~**Elokuun mussukat MAALISKUUSSA**~

Piti vielä myydenille ja Elzulle tulla voimahalaukset lähettelemään. :hug: Miten teillä on tähän tilanteeseen päädytty? Ei tietenkään ole pakko vastata.

 

no lyhyesti miten tähän on päädytty: mun mies ei ole katkassu napanuoraansa vieläkään, ei pysty muuttaan 7 km päähän vanhemmistaan, kun mitä sitten jos tulee riitä niin millä hän pääsee porukoittensa luokse...
siis, tämä on ihan totta, hän menee aina vanhempiensa luo, kun tulee pienikin vastoinkäyminen, he siis asuvat nyt 600 metrin päässä, ja tämä isompi asunto, minne minä ainakin muutan sijeitsee siis liian kaukana mammastaan...

myyden 16+1

 

Tasan viikon takainen maha Eli 16+2

 

Ihana ilma ulkona !

Käytiin kavereiden kanssa thaimaalaisessa syömässä hetki sitten, ja oli kyllä niin hyvää, tehnyt mieli jo joulusta saakka ja nyt vasta pääsin!

Soittelin tänään niitä labratuloksia kun olen ollut kipeä, ja niiden mukaan mulla ei sit ollutkaan koko virtsatie tulehdusta, mutta pikaviljelyn mukaan oli ?! Tavallaan kai syönyt turhaan ab-kuuria, ärsyttävää.. Vieläkin olen kyllä aika tukossa ja hengittäminen on raskasta..

Perhekuviot - Mies ja tyttö minun lisäkseni täällä asustaa.

Mulla on ollut eilen ja tänään myös aivan järkyttäviä liitoskipuja!! Ei kai niitä nyt vielä voi tulla, en halua! :headwall:

Ja eilen illalla kun menin nukkumaan, tais tua pikkunen heittää kuperkeikkaa masussa kun tunsin masun päältäkin liikkeet muutamaan kertaan !

Majj 17+1

 

soittelin äitipolille ja neuvolaan noista kipeistä supistuksista..huomen aamulla vien neuvolaan pissan ja otetaan joku näyte ettei ole emätintulehdusta..toivon todella että olis "vain" jotain tulehdusta ja menis ohi lääkkeillä, eikä tarvis loppuaikaa ottaa kovin rennosti...ei sovi mun luonteelle nimittäin!

Meillä on perhe,jossa vanhin on adoption myötä yhteinen, nuorempi ihan biologisesti yhteinen ja nyt tulossa siis kolmas yhteinen. Tsemppiä yksin odottaville,kyl voisin arvella että helpompaa s eon kuin että holhota aikuista miestäkin vielä siinä sivussa...


Mammy&piipero 16+6

 

Moro pitkästä aikaa!
Pikaviesti tänne. Oon ollu aika masiksessa, ku sain orgasmin jälkeen aivan jumalattoman supistuksen kohtuun ja lievät, pienemmät supparit on jatkunut siitä asti harvakseltaan. Miten teillä muilla nuo seksihommat? Oletteko jatkaneet, supisteleeko? Onneksi on kotidoppler ja liikkeet tuntuu, niin ei ole ihan kokonaan tarvinnut mennä paniikkiin.

Tervetuloa uusille ja kiitos kuvia lisänneille. Tosi söpöjä massukuvia!

ON: Pakko hehkuttaa, meidän perheelle (eli mulle, miehelle ja tulevalle vauvalle + kahdelle koiralle) on löytynyt uusi koti. :heart: Ollaan asuttu nyt pari kk vuokralla ku myytiin vanha talo ja nyt sitten löydettiin uusi. Tehtiin heti tarjous ja se hyväksyttiin. Kaupat tehtäneen parin viikon sisään. Ihanaa!

Terkuin, Mandalay + Nokka rv 17+6 (aika taas hidastuu...)

 

Mandalay Onnea uudesta kodista! Ihanaa aikaa, kun ajatukset pyörii vain huonekaluissa ja niiden sijoittelussa .

