~**Elokuun mussukat MAALISKUUSSA**~

Neuvolassa käyty ja paino oli kivunnu taas ylöspäin :/ nyt sitä tullu jo 3kiloa,,,puhuttiin terkan kaa,kuinka jotkut saa syödä leivonnaisia tai makeeta vaikka päivittäin ja missään ei näy :/ kun taas mulle joka ei sellasii syö ollenkaan,tulee painoo...tasan ei käy onnen lahjat :/ tukivyö mun tarvii jo fysioterapiasta kuulemma hankkia,koska liikun niin paljon ja mahalla jo kokoa. Supistukset voi johtua selän rasituksestakin osittain. Pissan laitto viljelyyn,mutta emätinnäytettä ei ottanu nyt sit ollenkaan. Sano et sitten jos viel jatkuu niin otetaan.

Uusi synnyinpaikka: Etelä-Amerikka. Peru

 

Voihan supistelu

Mullakin suppaa taas. Eilen illalla suht kipeästikin tai sitten kipu johtui siitä, että oli jo jonkin aikaa supannut. Mä olen varma, että oma tilanne johtuu nyt vaan liiasta rehkimisestä ja muusta eli kokeilen vaan nyt ottaa rauhallisesti jos sillä menis ohi ilman mitään muuta. Ei kiva ei, koska olisin aikas elämäni kunnossa muuten!

Tuuulis: Mun anoppi, rakas sellainen, nukkui loppuvuodesta pois ja muistan sen musertavan tunteen. Vieläkin itku tulee todella herkästi, kun hän tulee mieleeni. Voimia sinulle!

Ihana massu Mittumaarialla, Hypyllä, majjlla... nämä nyt ekana tulivat mieleeni, joten jos joku jäi mainitsematta niin ei tarkoita mitään

Onnea tulevaan uuteen kotiin Mandalay!

myyden: Kiitos... Laitoin takaisin viestiä!

Seksiä: Silloin kun on, on tuhannen kertaa mahtavampaa vaikka ei mulla ole mitään muristavaa ajasta ennen tätä raskauttakaan Jotenkin vaan olen tuntoherkempi ja nopeampi joka tarkoittaa, että voin saada vielä useammin

Nyt taustailemaan taas.... :wave:

 

VauvantavaroistaMeille ei tarvi hankkia juuri mitään, kaikki on edellisiltä tallella. Ainut ni sitteri ja ehkä pienet matkarattaat mitkä saa makuuasentoon. Tosin vaatteet on kaikki poikien väreillä, että jos tyttö tulis ni sit jotain vaatteita.

Eilen illalla pienellä mahassa oli kunnon hikka, varmaan 10 min kesti ja nyt äsken uudestaan. Ihan selvä ero oikeisiin potkuihin.

Mun uusi synnyinpaikka on Etelä- Afrikka.

 

Tuulikselle :hug:

Perhe on meilä vuoroviikoin joko 3 tai 4 henkilöä Eli meillä asustaa jokatoinenviikko mun esikoinen 6v. Kokoaikaisena meitä on minä,aviomieheni ja meidän yhteinen 1v poika. Tämä tulokas siis meidän toinen yhteinen lapsi ja minulle kolmas

Myydenin mies ihan oikeasti jopa nauratti mua. Joo myydeniä itseään ei varmasti moinen naurata,mutta oiskohan mies ihan hieman liian kiinni äidissään? Ja kyllä tämä äitimuorikin voisi hieman poikaansa patistaa maailmalle äipän helmoista ja katkaista napanuoransa!! Toivon mukaan musta ei ikinä tuu tollasta anoppia. Huh huh.

Uusi synnyinpaikka on USA tennesee tai arkansas. Kelpais!

(.) Mä en tunne vieläkään liikkeitä :'( Pari kertaa EHKÄ jotain tuntenut,nekin vaan ehkä. Mua alkaa kohta huolestuttaa kun kolmas jo tulossa ja viikkoja tämän verran ja ei vaan tunnu! Viime raskaudessakin tuntu jo rv 16!



