~Elokuun Epelit 2012~ *TAMMIKUU*

Onnea pampulainen87 päättöseminaarista! :))

Täällä taas tihkutaan kirkasta verta ja sitten ruskeaa "vettä" :/ mutta tuskinpa tuo tälläkään kertaa sen hälyyttävämpää kuin viimeksi, ei kuitenkaan ollenkaan mukavaa :/

Kilu87 ja Toukka 10+4
 
Onnea uktrakuulumisista !

Onko muita lunssan kourissa olevia? Täällä eilen kurkku kaktuksia täynnä ja tänään alkoi järkyttävä räkätauti pienen lämmön kera. Nenä lähtee kohta irti rästä niistämisestä. Toivotaan että parannun tässä loppu loman aikana, että pääsee keskiviikkona uuteen työpaikkaan.. olisihan se noloa soittaa ekana päivänä että en pääse...

Kovasti on tekstiä tullut, mutta veto on niin pois ettei ole jaksanut kunnolla lukea.. :snotty:

Ninzi ja Nuppu 12+2
 
NP-ultrassa kaikki hyvin. Molempien niskaturvotus oli n. 1,4 mm, mutta ei saatu kunnon kuvia mukaan (siis niillä kuvilla ei tee yhtään mitään, ei niissä näy selkeesti yhtään kohtaa vauvoista). Lääkäri kaiveli varmaan 30 minuuttia, toinen oli jotenkin "piilossa" ja sattu pirusti. Tänään onkin ollu vatsa sieltä täältä hellänä, toivottavasti vauvat on vielä hengissä sen runtelun jäljiltä... Toinen oli 6 cm pitkä ja toinen 5,6 cm.
Rakenneultra 26.3

Onnea myös muille hyvistä ultrakuulumisista!

Miehen vanhemmille kerrottu/näytetty "kaverikuva" viikolta 6. Appiukko ei tajunnu yhtään mitä kuva esitti, siis ei mitään hajua, piti vähä valaista asian suhteen ;) Mutta molemmat kapsahtivat heti kaulaan onnittelemaan ja olivat tosi iloisia!
 
  • Tykkää
Reactions: Jenny90
Täällä kans flunssapotilas :wave: Ollaan sairastettu koko viikko. Nuorimmalla on korvatulehdus johon saatiin maanantaina kuuri ja kuume loppu vasta torstaina. Lisäksi kauhee antibioottiripuli. Itellä alko sit kans tiistaina flunssa iskeä päälle. Räkää, räkää ja räkää. Keskiviikkona kävin töissä mut muuten menny koko viikko kotona. Huomisen sais vielä lepäillä mut sitten kai se ois maanantaina yritettävä palata normiarkeen.

Tää väsymys alkaa olla jo sietämätöntä. Ei mitään jaksa tehdä, tämäkin päivä menny maatessa. Ehkä tuo flunssakin nyt lisää tätä mutta tuntuu että tää ei oo helpottanu vielä yhtään. Alkaa pikkuhiljaa olla paukut loppu.
 
Paranemista flunssan kourissa oleville! Ja onnea hyvistä ultra kuulumisista!

Minä toivon että väsymys alkais pikkuhiljaa väistyä. Tänään oli kovin energinen olo ja sain siivottua ja pyykkiä pestyä monta koneellista ym ym. Toivottavasti ei ole vaan väliaikainen ilmiö... :p Huomenna tupla päivä töissä joten kyl se ainakin vie mehut pois. Sokerirasitus ilmeisesti meni hyvillä tuloksilla koska ei neuvolasta soitelleet. Hyvä niin.
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille :wave:

Huomenna poks 14+0!!!
 
Täällä on taas pitänyt kiirettä esikoisen ja neuleiden kanssa. Hävettää, kun siivous on jäänyt vähemmälle järkyttävän väsymyksen vuoksi :headwall: . Onneksi anoppi ei ole ollut tunkemassa kylään.. Tänään myös pitkästä aikaa särki päätä kunnolla. Tosin syynä saattoi olla enemmän se, että veden juominen oli ilmeisesti jäänyt vähän vähemmälle ja unirytmi sekaisin, kun esikoinen herätti vasta puoli yhdeksän : / Pahoinvointi ei myöskään ole helpottanut, tosin rajoittuu vielä onneksi hetkiin heti heräämisen jälkeen.

Vaunuasioita on mietitty täälläkin. Viimesyksynä esikoiselle ostettiin uutena emmaljungan nitrocity- vaunut, jotka toimivat asvaltilla ja auratullakin tiellä kuin unelma. Mutta siten, kun maassa alkaa olla viiden sentin lumikerros, niin vaunuja on helpompi vetää perässä kuin työntää. Meillä ei ollut ollenkaan sitä varsinaista vaunukoppaa, sillä esikoinen oli niin pieni (syntyi kuukauden etuajassa ja oli muutenkin ultrattu useammin pienen koon vuoksi), että kun kantokassiin ei enää mahtunut, sai selkänojan nostaa jo pystyyn. Nyt pitäisi vain miettiä, millaisiin vaunuihin mahtuisi mukavasti vuoden ikäinen ja vastasyntynyt. Joitakin malleja on jo ollut mielessä. Tosin siinä vaiheessa, kun kuvittelee lumimyräkän, maahan mukavan kerroksen suojalunta ja tuplasti painavammat vaunut, niin johan alkaa hymy hiipua.