Perhekuvio on meillä melko perinteinen: Mies, mä ja kaks muksua. Kohta kolme :heart:.

Seksi on jopa parempaa raskausaikana ( ja tämä ei tarkoita, et olis muulloin huonoa ), mutta joka kerta sen jälkeen tulee muutamia tippoja verta....mikä tietysti latistanut määrällisesti touhuja. Vaikka kuulemma ei pitäisi olla vaarallista.

Vaunuissa meillä kävi tuuri: sukulainen lahjoitti varsin toimivan ja hienon menopelin. Eli tuplarattaiden metästys ohi. Hmm kukakohan lahjoittaisi isomman auton

Tervetuloa uudet !!

Nyt pitää mennä taas...Tosikko käryää ...askalle, yök.

Kirsikka ja masu 18+2

 

Onnea pygmi hyvistä kuulumisista ja poika-lupauksesta

minttumaaria ihana maha :heart:

Päksäkälle tsemit huomiseen ultraan

mammy mä just kävin tänään antamassa näytteen kun terkka epäili vähän emätintulehdusta. Opiskelija sen otti ja tais olla eka kerta kun otti Vähän oli hakusessa, mutta hyvin se meni

Mandalay onnea kodista Meilläkin muutto edessä tässä ennen kesää kun vaan löytyis kiva asunto....mies on vaan niin kamalan vaativainen.

Perheeseen kuuluu minä, mies ja tytsy. Aika perinteinen kuvio. Tosin mies on ollu aikasemmin naimisissa ja on mua huomattavasti vanhempi. Mut ei lapsia ekasta avioliitosta.

Seksiä ei ole. Onkohan ollu peräti 2 kertaa tässä 20 viikon sisällä. Tällä hetkellä en kyllä uskaltaiskaan harrastaa kun on tuo alapää niin kummallinen. Siis en voi mennä kyykkyyn kun tuntuu että vauva tulee ulos. No, huomenna tulee labratulokset.

Kirsikka vitsit, kukas mullekin lahjottais tuplarattaat Kamalaa tää metsästys nimittäin...

Vielä hyvää naistenpäivää naiset!

hemari 19+4

 

Hip!

Tervetuloa Summersun!

:hug: Voimahali Myyden, Zalea ja Birdye + kaikille muillekin kummallisessa suhteessa tai suhteettomuudessa eläville (ja muillekin mammoille toki!). Onhan täällä uusperheellisiäkin Kävin kurkkimassa Birdyen blogia. Mä mietin myös aborttia, mutten olisi siihen pystynyt. Tai siis, olisin pystynytkin ehkä tekemään sen järkisyillä, mutta jos en olisikaan ikinä saanut haluamaani toista lasta niin... ahdistaa ajatuskin. Lapsi siis pidetään. Mä oon sen kanssa yksin, tai sitten meidän uusperhekuvio etenee. Tiedä nyt kuinka tässä käy, missä ja millä kokoonpanolla mä syksyllä elelen. Mut kai tää tästä selkenee... ehkä... toivoa sopii... Argh, mä hajoon tähän epäselvyyteen mihin mun elämä on menossa.

Perhekuviosta uusille tiedoksi että masuasukki on ylläri, joka sai alkunsa heti suhteen ensimetreillä. Meillä molemmilla on n. eskari-ikäinen lapsi ennestään.

