Ensimmäistä lastaan odottavat yli 35v

Herättelenpä tätä ketjua taas vähän. Onnea Aleksalle, varmasti on jo vauva kainalossa :).

Tämä raskauden keskivaihe taitaa tosiaan olla sitä parasta aikaa, kun täälläkin on näin hiljaista. Eipä meillekään mitään uutta kuulu. Tyttöhän meillekin on tulossa :heart:, siitä varmaan kaikki onkin jo lukenut tuolla toisessa ketjussa.

Eli rakenneultra oli ja meni, seuraavaksi meillä on nla viikolla 24. Siinä on kuulemma iso terveystarkastus, jossa saadaan myös raskaustodistus (ä-pakettia varten), kun raskaus on kestänyt vähintään 145 päivää. Viikolla 26 on ensimmäinen lääkärintarkastus. Siis raskausviikolla 26, meille tuo nyt sattuu olemaan sama asia kuin se millä viikolla mennään :D.

Sellaista olotilaa vain tällä hetkellä, että tunnen itseni joka ikinen päivä, tunti, ja minuuttikin valtavan onnelliseksi ja onnekkaaksi että olen raskaana, että sisälläni asustaa pieni vauva :heart:.

Se onnen tunne on välillä sanoinkuvaamatonta, ja samaan aikaan tämä kaikki tuntuukin ihmeen luonnolliselta. Joskus kuvittelin, että vaikka raskautuisin, niin silti minulla olisi epätodellinen olo, mutta tämä kaikki tuntuukin nyt jotenkin olevan niin miten kuuluukin olla. Nykyään saan vielä joka päivä tuntea lukuisia potkuja :).

Sisälläni asustaa pieni ihme, mutta hän on, ja hänen kuuluukin olla olemassa. Kummallisia ajatuksia ehkä, ja toisinaan vauvan ajatteleminen tuo kyyneleetkin silmiini. Minun ihana pieni tyttöni :heart:. Että minä vihdoin sain sinut elämääni :heart:. Lupaan helliä sinua niinkuin sinun kuuluu tulla hellityksi. Lupaan olla sinulle yhtä ihana ja läheinen kuin oma äitini on ollut minulle, antaa niin paljon rakkautta että pärjäät sen avulla joskus omin voimin, ja osaat antaa rakkautta myös muille, sinä, minun elämäni suurin rakkaus :heart:.

Vielä aika-ajoin palaan tuonne lapsettomuusketjuun, ja toivon kaikille siellä plussia. Tunnen edelleen surua negoista, vaikka ihmiset niissäkin ketjuissa vaihtuu, enkä enää "tunne" "omista" ketjuistani läheskään kaikkia. Onneksi sieltäkin suurin osa tulee kokemaan tämän ihmeen. Voi kun sen vaan voisi jotenkin tietää etukäteen. On ne lapsettomuushoidot vaan niin rankkoja!
 
Susirouvan kirjoitus osui kylla naulan kantaan. Niin on taallakin valtava onnellisuuden ja kiitollisuuden tunne sisalla, kun tuntee pienet tyton hennot potkut ja aina hymyillyttaa kun katsoo peilista masua... :)
Mun mieheni on toissa vastasyntyneitten teho-osastolla, ja siella 24 viikkoiset vauvat selviaa jo hengissa! Niille tosin tulee usein komplikaatioita, mutta mahdollisuudet normaaliin elamaan ovat jo olemssa. Uskomatonta.

Vahan on meidan onnea varjostanut tama lapsivesi punktio hassakka, mutta nyt se on tehty!! Toimenpide oli nopea ja meni hyvin. Ei sattunut paljon yhtaan, kuin olis verikoe vaan otettu. Olin tosi hermostunut ja itkuinen siella klinikalla, mutta tallakertaa oli tosi ihana ja empaattinen hoitaja ja laakari mukana. Ne sai mut tuntemaan oloni turvalliseksi ja rauhoittumaan. Tulokset tulee ensi viikolla. Nyt vaan toivotaan ja rukoillaan etta tulee hyvat tulokset. Tama laakari oli kylla tosi positiivinen, etta kun oli "puhdas" ultra, niin riski tippui jo puoleen edellisesta. :)

Miehen sisko tulee huomenna maalaamaan vauvan huonetta meidan kanssa. Sisustus ideat taydessa vauhdissa. Viikko sitten kaytiin kanssa yhdessa liikkeessa "koeajamassa" vaunuja. Rakas mieheni on niin innoissaan shoppailusta vauvalle, on siina hassu mies!!