Mittumaaria ja Lahja 17+4

 

Myyden, mäkin täällä itken ja nauran sun miehelles. Voi apua, mikä kakara..! :kieh:

Tuuulis, :hug: Multa tuli ihan jättiläisitku tosta nuku hyvin, jutusta.

Uusi synnyinpaikka: Saksa

Liikunta, mitä se on?

Apua, mulla tulee maitoa! Oon ihan hämmentyny. On tullu jo noin viikon verran, aluks ihan ministi, nyt sitä sattaa oikein tirahtaa siten, että pisara lähtee valumaan..! :O Näin siis oikeesta tissistä, vasurissa oli lävistys, jonka otin nyt pois (piti ottaa rakenneutran jälkeen). En tiiä, vaikuttiko läväri, mut vasurista tulee vähemmän. Aluks ei ollenkaan ja nyt sillai samalla tavalla ku oikeesta ihan aluks. Oi tätä ensikertalaisen ihmetystä.

Maanantaina mulle iski ihan kauhee heikotus, siirtyminen sängystä sohvalle oli vuosisadan ponnistus. Ei menny pois syömisellä, juomisella eikä levolla niin jäin tiistaina pois töistä ja menin lääkäriin. Käski saikulle koko loppuviikoks. :O Ottivat pissa- ja veritestit, jotain pientä tulehdusta on ja oon hieman kuivunu (ei yllätä yhtään). Nyt olo ihan ok.

Perhe, mies ja minä sekä kaksi kissaa.

Seksiä, mä oon meistä aina ollu se, joka haluaa enemmän. Miehelle riittäis kerran kaks kuukaudessa, mulle pari kolme kertaa viikossa.. Nyt on omat halut hieman kadonneet, joten hiljaiseloa tuolla saralla.. Toki silloin kun on, niin ihanalta tuntuu.


u & Kallo 17+0 poksuti poks!

 

Nii joo ei tunnu liikkeitä täällä viel ollenkaan, mut en oo viel huolissani. Eka kun vasta kyseessä.

u & Kallo 17+0

 

Myyden - Kohtalontoveri täällä :wave: Asutaan kyllä onneksi 5-6km anoppilasta, mutta kyllä tuan miehen on siellä viikottain päästävä käymään ! Jos oon tehnyt ruokaa, tai miettinyt jotain tms. soittaa hän äidilleen tyyliin " voiko tätä syödä " tai sit jos kysyn mitä kastiketta tehdään, nii "tehdään sitä mitä äiti tekee" JNE listaa vois jatkaa!!!

Tuulis - :hug:

Vauvantavaroista - Pinnasänky ym. on kellarissa odottamassa, hoitopöytää ei ole enkä ostakkaan, en käyttänyt paljoa esikoisenkaan aikana joten tuntuu meillä turhalta. Ihan hyvin voin ostaa sen uuden pehmuste alustan ja laittaa vaikkapa pesukoneen päälle.. Oikeastaan turvakaukalo ja vaunut olivat ne mitä meidän pitää vain hommata, ja luultavasti kaukalo saadaan miehen siskolta lainaan niin sitäkään ei tarvitse ostaa. Me ollaan nyt ostettu Emmaljunga smart duo combit, löydettiin yhdestä lastentarvikeliikkeestä vielä 2010 vuoden malli joka oli tarjouksessa, 550€ piti maksaa ( kun piti vähä vielä tinkiä hintaa ) Mä oon kyllä nyt niin tyytyväinen kun löydetttiin nua ! Huuto.netistä koittanu kattella nii melki samoilla hinnoilla myydään käytettyjä. Tosin ainut miinus puoli tossa smart duoissa on se että ei ole heittoaisaa, mutta se ei kyllä mua haittaa yhtään !

Mä syön täällä samalla pringlessejä, ja sit mietitää miks paino nousee ! opcorn: :stick:

Majj & 17+2 :heart:

 

Ainiin, onko teidän muiden masunpäälle kasvanut sellaista ihanvaaleaa pientä nukkaa?
Mulla on ! Kasvoi esikoisenkin aikana, ja onneks lähti pois synnytyksen jälkeen !