Mulla on ainakin tunteet pinnassa 24/7. Ei tarvita mitään erityistä syytä niin kyyneleet valuu. Ja ne valuu ihan tän mun sekavan tilanteenkin takia, työstressi, uusperhemietinnät, lapsen ongelmat päiväkodissa, jne jne jne. Liikaa ajateltavaa yhdelle ihmiselle :'(

Vähän tuntuu masussa jotain kummaa. En tiedä onko tuo liikkeitä vai supistuksia vai mahan möyrinää, mutta tuolla vasemmalla puolella enemmän tuntuu jotain. Ekalla kierroksella liikkeet tuntuivat vasta puolessa välissä raskautta, vai menikö ylikin. Silloinkin istukka oli edessä, sen takia olenkin epäluuloinen voiko nämä olla jo liikkeitä kun nytkin istukka on pehmentämässä tuntemuksia. Hih, hauskaa jos ne alkavat nyt jo tuntumaan

Liikunta on mulla jäänyt täysin. Olin lokakuussa pari viikkoa kuumeessa ja keuhkoputkentulehdus vaivasi toden teolla. Toka antibioottikuuri vei kuumeen, mutta yskä jäi. Lääkäri antoi ehdottoman urheilukiellon, ja sille tielle olen näköjään jämähtänyt... Mun piti olla rantakunnossa kesällä, mutta niin vaan vanheni tanssikortti ja jumppakorttikin siinä "sairastellessa" (ei ollut siis lääkärintodistusta kun olin kuitenkin työkykyinen). Ja kaiken kukkuraksi luonto päätti toisin, musta tuleekin rannalle ajautunut VALAS Pitäis ottaa ohjelmaan edes kävelylenkki pari kertaa viikossa, kun päivät (ja illatkin) tulee istuttua tietokoneella. Nyt on ihanan valosaa illallakin. Huh, onneks meillä ei ole vaakaa

Rattaista. Taidan päätyä tälläkin kertaa Gessleinin rattaisiin, ne kun mahtuvat Clion (heh, mä ja mun perheauto) takaluukkuun renkaineen päivineen ja ovat kevyet työntää ja kääntää. Teutonia on toinen vaihtoehto. Pitäis käydä vähän mittailemassa. Emmaljungat sun muut on niin raskaita mun makuun. Ehkä Saksasta tilaan, tai sitten ostan käytetyt jos löytyy kivat. En haluaisi kokomustia enkä mitään ankean harmaata, vaan vaikka puna-musta-valkoiset, vihreät, tms raikas väri.

Siirryin minäkin äitiyshousuihin. Ihme että viime raskauden mammahousut sopivat vielä...

Exän kanssa (joka otti raskaasti vauvauutisen) juteltiin yksi ilta puhelimessa kolme tuntia ja se puhdisti ilmaa. Me ollaan hyvissä väleissä oltu muuten, mutta uutinen oli tullut täytenä yllätyksenä (ylläri, niin mullekin).

Sammeli 15+4

 

hemari miten se näyte otetaan? meidän terkka ei oo kurkkinu kertaakaan mun sisuksiin,vaik mul on jo toinen odotus tässä neuvolassa

 

Hmm.... Mulla on tänään omituinen olo... Osittain johtuu siitä, että eilen suppasi ja pahasti ja tänään on vaan paikat jumissa ja sitten siitä, että musta tuntuu, että mä olen jotenkin antisosiaalinen ihminen, kun taidan suututtaa porukkaa... ELI: ANTEEKSI jos olen täälläkin onnistunut olemaan liian suora, tyly, jyrkkä jne.......

 

Heippa!

[BPerhekuvioista[/B] oli puhetta, meillä perheeseen kuuluu mun lisäksi mies ja meidän kolme poikaa Yhdessä ollaan oltu kohta 9 vuotta

Liikunta Mitä se on? :O Päivittäin kyllä ulkoillaan lasten kanssa tuossa omalla pihamaalla, mut siinäpä se mun liikunta melkein onkin, ei vaan viitsi mitään tehdä. Hyvä tekosyy laittaa kaikki raskauden piikkiin.