Mitas Muille kuuluu??? Joko on tuoreita aiteja?

Dreamer ja pieni kulta tytto +21 vkoa
 
Tanaan on sitten itketty ja kiitetty jumalaa ja oltu onnen kukkuloilla!

Punktion tulokset (alustavat) tuli tanaan ja olivat NORMAALIT!!
Vauvalla siis pitaisi olla kaikki hyvin. Myos tyttosukupuoli varmistui.
Lopulliset tulokset tulee viela postissa viikon paasta, mutta laakarin mukaan
nama ovat 97% luotettavat tulokset ja voimme huokaista helpotuksesta.
Mika tunteiden vuoristorata viimeisen 2 viikon aikana!
Kylla tama on ollut vaikeaa, mutta josko se NYT alkaisi helpottaa...
 
Heippa!

Ensinnäkin, Dreamer, onnea tätäkin kautta ihan hurjasti!!! Ei voi muuta kuin iloita teidän puolesta:hug:

Niin, ja tää menee taas myötäilyksi Susirouva, mutta se onnellisuuden tunne on tosiaan koko ajan hiljaa läsnä, ikäänkuin ympäröiden mut ja antaa kummasti perspektiiviä muullekin elämälle. Vaikka on paljon muutakin mietittävää ja asioita hoidettavana (mm. muutto toiselle paikkakunnalle alle 2kk ennen laskettua aikaa jne.jne..), niin tää odotus menee kaiken edelle ja muut asiat kyllä lutviintuu siinä sivussa:)

Sulla on susirouva ilmeisesti ollut aika vilkas liikenne siellä masussa jo hyvän aikaa, hienoa! Itse oon ollut ihmeissäni, kun on niin kovin hiljaista, vaikka tiedän, että istukka etuseinämässä vaimentaa hyvin...tunsin ekat liikkeet joskus rv 21 lopulla ja rv 22 jonkun verran, lähinnä iltaisin nukkumaan mennessä...Tossa vkonloppuna oli sitten pari-kolme päivää ns. täysi "radiohiljaisuus" ja ehdin jo vähän huolestua. Tänään oli kuitenkin sairaalalääkärin tarkistus ja siellä ultrassa se kyllä liikuskeli koko ajan, enkä mä silti tuntenut mitään! Mutta, täytyyhän se ultran kuvaruutua uskoa:D Painoarviokin oli 585g ja viikot 23+4. Aika jännä, että pötkäle on jo tuonkin kokoinen ja silti mahtuu tuolla masussa pyörimään ja hyörimään ilman, että äippä tuntee juuri mitään...

Onko teillä ollut suonenvetoja? Mulla on pari kertaa yöllä iskenyt pohkeeseen ja se onkin sitten salamaherätys, sen verran kipeetä tekee...
Ens maanantaina olis sitten se sokerirasitustesti edessä, saa nähdä, kuinka sen kestää....Mitä tohon ruokavalioon tulee, niin makeeta tulee mussutettua joka päivä, eikä mitään pieniä määriäkään... On välillä aikamoinen morkkis asian tiimoilta, pitäs vaan nyt ryhdistäytyä: /

Mangu & Pingu 23+4
 
Mangu mulla ei oo ollu suonenvetoa, mutta suosittelevat siihen etta juot riittavasti nesteita!! ja magnesiumia. Syotko vitamiineja?

Ei minunkaan vauveli liiku aktiivisesti joka paiva. Usein kun istuu alas hengahtamaan toissa tai iltaisin sohvalla, se alkaa potkia ja myllata. Mutta normaalisti toita tehdessani ja liikkuessani en huomaa mitaan. Viela tassa ehditaan kasvaa, tytot! :)

