En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät pidä puolisisaruksia lastensa sisaruksina!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmettelen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihmettelen

Vieras
Täällä palstalla oli kerran joku nainen, joka sanoi, ettei hänen miehensä edellisestä liitosta syntynyt tytär ole muka hänen lastensa siskopuoli :o nainen sanoi, et ko. tyttö on hänen lapsilleen kuin kuka tahansa ventovieras :o hänen mielestään vain täyssisarukset on sisaruksia. Mut miten joku voi kieltää sen. että geneettisesti sisaruspuolikin on sukua ja sisarus?
 
En mäkään ymmärrä tuota. Esim. exän kahdella siskolla lapsia kahden miehen kanssa ja kyllä ne lapset ovat ihan sisaruksia eikä mitään vieraita toisilleen.

Jos mä saan lisää lapsia, niin totta kai ne on mun tytön sisaruksia. Jos exä saa avokkinsa kanssa lapsia, niin totta kai nekin lapset on tytön kanssa sisaruksia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelen:
Täällä palstalla oli kerran joku nainen, joka sanoi, ettei hänen miehensä edellisestä liitosta syntynyt tytär ole muka hänen lastensa siskopuoli :o nainen sanoi, et ko. tyttö on hänen lapsilleen kuin kuka tahansa ventovieras :o hänen mielestään vain täyssisarukset on sisaruksia. Mut miten joku voi kieltää sen. että geneettisesti sisaruspuolikin on sukua ja sisarus?

No eihän se kyllä oikeesti olekaan vaan toinen vanhempi täytyy olla sama!
Pojallani vaimon tytär on heidän tyttären kanssa sisarus puheissa ja niin minäkin sanon! Pikkusisko syntyi!!
 
siis ku mun silmissä jopa mun isän uuden vaimon lapset entisestä avioliitosta on mun sisaria (ainaki henkisellä tasolla ) nii en tosiaan ymärrä tuota naista josta puhut.

varmaan yrittää selittaa ittelleen ettei heidän perhe ole mitenkään kytköksissä miehensä entiseen perheeseen. :S
 
Alkuperäinen kirjoittaja kesänlapsi:
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelen:
Täällä palstalla oli kerran joku nainen, joka sanoi, ettei hänen miehensä edellisestä liitosta syntynyt tytär ole muka hänen lastensa siskopuoli :o nainen sanoi, et ko. tyttö on hänen lapsilleen kuin kuka tahansa ventovieras :o hänen mielestään vain täyssisarukset on sisaruksia. Mut miten joku voi kieltää sen. että geneettisesti sisaruspuolikin on sukua ja sisarus?

No eihän se kyllä oikeesti olekaan vaan toinen vanhempi täytyy olla sama!
Pojallani vaimon tytär on heidän tyttären kanssa sisarus puheissa ja niin minäkin sanon! Pikkusisko syntyi!!

Noilla lapsilla siis on sama isä kaikilla!
 
ei mulle kyllä isän uudesta avioliitosta syntyneet lapset ole kuin siskopuolia. en voi mitenkään kuvitella heitä siskoikseni sillä he eivät ole koskaan kuuluneet täysin minun elämään
 
Jos lapset asuu samassa taloudessa äitinsä (tai isänsä) kanssa ja kasvaa ja elää siinä yhdessä, ei sillä enää ole merkitystä onko molemmat vanhemmat samat vai onko jollakin lapsella eri isä tai äiti.

Periaatteessa samassa taloudessa kokoaikaisesti asuen ja eläen se sisarussuhde muodostuu, vaikkei olisi laisinkaan mitään biologista ja geneettistä keskenään, esim. adoptiolapset, sijoituslapset.

Lasten vanhempien asenteella on suuri vaikutus tähän puolisisarus-asiaan.
Esim. meillä:
sekä miehellä että minulla on lapsia aiemmasta suhteesta. Meilä on yhteinen lapsi myös. Minun lapseni ovat jo niin isoja, että muodostavat itse sisaruskäsityksen ja ihan täyssisaruksena he tätä meidän yhteistä pitävät, vaikka isä on eri.
Vaikka eivät asu kotona enää. Tapaavat siis epäsäännöllisesti.

Miehen lapset käyvät säännöllisesti tapaamisilla, ovat ala-asteikäisiä. Lasten äiti, miehen exä siis, on valistanut lapsiaan kertomalla, ettei tämä meidän yhteinen ole heille mikään sisar vaan PELKKÄ PUOLIKAS.

Tämän nämä kakarat sitten lohkasee, puolituntemattomille ihmisille. Oli siis tilanne, jossa puolitutut jotain jutteli pehmosta pienestä sisaresta näille etälapsille ja nämä lohkasee isoon ääneen, äitinsä äänellä ja aikuisen lauseella, ettei se ole heille mikään sisarus, vaan PUOLI.... Ko. aikuinen oli järkyttynyt.
Minä olin vihainen ja loukkaantunut, pidin saarnan näille äitinsä aivopesemille.
Tämä "pelkkä puolikas" nimittäin tykkää kovasti näistä PUOLIKKAISTA ja odottaa heitä meille kovasti. Ja sitten he itse pudottavat hänet johonkin asemaan, jossa ei tarvitse piitata.

Tämän jälkeen olen kyllä itsekin muistanut, ettei nämä miehen lapset ole ns. minun lapsiani millään tavalla, en ole heistä vastuussa, eikä minulle kuulu heistä huolehtiminen.

Vanhemmilla on siis suuri merkitys lasten asennekasvatukseen ihan joka asiassa. Miten vanhemmat haluaa että heidän omia lapsiaan kohdellaan.. sitä voisi miettiä.

Meillä ilmeisesti miehen exä halusi varmistaa, etteivät hänen lapsensa vaan ala vahingossakaan tykkäämään tai kiintymään tähän meidän yhteiseen lapseen - ikään kuin se olisi häneltä pois?! Ikään kuin ihmisessä olisi vain tietty rajallinen määrä rakkauden kaltaisia tunteita, ja jos niitä jakaa turhan usealle ihmiselle, kakku on jaettu loppuu jossain vaiheessa ja äiti itse jää vaille ? !?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Taare:
ei mulle kyllä isän uudesta avioliitosta syntyneet lapset ole kuin siskopuolia. en voi mitenkään kuvitella heitä siskoikseni sillä he eivät ole koskaan kuuluneet täysin minun elämään

No kyllä tuohon vaikuttaa paljon se, että kuinka paljon ollaan tekemisissä. Exän toisella siskolla neljä lasta, joista kolmella sama isä. Lapset ovat kuitenkin niin paljon yhdessä, että ei siinä puolikkaita olla. Monesti on se nuorimmainen lapsi ollut kolmen sisaruksensa isän luona yötä, vaikka ei sillä miehellä olisi siihen mitään velvollisuutta. Mutta siinähän se yksi menee muiden joukossa
 
Myös meillä lapset itse kokevat tosi tärkeänä sen, ettei kukaan ole mikään puolikas. Oma 13-vuotiaani sanoi viisaasti, ettei se ole se biologia niin tärkeää... Tätä ollaan tuettu ja kunnioitettu :).
 

Yhteistyössä