En enää halunnut treffata miestä nähtyäni hänen kodin. Onko muille käynyt näin?

["Vieras"]

Mulle on käynyt oikeastaan päinvastoin. Tapailin miestä jonka tunsin opiskelukuvioista mutta treffeillä en oikein tiennyt onko mies lintu vai kala. Mies siis vaikutti tosi mukavalta ja meillä synkkasi mutta jokin pidätteli. Hänen asunnossaan kuitenkin ihastuin häneen. Asunto ei ollut mitenkään kummoinen, normaali solukämppä, eikä miehen huonokaan mitenkään erikoinen, mutta se oli selkeästi kuitenkin hänen kotinsa. Muutamia kivoja persoonallisia esineitä ja se fiilis että mies on todellakin omassa kodissaan, eikä opiskelukämpässä josta palataan kotiin viikonloppuisin. Vaikea selittää, mutta koti kertoo ihan älyttömästi ihmisestä itsestään.

 

[Viinipyräle]

Mä oon kans lopettanut yhden lupaavalta vaikuttaneen suhteen nähtyäni miehen kodin! Asunto oli suht tilava rivitalokoti, päällisin puolin hyvinkin ok. Mutta se oli niin likainen, ettei hän ilmeisesti juurikaan siivonnut siellä. Erityisesti veskissä pesukoneen ympäristö jäi mieleen pölykerrostumineen. Lisäksi mies kertoi ettei hän koskaan tiskaa, mutta äiti lopulta joskus tulee ja tiskaa kaikki! Tajusin että siinä parisuhteessa astuisin äidin saappaisiin, eli tekisin yksin kaikki kotityöt. Saamatta siitä minkäänlaista arvostusta - ei kiitos

Sinäkin teit erittäin viisaan valinnan kun lopetit suhteesi!! Toivotaan että mies joskus oppii huolehtimaan kodistaankin, jos mielii löytää naisen itselleen.

 

[Ultramariini]

Pölyiset kukka-aiheiset kanavatyöt kuulostivat aika luotaantyöntäviltä.

 

["vieras"]

Voi teitä. Sisustus nyt on pienin huolenaihe ja oikeastaan kivaa, ettei miehellä ole makua, kun olisi ikävää tapella verhoista. Ratsatkaa mieluummin kaapit ja penkokaa miehen tiliotteet, sijoitukset ja säästöt. Saatte paremman kuvan siitä onko miehestä taloudellisessa miehessä parisuhteeseen. Taulutelkkarit ja jättisohvat kun eivät kerro muusta kuin usein siitä, että ei oikeasti tajua rahan päälle.

 

[ansarikukka]

[QUOTE="Vieras";28182859] Asunto ei ollut mitenkään kummoinen, normaali solukämppä, eikä miehen huonokaan mitenkään erikoinen, mutta se oli selkeästi kuitenkin hänen kotinsa. Muutamia kivoja persoonallisia esineitä ja se fiilis että mies on todellakin omassa kodissaan, eikä opiskelukämpässä josta palataan kotiin viikonloppuisin. Vaikea selittää, mutta koti kertoo ihan älyttömästi ihmisestä itsestään.[/QUOTE]

Mun mies asui myös opiskelijasolussa, kun tavattiin. En käynyt siellä kuin kerran, mutta muistan että huonekalut ei ollut mitään priimaa, mutta kämppä oli siisti ja siellä oli myös tärkeitä tavaroita. Eli ei sillä maulla niin väliä, mutta jos mies ei olisi vaivautunut siistimään kämppää ennen kuin tulin niin tuskin oltaisiin nykyään naimisissa.

 

["jooo"]

Ymmärrän täysin. Koti kertoo paljon, etenkin tietynlaisesta älykkyydestä ja kypsyydestä. Ei tarvii himosisustaja olla (tapailin sellaistakin, ei siitä mitään tullut, kun itse oon sellainen boheemi Huvikumpu-tyyppi enemmän...)

Viimeisin tyyppi oli kyllä erikoinen... Hänen kotinsa teki muhun vaikutuksen, kiva, viihtyisä pieni poikamiesboxi. Siisti, kukkia, kauniita esineitä, jne. Osa huonekaluista selkeesti vaan saatu jostain, mutta kaikki oli paikoillaan ja tarpeellinen löytyi. Muistan kyllä ajatelleeni niistä ikkunalautojen identtisistä lampuista, että noi on kyllä jonkun naisen hankkimat. Vuoden kuluttua tapailumme alusta kävin kylässä, ja lähes KAIKKI oli kadonnut. Tyttöystävä oli ottanut hatkat ja vienyt omaisuutensa mennessään. Noh, sattuuhan sitä, suhteemme oli avoin, mutta ottaa päähän, että olin tehnyt miehestä arvioita jonkun toisen naisen tekemien valintojen perusteella.

 

[..]

Kyllä jotain salattavaa on jos ei mies päästä kotiinsa. Mulla oli tällainen.. Epäilin niin kovasti että mentiin ystävän kanssa katsomaan porraskäytävään ja siitä sitten pikkuhiljaa painostin miehen tunnustamaam. Asui isänsä kanssa ja häpesi asiaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28183158]Voi teitä. Sisustus nyt on pienin huolenaihe ja oikeastaan kivaa, ettei miehellä ole makua, kun olisi ikävää tapella verhoista. Ratsatkaa mieluummin kaapit ja penkokaa miehen tiliotteet, sijoitukset ja säästöt. Saatte paremman kuvan siitä onko miehestä taloudellisessa miehessä parisuhteeseen. Taulutelkkarit ja jättisohvat kun eivät kerro muusta kuin usein siitä, että ei oikeasti tajua rahan päälle.[/QUOTE]

Nyt ei ollut kyse pelkästä huonosta sisustuksesta vaan ihan kammottavasta kodista. Rikkinäinen sohva? Ei astioita, koska syö äidillään. Minä ainakaan mitään mammanpoikaa ottaisi, joka "aikoo" sitten opetella kotitöitä ja ruuanlaittoa, kun saa jonkun vaimoehdokkaan. Tuollainen sisustus (ristipistotyöt?!) kertoo myös vähän siitä, että miehen äiti on tainnut "sisustaa".

 

["jeps"]

Mulle on käynyt niin, että olen kuvitellut jonkun asuvan kauhean hienosti ja syövän kauhean hienosti, kun positiivista sanottavaa mun kotia tai ruokia kohtaan ei ole ollut, ja asenne jotenkin vaativa.

Sitten olen ollut tosi hämmästynyt myöhemmin.

Kyllä tuo liian erikoista on että ei ole ruokailuvälineitä ollenkaan eikä laita ruokaa. Normaali ihminen ktusuisi välillä vanhempansa syömään, jos kovin usein vanhemmillaan kävisi.tai siis erikoisuus on ihanaa, mutta tuo vaikuttaa itsekkäältä vätykseltä, ja ei tuollaisen kanss ahalua perhettä perustaa, jota ei ole kotona kasvatettu

 

[joop]

mulla pari tällästä tapausta : tapasin miehen, ja päätin jatkaa iltaani hänen kotiin(virhe!) hän asui solussa(ei siinä mitää pahaa) MUTTA huoneen lattia oli n.10cm paskakerroksen peittämä;sanomalehtiä.ruuan tähteitä,lautasia yms yms yms . tän lisäks mies oli jotenki henkisesti sairas? kuseskeli pulloihin ja huoneessa niitä kusipulloja oli (ihana haju) onneks juoksin pois ja lujaa ja onneks olin antanu prepaid numeroni miehelt tuli sellasii tekstareit perää et huh huh.
tapaus nro 2: olin miestä tapaillut muutaman kerran ja päätettiin kävästä hänen kotonaan. koti oli siisti ja viihdyin heti. mutta mutta illalla sitten ihmettelin mikä oli etova haju ,mies totesi että heil on talossa ollu vähä viemäri haittoja et välil sielt tulee sellaset hajut. ei siinä kävi veskissä ja huomaamatta astuin johonkin.. kyllä sen miehen kuseen?!? sitäoli pöntön ympärillä istuimella yms eikä ollu vaivautunut sitä sit siivoomaan. olin järkyttynyt ja sanoin miehelle että "tota.. ilmeisesti menny vähä ohi ..." mies vaa naurahti utta ei vaivautunut sitä alkaedes siivoomaan.. tälläsiä mulla.,
kerrotaan vastapainoks tarina miehestä jonka kämppä oli sillei kodikkaasti sotkunen ja hirvee astiapino kyllä mä sen kans päädyin muutamaks vuodeks yhteen

 

[jojojoj]

Hahah, mun ihana avopuolisoni ja lasteni isä asui aikamoisessa poikamiesläävässä kun hänet tapasin, huonekalut oli tyyiiä mummon vanhat, ja äiteensä oli käynyt ripustamassa ikkunoihin selliaset hempeät kukkaverhot Astioita kyllä oli, jotta sai aamukaffit juoda Nykyään meillä on ihanasti sisustettu koti, johon mies laittaa rahaa, ja antaa mun tehdä sisustukselle mitä mieleen juolahtaa, äidin laittamat verhotkin on poistettu kaikessa yhteisymmärryksessä

Ja kai mä oon vähän tyhmä, mutta mun mielestä on jotenkin hellyttäävää ajatella, että mies on kuitenkin YRITTÄNYT luoda kotiinsa viihtyisyyttä omalla kömpelöllä tavallaan, ripustamalla seinille valokuvia ja saamiaan kanavatöitä. Kaipaisi varmaan kunnon naisen laittamaan hänelle ihanan kodin, jossa haluaisikin viettää aikaa, ja syödä päivällistä kahden kivan tytön kanssa, eikä yksin.

 

[upp]

up

 

[uppii]

uppiii

 

[minun kokemuksia]

Mulla on pari tällaista tapausta Löysin yhden ihanan miehen, oli huomioiva jne. Oltiin sit kerran sovittu tän miehen kanssa treffit, odottelin että mies tulee hakemaan minut. Nooo, kun mies tuli hakemaan mua sovitusta paikasta niin hänen ÄITINSÄ ajoi autoa!? Mä olin ihan ihmeissäni. Mentiin sit miehen luokse, hän asui äitinsä kanssa.. Voi luoja.. Miehen huone oli kuin jonkun 10 vuotiaan pojan kaikkine puuhapete verhoineen :/ Ja kyseessä oli kuitenkin jo ihan aikuinen mies. Noh, se suhde jäi sit siihen.

Toinen tapaus oli sellainen kun sain houkuteltua yhden miehen viemään mut kotiinsa, kämppä oli aivan HELVETIN paskainen!! Eteinen, olohuone ja kylpyhuone oli vuorattu kopertuneilla ja osittain limaisilla mainosposteilla ja kirjekuorilla ja pitsalaatikoilla. Kylppärin ovi ei mennyt kiinni kun törky otti vastaan. Kylppäri oli aivan kammottavassa kunnossa, kävin kusella sit suihkukaivossa kun en voinut mennä lähellekkään pönttöä Se suihkualue oli pidetty mainoksista puhtaana Sängyssä ei ollut lakanoita ja keittiössä parveili banaanikärpäs lauma, yhtään puhdasta astiaa ei asunnossa ollut :/ Noo, sit kun äijä nukahti niin sain soitettua taksin itselleni, osoite löytyi kätevästi kirjekuoresta lattialta

 

[uppii]

uppii

 

[Niin tuttua]

Itse tapailin melkein vuoden miestä joka oli 36v. Hänellä oli oma kämppä jossain toisella puolella suomea jota asui joku hänen kaverinsa. Oli muuttanut töiden takia toiseen kaupunkiin. Muistan kuinka ekoilla treffeillä kehui että asuu kaverinsa luona hänen mökissä ja ei tarvi maksaa vuokria ollenkaan:S olin vähän että ok.. No yritin perustella itselleni että ehkä sillon ei ollu sopivaa asunto vuokrattavana tms kun muutti tänne ja tuo oli pika ratkaisu. Kuitenkin oli asunut jo yli vuoden kaverilla ilmatteeks, ja asuu vieläkin mitä olen kuullut..eiköhän kahdessa vuodessa ehdi hankkimaan jonku luukun itselleen. Mielestäni oli jotenki vastuutonta että tossa iässä ei ees maksa omia vuokriaan. Pidin miehestä kovasti muuten ni en antanut sen häiritä. En kuitenkaan koskaan käynyt noiden poikamieskimppakämpässä, mutta tiesin että kyseessä kaksio pieni mökki jossa oli joku sänky hänellä olohuoneessa:d huvittavina oli että hän aina arvosteli mun kotia kyllä vaikka voin sanoa että meillä on todell puhdasta ja siistiä. Meillä valkoinen sisustus johon olen käyttänyt paljon rahaa. Kallis valkoinen iso nahkasohva,55 tuumanen tv ym. Olen aivan sisustushullu. No hän aina jaksoi muistuttaa että ei tää sun koti nyt niin kummoinen oo ym..maksan kuitenkin 1000evuokraa yksin kk ja minulla 2 lasta.

 

[lllllld]

Miehen huone oli kuin jonkun 10 vuotiaan pojan kaikkine puuhapete verhoineen :/

Puuha-pete -verhot?! Voi hyvä luoja.

 

[upp]

uppp

 

[Puhpöh]

Mullekin on pari kertaa käynyt niin, että miehen koti on vaan vienyt fiilikset.

Yksi kerta oli sellainen, että päädyin miehen luo jatkoille ja vastassa oli just tollanen ihan jäätävä sotku, keittiössä kauheat tölkkivuoret ja äijä ei ollut edes sänkyä viitsinyt kotiinsa hankkia kun kuulemma sohvallakin voi nukkua.. Sääli sinänsä, koksa siinä kämpässä kuitenkin oli tosi hyvät näköalat, mutta aivan järkyttävä sotku ja näytti lähinnä tavaravarastolta..

Eräällä toisella kerralla deittailin miestä, joka ei oikeastaan tainnut mua sitten kauheasti kiinnostaakaan, mutta lopullisesti tän asian tajusin, kun päädyin miehen kotiin. Ihan kiva ja siisti koti ei siinä mitään, mutta sohvana karsea ja mauton valtava vanha nahkasohva (vihaan yli kaiken nahkasohvia) ja siitä kun sitten edettiin keittiöön, niin mies esitteli minulle kuinka hän oli remontoinut keittiön tosi isolla rahalla juuri mieleisekseen. Sääli vaan, että mun mielestä se oli ihan järkyttävä!! Tuli sellainen olo, että jos on käytetty monta tonnia remonttiin, jonka tulos inhottaa mua niin tästä ei tosiaan voi tulla mitään. Vieläkin se kämppä inhottaa mua, aikkei siihen ollut oikeen mitään syytä..

 

[upppiii]

uppii

 

[uppii]

uppii

 

[tore]

Kylläpä on nirsoja akkoja. Oikeita leidejä!