<<<ELOMASSUT 2008>>>part.3

Tervetuloa. Sinut on lisätty listaan
http://elokuunmasut.suntuubi.com/?cat=1&preview=1

 

Minä kävin myös tänään ekassa neuvolassa. Mukavasti meni, terkkakin oli ihan ok. Painoa mulla tullut 1kg, eli ei hirveesti kuitenkaan. Hemoglobiini oli 130 ja se on mulle hurjan hyvä, ihan yllätyin itsekin. Liekö sitten syynä se että nyt raskausaikana ainoastaan ruisleipä on maistunut, vaaleet leivät jääny kokonaan syömättä. Sydänääniä kokeiltiin kuunnella, mutta kuten vähän arveltiinkin neuvolatädin kanssa ei niitä vielä erottanut kunnolla. Viime viikolla ultran yhteydessä kuulin pikkuisen sydänäänet, joten siks en mitään stressiä asiasta jaksa ottaa. Kuitenkin aika hyvä tuuri saa olla että 10 viikolla kunnolla kuuluis. Esikonkin sydänäänet kuulin ekan kerran neuvolanvehkeillä vasta joskus rv 15 tai jotain..
Oma vointi on ihan hyvä. Karkkia on alkanut tekemän mieli, pitkästä aikaa. Onneksi pieni määrä makeeta riittää, tulee muuten herkästi äklö olo. Mahanvihlontaa mullakin esiintynyt, varsinkin tota esikkoa nostelessa tai sen kanssa leikkiessä, pitänee muistaa ottaa vähän rauhallisemmin.

Tervetuloa uusille! :flower:

SUPISTUKSEN kuvailisin minäkin niin että maha kovettuu kuin tiiliskiveksi ja alapäässä tuntuu painetta tai lievää kipua. Ihan oikeissa synnytyssupistuksissa mulla ainakin kipu säteili alapään lisäksi myös alavatsaan, alaselkään ja takareisiin. Harjoitussupparit yleensä on vaan noita mahankovettumisia ja merrki siitä että pitäis ottaa vähän rauhallisemmin. Mä olin ekassa raskaudessa hirmu herkkä supistelemaan, masun kosketus tai liian kireä paita sai jo mun masun kivi kovaksi. Saas nähdä kuinka tällä kertaa käy.

Jaahas nyt taidan mennä hetkesi pötkölleen ennen kuin tyttö herää päiväunilta. Mukavaa maanantaita!


:heart: haaveilija ja kyytiläinen 10+0

 

Moikkamoi pitkästä aikaa!

Enpä ole koneella istunut pitkään aikaan, ei ole kiinnostanut enkä oikeasti ole kyllä jaksanutkaan. :/ Nyt jo parempi, virtaa enemmän =)

Meidän pikkunen voi hyvin, viime viikolla oli äitiyspolin puolella np-ultra, ja kaikki oli vallan mainiosti. Pikkunen oli jo 4,3 cm pitkä kaveri =) Niskapussikin oli ok, 1mm.

Tänään tulikin tasan 12vk täyteen tätä odotusta, tuntuu melko helpottavalta joltain osin. Pieni kasvaa, ja oma olokin alkaa helpottamaan. Pahoinvointia on riittänyt, ja mielialat vaihdelleet paljon. Pari päivää viime viikolla vain nukuin ja itkeskelin. Mutta nyt helpottaa, onneksi!
:heart:

oda-sofia & pikkunen, tasan 12

 

Niin ja minäkin hölmö ihan vallan unohdin....Tervetuloa siis mukaan kaikki uudet odottajat!!! =) Kiva juttu että joukkomme taas vahvistuu, vaikka monta ikävä kyllä myös joukosta tippunut

Tuli lisättyä omaan profiiliin ensimmäinen masu kuvakin. Eipä tuo nyt vielä iso onneksi ole, mutta itse sen kyllä on jo huomannut.