Dreamer74 ja tytteli +22 viikkoa jo!!! iiiiiik
 
Hei! Pitkän tauon jälkeen kurkkasin tännekin. Meillä tosiaan on nyt jo melkein kuukauden ikäinen tyttö kotona. Synnytys sujui esiäitien tapaan ilman kipulääkitystä, jos ei kolmea henkosta ilokaasua ja neljää tuntia aiemmin saatua Panadolia lasketa - ei ettäkö olisin niin toivonut, vaan erinäisten minusta johtuneitten sattumusten vuoksi. Tyttö syntyi viikolla 42+1, eli jouduin synnytyksen käynnistykseen sairaalaan vuodeosastolle, jossa kärvistelin synnytyssupistuksissa liian ystävällisenä ja hyväkuntoisena, jotta yövuorossa oleva kätilö olisi suostunut ajoissa tutkimaan kohdunsuun avautumisen tilanteen. Kun sitten erittäin pitkän yön päätteeksi naamani alkoi vihdoin vastata tämän mainitun kätilön mielikuvaa synnyttämässä olevan naisen naamasta ja hän tarjoutui kokeilemaan onko avautumista tapahtunut, olin seitsemän senttiä auki ja hädin tuskin ehdin soittaa miehen tulemaan sairaalalle. Tunnin päästä tutkimuksesta lapsi olikin jo syntynyt. Ehdin pyytää epiduraalia ja saada kanyylin valmiiksi käteen, kun alkoikin jo tuntua ponnistamisen tarve, ja synnytyssalikätilö sanoi, että voin joko odottaa tunnin epiduraalin saamista ja aineen vaikuttamista tai synnyttää saman tien ilman kivunlievitystä, kuten sitten tehtiinkin.

Nyt sitten tuskaillaan imetysasioitten ja yöitkujen kanssa.

Muistakaa kaikki: se on hedelmällisyys, joka kakskymppisillä on parhaimmillaan. Synnyttäjinä kaikenikäiset äidit ovat samalla viivalla!
 
Oo, Aleksa!

Valtavasti Onnea koko perheelle :heart:!



Ja ihana kun tuon sanoit, että synnyttäjinä ollaan kaikki samalla viivalla :).

Ja kyllä tässä (varsinkin näin raskaana ollessa) nousee ihokarvat pystyyn tuollaisista ihanista vauvauutisista :). Jos muutenkin, mutta nyt tulee ne vedetkin silmiin...
 
Kiitos, Susirouva, kauniista sanoista ja onnitteluista! Jäi vähän lyhyeksi tuo loppukommentti, kun tuli lapselta kiukkuinen kutsu saapua välittömästi. Mutta kyseessä oli siis jostain ihan asiantuntijalähteestä nappaamani tieto, että synnyttäminen sujuu kaiken ikäisiltä odottajilta yhtä hyvin. Ehdin sopivasti lukea kyseisen tiedon jostain pari viikkoa ennen synnytystä, kun olin siihen asti murehtinut tuon kahdenkympin virstanpylvään jäämistä niin kovin kauas taakse. Kahdenkympin ikä olikin optimaalinen vain hedelmällisyyden suhteen, mikä on ihan eri asia kuin synnyttäminen, ja odottajia kun kaikki täällä jo ollaan, niin hedelmällisyyttä ei tarvi tässä kohtaa enää miettiä...

Tsemppiä kaikille raskausajan loppuun ja synnytykseen! Kyllä siitä selviää!
 
  • Tykkää
Reactions: Sintu74
:wave: Jokohan minäkin uskaltautuisin tänne odottajien puolelle? :rolleyes:

18.6 tehtiin 5.IVF, jolloin siirrettiin 2 alkiota.
Pakkaseen ei saatu mitään, mutta siirretyt alkiot olivat 3 päivän ikäisiä. Toinen alkio oli 9-soluinen TOP ja toinen 2.lk 7-soluinen.
Molemmille alkioille tehtiin alkionkuoren avaus.

Minulla oli tukipistoksena Pregnyl 2500IU:ta 4:nä pistoksena ja viimeisen pistoksen pistin 28.6. Tuon pistoksen vuoksi virallinen testipäivä oli vasta 9.7, mutta hätähousuna aloitin tikuttelemaan jo 27.6.
1.7 jälkeen tikuttelin melkein päivittäin ja huomasin ettei testi todellakaan alkanut haalistumaan, vaan vahvistumaan, joten plussatulos ei johtunut Pregnylistä.