 

majj: Täällä on tullut masukarvaa, vähä tummaakin.. Kumpi teille viimeksi tuli? Mulle ku sanottiin tästä asiasta että parta kasvaa läpi.

Pokspoks

Mandalay + Nokka rv 18+0

 

Mandalay - Tyttö tuli ! ...mun kaverille kasvoi tummia karvoja ja heille tuli tosin poika

 

ulleli83 Täälläkin ensi kokemukset maidontuotannosta.. Oli kyllä aika jännää! Ihmettelin vain,että mitä sillä vielä tekee? Hirvee ongelma,että mistä ostaa liivinsuojuksia,kun täältä en viiti ostaa,on niin pieni paikkakunta ja jos joku näkee niin voi elämä!! (kaikkee sitä ihminen miettiikin) vaikka joku oli jo mut neuvolassa nähny,niin eiköhän aika moni jo tiedä.. (näin ainakin ite sit kuulin,että se ja se ja se ja se tietää..) Yks niistä on sellanen jolle en olis halunnu tiedon menevän ikinä mielellään.

Kiitos kaikille jotka vastas kysymykseen raskaustestin teosta ei siihen mitään syytä ollut,ihan uteliaisuuttani.. Mukava verrata millä perusteilla kukin tekee.

majj mulla on nukkaa mahan päällä,mutta en oo varma onko se ollu siinä aina PCO kun aiheuttaa ihania juttuja.. En oo kiinnittäny siihen kyllä ennen huomiota,kun ei oo samalla tavalla tullu läskejään tuijotettua.

Myyden Voin vain kuvitella miten ahistavaa olis asua noin lähellä anoppia! Meillä asutaan 8km päässä,mutta ei vielä oo meijän elämään vaikuttanu,mutta toivon,että ei vaikuta tulevaisuudessakaan. Pelkään eniten reaktiota lapsen kanssa,että kun äiti kieltää jotain,niin kyllä mummo sen sitten antaa -.- Vihaan sitä. Toivottavasti tosta lauseesta tajus,mitä tarkotin

Liikuntaa toooodella harvoin. Mitä nyt hoitolasten kans käyn lenkillä,mutta ei se oikein oo kunnon lenkkiä,kun lapset nyt ei kävele hurjan nopeesti.. Ja työajat on niin peestä,etten jaksa muullon. Laiskuus taitaa olla suurin syy.

Ja seksiä meillä ei varmaan oo enää ikkää. Minä kun en oo koskaan kieltäytyny miehen halutessa ja haluisin jopa enemmänkin,mutta nyt kun yhen kerran sanoin,että ei,niin ei oo sen jälkeen tullu! Eikä edes puhettakaan asiasta. No minkäs teet. Nyt ootellaan vieläpä 3viikkoo,että nään koko ukkoo taas.

Taiska ja napero 16+5

 

Tuli ne labratulehdukset ja clue-solut oli plussalla, eli emätintulehdus. Ollu mulla kai sitten jo pidemmän aikaa. No, antibioottikuurille vaan ja toivotaan et alapää normalisoituu ja supparit vähenee.

Anopin kanssa ei olla tekemisissä. Eikä sen seurauksena appiukonkaan kanssa. Anopin kanssa ei siis kukaan voi olla tekemisissä kun on henkisesti niin sairas. Esikoisen odotusaikana pelkäsin että hän hyökkää veitsellä mahaani tms. Hän ei ole nähnyt meidän esikoista. Miehellä on oman äitinsä takia "äitikompleksi" eli ei osaa suhtautua mun äitiini normaalisti, mikä on tosi harmi kun pidän omista vanhemmistani tosi paljon. 200km on matkaa mun vanhemmille ja siellä välillä käydään mut mies on aina ihan omissa maailmoissaan eikä edes yritä olla normaalisti. Harmittaa.

Esikko tais nyt saada jonkun kunnon taudin. Ihan kamalan kuulonen yskä kuuluu makkarista kun on unilla...

hemari 19+5 ylihuomenna ultra!!

