...heipä hei tosiaan taustalta...lukemassa käyny miltei päivittäin,mutta kirjottaminen on aina jääny si kuitenki :ashamed:
Oma raskaus eteni viikoille 36+3 ilman mitään ongelmia,mutta tuon päivän päätteeksi suihkuun mentyäni aloin vuotaa täysin kirkasta verta ja sitä tuli paljon...hetken päästä tuli jo pieniä hyytymiä ja pelko perseessä sitä oli sit lähdettävä svo:lle...Siinä käyrällä maatessa se sydänäänen kuuleminen sai hieman mieltä rauhottuun...Lääkärin tehdessä tutkimuksen tuli ison kanamunan kokoinen hyytymä,mutta veren tulolle ei löytynyt mitään syytä vaikka tutki kuinka tarkkaan.Vettä oli normisti,istukka toimi täydellisesti ja virtaukset ok,sydänääni käyrä hyvä...laittoi kuitenkin osastolle seuraavaan päivään seurantaan,mutta verta ei enää tuon hyytymän tulon jälkeen tullutkaan yhtään...kotiin sain siis lähteä,mutta rauhallisesti käski pari päivää ottaa...no,mullehan jäi siitä kuitenki sellane puolipaniikki ja vauvaa piti koko ajan kuulostella...onneksi oli vilkas kaveri,ettei koskaa tarvinnu liikkeitä kauaa odotella,jos epäluulo valtas mielen...Sama kuitenkin toistui rv:lla 38+5,päivällä verta tuli taas niin paljon että svo:llehan sitä piti mennä ja kaikki kuitenki taas kunnossa,syytä ei löydetty...Laittoi kuitenki taas osasto seurantaan yhdeksi yöksi ja tosiaan pääsin
Raitiksen vierustoveriksi,uskomattoman hyvä säkä kävi siis =)
Maanantaina (rv.39 tasan) sitten käytyäni vessassa ja juotavaa hakemassa klo.7:42 meni vedet osittain ja samaan aikaan tuli supistus.Seuraava supistus tuli heti 2minsan päästä ja tiesin,että olis lähdettävä...sairaala onnex lähellä
Soitin matkalla että oon tulossa ja pääsin suoraa synnytyssaliin,jossa oltiin 8:04...Vaihdoin sairaalan vaatteet,menin käyrälle ja kätilö kattoi tilanteen,7senttiä auki...20minsaa myöhemmin,2minutin ponnistuksella poika oli ulkona...tuossakin kätilö ohjeisti ponnistamaan,pysäyttämään ja ponnistamaan,jotta selviäisin pienemmillä vaurioilla ettei tulis niin rytinällä...ja selvisinkin ilman mitään...kokonais kestoksi tuli: vaihe I 40min,vaihe II 2min ja vaihe III 11min=53minuttia kokonaisuudessaan...
Synnytys siis helppo ja nopea,toiveissa oli polikliininen synnytys,mutta se toive kuitenkin murskaantui,kun poika alkoi täristä hoitovaiheessa ja sokereiden mittaus paljasti matalan arvon...
Poika sai lisämaitoa 20milliä ja arvot nousi niin hyviksi,että ei joutunut sokeritippaan,mutta osastolle vierihoito seurantaan jouduttiin,sokerit käytäis mittaamassa noin 4tunnin välein niin kauan,että 3 hyvää arvoa on peräjälkeen saanut...jos olis menny matalalle,olis joutunut tippaan...vältimme kuitenki onneksi sen!Saimme heti ne 3hyvää arvoa ja kotiuduttiin sitte heti 1vrk iässä eilen ja tänään kävi vielä hoitaja kotona...kaikki hyvin =)
Rivi ois kutakuinki sitte tälläne
1.8.2o11 Whisper (39+0) poika 3590g 51,5
Hirmuisen paljon onnea kaikille jo oman pikkuisensa saaneille ja paljosti&isosti tsemppiä kaikille kärvistelijöille,kypsyneille ja "muuten vaan" odottajille :flower:
...oma odotus tosiaan olis saanu jatkuakin,ei ollu kiire masusta päästä eroon,kun kaiketi tämä oli meidän osaltamme viimeinen odotus...haikea fiilis sen suhteen...oon aina tykänny olla raskaana (tän viimesen raskauden verenvuoto huolia lukuunottamatta) ja nyt ku tietää ettei sitä olotilaa enää tuu,on hieman ristiriitanen olo...mutta kyllä pikkuherra on niin syätävän sulonen,että anteex saakoon,että meni jo syntymään
Pääasia,että malttoi odottaa elokuulle,mikä oli toiveissani,ku iteki tosiaan elokuun lapsonen
Whisper ja Jäppinen 2vrk