 

Moi pitkästä aikaan! :wave:

Meillä oli tänään pojan kanssa yhteisneuvola... mulla siis eka äitiysneuvola ja pojalla 1-vuotis neuvola!!

Kaikki oli ihan hyvin... hemoglobiini oli 130 ja paino oli puonnut kilon siitä, mitä muistelin normiopainokseni. Sydänääniä ei vielä edes yritetty kuunnella. Ainut mikä jäi huolestuttamaan, oli mun verenpaine... eli alapaine oli tosi korkea! :/ Se oli siis 118/87 ja terkkari sano ettei tuo alapaine sais mennä yli 90... pelottavaa... Toivottavasti se laskis normitasolle...

Viimeraskaudessahan mulla nousi sillon loppuvaiheessa verenpaineet niin korkealle, että piti syödä verenpainelääkettä. Mut alussa ne oli ihan hyvät, tosin ku nyt... :/

Mut nyt siivoilemaan... nukuin just päikkärit ni jos vaikka jaksais tehäkkin jotain...

Annilia & Nuppu 11+0

 

Heips!

Olo hieman parempi. Lääkärissä käyty ja voih :heart: siellä niin ihan mussukka heilutteli jalkoja, ja käsiä ja heitti kuperkeikkaa ja syke oli taas niin ihana kuulla. Pituutta pikkuinen oli saanut jo 5,5cm ja oli muutenkin tosi terhakka :heart: !

lääkäri sanoi noista suppareista, että niitä on KOKO raskausajan, toiset tuntevat ne jo näin alussa ja toiset eivät. hyvin yksilöllistä!

mutta työjuttu vielä keskeneräinen... :/

Ajatuksin AE ja säde 11+4

 

Kirjottelen tässä nyt kun odottelen että anoppi saapuu poikaa kaitsemaan ja pääsen lähtemään sinne ultraan. Alkaa vaan olemaan jo kupla otsassa, enkä varmaan viiti enää vessassa käydä ennen ultraa. Siellä pitää siis olla rakon täynnä että ultraus onnistuu. Kai tää tässä menee, pitää vaan varoa töyssyjä kun lähtee ajelemaan

Ikävä kuulla tuollaisesta "syrjinnästä" jota miehen suvun puolelta tulee. Se on varmaan aika yleistä, varsinkin jos mies on ollut naimisissa. En ihmettele yhtään jos uuden tyttöystävän on vaikea päästä suvun suosioon. Ikävää :/
Minut on ihan hyvin otettu vastaan tuolta miehen suvun puolelta, mutta tottakai miehen mammat kauhistelivat kun kuulivat esikoisen tulosta. Kun nuoria ollaan niin eihän me osata vauvaa edes pidellä, näin sanoi toinen mamma :saint: Ikää on nyt siis minulla 22 ja miehellä 24.
Anoppi oli kyllä innoissaan kuullessaan esikoisesta, varmaan appikin (se on sellainen hassu mörökölli ettei siitä tiedä millä päällä se on ). Heille esikoinen oli siis eka lapsenlapsi.
Tämä raskaus sai vähän vaimeamman vastaanoton, iloisen kylläkin. Ihan hyvä vaan, se hirveä häslääminen esikoisen raskausaikana alkoi ottamaan jo pannuun. Joka puolelta tuli mitä kummallisempia "faktoja" vauvan hoitoon liittyen...
Minun suku onkin vauvoja täynnä, minulla on kolme sisarusta ja heillä kaikilla on pian kaksi lasta Serkuksia siis riittää!

Ai kauhea kun jännittää, menen jyrsimään kynsiä Kulu aika, kulu!