 

Tuulis voimia kovasti! :hug: Anna itsellesikin hieman armoa ja lupa surra! Hyvä että neuvolassa olet saanut omaa oloasi purettua. :hug:

Ulleli mulla kans suihkussa, saunassa ym lämpimässä paikassa vuotaa tissit, muutaman pisaran verran. Esikoisesta tais alkaa vasta rv 38, mutta synnytyksen jälkeen olisinkin voinut ruokkia koko osaston vauvat sillä maitomäärällä
Pestävät liivinsuojat ovat musta parhaimmat, koska hengittävät PALJON enemmän kuin kertikset.

Peittojen heiluttelu vaihtelee, mut about 3-5 krt viikossa. Isännän työputket vähän verottavat ajoittain. Mutta ei se mitään

Miuski uusi synnyinpaikka; Filippiinit, Central Luzon. Syntymäpaikkasi on jokin näistä:
Bataan, Zambales, Tarlac
Hauska

Omaan napaan ei mitään.. Liikkeitä en oo tuntenu taas aikoihin, vaikka niitä pari viikkoa sitten tunsinkin. Toisaalta empä hirveesti oo ehtinyt kuulostelemaankaan. 2 vkon päästä rakenneultra, ja ajatukset oon nollannu. En ees ajattele raskauttani tällä hetkellä paljoakaan, ehkä vähän pelkään jos kaikki ei ookkaan hyvin, niin vähän suojaudun tällä etten murehtis sitä ainakaan etukäteen. Ja toki meiän esikoinen vie paljon aikaa tällä hetkellä, kun uusia taitoja on tullut ja sitä mukaa vaarallisia tilanteita. Polviseisontaa ja hieman jo yritetään nousta seisomaan, josta sitten mätkähdetään alas ja kovaa. Sekä nyt sitten esikoinen taas kipeenä, flunssaa ja saattaa olla korvatulehdus kohta, kun edellinen tulehdus ei ollu vielä parantunut kunnolla. Mutta muuten ihan hyvin asiat

Myöhäistä naistenpäivää palstatoverit :heart:

Miikulainen, Tirppa 10kk, Tirlittantoukka rv 18+1 :heart:

 

Käytiin tänään rakenneultrassa ja kaikki oli oikein hyvin. Toinen poika on meille tulossa. :heart: Ihan poika olo on ollutkin ja sanoin jo ekassa ultrassa miehelle että ihan pojan näköinen.

Tuun kirjoittelemaan illalla enemmän.

Päksäkkä 19+5:heart:

 

Ensiksi, voimahaleja niin Tuulikselle kuin teille, jotka odotatte vauvojanne yksin. Elama vie ja valilla heittaa, mutta on se vaan uskottava, etta viela tulee (super)onnellisia paivia vastaan. Ehka mieliala myos nousee kun kevat lahenee.. nain ainakin mulla! :hug:

Meilla siis melko tavallinen tausta. Emme ole naimisissa, mutta on yksi yhteinen lapsi ja nyt siis toinen tulossa. Mutta en kutsuisi suhdettamme mutkattonmaksi.. painvastoin. Kulttuuri-, kieli- ja muut eroavaisuudet ovat johtaneet aika moniin konflikteihin. Noin 1,5v sitten kavimme oikein laaksonpohjalla. Lopulta sanoin, etta suhde loppuu tahan ellei mies suostu parisuhdeterapiaan. Kavimme siella viime kevaan ja eihan se mikaan helppo 'matka' ollut, mutta auttoi paasemaan eteenpain. Meidan terapeutti sanoi sillon, etta jotta paastaisimme tallaisen ison kriisin yli, on suhde tavallaan pistettava poikki ja aloitettava uudestaan uudelta pohjalta. Vaikka konflikteja on edelleen osamme nyt ratkoa niita paljon paremmin, ja meista on tullut paljon laheisimpia.

Ma luulen, etta tuo kriisimme syventyi osittain siksi, etta tajusin pelottavan tilanteeni. Jos suhde olisi mennyt poikki niin olisin luultavasti saanut tyttaremme huoltajuuden sen pohjalla, ettemme ole naimisissa. Mutta vaikka olisin hanen huoltajana, en olisi paasyt taalta palamaan Suomeen, silla miehen nimi on tyttareen syntymatodistuksessa ja lapsen vieminen ulkomaille olisi ollut luokiteltu kidnappaukseksi. Yh-aiteys ei ole maailman helpointa mutta ilman omaa turvaverkostoa se olisi ollut ihan mahdotonta tassa maassa. Olisin samantien joutunut jaamaan tyottomaksi sossun luukulle.. Mulla on ollut iso koti-ikava jo pari vuotta, ja ajatus, etten ikina paasisi muuttamaan takaisin laheisini ymparille oli aivan kamala. Olin aivan ahdistuksesta sekaisin eika se auttanut meidan tilannetta.

Seksi? Komppaan Raitista.. mika se olikaan? Meilla harrastetaan kun jaksetaan, talla hetkella kylla normaalia selvasti harvemmin, ehka kerran kahdessa viikossa.. :ashamed: Pitaisi kylla panostaa siihen enemman!

Ulleli83 ja Taiska87 - mullakin tuli ekassa raskaudessa maitoa jo puolivalin jalkeen ja rinnat olivat kokoa XXXL. Ja kun lopetin imetyksen maitoa tuli edelleen melkein vuoden sen jalkeen, tosin ei tietysti samoissa maarissa. Odotan 'innolla', millon mun 'utareet' paattavat aktivoitua uudestaan. Liivia voi muuten tilata netista ja sielta saa myos noita liivinsuojuksia. Ja ne imetys/raskausliivit ovat yllensa sellaisia aika perusmalleja eli mahtuvat tavallaan naiselle kun naiselle. On myos sellaisia enemman 'urheilutoppimallisia' liivia.

Majj ja Mandalay - mullakin on masu 'karvan peitossa' eli se hieno nukka joka tavallisesti peittaa ihon on kasvanut vahan pidemmaksi. Nayttaa aika hassulta!

 

Yhyy, menin innostuksissani kertomaan kaverille FB:n chatin kautta, et multa tulee maitoa ja sen kommentti: "Yyyhh! Too much information" Tuli niin paha mieli, ettei oo tosikaan. Kyseessä kuitenkin 27-vuotias nainen, et luulis, et on jo sen verran aikuinen, et tajuu ton olevan ihan luonnollista. Joo, puolustukseks voi sanoa, ettei se oo omassa elämässään lähelläkään lastenhankkimista, mut silti!

Itkettäääääääää..! :'( Onnistu loukkaamaan pahasti. :'(

Tajusin samalla, ettei mulla oikeesti oo ketään IRL kenen kanssa jutella noista asioista. Oon ihan yksin. Miehen kaveripiirissä ollaan ihan ekat, jotka saa lapsen ja mun kaveripiirissä on pari kyl, mut ne on sellasia, et hyvä jos nähään ees kerran vuodessa..


u & Kallo 17+0

 

Bump: Anteeksi suora kysymys, mutta ootko sä nyt tuosta mainitsemastasi syystä "kiinni" miehessäsi, jos tilanteenne jostain syystä huononisi? Voiko kysysä, että minkä maalainen miehesi on, tai missä asutte?

Mulle tuli asuinpaikaksi Intia, Punjab ja siellä joku pienempi kylä jonka jo unohdin

 

Zalea - Ei haittaa, aina saa kysya (.. eika mun tartte vastata jos silta tuntuu, heh!).

Kylla mulla oli hetkia viime vuonna, kun mietin, etta olenko 'kiinni' miehessani mutta olen kylla pohjimmiltani aina ollut varma siita, etta mieheni on elamani mies, silla en kiltimpaa, empaattisempaa, lojaalimpaa ja oikeudenmukaisempaa ihmista tunne.

Viime vuosi oli meille tosi rankka. Ensimmainen lapsemme oli ns. yllatys ja sanotaan, etta ensimmainen vuosi ensimmaisen lapsen kanssa on kaiken rankinta kun kaikki on niin uutta, ja meille ehka vahan rankempaa koska raskaus ei ollut suunniteltu. Lisaksi meidan lahipiirissa tapahtui suuria suruja. Mun isalla todettiin syopa enka voinut ollut hanen luona Suomessa raskauteni takia (lentokielto ja sitten synnytys) mika ahdisti pahasti, ja ihan samoihin aikoihin mieheni aidilla todettiin myos syopa ja han menehtyi sitten kolme viikkoa diagnoosin jalkeen.. eli ei mitenkaan yllattavaa, etta parisuhteemme oli lujilla kaiken tuon keskella.

Mutta kaiken tuon pahan keskella ajattelin kylla aina, etta mieheni on maailman paras isa enka ikina haluaisi riistaa tai pilata sita erityista suhdetta, mita heilla on. Eli uskoin, etta meidan on vaan tsempattava jos ei itsemme niin sitten lapsemme takia. Uskon ja luulen, etta viela tulee vaikeita kausia (sellaista se elama on), mutta niista selvitaan sitten uusilla voimilla. Kun kay yhdessa lapi vaikeita kausia ja niista selviaa niin suhde syvenee. Muuten sita varmaan junnaisi paikoillaan.

Mieheni on britti ja asumme Lontoossa. Vaikka luulisi 'meidan eurooppalaisten' olevan samanlaisia niin kylla niita eroavaisuuksia riittaa.. Toisaalta, haaveilemme samoista asioista ja jaamme samat perusajatukset elamasta. Vuosien keskustelujen jalkeen olemme myos paattaneet muuttaa Suomeen (kun tama tuleva lapsukainen on vuoden pari), ja sita odotellessa..=)

Ulleli83 - Anteeksi kun sanon nain suoraan, mutta musta tuntuu, etta hormoonit saavat meidat odottavat mammat loukkaantumaan entista helpommin. Ma muistan kun mun hyva ystavani sai lapsen mun villeina opiskeluvuosina, enka oikein tiennyt mita hanelta kysya edes kohteliaisuudesta.. ja kun ensimmaisen kerran nain hanen kayttavan rintapumppua meinasin saada sokin.. Ma kerroin mun yhdelle (sinkku)kaverille raskaudestani sahkopostin valityksella pari viikkoa sitten, eika han asiaa ole mitenkaan kommentoinut, vaikka muuta viestia on laittanut. Olin niin loukkaantunut, etta itkua vaansin koko viikonlopun, mutta sitten paatin, etta haluan mielummin keskittya elaman mukaviin asioihin, kun itkea ns. ystavan toykeytta.

 

Hui kun tanaan tuntuu olevan mulla puheripuli! Heh!

 

Bump: Kiva kun vastasit noin kattavasti. Ihana asenne sulla, noinhan sen pitääkin mennä! Kyllä minäki oon sitä mieltä, että ihan hevillä ei pitäis periksi antaa, ei myöskään parisuhteessa. Monilla kun tuntuu se pari suhde olevan pari suhdetta, tai muuten vaan ei koskaan jakseta mennä sen ensimmäisen kummun yli. Se on harmi, jos sellaisen ihmisen kanssa sattuu lyömään ne hynttyyt yhteen. Toisaalta, jos se näyttää mahdottomalta jo alussa tai hommat menee niin pahasti ristiin, niin turha toisaalta lyödä sitä päätä seinään vaan periaatteiden vuoksi.

Kamala vuosi sulla kyllä oli. Olen pahoillani äitis vuoksi, kuten olen myös pahoillani Tuuuliksen puolesta! Itsekin olen äitini haudannut.

zalea 18+2 (ko se jo on, tai siis vasta

 

täällä tekstiä kertyy kauhiasti ku ei vähään aikaan ehdi piipahtaa

päksäkkä olipa ihanaa että kaikki hyvin rakenneultrassa!

liikunnasta lenkkeiltyä on tullut tosi kivasti joka päivä ja uimassa käytiin myös ukkelin kaa yksi päivä, hän ehdotti siitä pysyvää tapaa... kivaa olisi... tanssitunneilla käyn jos huvittaa, olen päättänyt olla ottamatta ressiä jo maksetuista ohjatuista tanssitunneista, nyt on niin ihanat kelit et ei hirveästi sisäliikunta kiinnosta. Ne voi aloittaa sit taas ku vauva syntynyt ja pärjää jo isänsä hoivissa... Mammajoogan aloitin, ihanaa se oli. Sai kaikkia hyviä vinkkejä millä lievittää synnytys- ja raskauskipuiluja.

yksinodottajille hurjasti tsemppiä ja voimia!

majj täällä myös miehen kans yks päivä naurettiin mun karvavatsalle, navan alapuolelle koko vatsan alueelle kasvanut untuvakarva!!

peti puuhista joo, alku oli muutaman kk total nou, mut nyt on viime viikosta lähtien ollut sit senkin eestä, jotku ihme hormoonit alkanut hyrräämään ;-)

tulehdukset onko teillä muita oireita ollut tulehduksien aikana kuin supisteluja? Mulla ku välillä myös niitä vatsa/selkäkipuiluja mut ku ei pysty sit sanoo onko ne suppareita vaiko ei ku ei tosiaan aikaisempaa kokemusta ole... eniten tuntuu "väsymyksenä" alaselässä ja sit lantionpohjalihaksissa ja välillä tosiaan kipuilee myös vatsan puolella... mut onkos jotkin supparitkin myös normaaleja??

perhe meidän perhe tällä hetkellä koostuu miehestä ja 2 koirasta minun lisäkseni

vauvantavarat muutamat pikkuiset vaatteet on jo tullut ostettua, pari tuttia myös... mut enempää ei hankita, vasta rakenneultran jälkeen sitten...

Kauhea ku tuntuu et siihen ultraan on vielä niin piiitkää aika!!! 29. päivä vasta meillä se, ei sit millään malttaisi odottaa enää 3 viikkoo, haluais niin jo tietää onko siellä kaikki hyvin... pienehkö epäluulo kun meinaa vieläkin aika ajoin vaivata!!! nooh poksuupa edes taas parin päivän päästä, jostain saa edes tunteen että aika menee nopeasti... |O

unesta onko muilla ihan oikeesti sama ongelma ku mulla et eilenkin aloin jo 8 aikaan illalla pilkkimään sohvalla eikä sit ollut muuta vaihtoehtoa ku mennä sänkyyn!! Varmaan puoli 9 jo täydessä unessa olin ja sama toistuu lähes päivittäin... ennen kuitenkin valvoin aina väh. 11 asti ihan kevyesti... ja ku silloin kerran siitä ummetuksesta olin niin onnessani ettei sitä täällä ole niin joopa joo, pitihän se arvata et tuleehan se tännekin, lähes päivittäin on jo ollut ongelmia, jotain saanut aikaiseksi mut ei tod. tarpeeksi! olo kauhea... Kyselinkin aiemmin et kuinka usein käytätte sitä Levolacia jos ummettaa???

tulipa taas romaania kirjoitettua... Illanjatkoja!

Minttu + Jalmari 17+4

 

Minttu mulle sano terkka että kivuttomat supparit on normaaleja mut kipeitä ja säännöllisii ei sais olla...

Mie tosiaan menen huomenne fysioterapeutilta hakemaan tukivyön..nopeesti järjesty aika jee!

petpuuhissa mie olen meillä se aktiivisempi osapuoli ollu aina..nyt tosin varmaan oltu kk ilman...jostain syystä vaan ei oo tehny mieli ja olen ollu ihan raato ko kaadun sänkyyn...

Mammy&piipero 17+0

 

Päksäkkä onnea poikalupauksesta ja hyvistä ultrakuulumisista

Minttu no mulla nyt on tää emätintulehdus ja kyllä se suppareita aiheuttaa. Ei kamalan kovia, mutta selkeästi tuntuvia. Loppuraskaudessa tätä tulehdusta ei kai edes hoidettaisi, mutta tässä keskivaiheessa hoidetaan juuri noiden suppareiden takia.

Nyt taitaa tämäkin mamma saada jonkun taudin. Kurkku kipeenä ja nenä tukossa, nice. No, oonkin ollu yllättävän terve tähän asti.

hemari 19+5

 

Voi ei. Mä kirjoitin pitkät tekstit ja kaikki katosi kun meidän kone sekosi.