Seksiä on entiseen malliin n 2 kertaa viikossa, joskus saattaa aiheuttaa muutaman pienen just havaittavissa olevan supistuksen. Miestä kiinnostas enempi ku mua. Mä meenkin usein jo ennen sitä " nukkumaan" ja leikin jo nukkuvaa

Eilen oli neuvola, kaikki kunnossa, paino edelleen laskenut kilon. Nyt ollaan yhteensä -5kg lähtöpainosta =) Mä kun olin ihan varma, että lisää on tullut kaikki mitä on lähtenyt. Syke löytyi heti ja oli n 145.
Kesällä kyllä varmasti tulee painoa ihan riittävästi kun on helteet ja ihana turvotus joka mulla kuuluu yleensä loppuraskauteen... Hb:tä ei viitsinyt ottaa kun oli noussut edellisellä kerralla.
Seuraava neuvola kuukauden päästä ja sit siitä joku viikko niin on lääkäri/neuvola.

 

Kiitos hemari ja muut kannustuksesta kun huolehdin liikkeiden katoamisesta. Kävin varuilta neuvolassa kuuntelemassa sykkeet ja sieltä ne löytyi ja liikettä oli kanssa. Eli kaikki hyvin. Mandalay, onnea uuteen kotiin. Itse tässä teen hakemusta ens syksyks uuteen työpaikkaan . Hyvä on hakea ku heti pitää anoa virkavapaus jos saa paikan. Mutta yrittänyttä ei laiteta. Olis niin ihana aloittaa äitiysloman jälkeen uusi duuni ja uudessa kaupungissa, lähempänä mummoja...

Hyvää naistenpäivää kaikille täältäkin!
schnappy 16+4

 

Moikka pitkästä aikaa. Hirveesti ei oo tullu kirjoteltua,kun ei mitään ihmeempää ole ollut. Tää teksti tulee sisältämään ainakin verta ja kyyneleitä,joten jos et halua lukea valitusta ja negatiivisia uutisia. On ollu niin helvetilliset 2viikkoa ja tän päivänen neuvola oli piste iin päälle.

elikkä pari viikkoa sitten oltiin menossa anoppilaan viikonloppua viettämään,perjantaina sain kuitenkin puhelun et appiukko joutunut sairaalaan. Verenvuoto aivoissa,ei tiedetty selviääkö vai ei. Mennessä sairaalaan tuli sitten puhelu ettei mitään ole tehtävissä. Käytiin jättämässä hyvästit sairaalassa,vanhempi pojista oli mukana. Oli käsittämättönän kamalaa katsoa sitä tuskaa ja appi oli mullekkin tosi tärkeä ja rakas,aivan mahtava ihminen. Koitin pitää itseni jotenkin kasassa pojan vuoksi. Mutta siinä vaiheessa ei kertakaikkiaan voinut hillitä itseään kun poika suukotti ukin poskea ja sanoi:"hei,hei ukki ja kauniita unia". Seuraavana yönä tuli sitten puhelu,että hänen aivotoimintansa on lakannut..
Viime viikolla sitten tuli vähän lisää työstressiä, siitä en viiti hirveesti kertoa vaitiolovelvollisuuden vuoksi,mutta sellasta oli että meinasin jo ottaa loparit. Ja nyt työmotivaatio täysin nollassa ja lasken vaan päiviä millon alkas kesäloma..

Oon ollu muutenkin ihan superväsyny,henkisesti. siihen oon lisäks koittanu tukea miestä ja siirtänyt omat tuntemukset syrjään. Viime viikkoina alkanut taas alavatsa ja kylkikivut,jotka viime raskaudessa johtuivat munuaisista. Yksin olen asiaa miettinyt, surrut appiukkoa ja musta on tuntunut että mun pitää olla nyt se vahvempi.vaikka tekis vaan mieli itkeä... lisäksi olen tosi huonolla tuulella koko ajan,mutta koitan esittää että kaikki on hyvin,ihan vain siksi ettei miehelle tulisi enenpää stressiä. Typerää,tiedän mutta oon aina ollu sellanen luonne että viimeseen asti huolehdin muista ja omasta voinnista vasta sitten..