Keskiviikkona 4.7 tein digitaalisen viikkonäytöllisen ja sain tulokseksi "Raskaana 3+". Samaisen tuloksen sain sitten virallisena testipäivänäkin, kun eihän tuo testi näytä enempää. =)

Viime kesäisen tuulimunan kokeneena halusin saada varmistuksen jo ennen varhaisultraa, ettei vaan taas olisi kyse tuulimunasta, joten kävin tk:ssa mittauttamassa hCG:n verestä.
Viime kesän tuulimunassa rv 6+1 hCG oli vain 1168.
Maanantaina 9.7 kun kävin antamassa näytteen, oli menossa rv 5+3 ja hCG oli 8514. Tulosta soittava lääkäri sanoi, että vaikuttaa normaalilta raskaudelta . =)
Kun kysyin, voiko arvon perusteella sanoa, onko tulossa tuplat, niin ei uskaltanut sanoa, muttei myöskään kieltänyt kaksosraskauden mahdollisuutta.
Ultrassapa sen sitten näkee kahden viikon päästä 25.7, jolloin minulla on menossa rv 7+5. En halunnut varata ultra-aikaa kovin aikaisin, koska odotan kovasti näkeväni sen pienen/pienten sydämen sykkeen.

Ensimmäisen neuvola-ajan sain varattua 13.8, jolloin on menossa rv 10+3.

Sintu74...........38v..........LA 8.3........LKS.......1.ultra 25.7

Sintu74 + "massuset" 5+5
 
Viimeksi muokattu:
Hui, uskaltaisikohan sitä sitten siirtyä tänne puolelle. Pelottaa, että jos nyt siirryn odottajiin, niin jotain varmasti menee mönkään.

Eli mukaan olisi tulossa
pepponen.... 40 v..... LA (laskureiden mukaan) 7.3 .... 1. ultra 31.7

Olo on edelleen epävarma ja epäuskoinen asian suhteen. Päivä kerrallaan elämistä. Tämä oli siis 4. ICSI/IVF, jonka punktio oli 14.6. Siirrettiin 2kpl 4-päivän ikäisiä hyviä moruloita ja tukihoitona Pregnyl-pistokset. Pakkaseen ei tälläkään kertaa saatu mitään, joten kaikki toivo on näiden kahden varassa. Klinikka on sopivasti kesätauolla, josta johtuen ultra on vasta kuun lopussa.
 
Ihanaa Sintu74!!! Tervetuloa takaisin!!! Toivotaan että tälläkertaa pysyy masuasukki/asukit kyydissä!!!

Pepposelle myös onnittelut plussauksesta ja tervetuloa mukaan ! :)

Itselläni alkoi tämä raskaus myös kahdella alkuolla mutta toinen jäi matkasta joskus viikolla 7 muistaakseni. :( Se oli kova paikka, mutta nyt ollaan jo viikolla 27 toisen sisukkaan tyttövauvan kanssa.:)

Tämä ketju ei ole ollut muuten kauheen aktiivinen. Itsekin kirjottelen enimmäkseen tuolla Talven 2011-2012 aikana lapsettomuushoidoista plussanneet. Mutta ehkä tämä tästä aktivoituu taas kun tulee uusia mukaan porukkaan!

Dreamer ja tyttö 27 vkoa
 
  • Tykkää
Reactions: pepponen ja Sintu74
Kiva kun tulit pepponen :)! Lämpimästi tervetuloa!

Olen todella onnellinen että saatiin tänne taas lisää plussanneita. En todellakaan (varmaan koskaan) pysty ns. unohtamaan lapsettomuushoitoja, ja toivon niin kovasti plussia kaikille hoidossa oleville! Onneksi suurin osa hoidoissa olevista saa sen vauvan, vaan odotus on todella pitkä ja tuskallinen monesti.

En tule koskaan pitämään tätä raskautta ja vauvaa itsestään selvänä, enkä unohda sitä miten onnekas olen, ja lakkaa toivomasta tätä myös muille.

Se on tosi jännä miten sitä lapsettomuushoidoissa käydessä jotenkin ajattelee, että kun vaan saisi sen plussan niin kaikki olisi hyvin siitä eteenpäin. Mutta se yllättää miten epävarmuus onkin entistä pahempaa, ja on jotenkin koko ajan peloissaan että raskaus menisi kesken, että sydänäänet ei kuulu, että... Omalla kohdallani ainakin tuskin uskalsin hengittää :D. Pelkäsin syödä hampurilaisen, pelkäsin kun takasta tuli savua sisälle että siitä on haittaa vauvalle, pelkäsin kantaa painavia, nousta äkisti, jopa raskauden myötä tulleen ummetuksen aikana pelkäsin käydä vessassa :ashamed:....tarkkailin vaikka kuinka pitkälle että onko vuoto sittenkin alkanut...:D.