Bump ikäviä olet saanut sinäkin kokea. :| Hienoa kuitenkin että olette tehneet miehesi kanssa todella töitä parisuhteen eteen.

Seksiä ollaan harrastetu kerran pari viikossa mutta nyt kehoiteltiin olemaan ilman ainakin jos vuotoa on.

Maitoa mulla ei ole tullut vielä eikä tullut esikoisen aikanaan kun vasta synnytyksen jälkeen.

Hankintoja ei olla vielä tehty. Niitä tuplarattaita edelleen mietin. Hoitopöytä ostetaan taas Ikeasta. Meillä oli esikoisen kanssa sellainen 25 euroa maksava sieltä. Oli mun mielestä hyvä. uusi pehmuste siihen sitten ostetaan. Meillä kun ei saa pyykkikoneen päälle laitettua kun on kuivausrumpu. Hug a bubin kantoliinaa oon myös miettinyt ja sitten Tripp Trapiin sellaista baby settiä, mutta sen voi ostaa myöhemminkin. Sitteriä ostavalle suosittelen Baby Björnin Balancea. Meillä esikoinen ainakin suostui siinä istumaan niin että sai aamukahvin juotua. Se keinuu tosi herkästi ja myöhemmin poika osasi siinä itsekseenkin keinua.

Päksäkkä 19+5:heart:

 

Kiitos Minttu ja hemari! =)

Jospa mä koittaisin uudestaan kirjoittaa mun päivästä.

Aamulla jäi taas vähän paperiin verta kun kävin vessassa. Lähdin kampaajalle ja sieltä tulin kiireellä takaisin että keretään ultraan niin verta jäi jo enemmän paperiin. Alkoi muistuttamaan ihan sitä kun kohdunsuu aukeaa. Sellaista veristä limaa. Soitin neuvolaan ja terkka käski ottamaan asian puheeksi ultrassa. Otinkin heti. Ekaksi katsottiin vauvan rakenteet ja kaikki oli kunnossa. Siellä se pieni oi pää alaspäin. :heart: Vaikea kuvattava, hassussa asennossa ja sitten rupesi heilumaan. Taas saatiin aika huonoja kuvia. Painoa pienellä oli 330g ja vastasi viikkoja 20+0. Istukka mulla on takaseinässä. Sitten kätilö ultrasi istukan vuotojen takia mutta hänen mielestään se ei ollut kohdunsuulla. Laittoi mut kuitenkin päivystävälle lääkärille.
Odoteltiin lääkäriä toista tuntia ja vihdoin kun pääsin sisään oli sielllä porukkaa kun esikoisen synnytyksessä. Lääkäri, erikoistuva lääkäri, kätilö ja hoitaja. Eka tehtiin sisätutkimus ja kohdunsuu oli kiinni. Kuulemma sellainen kuin uudelleensynnyttäjällä usein. Sitten lääkäri ultrasi pitkään istukkaa alakautta ja oli ekaksi sitä mieltä ettei vuoto olisi sieltä mutta tuli kuitenkin siihen tulokseen että kohdunsuulla saattaa olla kalvoa. Äippäpolille tulee kuulemma kutsu viikolle 30 tsekkaukseen. Suositteli välttämään ainakin vähän aikaa seksiä ja varsinkin jos on vuotoa. Jumppaan sain jo mennä tänään vaikka koko päivän istuminen meinasi alkaa supistelemaan. Oman voinnin mukaan saa tehdä. Onneksi. Kaikki pitäisi olla kuitenkin hyvin ja vilkas pieni siellä oli. Hyvin nähtiin pojan vehkeet kun ultraaja sai sellaisen kuvan kun vauva oli tavallaan istuvassa asennossa jalat suoraan eteen. Ei siitä voinut erehtyä. Jää siis prinsessamekot kauppaan edelleen.

Mä muuten sanoin jo ekassa ultrassa miehelle että ihan pojan näköinen. Ja nytkin ennenkuin saatiin tietää sukupuoli näytti ihan samalta kuin esikoinenkin ultrassa. Nenä oli ihan samanlainen ja muutenkin. :heart: