Kysymyksiin vastauksia:
Periaatteessa tykkään käsitöistä, mutten nykyään tee niitä juurikaan. Käsin näpertämisen koen liian hitaaksi ja teen sitä vaan kun tyyliin tippuu nappi. Koneella tykkäisin ommella, mutta se on hankala toteuttaa, kun koneesta lähtee liian kova ääni esikon nukkuessa ja hereillä ollessaan hän ei anna mun ommella rauhassa. (Alunperin yritettiin opettaa se nukkumaan taustametelissä, mutta minkäs teet, kun on vaan 1 lapsi eikä oo tehny mieli tieten tahtoen järjestää taustalle jotain rokkikonserttia joka kerta, kun se nukkuu. Se on pikkuhiljaa tottunu, että nukkuessaan on suht rauhallista, vaikka ei me nyt sentään varpaillaan kävellä.)
Työssä en käy eli olen siis kotiäiti. Tyttäremme on nyt 1 v 2 kk.
Mullakin olis yks kysymys: Onko muita, jotka imettää? Imetysasiat pyörii mun päässä tällä hetkellä eniten. Oon haaveillu pitkästä imetyksestä, mutta en tiedä onnistuuko se esikoisen kohdalla ainakaan. Kotisynnytys ei käy päinsä. Se olisi liian iso riski, kun sairaalaan on noin 100 km ja ei voi tietää meneekö synnytyksessä kaikki hyvin. Ja SeKS:ssa kun siis aion synnyttää, niin siellä ei käytännössä ole perhehuoneen mahdollisuutta. Vierihoito-osastolla on 1 perhehuone, mutta siihenkin laitetaan aina käytännössä 2 äitiä. Esikoista ei siis saa pitää siellä nukkumassa, mutta toki hän voi päivällä käydä ja imeäkin. Meidän neidillä vaan imeminen liittyy nukahtamiseen. Tällä hetkellä hän imee kerran päivässä nukahtamatta ja muut kerrat on uneen tissuttelua. En oikein näe, että onnistuisin vierottamaan iltatissistä, yötissistä ja päikkäritissistä niin, että hän imisi kuitenkin nukahtamatta illansuussa kuten tällä hetkellä. Veikkaan, että jos hänelle antaa kerran päivässä tissiä aikaan jolloin hän ei normaalisti nukahda, niin hän muuttaa unirytmiään ja nukahtaakin siihen aikaan. Tissille on niin kiva nukahtaa. Luulenpa, että pakko vierottaa vaan kokonaan. No onneksi ei ihan vielä tarvitse.
Oon kyllä tosi tosi innoissaan siitä, että uusi vauva on tulossa, vaikka tuntuukin vielä vähän epätodelliselta! Mulla ei ehtiny tulla sellasta kaameeta vauvakuumetta kuin oli ennen ekaa raskautta, mutta silti oon nyt ihan yhtä innoissaan. Voi että miten ihanaa!! Toki aina välillä käy mielessä, että apua jos se ei pysykään mun sisällä riittävän kauan... Mutta kyllä sieltä hyvin todennäköisesti kuitenkin ihan oikeasti on vauva tulossa<3