tänään sitten oli neuvola ja se sitten meniki ihan itkuks. Itku alko kun menin sisälle ja terkka kysy:" Miten sä oot voinu?" Oli kyllä näkemisen arvonen ilme,kun purskahdin ihan kunnon parkuun. Kerrankin sain ja mun piti miettiä omia tunteita ilman että miettisin muita. Selvitin sitten itkuni seasta koko jutun ja siinä vierähtikin 1,5h. helpotti vähän oloa kun sai rauhassa puhua ja purkautua.

kerkesin sitten tulla kotiin asti,kun puhelin soi ja terkka soitti. pissanäytteessä oli ollu verta. Huomenna sitten meno verikokeisiin ja pissanäytettä viemään,näyttää sille et "munuaisvamma" tulee tässäkin raskaudessa. En ois ennää sitä jaksanu,vaan eikait se auta.. märisen koko ajan ja huomenna pitäs työt alottaa viikon loman jälkeen..:/

Saas nähä joutuuko sitä päänsä takia jäämään saikulle,vaikka muuten vointi onkin hyvä. Ärsyttää tuntea itsensä näin tarpeettomaksi ja heikoksi.:'(

Anteeksi vielä omanapaisuus. koitan keskittyä nyt teidän teksteihin.
Tuulis ja rusina 16+5

 

Voi tuuulis :hug: osanotot.

mammy tonne alapäähän ronkki pumpulipuikolla Kerran se opiskelija tuikkas vähän liian syvälle ja pyysi anteeksi kun vähän tuntu ikävälle mut eipä se sen kummempi näytteenotto ollu.

terkka olikin tänään soittanu mulle mut en huomannu ja oli pistäny vastaajaan viestiä et pitäis soittaa takas... toivottavasti ei nyt ollu mitään hälyttävää niissä näytteissä...

 

Elzu ja myyden voimia teillekkin hirmusesti kyllä myö yksinkin pärjätään lapsi antaa hurjasti voimia kaikkeen

( Elzu onko sullakin la 2.8 kun mullakin poksu tänään 19 täyteen )

Sammeli järkisyistä sitä itekkin olis ehkä pystyny ja painostuksen myötä mut itellä tuli
tunteet liian vahvana peliin (onneksi) tää on antanu hirmusesti voimia kaikista vastoinkäymisistä huolimatta.
ja voimia sinullekkin odotukseen itelle myös tuttua tuo et tunteet koko ajan pinnassa :/
toivottavasti perhetilanne selkiytyy

Tuuulis osanottoni ja toivottavasti lähtee parempaan suuntaan :/ eikä ainakaan tule lisää stressiä ja huolia
että kerkiät nauttia raskaudestakin.

vauvan liikkeet on tuntunu jo vähän yli viikon ja koko ajan tuntuu paremmin ja paremmin ja varsinkin iltasin ihan hirvee myllerrys käynnissä mahassa en malta odottaa rakenneultraa et pääsee taas näkemään oon myös miettiny 4D ultraan menoa mut on niin pirun kallis...

Ihanaa naisten päivää kaikille!

Birdye 19+0

 

miuski: laitoin sulle fb:ssä viestiä, et tosiaankaan ainakaan minua ole suututtanu tai muutakaan, päin vastoin, susta on ollu apua tähän myllerrykseen, samoin birdielle kiitoksia, jatkan salkkarien jälkeen taas..

 

Tuuulikselle hirmuisesti voimia. :hug: Purat tänne vaan pahaaoloa niin ei tarvitse perheelle kaikkea kaataa. Sitä varten me mun mielestä täällä ollaan.

myyden no ymmärrän kyllä hyvin miksi mietit sellaista ratkaisua. Vielä kerran voimia! :hug:

Birdye ihanaa että olet osannut tehdä rohkean ratkaisun muiden painostuksesta huolimatta. Ihailtavaa! :heart:

Mä en edes osaa kuvitella että mun mies olisi riippuvainen omasta perheestään. Isäänsä ei ole nähnyt vuosiin ja mä olen se joka pitää hänen äitiinsä yhteyttä ja nään häntä, kun mies on usein vielä töissä kun anoppi käy. Ja meillä on aina ollut tosi hyvät välit vaikka jotkut kommentit joskus ärsyttävätkin. Mutta niinhän se taitaa olla aina. Anoppi on uuden miehensä kanssa muuttamassa ensi syksynä itä-suomeen joten sitten nähdään vielä vähemmän.

hemari kiitti!

Päksäkkä 19+4:heart:

 

Hei mitenkäs ne lantionpohjanlihasten jumppaukset? treenaatteko te niitä oikeasti ja minkä verran? Mitä hyötyä siitä on tai lähinnä onko siitä mulle tai vauvalle haittaa jos en niitä treenaile? Se kun tuntuu mun mielestä jotenkin iljettävältä, ei siis satu tai mitään mutta 2 kertaa kun on niitä lihaksia jännittänyt niin pitää lopettaa kun tekee häijyy : / .

Entäpäs napakoru Onko kellään aiemmin synnyttäneellä kokemuksia? Mä kun niin kovasti haluisin ton säilyttää että miten mun pitäis toimia? Onko vaaraa että napa jotenkin repeää tai jotain sellasta?? Kun varhaisultrassa kätilö sanoi että siitä kannattaa luopua kun siitä saattaa tulla ruman näkönen raskauden edetessä. Plääh...

Suosittelen lämpimästi lantionpohjalihasten treenaamista! Vauvaan niillä ei käsittääkseni ole vaikutusta, mutta virtsanpidättelyssä ja tietenkin seksissä ne on tarpeen. Itse ymmärsin lantionpohjalihasten merkityksen vasta ekan synnytyksen jälkeen, mutta siitä lähtien olenkin tehnyt niitä tyyliin kassajonossa ja aina muistaessani. En tiedä onko niihin kummempia ohjeita, mutta pilateksessa neuvottiin puristamaan alapäätä niin kuin olisi molemmat hädät yhtä aikaa eikä pääse tarpeille. Toimii.

Ja napakorusta, Otin ekaa odottaessa korun pois heti alussa, mutta laitoin sen takaisin heti synnytyksen jälkeen. Tokaa odottaessa koru oli pidempään paikalla, mutta otin sen myös silloin pois. Koru oli poissa melkein 4 vuotta, ennen kuin kokeilin laittaa sen takaisin ja helposti kävi; mun napareikä ei mene varmasti ikinä umpeen. Nytkin nappasin korun jo pois, vaikken tiedä olisiko tuosta nyt haittaa jos pitäisikään. Neuvolalääkäri varoitti komplikaatioista, mutten usko, että liki 20v vanha lävistys enää edes tulehtuisi.

Tuulikselle voimia täältäkin! Mielestäni tänne saa ja kannattaa tuulettaa juuri niin paljon, kun tuntuu tarpeelliselta. Ja sulla tuntuu kyllä olevan monta ikävää asiaa meneillään, jättäydy ihmeessä saikulle jos tuntuu, ettet jaksa työssä. :heart:

Voimia myös kaikille yksin odottaville! Elämä välillä heittelee eikä etene suunnitellusti, mutta sehän siitä tekeekin elämää.

Tänne ei muuta kuin älytöntä väsymystä. Työmotivaatio on kadonnut täysin ja pesänrakennus on iskemässä, töihin menemisen sijaan menisin mieluummin vaikka Ikeaan.

 

Birdye, joo mulla kanssa la 2.8. Missä päin asustat? Ollaanko kenties samalla suunnalla?

Omasta tilanteesta en jaksa nyt selittää sen enempää, sanotaan että vanhat ongelmat palasivat ja niiden yli ei päästä.. tämä oli paras ratkaisu, vaikkei se helpoin. Mutta kyllä tämä tästä taas, suunta on ylösäpäin..

 

Tuulikselle kovasti voimia raskaassa tilanteessa. :hug: Me jaksetaan kyllä "kuunnella", että anna tulla vaan kun siltä tuntuu.

Täällä kans odotellaan koko ajan puhelua, että joko Mumman (isäni äiti) sydän on antanut periksi. Ollut eilisaamusta asti tajuttomana eikä reagoi mihinkään. Sai toissa viikolla pahan sappitulehduksen ja nyt on tulehdusarvot noussu uusiksi kolmeensataan.
Paappa (äitini isä) sen sijaan voi vähän paremmin vaikka tälläkin viikolla tilanne oli ollut kriittinen. Morfiinia menee koko ajan. Hänellä ei siis ole mitään syöpää vaan ihan "saattohoitovaiheen" kipuihin saa Morkkua. Että hautajaisia odotellessa.. Yksissä ollaankin jo tänä vuonna oltu.

Myyden.. En tiedä, että itkeä vai nauraa.. Aikuinen mies eikä voi muuttaa muutaman kilometrin päähän äidistään!! Uskomaton. Mulle tuli heti mieleen, että kumpi teistä naisista on hänelle se ykkönen? Ootteko puhunu lapsen kasvatuksesta, että pysyttekö te samalla linjalla vai onko sulla parin vuoden päästä vastassa mies ja anoppi yhdessä?
Mulla ei kestäisi hermo anopin kans, jos mies olis yhtäänkään sen kanssa samalla puolella. Nyt uhmaikäisen äitinä sitä kaipaa edes sen henkisen tuen vaikka miehellä ei aikaa olisikaan.

Mä kirjoitin päivällä pitkät pätkät keittiöpsykologiaa parisuhteesta, mutta lähetysvaiheessa se katosi bittiavaruuteen. Meillä on ihan ydinperhekuvio eli naimisissa ja yksi lapsi, nyt toista odotetaan. Joskus vaan tuntuu kuin ois yksinhuoltaja, kun mies tekee niin paljon töitä. Tänään lähtenyt 9.15, käynyt kotona 30min vaatteidenvaihdolla, kun me ei oltu kotona ja tulee varmaan Aamulehden kanssa samaan aikaan.. Ja lähtee taas aamulla viim. 9.30. Hän tekee työtään oikeastaan Lontoon kellon mukaan, niin aamuisin saa mennä hieman myöhempään, mut sit illat venyy.
Toisaalta, työnteko on se mikä mahdollistaa sen, että lasta ei tarvi laittaa päivähoitoon. Meillä mies on ihan viimeiseen asti kotihoidonkannattaja ja arvostaa kotonaoloani paljon.

Seksi.. Hmm.. Mitäs se taas olikaan? Ai niin, siihen tarvitaan joku toinenkin osapuoli, joka ois joskus paikalla ja jaksais silloin muutakin kuin nukkua..

Me oltiin tänään neidin kanssa kylpylässä ja ai että, mun tekis mieli hypätä lentokoneeseen ja lähteä jonnekin lämpimään!!
Neiti pyysi eilen ekaa kertaa jotain lelua kaupasta.. Ja tänään sitten haettiin Nalle Puh-duploja. Voi kun toinen on onnellinen! :heart:

Jos muuten joku haluaa, niin mua saa pyytää fb-kaveriksi.

Raitis

 

Tuuliksella paljon voimia suruun! :hug:

Läheisen menettäminen on pahinta mitä voi tässä maalimassa tapahtua ja varsinkin jos lähtö tapahtuu täysin yllättäen, kuten ymmärsin tässä tapauksessa käyneen. Hienoa, että olet miehesi tukena, oman mieheni tuki oli korvaamaton silloin kun oma isäni nukkui yllättäen pois. Ja on tietenkin vieläkin, tapahtuneesta kun niin vähän vasta aikaa.

Mutta muista tuulis antaa myös itsellesi lupa surra, koska myös sinulla on siihen oikeus!! Ymmärrän kyllä hyvin, että haluat pysyä vahvana miehesi rinnalla mutta älä patoa omia tunteitasi, uskon, että miehesikään ei tätä halua! Itselläni meni viikkoja, ehkä jopa kuukausia ennen kuin ymmärsin kysyä mieheltäni, miltä hänestä tuntuu ja kuinka hän jaksaa. Ja puhukaa, puhukaa ja puhukaa miehesi kanssa appiukosta, tapahtuneesta ja sen herättämistä tunteista! Puhumisesta on ollut ainakin minulle ja miehelleni iso apu. Ja uskon, että miehellesi on tällä hetkellä tärkeintä, että olet läsnä ja lähellä! Läheisen kuolema kun on aina vaikea ymmärtää ja tunteiden myrsky minkä se saa aikaan... Huh. Ja niitä oikeita sanoja kun ei siinä tilanteessa ole Tärkeintä on oikeasti vain olla läsnä ja tukena. :heart:

Ja nyt vielä sanon, että en missään nimessä ole minkään sortin psykologi/terapeutti tms. ja kaikki mitä edellä kirjoitin perustuu siihen mitä itse koin isäni menetettyäni! Tietenkään samat "asiat" eivät päde kaikkiin jne. Oli vain pakko yrittää jokunen lohdutuksen sana muotoilla kun niin lähimuistissa vielä se, kuinka kipeää menettäminen tekee. :'( Mutta paljon tsemppejä ja halauksia koko teidän perheelle :heart:

Piianappula + Pikku Myy 17+5

 

napakorusta itselläni on 2napakorua navan ylä ja ala osassa
ja niihin kannattaa hommata bioplastia oleva vähän yli pitkä koru niin
ei pitäisi haitata + muoviset pallot niin ei haittane ultra laitteita eikä mitään
elimistö ei myöskän hylji bioplastia niin kuin muovia mutta on kuitenkin joustava
ja hyvä vaihtoehto lävistys materiaalina samalla synnytyksen aikana voi pitää
lävistyksensä paikoillaan jos ne ovat bioplastia ainakin näin minulle ovat kätilöt sanoneet.

Elzu olen jyväskylästä

 

Tuulis tsemppiä kovasti sinne! Läheisen menettäminen on aina tosi raskasta, saatika sitten jos on itse raskaana! Hyvä että olet kuitenkin päässyt terkkarille avautumaan. Miun ystävän veli kuoli ystäväni raskausaikana, ja muistan kuinka vaikeaa se oli hänelle. Itse olin aivan kauhuissani, saako hän keskenmenon kaiken sen keskellä, mutta onneksi terve lapsi syntyi puoli vuotta kaiken sen jälkeen

Sammeli kun luin tuosta siun tilanteesta, nää omat ristiriitaiset tunteet alko tuntua aika mitättömiltä.. Voimia siullekin kovasti! Itse oon aina ajatellut, et asioilla on tapana järjestyä.

Onko muilla tullut selkäkipuja? Miulla on häntäluu kipeenä, vaikken oo sitä mihinkään kolauttanu. Oltiin viikko lomalla ja käytiin miehen kans päivittäin lenkillä, pikkuhiljaa alko alaselkä kipeytymään ja nyt tosiaan häntäluu tuntuu siltä kun ois sen johonki iskeny, istuminenki hankalaa.. Ja käyn siis lenkillä säännöllisen epäsäännöllisesti, eli välillä on kausia etten liiku ollenkaan, ja välillä sit päivittäin parikin kertaa lenkkeilen eikä aiemmin ole selkä tuolla tavalla kipeytyny! : /

Ootteko muut jo miten paljon hommannut vauvalle tavaraa? Mie en ole vielä hommannut mitään, on meillä kyllä pinnasänky varastossa vanhemman jäljiltä. Ystävältä oisin ilmeisesti saamassa lainaan hoitopöydän ja autokaukalon.

 

Arvo itsellesi uusi synnyinpaikka - HS.fi - Kuukausiliite

OMA TULOS: Intia, Andra Pradesh. Syntymäpaikkasi on: West Godavari district

Mitäs muut saa?