 

Niin ja tosiaan, ihana kuulla hyviä uutisia np-ultrista!!! :heart:

 

Heips vaan kaikille. Oih kun teitin masut ne vaan kasvaa. Joillain jo selvä vauvamasu jo viikoilla 10
Oli pakko juuri kurkata paidan alle ja tutkia oma masu, josko se olisi jo kasvanut
Itselläni menossa 9+5. Ja varsinkin syömisen jälkeen masu pömpöttää oikein pyöreästi. Mutta muuten se ei kyllä ole kasvanut.
Tokihan se on yksilöllistä.
Ja nyt sitä odottaa malttamattomasti sitä masun kasvua, ja moni sanookin että kyllä sitä isoa masua saa ihailla ihan kyllästymiseen asti sitten
Ensi maanantaina ensimmäinen ultra :heart:

Jeiks.

Jaksamisia kaikille

 

Moro kaikille!
Noista lääkkeistä: Lääkkeistähän aina varoitellaan, että kaikki TURHAT lääkkeet kannattaa jättää käyttämättä. Monihan tarvitsee jo omien perussairauksiensa hoitoon joitakin lääkkeitä, joita ilman ei voi olla (esim. verenpainelääkitys, migreeni, astma ym). Joskus joutuu valitsemaan sen pienemmän pahan kahden vaihtoehdon väliltä, aina ei voi valita hyvän ja pahan väliltä. Itsekin jouduin viime viikolla hammaslääkäriin, kun hampaan juuri oli tulehtunut. Pakko oli puuduttaa, vaikka raskauden ensi kolmannes vasta menossa. Kipu ja stressi poraamisesta olisi ollut sikiölle haitallisempaa kuin puudutusaine. Eli herkästi kannattaa kääntyä esim. neuvolalääkärin puoleen noissa lääkeasioissa, aika monesti niihin löytyy ratkaisu.

Täälläkin alkaa tuo kestokrapula helpottaa ja päivällä tekee jo pullaakin mieli ja salmiakkia. Ruokakin alkaa maistua jo entiseen malliin. Pitää alkaa siis aktiivisemmn tarkkailemaan mitä suuhunsa laittaa, kiloja tahdon minäkin välttää. BMI:n takia menen sokerirasitukseen, se tehdään vain kerran rv 26-28. Olen siellä ollut ed. raskauksissakin, eikä arvoissa ole ollut mitään huomautettavaa, kaikki arvot olleet 4.1-4.5. Huono olo siellä kyllä tulee, täytyy ottaa hyvät eväät mukaan, jotka voi popsia heti vikan verikokeen jälkeen. Olen ollut ihan pyörtymispisteessä mol. ed. kerroilla. Ja paljon hyviä omia lehtiä mukaan ajankuluksi, aamutv:tä ja edellisvuoden Seuroja ei jaksaa 2h katsella tai lukea

Keskiviikkona olisi eka neuvola, np-ultra vasta 3 viikon kuluttua.Vähän jo jänskättää.

Niin ja galluppiin: yhdessä oltu 12v, naimisissa tänä vuonna 10v. Tahattomasti lapsettomia oltiin 5v, nyt jo kolmatta luomuvauvaa odotellaan. Elämä on ihmeellistä.

 

Niin, melko inhottavaahan se on että kuulee negatiivista palautetta vauvasta.. Eikä tämä miehen sisko minulle itselleni mitään oo sanonu, miehelleni vaan vihjaillu että mitenkä ne sen *piip* opiskelut ja mitä sen porukatki sanoo kun se on vielä niin nuori.jne. Ja muutoin se on sitten minua kohtaan mukava ym.. Ärsyttävää tuollainen seläntakana puhuminen. :/

 

tatjana ja haaveilija, kiitos vastauksesta! nytte tiijän, jos tuollaista tulee vastaan, että mistä on kyse

tervetuloa uusille ja hyvää vointia ihan kaikille!

 

:wave: kaikille!
en oo ehtiny kirjottelemaan vielä ollenkaan tähän listaan (paitsi ilmotin itteni). meiän 1-vuotias on ollut sairaana ja kaikkee kiirettä riittää.. ensimmäinen neuvola ois viikon päästä ja jännittää kovasti löytyykö masusta elämää.. toivottavasti! :heart:
kuinka moni on kertonut jo vauvauutisesta kavereille ja sukulaisille?
me ei olla kerrottu vielä kenellekkään B)
täälä olo tällanen:
-hirveetä päänsärkyä muutamana päivänä
-palelee iltaisin älyttömästi!
-kuvottaa... aamusta iltaan! onneks ei oo tarvinu oksentaa!
-väsyttää |O
tässä sitte yrittää poikaa hoitaa ku on tällanen olo ja mies pitkiä päiviä töissä. :| mutta eiköhän se tästä..
masu ei oo kasvanu vielä (onneks! ) nimittäin on jonkunverran omasta takaa tossa vyötäröllä, mitä en saanu pois edellisen raskauden jälkeen.. omaa laiskuutta tieten. :ashamed:

tervetuloa uudet ja :hug: tippuneille!

ja unohtunu kertoa että synnäri ois kpks (jos se nyt noin lyhennetään)

 

Eli tänään käytiin ultrassa ja sielä se pampula mennä veuhto :heart: Satuttiin parhaimpien jumppahetkien todistajiksi. 2 kättä ja 2 jalkaa, ja sormiakin näki :heart: Ultran mukaan tänään olis tuo 12+2 mutta pidetään se siinä 12+1:ssä. Ja kun istuin hiljaa paikallani, niin ihan kun olisin tuntenut pienen hennon potkun tuossa alavatsassa :saint:
Isäntä oli varma että pippeli siellä oli, mutta täti sano että kivekset laskeutuu vasta kk:den päästä. Ei voi vielä sanoa..
Tuli semmonen olo että hei meille tulee vauva! Nyt kun ekan kerran tyypin näki =)
Mulla ei ole suppareita onneksi ollut, eikä ole kyllä tervetulleita vielä pitkkän aikaan. Pojasta oikeestaa ekat supistukset alko kun lähettiin synnyttämään. Siksipä mullakin oli olo että jos en tunnistakaan niitä supistuksia Mutta juu kyllä ne sitten tunnisti :snotty:

fosfori ja pampula 12+1

 

LinttaIita Ihana kuulla kuinka että jollain muullakin nuin lähekkäin; tai vielä 'pahemmmin'
Miten olet oikein jaksanut? ja ihan fysiikka pysynyt perässä?
Minulla ainakin sellanen olo että tästä kolmannesta tulossa paljon rankempi kun muista... nuo kaksi ensimmäistä nyt oli niin super helppoja että ehkä tämä kolmas on sitten 'normaali' raskaus

Ei sitä voi olla nauttimatta joka tapauksessa...


Ja syömisistä olen myös niitä tyhmiä jotka syö (kohtuudella) sitä mitä mieli tekee... (lukuunottamatta että ollaan kasvissyöjäperhe)


Muuten... ollut hieman parempi olo, jaksoin eilen valvoa jopa melkeen yhteentoista (enkä sitten saanut nukuttua kunnolla kun unelmoin josko ostettaisiin oma talo... ooh... unelmia unelmia...)
Ja sitten tekisi mieli sisustaa meidän talo ihan uudestaan ja maalata seiniä ja kaikkea...

 

Koko illan on nipistellyt/supistellut alavatsaa...ainoastaan makuulla olo on rauhoittanut tilannetta, muttei kokonaan. Tosi inhottavaa. Toivottavasti tämä ei ole merkki keskenemenosta.....

:/

 

pellervo. Mä olen ammattiodottaja niin ku eräs kätilö sano :saint: (tiiä sit mitä tarkotti)Kaikki raskaudet on menny ihan hyvin ilman mitään isompia ongelmia. Muuten, vaan että selkä alkaa ottaan pakkia. Nyt olenki jumpannu ja venytelly tosi ahkerasti ja tänäänkin kävin kuntonyrkkeilyssä.
Pakko sannoo että kyllä välillä on ollut tosi rankkaakin.Varsinki silloinku odotin kolmosta. Ja rakennettiin. Kaks vanhinta oli vielä ihan pieniä ja sairasti korvia kokoajan. Onneks äitini tajus tulla apuun etten aivan loppuun palanu. Mutta ku saa ja uskaltaa apua pyytää niin hyvä on.
Olin nelosta odottaessa lähes loppuun asti töissäkin ja nytkin mietin että lähdenkö vaikko en...?!
Synnytykset on menny kaikki tosi hyvin. Ja kolmonen ja nelonen synty suht nopeesti,että tämä seuraava voi olla vielä nopeempi. Nyt meinas neuvolassa että pitäis käydä varulta sokerirasituksessa ku on itselle jääny vähän painoa ja kolme ollu yli 4kg syntyissään. Ja jännä että mä aina vaan enempi ja enempi pelkään sitä synnytystä. Ja sitä kipua.

Tänään kävin ekasa neuvolassa ja kaikki ok.

 

Ultrassa käytiin ja kaikki ok! Tiitti ensin nukkui, mutta sitten kun hänet hereille saatiin niin alkoi hirveä samba ja rumba :heart: Muistan kun esikoista samaisessa ultrassa heräteltiin ikuisuuksia että saadaan np mitattua, sittenkin hän vaan muutaman kerran nytkähti ja nukahti uudestaan
Tiitti on 5,6cm pitkä päästä peppuun, muutaman päivän siis "vanhempi" mitä piti oleman. Laskettu aika voi nyt toistaiseksi pysyä samana, katotaan mitä ne neuvolasta sanoo että muutetaanko sitä parin päivän takia. Tuolla ultrassa ei ainakaan mitään sanottu.
Niskapoimua oli 0,9mm eli ihan normaali sekin. Kyllä oli helpotus!

Hyvien uutisten kunniaksi mies vei minut syömään heti ultran jälkeen, masu on vieläkin täynnä

Hyviä vointeja!

Lilli ja Tiitti 11+5

 

Olipas tullu juttua paljon sit edellisen kerran jälkeen, ei oikein tiiä mistä sitä alottas... Ehkä tuosta sokerirasitus testistä, en tiiä ite viel joudunko, mut kaveri kerto et se oli joutunu sen takia kun edellisten vauvojen syntymäpainoissa oli kilon verran eroa ja meidän kuopus painoi syntyessään huikeat 4140g, kun taas sitä edellinen painoi 2980g, et katotaan mitä se terkkari sanoo ku eka neuvola on ens viikolla...

sit tuohon galluppiin: me ollaan miehen kans liikuttu yksissä 8 ja puol vuotta ja naimisissa ollaan oltu 6 vuotta. Minä 30 ja mies 29.

Minä olen kans tuon ruokailun suhteen aika lepsu, syön mitä tahdon, ehkä en graavia kalaa oikein mielellään kun en muutenkaan siitä pidä, eli aika rennosti olen suhtautunut noihin "syömismääräyksiin" Mut kaippa siihe vaikuttaa se kun raskaudet ovat sujuneet ongelmitta ja olemme saaneet terveitä lapsia :heart:

Petipuuhat kiinnostaa todella paljon, eli luultavasti meille on tulossa poika... niin on käynyt ennenkin, eli silloin kun odottelin tyttöä, niin ei oikeastaa koko raskausaikana montaa kertaa jaksanu touhuilla, poikien kohdalla on ollut aina päinvastoin. Sukupuolta ultrassa en ole aikasemmin kyselly, mut tämän lapsosen kohdalla ajattelin olla jo niin malttamaton et kysyn, mut saas nähä... mukavaa se on jättää jotain arvailujen varaan...

Paljon oli mieles asiaa ku luin juttujanne, mut enhän niitä enää muista, tälläinen hatarapää kuin olem

nyt nukkumaan!

 

Kiva lukea neuvola- ja ultrakuulumisia. Mulla np-ultra vasta viimeinen päivä. En millään jaksaisi odottaa sinne asti.

Ihanaa ,kun on taas paksusti lunta maassa. Olimmekin koko perheen voimalla tekemässä tallilla lumitöitä. Tyttö nautti pulkan kyydistä. Olotila alkaa olla kylla sangen normaali. Päiväunet piti kyllä tänää ottaa, mutta sitten taas jaksaa.

Aika tiukkoja tutkimus tuloksia tuosta kahvista. Mulla onneksi kahvi tökkii niin ,että en tänäänkään ole juonnut kuin pikku kupin. Normaali kahvi annokseni ennen raskautta oli 8-12 kuppia. Nyt voisi kyllä kokonaan jättää pois. Muutenkin kyllä mietin mitä suuhuni laitan. Jotenkin sitä on vielä tarkempi ,kun esikoisen odotus ei ollut ihan ongelmaton.

Imeskelen tässä vielä Rennien ,kun nähästys on alkanut vaivata. Sitten nukkumaan. Öitä kaikille.
-Poni 9+5

 

Vein pojan hoitoon ja ukon töihin ja tulin viettämään kotiin vähän laatuaikaa ennen sitä sokerirasitusta joka on 9.10 :saint: Laatuaikaa juu...kun ei eilisen iltakasin jälkeen oo saanu mitän syödä :kieh: Mutta olo ei ihmekyllä ole hullumpi Muutama viikko sitten olisin varmaan viettänyt aamun kontillani pöntölä. :snotty:
Eilen illalla mahaa tutkiessani löysin POIKAKARVAN!
Siis mulla oli pojan raskaudesta tossa navan alla sellanen tumma pitkä karva..Ja mun kaverilla oli samanmoinen ja poijjaathan sieltä tuli :heart:
Onko muilla alkanut maha "nukkaantumaan" tai onko noita epämääräsiä karvoja ilmestynyt?

f ja pampula 12+2

 

Huomenta! niin paljon uutta tekstiä tullu, etten muista enää mitä piti kommentoida! Kiva kuulla hyvistä ultra uutisista. Itellä olis huomenna neuvola lääkäri, ja toivottavasti ne :heart: äänet nyt jo kuuluisivat, vaikka on jo nähnyt vaavin pari kertaa ultrassa, mutta silti ois varmaan kauheeta jos ne ei jostain syystä kuuluis..

sitähän miun piti kommentoida, kun lueskelee toisten noita niskaturvotus ultra juttuja, niin miten on eri kunnissa eritavalla kaikki systeemit.. esim. ultran ajan kohta meillä pitää olla 11 rv täynnä mutta ei yhtään yli. ja virtsarakko pitää olla tyhjä, verikoe piti ottaa ehdottomasti samana päivänä, ja kaikkia tälläsiä juttuja.. miten voidaan saada jotain riskilukuja jos nuo "tutkimukset" tehdään eritavalla?? Vai oonko käsittäny jotain väärin..? ja sitten tuo sikiön koko miulla oli rv 11+1 ja 32mm eli viikot tippuivat 10+2 :een ja sitten viikon päästä 11+2 koko oli 47mm ja sitten se vastas rv11+4 mutta enää ei muutettu viikkoja.. LKueskelin vaan että jollain oli paljon isompi kokosia noilla samoilla viikoilla, että ei vissiin joka paikassa sitten aleta heti muuttamaan noita viikkoja ja laskettuja aikoja..

eihän noilla jutuilla loppupeleistä ole mitään väliä, kunhan vaan syntyy terveenä ja suht ajallaan, mutta jännä lueskella miten eritavoin toimitaan eri paikoissa!!

nyt näyttäs olevan pahaolo poissa, ja tilalle on tullut hurja nälkä, voisin syödä koko ajan, edelleenkin pitää tarkoin miettiä mitä tekee mieli, mutta koko ajan tekee jotain mieli.. ja painoahan miullakin on ihan ´tarpeeksi, eli ei tartteis hirveesti tulla lisää..nyt jo 5-6kg..

mutta nyt tätynee siirtyä työntekoon!!

äiti lpr rv 12 !!!!

 

sain eilen kelalta kirjeen joka kertoi että kouluni on suoraansanoen pissinyt mua silmään. opiskelen linjalla josta valmistuu sekä kosmetologeja että parturi-kampaajia, mutta itse olen pelkästään parturi-kampaajaopiskelija. kun jätin toisen puolen pois, ilmoitin kelalle ja ne tarkisti opintotuen määrän ja päätös oli että pysyy samana. mutta nytpä sitten viimeviikolla oli koululta tullut kelalle tieto että eipä vaiskaan, ei riitä opintoviikot. nyt sitten ei ens kuun alussa ole tulossa mitään rahaa ja kun miehenikin on opiskelija niin meinaa vähän olla tiukat paikat. olen tässä kohta puolin kelaan lähössä selvittelemään asiaa. se ongelma tässä on nyt se että kun en oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. olen muutenkin miettinyt kun meillä on nyt asiakaspalvelua aika paljon ja keväällä näytöt ja olen sellainen ihminen että stressaan helposti niin että olisin keskeyttänyt muutenkin vähän aikaisemmin. kun asiakaspalvelussa värien haju tekee tosi pahaa ja nyt jo on selkä jo parin tunnin päästä ihan poikki. pitäisi vielä rinnalla tehdä työharjoitteluakin tässä keväällä ja meillä se ei tarkoita sitä että sitten ei ole normaalisti koulua vaan ensin päiväksi työharjotteluun ja sitten vielä illaksi kouluun. olin jo viime viikolla 3 h asiakkaan jälkeen niin poikki että itku tuli.. en nyt vaan sitten tiedä että miten jos keskeytän niin miten tulisimme taloudellisesti toimeen. onko kellään mitään tietoa? kouluni rinnastetaan 2. asteen koulutukseen, ei siis korkeakouluun. kai se pitää mennä kelan jälkeen koululla käymään ja kysymään opintosihteeriltä että mikä se kuvio on jos raskauden vuoksi keskeyttää opinnot. olen kuullut monia parturi-kampaajia jotka on töissä ihan normaalin mammaloman alkuun saakka mutta en itse kyllä voi kuvitellakkaan sellaista kun nyt jo on niin vaikeaa...

niin ja äkkiä vielä galluppiin että olemme molemmat -85 syntyisiä ja tutustuttiin amerikkailaisen ystäväni kautta. seurusteltiin 06/05-12/05 netin välityksellä kunnes mieheni tuli suomeen mua tapaamaan (ei siis aikaisemmin oltu fyysisesti tavattu), 01/06 eli samalla reissulla mentiin kihloihin ja 12/06 naimisiin. häitten jälkeen mies jäi suomeen ja nyt sitten esikoista odotellaan. että erittäin nopeaa sitä ollaan täälläkin toimittu

salamanteri + steve 10+6

 

Reipastuin eilen siinä määrin, että soitin sinne neuvolaan. Täti tahtoi minut sinne samantien vaikka neuvolaohjelman mukaan oikea aika olisi vasta parin viikon päästä. Johtuneeko sitten siitä, että edustan jo hiukan varttuneempaa väestön osaa, ja neuvolan täti muisti minut myös elokuisesta keskenmenosta. Joten huomenissa sitten ekaan neuvolaan. Tämähän alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että olisin raskaana

Säihke + möykky 9+6

 

http://elokuunmasut.suntuubi.com/?cat=1&preview=1