Alkuperäinen kirjoittaja elä elämäsi hymyillen vain:
Alkuperäinen kirjoittaja tunneäly:
Alkuperäinen kirjoittaja mitä neuvoksi:
mies raivostuu saman tien, jos olen huonolla tuulella (oon hiljainen).
Hän huutaa ja kiroilee samantien. Sanoo, että edes sano mikä jurppii, saatana.
Jos sanoisin, että hän osaltaan ainakin, hän saisi täyden raivokohtauksen, huutaisi ja haukkuisi minut samantien kertoen, että vain minussa on jotain vikaa, katso peiliin.
Kammottavaa, kun ei voi koskaan muuta kuin olla mieliksi. Hän saa olla mitä haluaa. Hän tietää, että pelkään noita hänen raivokohtauksiaan, ja ilmeisesti sen takia ottaa ne käyttöön tuollaisissa tilanteissa.
MIehesi tunneäly vain ei oikein toimi. Hän luulee että voi uhkaavalla käytöksellä pakottaa toisen iloiseksi. Ehkä sinun ei pitäisi näyttää miehelle pelkoasi, ettei se ajattele että raivoaminen tehoaa.
Kun mies raivoaa, se on niin pelottavaa kaikkine hyökkäävine käytöksineen (hajottaa paikkoja tai yrittää käydä kimppuun) en voi olla sitä näyttämättä. Siinä kohtaa on pakko näyttää miltä tuntuu vaikka muuten yritän sen estää.
Hän todella saattaa hajottaa vaikka huoneen seinän pikaistuksissaan vaikka siitä ettei naamani näytä hänestä hyväntuuliselta. Nuo yllättäen tulevat kohtaukset ovat saaneet minut välillä paniikkiluonteiseksi. Hätäännyn tosi kovasti asioista, joista en olisi ennen huolestunut yhtään. Jatkuva varpailllaanolo on rankkaa, ja silti ei voi tietää, mitä tapahtuu, ehkä se naama on jäänyt outoon asentoon toisen tarkkaillessa. Näistä kaikista asioista olen yrittänyt sanoa miehelle, mutta hän ei koe itsessään mitään vikaa, silloinkin olen saanut valtavan huutohaukkuryöpyn niskaani.
Tuossa lauseessasi on vastaus: "Nuo yllättäen tulevat kohtaukset ovat saaneet minut välillä paniikkiluonteiseksi. "
Jos koet että toisella ihmisellä on valta MUUTTAA LUONNETTASI, niin olet hyvää vauhtia uhriutumassa, eli taivut uhriajatteluun sen sijaan että pyrkisit tunnistamaan huonon kohtelun ja muuttamaan elämäsi niin että sitä ei pääse tapahtumaan.
Ihmisen pitää tunnistaa se, milloin ei ole onnellinen ja muuttaa ne seikat elämässään jotka sitä aiheuttavat.
Ei pitäisi olla väliä sillä mitä sinä teet väärin miehesi kanssa, vaan vain ja ainoastaan yksin sinä päätät, että jos sinun luonteesi ja olemuksesi muuttuu negatiiviseen suuntaan jonkun toisen ihmisen läsnäollessa niin omiin tehtäviisi kuuluu silloin pyrkiä pois päin tuosta ihmisestä.
Jos jäät odottamaan että tuttavasi "huomaavat" että miehessä on vika eikä sinussa, tai odotat että muut huomaavat että sinulla on jokin pielessä ja ryntäävät puolustamaan, olet väärässä.
Pian alat jo tahallasi näyttämään ulos, että olet kaihomielinen ja poissaoleva, mutta se ei auta mitään saa sinut vain todellakin esiintymään kummassa valossa, jos totuus kotioloistasi ei mene kellekään perille. Toki ne ihmettelevät muut, että mikähän vaivaa mutta mitä he voisivat asialle tehdä? Puuttua teidän parisuhteeseen? En usko että ryhtyvät moiseen.
Se ei kuulu kenellekään muulle mitä sinä teet elämälläsi, ja vaikka koko maailma tanssisi miehesi pillin mukaan ja rakastaisi ja palvoisi häntä, niin sinä olet se joka joutuu hänen kanssa elämään ja tuntee hänet, ja joka joutuu hyväksymään totuuden siitä, että onko tuo mies hyvää seuraa vai ei.
Hän voi olla hyvä mies muualla, mutta jos hän on sinulle huono, niin sinun täytyy tehdä niin että sinulla on hyvä ajatteli muut mitä tahansa.
