Tervehdys kaikille!!
Lasten kanssa taas pitkä ilta kotona kun mies meni korjaamaan tutun autoa, menee tavan mukaan myöhään. Tenavilla ihme tapelukausi menossa. Ei meinaa sujua leikit yhtään kun koko ajan pitäis olla sama lelu molemmilla ja nyt kun kuopus vihdoin on alkanut aika hyvin puhumaan se kiusaa isosiskoa ihan tahallaan ja väittelee ihan kiusakseen! :kieh: Kun olisivat hetken ees nätisti... Toivottavasti ehtivät kasvattaa "järkeä" ennen elokuuta.
Meillä esikoinen leikattiin 42+ viikolla ison painoarvion takia (4,8kg). Oli syntyessään 4190g. Kuopuksen syntymä kesti kauan... toivon että tällä kertaa päästään nopeampaa maailmaan! Supistukset alkoi kipeästi keskiviikko- torstain välisenä yönä ja perjantaina käytiin mutka sairaalassa mutta laittoivat vielä kotiin. Nukkua en pystynyt kuin pari tuntia ja kipu oli sietämätöntä. Esikoinen oli ollu mummolassa hoidossa pari päivää ja haettiin se sunnuntaina kotiin ja seuraavana yönä vietiin mun siskolle hoitoon kun en enään kestänyt ottaa supistuksia vastaan. Tutkittiin ja kätilö oli jo menossa laittamaan mulle altaaseen vettä (olin toivonu sitä kivunlievitykseksi) mutta sitten ehdottikin petidiiniä että jos saisin sen avulla edes hetken nukuttua ennen varsinaista urakkaa... no suostuin ja sain piikin.
Mentiin perhehuoneeseen miehen kanssa nukkumaan ja sain tunnin pari "nukuttua" ihan "huumeista" unta ja pari kertaa säpsähdin siihen että meinasin huutaa ääneen jotain ihan typerää (kuten "nyt nää kaksi lähtee kesälomalle", näin kätilöistä unta ja elettiin lokakuuta! )
No herättiin aamupalalle joskus 9-10 aikaan ja taas tutkittiin.. Petidiini lopetti supistukset kuin seinään. Niitä sitten lääkäri yritti vauhdittaa alkuun kalvojen irrottelulla ja tutki lapsiveen värin. Sitten vaan prenalle ootteleen ja tulikumaa kaurapussia kehiin... illemmalla pari tuntia ammeessa ja yheksältä viimein saliin ja kalvojen puhkaisu. Mies soitettiin mukaan ja puoli yksi tyttö syntyi. Ponnistus aika 4min. Mutta pitkä oli matka siihen! toivon todella että nyt mentäis lyhyemmän kaavan kautta!! Kivunlievityksenä mulla oli ne kaurapussit, petidiini jota en enää ikinä halua, aquarakkulat joista ei ollut mitään apua ja epiduraali joka oli taivaallinen!! niin ja ilokaasu jota vedin silmät soikeena vaikka en aikonu siihen koskea.
Nyt oon alkanu odottamaan innolla synnytystä ja vauvan viereen saamista! Kuopuksen kanssa sairaalassa oli jotenkin ihanaa ja toivon että samanlaista olis tälläkin kertaa.
Tänään iski selkäsäryt mullekin kassalla istuessa ja osa liikkeistä tuntui häijyltä. Maha alka ottamaan liukuhihnalle kun kurkottelen. Saa nähä kauanko siihen mahtuu istumaan. Siivousvimmaa oottelen mutta sisustusvimma on jo ollu syntymästä asti ja tänään työkavereille sanoinkin että mulla on vaarallinen työpaikka kun koko ajan tulee uutta ja ihanaa ja ei malta olla kiertämättä niitä hypistelemässä! Kalliiksi tulee olla töissä!
Jaksamisia kaikille!! :heart:
Lasten kanssa taas pitkä ilta kotona kun mies meni korjaamaan tutun autoa, menee tavan mukaan myöhään. Tenavilla ihme tapelukausi menossa. Ei meinaa sujua leikit yhtään kun koko ajan pitäis olla sama lelu molemmilla ja nyt kun kuopus vihdoin on alkanut aika hyvin puhumaan se kiusaa isosiskoa ihan tahallaan ja väittelee ihan kiusakseen! :kieh: Kun olisivat hetken ees nätisti... Toivottavasti ehtivät kasvattaa "järkeä" ennen elokuuta.
Meillä esikoinen leikattiin 42+ viikolla ison painoarvion takia (4,8kg). Oli syntyessään 4190g. Kuopuksen syntymä kesti kauan... toivon että tällä kertaa päästään nopeampaa maailmaan! Supistukset alkoi kipeästi keskiviikko- torstain välisenä yönä ja perjantaina käytiin mutka sairaalassa mutta laittoivat vielä kotiin. Nukkua en pystynyt kuin pari tuntia ja kipu oli sietämätöntä. Esikoinen oli ollu mummolassa hoidossa pari päivää ja haettiin se sunnuntaina kotiin ja seuraavana yönä vietiin mun siskolle hoitoon kun en enään kestänyt ottaa supistuksia vastaan. Tutkittiin ja kätilö oli jo menossa laittamaan mulle altaaseen vettä (olin toivonu sitä kivunlievitykseksi) mutta sitten ehdottikin petidiiniä että jos saisin sen avulla edes hetken nukuttua ennen varsinaista urakkaa... no suostuin ja sain piikin.
Mentiin perhehuoneeseen miehen kanssa nukkumaan ja sain tunnin pari "nukuttua" ihan "huumeista" unta ja pari kertaa säpsähdin siihen että meinasin huutaa ääneen jotain ihan typerää (kuten "nyt nää kaksi lähtee kesälomalle", näin kätilöistä unta ja elettiin lokakuuta! )
No herättiin aamupalalle joskus 9-10 aikaan ja taas tutkittiin.. Petidiini lopetti supistukset kuin seinään. Niitä sitten lääkäri yritti vauhdittaa alkuun kalvojen irrottelulla ja tutki lapsiveen värin. Sitten vaan prenalle ootteleen ja tulikumaa kaurapussia kehiin... illemmalla pari tuntia ammeessa ja yheksältä viimein saliin ja kalvojen puhkaisu. Mies soitettiin mukaan ja puoli yksi tyttö syntyi. Ponnistus aika 4min. Mutta pitkä oli matka siihen! toivon todella että nyt mentäis lyhyemmän kaavan kautta!! Kivunlievityksenä mulla oli ne kaurapussit, petidiini jota en enää ikinä halua, aquarakkulat joista ei ollut mitään apua ja epiduraali joka oli taivaallinen!! niin ja ilokaasu jota vedin silmät soikeena vaikka en aikonu siihen koskea.
Nyt oon alkanu odottamaan innolla synnytystä ja vauvan viereen saamista! Kuopuksen kanssa sairaalassa oli jotenkin ihanaa ja toivon että samanlaista olis tälläkin kertaa.
Tänään iski selkäsäryt mullekin kassalla istuessa ja osa liikkeistä tuntui häijyltä. Maha alka ottamaan liukuhihnalle kun kurkottelen. Saa nähä kauanko siihen mahtuu istumaan. Siivousvimmaa oottelen mutta sisustusvimma on jo ollu syntymästä asti ja tänään työkavereille sanoinkin että mulla on vaarallinen työpaikka kun koko ajan tulee uutta ja ihanaa ja ei malta olla kiertämättä niitä hypistelemässä! Kalliiksi tulee olla töissä!
Jaksamisia kaikille!! :heart: