Huomenta!
Myyden: Tsempppiä. Oon ihan satavarma, että helpompaa se yksin on ku hankalan kaverin kanssa. Ei tuo varmaan hirveesti lohduta, mutta kyllä sä selviät!
Omasta ukosta paljastui eilen sellainen puoli, että hän ei kaiketi pysty harrastamaan seksiä lainkaan nyt kun maha alkaa näkymään. Ei kuulema vaan voi. Sanoin sille, että se on loppu nyt. Mutta mä kyllä olen päättänyt tämän suhteen viimeisen 4 vuoden aikana jo varmaan 1000 kertaa, että katotaan nyt, mutta voin sanoa, että kyllä tuokin vähän vituttaa (anteeksi karkea kielen käyttö).
Perhekuviosta: Miehellä on poika aiemmasta suhteesta. Ihan kiva sikäli, että mun ei tarvi ressata miestä tämän raskauden takia, hän kun jo tietää mitä tapahtuu. Muussa tapauksessa olisin varmaan helisemässä.
Liikunta: Oon aivan liian laiska ja kunto on jotenkin huonontunut ihan sikana. Oon lihonnu viimesen 3 vuoden aikana n. 20 kg ja se tuntuu.
Meillä on koira, mutta toisaalta meillä on myös iso piha ja asutaan syrjässä, niin koiran ulkoilutus tulee usein ratkaistua ihan ovea avaamalla :ashamed: Tänään tosin ajattelin yllättää koiran positiivisesti ja viedä sen lenkille. Meillä on tuossa lähellä ihana tie, missä ei kulje autoja ja missä voi pitää koiraa irti. Odotan ihan älyttömästi, että lumet sulais ja siellä olis vielä kivempi kulkea. Lisäksi siellä on mukava seurata luonnon heräämistä. Vaikka ihan metän keskellä asutaankin, niin ei tuossa pihalla tuu sitä niin ihmeteltyä.
Oon harrastanut kans hevosia koko pienen ikäni ja mun viimeisin oli omakasvatti ravuri ori, oli mulla vajana 7 vuotta. Tuo ravurin reenaaminen on kyllä semmosta, että jos sitä yksin aikoo tehdä ni pitää olla kyllä ihan valtava polte siihen hommaan ja älyttömästi päämäärätietoisuutta ja itsekuria. Mulla sitä ei ole ollut koskaan ja meidän viimevuodet onkin olleet aika epäsäännöllisiä tuon reenaamisen suhteen. Motivaatio puutteen lisäksi kun mun tulotaso tippui ammatinvaihdon myötä, kävi se harrastaminen henkisesti aika rankaksi. Kävin tekemässä talleja, jotta sain vuokraa alemmaksi. Tämä oli kyllä ihan kivaa ja siitä sai vähän hyötyliikuntaa, mutta en sitten enää viittiny tehdä sille omalleni mitään. Lisäksi heppa kärsi jonkin sortin hengitystieongelmista ja viime kesä meni käytännössä lomaillessa. Tein sitten tammikuussa ehkä elämäni raskaimman päätöksen ja laitoin sen pois. No, ikävä on kamala, mutta pakko kyllä myöntää, että vanha totuus pitää paikkansa paremmin kuin hyvin: Huoleton on hevoseton...
Majj:llä ja Hyppyllä IHANAT mahat! Mulla tuo maha näkyy aina illalla ku on niin turvoksissa, mutta nyt aamuisin kuten taas äsken tötesin, ei kyllä tietäis jos ei tietäis
Hemari: IIIk, tajuatko, sä oot ihan justiin puolessa välissä
Eipä nyt muuta, pitää alkaa kattoon eilisiä leffoja ku on opetukseton päivä
zalea 18+1