Toivon sekä sinulle että Sintulle leppoisaa ja onnellista raskauden alkuaikaakin, että pääsisitte edes vähän pienemmällä huolella :D.

Ja Pepponen, olen myös 40, ja kaikki on mennyt ihan yhtä hyvin kuin suurella osalla 20-vuotiaistakin menee :). Toivottavasti tulette usein tänne kirjoittelemaan, tämä ketju kun on vähän jäänyt jalkoihin.

Susirouva ja sudenpentu 27+2
 
  • Tykkää
Reactions: pepponen
Kamala turvotus päällänsä, aivan ku raskaus ois jo paljon pitemmällä.
Tänään siis menossa rv 6+3.
Aijaa.com - 10535169

Muita raskausoireita:
- Rinnat aivan älyttömän kipeät ja arat. Kohta pitää ostaa isommat rintaliivit ku C-kuppi ahistaa jo nyt.
- Lievää pahoinvointia pitkin päivää esim. jotku hajut ällöttää.
Kertaakaan ei ole vielä tarvinut oksentaa, mutta kaipa sekin sieltä vielä tulee...
- Pissalla saa käydä aika useasti.
- Väsymys. Haukotuttaa jatkuvasti.

Mitenkäs pepposen alkuraskaus on sujunut? :)

Sintu74 + "massuset" 6+3
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelin vihdoinkin uskaltautua tänne plussanneiden puolelle, vaikka en oikein vielä uskalla edes kunnolla ajatella olevani raskaana. Varhaisultrassahan kävi jo pari viikkoa sitten ja se sydämen sykekin sieltä näkyi. Kuitenkin mielessä pyörii kaikki mitä vielä voi tapahtua. Sai ajan äitipolille 9.8. silloinhan otetaan se np-ultra ja selviää paljon muitakin asioita. Jospa sen jälkeen (tietysti jos kaikki on ok) sitä osaisi rentoutua ja alkaa nauttia tästä raskaudesta. Sitä pelkää niin kovasti niitä suuria pettymyksiä. Tuntuu, että me ollaan päästy näistä lapsettomuushoidoistakin liian helpolla, kun se ensimmäisen ivf:n tuoresiirto tärppäsi, kun yleensä joka asia pitää tehsä hankalimman kautta. Risteileekö muilla samanlaisia ajatuksia?

Raskauden oireista: Mulla ei ole oikeastaan ollut muuta, kuin aivan hirvittävä väsymys koko ajan. Ja tietysti vessassa pitää juosta koko ajan. Rinnat on ollu hieman arat. Mitään pahoinvointia, mielihaluja eikä muita ns. perinteisiä oireita ei ole ollut minkäänlaisia.
 
Hei Mariella, tervetuloa :) ja onnea raskaudesta :heart:.

Voi, noita fiiliksiä kyllä tulee ja menee laidasta laitaan...meillä raskautuminen vei viisi vuotta, mutta vain n. vuoden hoidoissa. Kyllä sitä kaiken näköistä on senkin suhteen ehtinyt ajattelemaan...ja harmittaa kovasti kun monet vielä joutuvat tuloksetta jatkamaan hoitoja, ketkä siellä samaan aikaan olivat. Olenkin aina tosi iloinen kun saadaan tänne ketjuun lisää plussanneita.

Hyvin sinulla varmasti tuo raskaus etenee :). Sanovat että kun sydämen syke on nähty, niin 98% raskauksista jatkuu normaalisti loppuun asti :).

Eipä minullakaan ole vieläkään juuri mitään oireita ollut, jos ei vatsan kasvua lasketa oireeksi, ja jotain pientä helpommin hengästymistä tms.

Susirouva ja sudenpentu 28+0

Palaan tähän vielä sen verran, että vieläkin on vähän epäuskoinen olo kun tuota loppulausetta tuohon aina värkkää. Nytkin jäin tuiottamaan tuota 28+0:aani, että olenko se todellakin minä joka noin voi tuohon kirjoittaa :D. Ei tähän taida ikinä niin täysin tottua. Varmaan vielä vauvaa katsellessakin ihmettelee, että onko tämä todellakin totta, että myös MINULLA on lapsi.

On tämä vaan niin uskomatonta! Onnea vielä meille kaikille, ja peukut pystyssä lapsettomuushoidoissa oleville!
 
Viimeksi muokattu:
Hei vaan kaikille :) ! Olen muutaman kerran kirjoitellut tuonne "ensimmäistä lasta yrittävät yli 35-vuotiaat" ja nyt tulin plussattuani tänne. Takana siis 1. pitkän kaavan IVF, yksi alkio siirretty 27.6. ja nyt menossa rv 5+1. Mutta, mutta.... Tänä aamuna näin hiukan ruskeaa tuhruvuotoa wc:ssä pyyhkiessä ja olen taas ihan hepulissa. Lisäksi tunnen jotain omituisia juilimistuntemuksia erityisesti oikealla alavatsassa. Ihan kamala fiilis, mietin vaan, että oliko tää raskaus nyt sitten tässä :-( . Luin kyllä eräästä ketjusta, että monillakin odottajilla on ollut erilaisia vuotoja alkuraskauden aikana, mutta pelottaa silti kauheasti. Käyttämämme yksityisen lapsettomuusklinikan labra on kiinni tämän viikon ja nyt mietin kauheasti, pitäisikö mennä huomenna keskiviikkona jonnekin muualle yksityiselle labraan (asun pääkaupunkiseudulla) ottamaan verikokeesta tarkka hcg-arvo ja sitten uudestaan vaikka perjantaina - jos siinä näkyy hcg:n lasku niin olisi sitten asia selvä. Alkuraskauden ultraan minulla on aika vasta 1.8. koska silloin näkyisi varmasti alkion sydämensyke jos siis sellaista edes enää on. Luin myös jostain, että ruskuaispussia ei ultraäänessä näy jos raskaus on mennyt kesken, tietäisikö joku mahtaako moinen pitää paikkansa? Ärsyttävää tämä piinailu, joka ei tunnu loppuvan koskaan...
 
Hei vaan kaikille :) ! Olen muutaman kerran kirjoitellut tuonne "ensimmäistä lasta yrittävät yli 35-vuotiaat" ja nyt tulin plussattuani tänne. Takana siis 1. pitkän kaavan IVF, yksi alkio siirretty 27.6. ja nyt menossa rv 5+1. Mutta, mutta.... Tänä aamuna näin hiukan ruskeaa tuhruvuotoa wc:ssä pyyhkiessä ja olen taas ihan hepulissa. Lisäksi tunnen jotain omituisia juilimistuntemuksia erityisesti oikealla alavatsassa. Ihan kamala fiilis, mietin vaan, että oliko tää raskaus nyt sitten tässä :-( . Luin kyllä eräästä ketjusta, että monillakin odottajilla on ollut erilaisia vuotoja alkuraskauden aikana, mutta pelottaa silti kauheasti. Käyttämämme yksityisen lapsettomuusklinikan labra on kiinni tämän viikon ja nyt mietin kauheasti, pitäisikö mennä huomenna keskiviikkona jonnekin muualle yksityiselle labraan (asun pääkaupunkiseudulla) ottamaan verikokeesta tarkka hcg-arvo ja sitten uudestaan vaikka perjantaina - jos siinä näkyy hcg:n lasku niin olisi sitten asia selvä. Alkuraskauden ultraan minulla on aika vasta 1.8. koska silloin näkyisi varmasti alkion sydämensyke jos siis sellaista edes enää on. Luin myös jostain, että ruskuaispussia ei ultraäänessä näy jos raskaus on mennyt kesken, tietäisikö joku mahtaako moinen pitää paikkansa? Ärsyttävää tämä piinailu, joka ei tunnu loppuvan koskaan...
Tuon hCG:n mittaus verestä ei todellakaan ole mikään huono ajatus, jos sen seurauksena saa rauhan huolelta. :)
Itse soitin oman kaupunkimme eräälle yksityislääkärille, joka vain teki lähetteen veritestiin. Kävin hakemassa lähetteen klinikan toimistosta ja painelin verikokeeseen terveyskeskuksen labraan. Sain tuloksen seuraavana päivänä.
Lasku ja verikokeen tulos tuli perässä kirjallisena vielä samalla viikolla.
Hinta 37 euroa oli minusta halpa hinta, kuin että olisin "kärvistellyt" ja jännittänyt sinne ultraan asti. :)

Niin ja tervetuloa odottajien puolelle! :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Onnea Mariella76 ja Toivoja74!! Tervetuloa odottajien puolelle!!

Muistelen tassa nyt myos omaa alkutaivalta... Meilla tehtiin 3 inssia, joista tuli kaikista negatiivinen tulos. Viime vuoden syyskuussa 1. IVF ja siita kemiallinen raskaus ja suuri suru... :( Pakkaseen jai vain 2 alkiota ja ne laitettiin kasvamaan kohtuun tammikuussa. Tama kerta tarppasi ja raskauduttiin, mutta toinen alkio kuoli pois viikolla 7. Se oli kovin raskas isku, mutta onneksi meidan toinen alkio jatkoi kasvua normaalisti, ja nyt ollaan jo viikolla 28 ja odotetaan tyttovauvaa saapuvaksi... :)
Ollaan todella onnellisia!

Minulla ei ollut ihan alkuraskaudessa oikeen mitaan oireita, ehka vahan vasymysta.
Pahoinvointi alkoi sitten viikosta 7 eteenpain ja jatkui koko ensimmaisen raskauskolmanneksen. Ruokahalu on edelleen ollut todella huono, joten olen joutunut laakarin suosituksesta juomaan nyt kaikenlaisia ravitsemus juomia, jotta vauva kasvaisi normaalisti. Narastys on myos haitannut normaalia ruokailua. Siihen on laakkeet paalla...

Huomenna ollaan menossa ultraan taas katsomaan miten tytto jaksaa ja sokerirasitukseen sen jalkeen...

Dreamer ja pikku tytontyllero 28 vkoa
 
Hei vaan kaikille!!

Minäkin varovaisesti ilmottaudun tänne mukaan kun kerran Sintu, Pepponen ja Toivojakin (=piiniskaverit) uskalsivat. Eli:

Rena....40v.... LA 6.3.... ulkomailla.... ensimmäinen ultra 19.7

Mulla oli eka ultra tänään ja yksi tyyppi siellä oleili oikeassa paikassa oikean kokoisena (2 alkiota laitettiin alunperin). Viikkoja on nyt 7+1 ja oli 12.5 mm "pitkä". Vielä en uskalla huokaista helpotuksesta koska edellinen raskaus meni kesken pari päivää ar- ultran jälkeen, jossa kaikki oli hyvin. Varovaisen optimistinen olen kuitenkin. Huono olo on nyt nostanut päätään ja eilen jopa oksensin (yök!). Yleensä kuitenkin vain etoo ja yököttää. Mullakin on tullainen pömppis kuin Sintullakin kuvassa aina iltaisin ja mun ennestään suht isot tissit ovat ihan uusissa sfääreissä :)

Mariella- mekin plussaattiin ekasta IVFstä ja sekös varovaiseksi laittaa.. "eihän sen näin helppoa pitänyt olla..??" Ja mulla on myös syyllinenkin olo, kun on niin monia, joilla loputtomatkaan hoidot ei onnistu.

Toivoja- miten sulla menee? Todella toivon, että kaikki sinulla ok siellä!!

Mulla on vielä ens viikko lomaa- onneksi. Luulen, että olisin ollut tosi huono ja tuottamaton työntekijä viime viikot.. josko sitten elokuun alussa olisi tämä raskaus jo siinä vaiheessa, ettei tarvitsisi koko ajan kytätä itseään, oireita ja omaa kehoa ja voisi keskittyä muihikin asioihin...

Hyvää illan jatkoa vaan kaikille ja voikaahan paksusti!!
 
Tämän päivän ultrakuulumiset:

1 elävä sikiö löyty, joka vastasi viikkoja 7+5. Kooltaan "toukka" oli 13.5mm.
Tippa siinä tuli silmään kun näki sen pienen sydämen sykkivän.

Mulla on uusi ultra ensiviikon keskiviikkonakin, koska lääkäri näki kohdun takana aivan kuin toisen raskauspussin ja sikiön, mutta ei sykettä. Mikäli tuo sattuu olemaan se toinen siirretty alkio, niin se on kohdunulkoinen ja kasvaa sisäelinten puolella. Jos se on ensiviikkoon mennessä kasvanut, se pitää luultavasti poistaa, mutta jos se on lopettanut kasvunsa sille ei tehdä mitään.

Eli vaikka olikin ultrasta sinänsä hyviä uutisia kerrottavana, niin tuo ensiviikon ultra hieman huolestuttaa nyt. Onneksi toinen sikiö on oikeassa paikassa.

Lopuksi vielä ultrakuva :heart:
Aijaa.com - 10593739
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä