~Elokuun pikkuiset elokuussa. ~ Tämä on MEIDÄN kuumme!!~

Mistä näitä vauvoja oikein tulee?? :D Mieletön tahti!

Sydämelliset onnittelut taas kaikille vauvan saaneille!!

Mä täällä vaan kirjoittelen vastauksia ja kysymyksiä kaikkeen muuhun, mutta unohdin kertoa omat kuulumiset.. Eli siis olin sairaalan kirjoilla perjantai-illasta maanantai iltapäivään. Aloittivat verenpainelääkkeen ja ottivat toksemiakokeita. Kaikki kokeet oli koko ajan puhtaita (kerran proteiinit yhdellä plussalla), langanpätkiä kyllä näkyi muutamana päivänä silmissä ja päätä särki koko ajan. Kohdunsuu on niin epäkypsä ettei mitään käynnistystä voi kokeilla, eikä siihen sitten lopulta ollut mitään tarvettakaan, kun paineet saatiin lääkkeellä kuntoon ja toksemiaoireita ei pahemmin ole. Lisäksi perjantaina saatu lapsen painoarvio 4,2kg (kaksiviikkoa aiemmin 3,1kg), tipahti maanantaina samalle keskikäyrälle missä on mennyt koko ajan eli oli nyt 3,9kg (rv39+0).

Kotiin siis pääsin kokonaan maanantaina iltapäivällä. Loppuviikosta ylimääräinen neuvola ja tiistaina rv40+1 äitipolille. Tänään tuli epikriisi sairaalajaksosta ja lääkäri oli sanellut, että jos ensi viikon tiistainakin kohdunsuu on epäkypsä, niin "mietittävä sitten ylipäätään edellytyksiä alatiesynnytykseen" eli ei tässä ole sektiota vieläkään poissuljettu. Kun mä en siis kypsy kuin yläpäästä, niin ei ne saa sitä katetria sisään!!! :headwall:

Paikat on ihan umpijumissa, takana ja kaulaakin vielä 2,5cm. Kai tää lapsi täältä kasvaa jouluun mennessä ulos kuin puu maasta, kun pituutta alkaa olla yli 65cm... ;)

Toisaalta, mulla on niin hyvä olo nyt kun paineet on viime viikkoisten 166/106 tason sijaan luokkaa 138/85. Kummasti ne korkeat paineet vaan tekee olon levottomaksi, ärtyisäksi ja jotenkin tukalaksi. Sitä ei vaan heti huomaa, kun niihin on tottunut. Vaan eipä täällä kotona mitään kauheasti lepäillä, niinkuin jokainen 2-3vuotiaan äiti tietää. Paineet alkaa olla taas enempi siellä 145/90 tasolla kun kotona on, vaikka en siis ole nurmikkoa leikannut tai muuten rehkinyt.

Oli se vaan helpotus päästä sairaalasta kotiin. Jotenkin se siellä makaaminen, kun tuntee olonsa hyväksi, ei tunnu kivalta. Ja se jatkuva odottaminen, että "katsotaan huomenna mikä on tilanne.."

Sen verran voi varmaan toisen asioista kirjoittaa, että taustaileva pinokaveri Whisper, jolla oli sama laskettu päivä kuin mulla, niin olikin ilokseni viereisessä sairaalasängyssä yhden yön ja kävi sitten kertomassa, että oli kotiuduttuaan päässyt uusiksi sairaalaan, kun vauva oli tupsahtanut maailmaan pikatoimituksella. :heart:

Raitis ja alati möyrivä Salarakas 39+2
 
Viimeksi muokattu:
Kiitosta vaan. Täällä vielä yhdessä kasassa osastolla ja laitoin miehenkin välillä kotiin. Mua eivät enää päästä kun se lapsivesi tosiaan meni. Suppareita piirtyy kyllä käyrälle ja tuntuukin, mutta nyt haetaan vauhtia ja jos muuten ei ala tapahtumaan, aletaan aamulla ilmeimeisesti käynnistelemään..on tää odottavan aika pitkä...:|
 
Onnea kaikille vauvan saaneille! :flower:

Luna taisi kysellä et joutuuko sokeriäitien vauvat kaikki tippaan... mulla oli ruokavaliohoitoinen gdm ja vauva kun syntyi niin häneltä mitattiin verensokeria aina ennen kun aloitti syömisen. Eka vrk mittaus aina ennen ruokaa, sit 1.5vrk iässä ja viimenen 2 vrk iässä. Arvon piti olla yli 2.7, jos olisi ollut sen alle olisi ensin annettu lisämaitoa jos sokeri ei olis sillä noussut niin luultavasti sit sokeritippaan. Mutta meillä oli vauvalla kaikki arvot tosi hyviä eli koko ajan oli vierihoidossa ihan normaalisti ilman lisämaitoja ja tippoja.

Meillä kävi tänään neuvolantäti punnitsemassa pientä. Kotiinlähtöpaino oli 3050g ja nyt 9 vrk iässä oli painoa jo 3250g eli hyvin näkyy tissimaidolla kasvavan =) Ja mulla itsellä on lähtenyt nyt 10kg pois, vielä on vähän turvotusta jaloissa mut ne kun lähtee pois niin varmaan vielä muutama kilo putoaa, eikä tosin haittaa vaikka alkais nämä muutkin ylimääräiset pudota :D
 
...heipä hei tosiaan taustalta...lukemassa käyny miltei päivittäin,mutta kirjottaminen on aina jääny si kuitenki :ashamed:

Oma raskaus eteni viikoille 36+3 ilman mitään ongelmia,mutta tuon päivän päätteeksi suihkuun mentyäni aloin vuotaa täysin kirkasta verta ja sitä tuli paljon...hetken päästä tuli jo pieniä hyytymiä ja pelko perseessä sitä oli sit lähdettävä svo:lle...Siinä käyrällä maatessa se sydänäänen kuuleminen sai hieman mieltä rauhottuun...Lääkärin tehdessä tutkimuksen tuli ison kanamunan kokoinen hyytymä,mutta veren tulolle ei löytynyt mitään syytä vaikka tutki kuinka tarkkaan.Vettä oli normisti,istukka toimi täydellisesti ja virtaukset ok,sydänääni käyrä hyvä...laittoi kuitenkin osastolle seuraavaan päivään seurantaan,mutta verta ei enää tuon hyytymän tulon jälkeen tullutkaan yhtään...kotiin sain siis lähteä,mutta rauhallisesti käski pari päivää ottaa...no,mullehan jäi siitä kuitenki sellane puolipaniikki ja vauvaa piti koko ajan kuulostella...onneksi oli vilkas kaveri,ettei koskaa tarvinnu liikkeitä kauaa odotella,jos epäluulo valtas mielen...Sama kuitenkin toistui rv:lla 38+5,päivällä verta tuli taas niin paljon että svo:llehan sitä piti mennä ja kaikki kuitenki taas kunnossa,syytä ei löydetty...Laittoi kuitenki taas osasto seurantaan yhdeksi yöksi ja tosiaan pääsin Raitiksen vierustoveriksi,uskomattoman hyvä säkä kävi siis =)
Maanantaina (rv.39 tasan) sitten käytyäni vessassa ja juotavaa hakemassa klo.7:42 meni vedet osittain ja samaan aikaan tuli supistus.Seuraava supistus tuli heti 2minsan päästä ja tiesin,että olis lähdettävä...sairaala onnex lähellä :) Soitin matkalla että oon tulossa ja pääsin suoraa synnytyssaliin,jossa oltiin 8:04...Vaihdoin sairaalan vaatteet,menin käyrälle ja kätilö kattoi tilanteen,7senttiä auki...20minsaa myöhemmin,2minutin ponnistuksella poika oli ulkona...tuossakin kätilö ohjeisti ponnistamaan,pysäyttämään ja ponnistamaan,jotta selviäisin pienemmillä vaurioilla ettei tulis niin rytinällä...ja selvisinkin ilman mitään...kokonais kestoksi tuli: vaihe I 40min,vaihe II 2min ja vaihe III 11min=53minuttia kokonaisuudessaan...

Synnytys siis helppo ja nopea,toiveissa oli polikliininen synnytys,mutta se toive kuitenkin murskaantui,kun poika alkoi täristä hoitovaiheessa ja sokereiden mittaus paljasti matalan arvon... :( Poika sai lisämaitoa 20milliä ja arvot nousi niin hyviksi,että ei joutunut sokeritippaan,mutta osastolle vierihoito seurantaan jouduttiin,sokerit käytäis mittaamassa noin 4tunnin välein niin kauan,että 3 hyvää arvoa on peräjälkeen saanut...jos olis menny matalalle,olis joutunut tippaan...vältimme kuitenki onneksi sen!Saimme heti ne 3hyvää arvoa ja kotiuduttiin sitte heti 1vrk iässä eilen ja tänään kävi vielä hoitaja kotona...kaikki hyvin =)

Rivi ois kutakuinki sitte tälläne
1.8.2o11 Whisper (39+0) poika 3590g 51,5


Hirmuisen paljon onnea kaikille jo oman pikkuisensa saaneille ja paljosti&isosti tsemppiä kaikille kärvistelijöille,kypsyneille ja "muuten vaan" odottajille :flower:

...oma odotus tosiaan olis saanu jatkuakin,ei ollu kiire masusta päästä eroon,kun kaiketi tämä oli meidän osaltamme viimeinen odotus...haikea fiilis sen suhteen...oon aina tykänny olla raskaana (tän viimesen raskauden verenvuoto huolia lukuunottamatta) ja nyt ku tietää ettei sitä olotilaa enää tuu,on hieman ristiriitanen olo...mutta kyllä pikkuherra on niin syätävän sulonen,että anteex saakoon,että meni jo syntymään :D Pääasia,että malttoi odottaa elokuulle,mikä oli toiveissani,ku iteki tosiaan elokuun lapsonen :LOL:

Whisper ja Jäppinen 2vrk
 
Oikein paljon onnea kaikille synnyttäneille, teitä on jo monta!!! :heart:

Täällä alkanut nyt sitten oikein itkumaratonit... Vatsaa kipristää ja oikein mikään ei auta, d-vitamiinia sisältävät relatipat taitaa vaan pahentaa asiaa. Cuplatontakin menee.
Kurjaa, että teillä on itkuista. :( Oletko kokeillut pitää pari päivää taukoa d-vitamiineissa, helpottaisiko itkut? Muutenkin tipat kannattaa antaa aamusta, joten jos aiheuttaa mahanpuruja niin tulisivat päiväsaikaan jolloin äidillä olisi ehkä enemmän voimia kuin iltasella/yöllä.

Hei!
Te jotka ootte kantoliinaillu! Mikä sidonta/liina sopis parhaiten tommosen vastasyntyneen kantamiseen? Neuvoja kaivattais!
Olen kantanut meidän vauvoja pitkällä trikooliinalla oikeastaan ainoastaan kietaisuristikakkosessa. Kumpikaan ei viihtynyt kehto-asennossa, joten kannoin heitä n. pariviikkoisesta eteenpäin pystyssä, sammakkoasennossa kasvot minuun päin (miten nyt on näin hankala selittää..). Nuoremmalla minulla oli käytössä myös maya wrap pounch(?) kantopussi, joka oli tosi nopea ja helppo, mutta muistaakseni vauva oli jo isompi kun aloin sitä käyttää. Periaatteessa tuossa kantopussissakin voi kantaa kehtoasennossa, mutta minun pussi on vähän liian pieni eikä sinne rintojen lisäksi mitään vauvaa mahtunut, paitsi pystyasennossa. Isompana liina jäi ja tilalle tuli Patapum, ehdoton esim. lentomatkoilla, kun rattaat piti jättää ruumaan jo hyvissä ajoin. Muutenkin tosi kätevä, mutta sillähän ei ihan pientä vauvaa kanneta. Tuosat sainkin sitten hyvän syyn ostaa Manducan, varsinkin kun täällä vinkattiin siitä edullisesta tarjouksesta. ;) Saa nähdä mitä tulee tällä kertaa eniten käytettyä, trikooliinaa, kantopussia vai kantoreppua. :D

( . ) Täällä myös eräs, jonka yläpää on varmaan paljon kypsempi kuin alapää. Toisaalta tämä on hiukan haikeaakin, koska tämä on tod.näk. meidän viimeinen vauva ja sitämyöten viimeinen raskaus. No kuitenkin, mielelläni lähtisin jo synnärille vauvaa hakemaan. :p
 
Paljon onnea kaikille vauvan saaneille! :flower: Paljon syntyy vauvoja. :)

Uskomatonta, että on jo elokuu. Aika on menny ihan hurjan nopeesti. Itsellä kyllä saatta hyvinkin mennä syyskuulle, ku vasta viimenen päivä tätä kuuta on la. Toivoisin kyllä, että syntyis vaikka paria viikkoa aikasemmin. Olossa ei sinänsä ole mitään valittamista, ainoastaan iltasin en meinaa saada unta. Se on kumma, että päivällä saan ihan hetkessä unta, jos käyn nukkumaan.

Tinja 36+0
 
Kiva lukea vauvauutisia:popcorn: Ai miten niin mulla ei oikein elämää tällä hetkellä... Oma olo ihan hyvä,paitsi että vatsa "tipahtanut" vieläkin alemmas,painaa kävellessä jne.Mutta mitään sen kummempia merkkejä tulevasta synnytyksestä ei ole. Vaikka tutut jaksavat aina mainita, että "sähän voit synnyttää vaikka heti!" No joo, tuskin tapahtuu ihan salamana elokuvatyyliin;)
 
Ihanaa, ku vauvoja tulee koko ajan lisää! Onnea siis taas vauvan saaneille! :heart:

Tänne ei mitään sen kummempia, tänään on olo ollut aivan liian hyvä. Ei koske mihinkään, kävely onnistuu hyvin ja vauva liikkuu hyvin. Eilisen illan koski lupaavasti alamahaan ja alaselkään, mut se hävisi yön aikana. Kipuja odotellessa.

Biliga ja poikanen 40+2
 
Onnea vauvan saaneille ! ihanaa kun meitä alkaa olemaan jo jonkun verran! :flower:

Taaskaan en hirveästi kerkeä kommentoimaan ( on tää elämä vaan paljon kiireellisempää kahden lapsen kanssa ;) )

Synnytyskertomusta ajattelin kirjoitella:

Eli tosiaan lauantai aamuna klo. 8 alkoi tulla lapsivettä, alushousut olivat ihan märät. Kävin wc:ssä ja kuivat päälle, jotka kastui uudestaan. En ehtinyt kolmansia laittaa jalkaan kun tunsin että jotain lämmintä valuu pitkin reisiä lattialla.
Syötin esikoisella aamupalan ja vietiin hänet mun vanhempien luokse, josta suunnattiin synnärille näytille, koko ajan lorahteli vettä ja synnärin lattialle lorahti sit vähä enempi. Olin 3cm auki.
Lähdettiin vielä kotia koska ei supistellut, mutta saatiin ohjeeksi että klo. 22:00 takas synnärille ellei sitä ennen tapahdu.
Klo. 18 tunsin ensimmäisen supistuksen, jotka tulivatkin heti 5min välein.
Klo. 19 oltiin sairaalalla ja otettiin sydän- ja supistus käyrää. Supistukset tuli 2-5miin välein.
Klo. 19:30 saliin, edelleen 3cm auki. Yhtäkkiä supistuksiin tuli tuplasti potkua ja mulla alkoi puutua jalat aina supistuksen tullessa.
Klo. 20:15 Olin 6cm auki ja sain kohdunkaula puudutteen, joka auttoi kokonaan oikealla puolelle, mutta vasemmalla puolella tunsin vähän supistuksia.
Klo. 21:20 Sanoin miehelle että soitetaas kelloa jos sitä puudutetta sais vähä lisää kun kamala paineen tunne alhaalla ja supistuksetkin tuntui aika kipeältä taas.
Klo. 21:35 Kätilö tais tutkia ja sanoa että eipäs tänne enää mitää puudutuksia saa, täydet 10cm auki.
Klo. 21:54 syntyi kaunis pieni naisen alku, 2725g ja 47cm !

Koko synnytyksen kesto 3h54min ja ponnistusvaihe 10min.

Ponnistusvaiheessa myös mun jalat meinas puutua jatkuvasti jostain syystä.

Täytyy sanoa että olin nyt kipeämpi mitä ekasta, mutta ei mitään traumoja jäänyt!

majj & tyttö 4vrk :heart:
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Santtu81
Heips pitkästä aikaa!

Onnea ihan ensin kaikille jo vauvan saaneille, ihanaa että tähän pinoon ei niitä ihan pieniä keskosia tullut ollenkaan.

Mulla sama juttu kun monella muulla että päivittäin käyn lukemassa juttuja mut kirjottaminen on ollut vähissä. Ihanaa on ollut lukea kaikkien synnytystarinoita.

Mullahan oli sillon 24+ viikoilla uhkana ennenaikanen synnytys ja sillon täältä keski-suomesta jouduin kuopioon lepäilemään varmuuden vuoksi kun siellä parempi hoito keskosille. Koko tilannehan meni sit sairaalareissulla ja kotona lepäilyllä ohi ja muutaman kerran kävin vielä äitipolilla kontrolleissa. Nyt menossa siis 40+1 eikä tietoakaan synnytyksestä ole vielä ollut. Että itsepäinen tapaus tuntuu mahassa olevan, kun kaikin keinoin haluttiin mahassa pitää aikasemmin niin nyt sit haluaa mahdollisimman pitkään pitää piinassa meitä. Olo on ollut aika tuskanen varsinkin helteillä. Sf mitta huitelee 38cm eli maha on iso ja mulla kuitenkin pituutta vaan 157cm joten se alkaa jo painaa aika lailla. Toivon et lähtö tulis pian, kovasti jo esikoinenkin odottelee pikkuveljen syntymää ja mies isyysvapaalle jäämistä. Meillä on mukava tilanne kun miehellä on kesäloma vasta syyskuussa niin on yhteensä kotona melkein 2 kuukautta, ylimääräinen käsipari tulee varmasti tarpeeseen.

Mua jänskättää hiukan et lähteekö tää synnytys käyntiin samalla tavalla eli supistuksilla kun ensimmäinen ja se jännittää myös et joudutaanko taas turvautumaan imukuppiin niinku esikoisen kans. Hän painoi kuitenkin vaan 3320g ja nyt terkkari arveli et 3,5-3,7kg on tällä hetkellä vauvan paino. Alkaa pelottaa et jos ei pian synny niin mahtuuko tulemaan ollenkaan alakautta. Imukuppi oli aika inhottava kokemus ja mulle kun ei tehty välilihan leikkausta niin jonkun verran repesin ja tikkejä ommeltiin tunnin verran.

Olivia ja "Kalle" rv 40+1
 
Pikaisesti synnäriltä tarkempia mittatietoja etusivua ajatellen. Palailen paremmin linjoille, jahka päästään kotiin. Ipadilla on niin hidasta kirjoittaa. Tsempit kaikille tarvitsijoille!

Eli oma rivini kutakuinkin näin:
2.8.2011 Koralli73 (38+6) tyttö 2150g 45cm
 
Terveisiä synnäriltä! Tuli äkkilähtö, tässä kännyn kautta pikaiset: tänään 15:58 Kunto-Oskari pärähti tähän maailmaan, viikkoja 37+5. Paino 3150 g ja pituus 50. Täällä ollaan rakkauspakkaus kainalossa ja ihmetellään. :) Laitan lisää jahka pääsen tietsikalle. Ihanaa,nyt se on ohi.... =)

Soulmama ja Kunto-Oskari 8 h
 
Täällähän tulee vauvoja ovista ja ikkunoista! :heart: :D
Onnea paljon!!!!!!!!!



Oma pää on ihan laho.
:stick: Mä oikeesti järkytyin, kun tänään olin menossa kaupoille. No, vein eka roskapussin ja katoin samalla postit. Sieltä oli tullu turhia mainoksia, niin päätin heittää saman tien keräyslaatikkoon. Ei muuta kun autoon ja lähin ajamaan ja kattelin, et olin sit jättäny avaimet (sis. mm. kotiavaimen) roikkumaan meiän postilaatikkoon! (Se on sellanen avaimilla avattava versio) :O Ihan kiva, ku niis laatikoissa kuiteski lukee meiän nimi ja osoitekin (Asutaan siis rivarissa.).. Kiva, jos en ois huomannu niitä, nii ois kuka tahansa voinu napata ne! :headwall:


u & Liipukka 38+0 poks!! :heart:
 
Vitsi mä kirjoitin just pitkät pätkät ja ajattelin että kopioinpa tekstin niin heittipä sivu mut ulos. :(

No oikein paljon onnea vauvoista Pygmille, Whisperille ja Soulmamalle! :heart:

Pilvilinnallakin on jo varmaan vauva vierellä! :heart:

Ulleli me asutaan kanssa rivitalossa ja yks päivä mies ihmetteli että miksi mun avaimet roikkuu varaston ovessa ja ovi on auki. Olin vissiin käynyt hakemassa jotain ja pää on kyllä niin laho etten yhtään ihmettele että olen ne siihen unohtanut. :D

Oma vuoro taitaa olla myös vihdoinkin edessä synnytyksen osalta. Hiljakseen suppailee, vatsa tyhjenee ja veristä limatulppaa alkoi tulemaan. En malttanut enää nukkua kun esikoinen tuli viereen. Mä nautin tästä hiljaisuudesta. Neuvola on edessä kahdeksalta ja jos tää ei paljoa etene niin menen vielä käymään. Kuuleehan ainakin sydänääneet kun esikoisella ne laski niin rajusti synnytyksessä. Painokin olisi kiva ottaa vielä siellä. Se ei taida olla enää pahemmin noussut eli joku 9kg mulle tuli tällä kertaa kokonaisuudessaan.

Oireita ennen synnytyksen alkamista mulla ei juuri ollut. Eilen aamulla alavatsa oli tosi kipeä mutta mitään supistuksia mulla ei ole ollut. Illalla oli vähän sellainen olo että nyt voisi alkaa supistelemaan mutta yöllä aina kun heräsin niin ajattelin että ei vieläkään. Vatsa mulla toimi eilen tosi hyvin ja ajattelin että nyt joko alkaa synnytys tai sitten mun syömä luumusose auttaa. Oon yrittänyt pitää vatsan hyvin toiminnassa ja siksi oon syönyt vauvan luumusosetta joka päivä puoli purkkia. Ei mun vatsa kuitenkaan mitenkään löysällä oo ollut ennen kuin nyt. Valkkaria mulla on tullut koko ajan paljon, sellaista limatulpan tapaista jo varmaan viikosta 15 joten tiesin silloin ettei se ole sitä. Tosi sitkeetä ja venyvää. Yleensä sitä on tullut vessassa käydessä. Nyt parina päivänä on sitten tullut paljon enemmän eikä sekään ole mitenkään vetistä ollut vaan sitkeetä ennemmin. Ihanat kuvaukset.. :D Mutta ei tosiaan mitään suuria merkkejä ole ollut ilmassa.

Miestä en viitsi vielä herättää, eihän tässä taas tideä kuinka pitkä päivä tulee niin antaa toiden nukkua. Eniten jännittää kuinka pitkään joudun olemaan sairaalassa ja esikosesta erossa. :|

Tsemppiä kaikille! :)

Päksäkkä 40+6:heart:
 
Paljon onnea kaikille vauvan saaneille!

Täällä meni lapsivesi klo 2 yöllä. Sen jälkeen en ole nukkunut :p Millähän tänkin päivän jaksaa. Sairaalalle täytyisi mennä klo 9 tarkastukseen, sen jälkeen pääsen kai takaisin kotiin kun ei edelleenkään supista. Mutta eiköhän meille joko tänään tai huomenna tule vauva =)

Siobhan ja Plutte 40+1
 

Yhteistyössä