työpaikalla ei tiedä kukaan, ja kaikki muutkin kaverit kuulkoot sitten, jos tässä joskus onnistutaan (ja tuskin siltikään hoidoista kerron ihan julkisesti). Olen todennut sen helpommaksi näin - ei tarvitse sitten pahoittaa mieltään ihmisten tökeröistä kommenteista tai siitä, ettei ne reppanat tiedä miten kysyisivät kuulumisia vai pitäisikökään kysyä yms... mulle itselleni riittää se, että mulla on tuo yksi ystävä joka itsekin on hoidoissa ja on sen vuoksi todella loistava vertaistuki.

 

Kiitos äitini kommenttien, olen päättänyt etten kerro kenellekään mitään hoitoprosessista.
Korkeintaan jos alkaa tuntumaan että kallo halkeaa ja miehelle purkaminen ei riitä, niin sitten kerron jotain yhdelle toiselle vauvakuumeissa olevalle.

 

Hyviä ja huonoja uutisia! Ensin hyvät: plussasin tänään digillä, 1-2 viikkoa. Sitten huonot: tuo viikkomäärä on liian vähän, kun nyt jo viikkoja jotain 4+ Tein testin liian vähän aikaa rakossa olleesta pissasta ja voihan siinä muutakin virhemarginaalia olla noissa viikoissa, mutta aika pessimistinen siis olen. En osaa iloita vielä yhtään, kun oireetkin loistaa lähes tyystin poissaolollaan... No, eiköhän tässä lähipäivinä viisastuta sen suhteen, lähteekö tämä raskaus etenemään.

 

Scarleth, todella isot onnittelut plussan johdosta! Mulla olikin asian suhteen hyvä tutina Mä en olisi tässä vaiheessa huolissaan siitä, näyttääkö digitesti viikot täysin oikein, sillä on kovin yksilöllistä, miten hcg-hormoni lähtee itse kullakin nousuun. (Lisäksi virtsa on tod.näk. ollut liian laimeaa.) Tosin ymmärrän kyllä, että keskenmenon kokeneena on vaikea iloita aina pahimpaan varautuneena. Mikäli oikein alkaa mietityttämään eikä itsetestailulla pääse piinailusta eroon, kannattaa käydä veritestissä, jottei tarvitsisi turhaan kantaa murhetta mukanaan. Muutenkin tämä on ihan tarpeeksi jännää puuhaa

Toivojalle tsemppiä gynekologikäyntiin ja pitkää pinnaa odotteluun: toivottavasti kaikki on mallillaan, niin pääset mahdollisimman pikaisesti piinailun piinailusta itse piinailuun

Burma, täällä myös kuumeisesti analysoidaan mahdollisia oireita ja oireettomuutta. Ärsyttävää, että lutinus aiheuttaa raskaudenkaltaisia oireita. Viime pas:in yhteydessä olin tuntevani yhtä sun toista, mutta nyt yritän olla varovaisempi tulkinnoissani. Joka tapauksessa mitään todella selkeitä merkkejä ei ole havaittavissa, ehkä niitä ei vielä tässä vaiheessa voi vielä havaitakaan? Mitä enemmän aika kulkee eteenpäin, sitä enemmän toiveikkuus laskee: eikö taaskaan? Olen yrittänyt olla ajattelematta vielä pidemmälle - muutoin alkaa liikaa ahdistamaan. Mitä tulee kertomisstrategioihin, niin välillä olen kertonut aika tarkastikin, välillä en ole taasen halunnut puhua koko asiasta: joskus puhuminen on auttanut ja joskus se on taasen tuonut enemmän ahdistusta. Eli vuoristorataa myös silläkin osastolla

Mitä tulee lutinukseen, niin jostakin syystä tänä aamuna sitä oli todella vaikea laittaa ja se tulikin ulos melkein heti. Vaikea sanoa, mistä paikkojen turvotus tms. johtui: lutinuksesta, mahdollisesta raskaudesta (toiveikkuus ei ole vielä ihan täysin hiipunut pois ) vaiko ylipäätään siitä, että kehoni on kertakaikkisesti liian täynnä kaikenmaailman hormonipumppausta eikä suostu enää ottamaan mitään vastaan... Sattuisiko kenelläkään olemaan asiasta kokemusta? Erityisesti positiivisia kokemuksia otetaan vastaan

 

JEEEEE!!! :heart: Tein heti aamulla uuden digin - ja kyllä, viikot oli nousseet!!!!

Aijaa.com - 10884081

Vieressä Pregcheck-liuska, ei ehkä ihan tasavahva vielä mutta mä nyt uskon tuota digiä. Kai tuo PC:kin on vaiheeseen nähden ihan tarpeeksi vahva... voi että miten ihminen voi olla onnellinen. Ja hölmistynyt. Mä en ole päässyt näin pitkälle koskaan, joten miten ihmeessä nyt kun ei oikein ole edes oireita.... mitä vaan voi sattua, mutta nyt jaksan taas uskoa siihen,että tämä vielä joskus onnistuu :heart: Kiitos tuhannesti kaikille, jotka ovat tsempanneet mua täällä. Olette korvaamaton tuki Ja en halua täältä vielä mihinkään plussanneiden pinoihin, joten saanko notkua vielä täällä...?

 

Scarleth, mukavaa, että olet saanut vahvistusta plussalle ja voit jo nauttia ihanasta plussasta! Täällä voit mun puolesta hengailla vaikka ja kuin: uskon, että monet ymmärtävät plussasta huolimatta äärimmäisen varovaisuuden. Kyytiläiselle kaikkea hyvää koko matkalle

 

Scarlethia onnittelinkin jo toisessa ketjussa, mutta vielä kerta kiellon päälle: ihanaa, mahtavaa, onnea!! :heart: Ihmelääkkeillä saadaan ihmelapsia, eikö? Peukutan teille oikein iisiä jatkoa...

Burma: mä olen kertonut hoidoista aika avoimesti ystäville ja kavereillekin. Töissä en ole vihjannutkaan enkä halua vanhempieni tietävän (ja surevan), ennen kuin on jotain positiivista kerrottavaa. Mutta muuten olen ottanut sen asenteen, että raivostuttaviin "no koskas teille tulee pikkuinen" -uteluihin ainakin tulee stoppi, kun ihmiset tietävät. Ja olen kans ottanut sydämenasiakseni nyt valistaa näitä utelijoita siitä, ettei kaikille tosiaan tule niitä pikkuisia noin vain kalenterista katsomalla. Ja toisaalta olen sillä metodilla saanut myös yllättävän monta vertaistukea kavereista - samoja ongelmia on tosiaan aika monella. Toivon vain, ettei juoru kulje vanhempieni korviin...

Kata: mä olen ihan sitä mieltä, että alkuraskaus turvottaa. Niitä kuuluisia lehmän hermoja sulle testipäivään...

Notku täällä vain, Pepponen, ei mua ainakaan haittaa. Miten sulla menee? Iloitsetko vai hermoiletko? Voin vain arvailla, että pitkän hoitorumban jälkeen on aika säikky äitikokelas... :hug:

Voimia kaikille. Syksyn plussa-aalto käyntiin!

 

Onnea Scarleth plussasta!!!:heart:

Toivon mukaan tullaan perästä Kata_76 kanssa ja aiheutetaan kunnon plussataifuuni tällä palstalle!

Ajattelin hakea lähetteen verikokeeeseen jo valmiiksi niin on sitten valmiina jos on tarvetta. tasan viikko olis testipäivään...

Ihanaa päivää kaikille!!!

 

Burma ja kata, juu nyt toivotaan että te plussaatte molemmat!! Peukutan täällä teille ihan täysillä. Jospa saatiin nyt tähän ketjuun tämän syksyn plussamyrsky käyntiin...

Käväisin vielä tänään veritestissä, HCG oli nyt noin 400 eli kuulemma oikein hyvä tähän vaiheeseen. Ultra-ajan sain 2,5 viikon päähän. Melko hämmästynyt olo tässä kyllä on. Viimeksi keskenmenneessä raskaudessa hormonitasot jäi paljon alemmas ja oireita oli silti enemmän, joten nyt todellakin haluan sanoa teille, että oireilla tai oireettomuudella ei ole yhtään mitään merkitystä! Eli vaikka vaikeaa on, kannattaa pitää toivoa yllä testipäivään saakka, ellei sitten menkat sitä ennen ala. Olin ihan sataprosenttisen varma negasta, mutta toisin kävi.

 

No niin.. Ehkä minäkin Scarlethin vanavedessä voin tulla ulos kaapista.. Tein positiivisen testin viime torstaina enkä ollut sitä uskoa todeksi. Tässä kierrossahan ei siis mitään pitänyt tapahtua, koska söin kiertoon nähden väärään aikaan Clomeja. Lääkärikin sanoi että pitää ihme tapahtua.. Ja sitten se tapahtui! Tein myös kaksi testiä ennen kuin uskoin..!

Nyt vaan jännitää aivan pirusti kun tietää kuinka huonosti voi käydä. Oireita ei ole vieläkään oikein minkäänlaisia (ehkä nippailee alavatsasta ja illalla paleltaa sekä maha on turvoksissa) mutta ei sen kummempaa. Viimeksi oli tosi vahvat oireet jo ennen testiä, tosin huonosti kävi.. Jos olisi niitä oireita niin olisi helpompaa uskoa tämä ihme todeksi.

Onnea muille plussanneille ja myötätuulta! En uskalla vielä pitkään aikaan tuuletella, mutta päivä kerrallaan.. Ja muille tsemppiä ja toivottavasti pääsette pian mukaan jännittelyyn!

 

Voi Eliette, ihanaa!! Paljon onnea <3

 

Taikauskoisena en uskaltanut ensin tänne laittaa mitään, mutta onpahan nyt julkistettu. Milloinkahan näiden kaikkien kokemusten jälkeen uskaltaa riemuita asiasta? No, varhaisultra on ma 24.9, siihen asti pitää jännätä onko siellä eloa ja oikeassa paikassa. Pidetäänhän kaikki toisillemme peukkuja! Kyllä se nyt vihdoinkin olis meidänkin "mummeleiden" aika jo onnistua, vai mitä tytöt?

 

Eliette, sydämelliset onnittelut! Burman manitsema plussataiffuuni on näköjään todella hyvässä vauhdissa Kaikkien vastoinkäymisten jälkeen voi olla vaikea uskoa, että elämä todellakin kantaa ja että elämään on tulossa myös iloa ja onnea kaikkien kyynelten jälkeen. Ajan kanssa varmasti rakentuu luottamusta ja matkan varrella tulee enenevässä määrin isompia ja pienempiä onnen hippusia ja toivon pilkahduksia: nauti siis uskoa ja toivoa vahvistavista hetkistä! Ehkä ne lohduttavat pahimpina epävarmuuden hetkinä.

 

Kata, komppaan täältä Lumia siinä asiassa, että alkuraskaus turvottaa NÄin jälkikäteen se oli kyllä ehkä jonkinlainen pieni oire jo ennen plussaa.

 

Mulla alkoi nyt sitten piiiitkä odotus. Hoidon suunnittelukäynti on vasta helmikuussa.
Kävin tänään ensitapaamisella Naistenklinikan hormonipolilla.