öluokka ja pikkuveli 12+4
 
Hellemasuissa Sopaka oli laittanu FB:stä tälläsen tekstin, mikä oli niin hauska, että pistän tännekki :D

12 HYVÄÄ SYYTÄ HANKKIA LAPSIA

1. PYSYT VIREÄNÄ.
Aivosi saavat kaivattua liikuntaa, koska tavarat eivät milloinkaan ole siellä, minne ne laitoit, vaan haastavasti hyvinkin luovissa piilopaikoissa. Lehtiroskista ei kannata tyhjentää ennen kuin on ottanut lompakkonsa sieltä pois. Kenkä on potentiaalinen paikka etsiä kadonneita aurinkolaseja ja jääkaapin alahyllyltä voit löytää uusimman Kate Bushin levysi.

2. TAJUNTASI LAAJENEE.
Koskaan aiemmin ei mieleesi olisi tullut katsoa tai puolella korvalla kuunnella 1457 kertaa samaa elokuvaa tai teeveeohjelmaa, mutta Muumilaakson tarinoiden kohdalla se ei tuota ongelmia.

3. OPIT ERIKOISTAITOJA.
Esimerkiksi pizzan tekeminen yhdellä kädellä ei ole pikkuvauvan vanhemmalle temppu eikä mikään. Erityisen hienoa on oppia bravuuri, kuinka juusto raastetaan lapsi sylissä.

4. OPIT SOSIAALISEKSI.
Sinun ei tarvitse käydä yksin edes vessassa.

5. SAAT UUDEN SISUSTUKSEN.
Kun ennen keittiösi pöydän alla ei ollut mitään, nykyään siellä on kolmesta viiteen kiloa erilaisia ruuantähteitä, eikä auta, vaikka imuroisit kaksi kertaa tunnissa. Pöytä erittää murusia. Sitä mukaa kun siivoat länsisiipeä, itäsiipi alkaa täyttyä erilaisista traktoreista, kaulahuiveista, kattiloista, lehdistä, kirjoista ja ylipäätään kaikesta, mitä ei ole ruuvattu kiinni.

6. OLET AINA SEN NÄKÖINEN KUIN OLISIT LÄHDÖSSÄ LOMALLE.
Vauvan kanssa tarvitset tunnin kyläreissulle kutakuinkin yhtä paljon tavaroita kuin normaalille kahden viikon etelänlomalle. Kylässä käyminen on myös matkana yhtä rasittava.

7. ELÄMÄ MUUTTUU SEIKKAILUKSI.
On jännää huomata, kuinka tyynesti pystyt suhtautumaan siihen, että heräät keskellä yötä jalkopäähän piilotetun leikkipaloauton sireenin ääneen.

8. OPIT KOMMANDOKSI.
Pystyt toimimaan niin hiljaa ja taitavasti, että onnistut riisumaan nukkuvan ihmisen ja vaihtamaan hänelle vaipat, pukemaan hanskat, haalarit, sukat ja kengät sekä siirtämään hänet paikasta A paikkaan B - ilman että hän herää.

9. SAAT EXTREME-ELÄMYKSIÄ HALVALLA.
Base-hyppy ei ole mitään verrattuna siihen, että saat juoda kokonaisen kahvikupillisen rauhassa. Et kylläkään saa.

10. ELÄMÄ TUNTUU PITKÄLTÄ.
Yksinkertaisinkin asioihin, kuten lähtemiseen, saat helposti menemään hyvin piiitkän tunnin.

11. MAAILMA MUUTTUU JÄNNITTÄVÄKSI.
Samastut James Bondiin, sillä sinunkin elinympäristösi on täynnä kuolemanvaaroja: tuoleja, joille voi kiivetä, legoja ja peukalonpään kokoisia ruoka-aineita, joihin voi tukehtua sekä ylisummaan kaikkea mahdollista, mihin ylettyy - ja kaikkeen ylettyy.

12. KOET ENEMMÄN IHMEITÄ KUIN OPETUSLAPSET.
Kuten, että on täysin mahdollista tunkea molemmat jalat tuolin selkänojapinnojen välistä, vaikka jalka on puolet paksumpi kuin pinnojen väli; tai ettei ole temppu eikä mikään tunkea nenään herne, vaikka sierain on niin pieni, ettei sieltä pääse edes räkä valumaan esteettä, mikä estää nukkumisen. Siis vanhempien nukkumisen!
 
Jenny90 niiin totta joka kohta :LOL:

Täällä olo on tosi vaihteleva, joku päivä riittää energiaa vaikka mihin ja sitten on tälläisiä päiviä, että hyvä kun jaksaa vaihtaa yövaatteet päivävaatteisiin.. Ja tänään on kaikenlisäks ottanu niiiin päähän, ei edes syytä ole, on vaan ketutus. Toivottavasti huomenna taas parempi.
No, nyt kun pakkaset paukkuu noin korkeella, niin on ainakin hyvä tekosyy jäädä sisälle :D

Onko muilla rinnat vielä tosi kipeenä? Koskahan tää tasaantuis! En muista esikoisesta että olis näin kipeenä ollu.
 
Mäkään en tajua noista vaunuista ja kopista yms mitään, onneksi miehellä on paljon perheellisiä työkavereita ja ne on sitä neuvoneet mikä on hyvä ja muutamalta löytyis kaikki vauvan tarvitsemat kamat käytettyinä halvalla. Aattelin että antaa nyt miehen hoitaa se puoli, kun tuntuu olevan siitä niin innoissaan ja haluaa selkeästi ottaa sen hoitaakseen.
Sitä parempi jos sais käytettynä edullisesti, kun nyt pitäis alkaa etsiä uutta isompaa asuntoakin, niin siihen menee rahaa. Mietityttää että mitenkähän se menee käytännössä, kun meillä on jo muutama kiikarissa, mutta tää meidän kämppä ei ole vielä myynnissä, että miten se hoituu, ettei jää kahden asunnon loukkuun, tuskin pankkikaan kahta asuntolainaa päälekäin myöntää?

Ai niin ja poks 10+0!
 
Onko kukaan ottanu muuten sitä kausi-influenssarokotetta? Mulle ei neuvolassa puhuttu mitään asiasta, enkä muistanu kysyä. Mutta lehdestä luin, että raskaana olevia suositellaan ottamaan se ja että vielä ennättäisi sen ottamaan ennen suurimman influenssa-aallon tuloa.

Minuli: Suosittelen käymään ensin pankissa neuvottelemassa siitä haaveilemastanne uuden asunnon hintaluokan asuntolainasta, jotta tiedätte ensin onko mahdollista ostaa suurempaa, kuitenkin perheen kasvaessa menot suurenee ja tulot tippuu väliaikaisesti ainakin. Jos pankki näyttää vihreetä valoa suunnitelmille, nykyinen kämppä myyntiin ja sitten kun kaupat tehty (neuvotelkaa muuttoaikaa kuukausi-pari), niin uuden ostoon. Varasuunnitelmana toki kannattaa sitten katsella vuokrakämppää tai väliaikaista majoitusta, jos heti ei löydy haluttua asuntoa. Mutta kahden asunnon loukkuun ei kannata jäädä. Ja vaikka joissakin tapauksissa pankki saattaa myöntää lainan päällekäin kahteen asuntoon, niin en suosittele sitä vaihtoehtoa, sillä riskinä on jäädä kahden asunnon loukkuun.

Meillä tekis mieli myös vaihtaa asuntoa ja ehkä paikkakuntaakin kaupunkia lähemmäs, mutta vastaava asunto maksais 3 kertaa enemmän... ja toisaalta työt on molemmilla täällä, niin ei lähdetä ainakaan nyt vaihtamaan. Kyllä sitä autolla pääsee kaupunkiin aina kun on tarvetta... Ja toisaalta kun nyt on perhettä tulossa, niin ihan kiva ettei lainaa oo paljoa jäljellä, jos haluu vaikka jäädä hoitovapaalle äippäloman jälkeen, niin voi ottaa lyhennysvapaata. Kuiteski korkokulut kuukaudessa on jotain alle 30 euroa, jos lyhennysvapaata ottaa + vastike reilu 200 e + sähkö 50 e + vesi. Eli asumiskulut pysys kohtuullisena 80 m2 kolmiossa. Tai sitten vaan pitää vähä kukkaronnyörejä vetää tiukemmalle ja maksaa tuo loppulaina pois kokonaan ennen hoitovapaan alkua.

Nippe + tuplat 12+4
 
Onnea nipelle ja muillekin ultrista! :)

Täällä seurana taas kerran uskomaton vitutus ja hirveetä riitelyä maailman lapsellisimmista asioista. Ukko lähti peliin ja sanoin hänelle että illalla jutellaan. Alkaa kaikki voimat mennä tähän jatkuvaan riitelyyn ja kinasteluun naurettavuuksista. Muutenki on vähän stressiä ens viikon tenteistä mutta tää jatkuva eripura kotona aiheuttaa oikeesti jo hengenahdistusta ja rintakipua!

Anteeks omanapailu,eiköhän tää tästä mutta pakkohan sitä on tännekin purkaa...

Väsymyksestä, ite oon selvinny sen osalta oikeestaan ihmeen hyvin! Illalla kyllä sammun ku saunalyhty mut luulin että tulee olemaan pahempaa... Tsemppiä kaikille, kyllä se väsymyskin hellittää jossain vaiheessa ja toivottavasti saadaan kaikki kerättyä voimia ennenku vauvat syntyy! :)

Minea ja maha-asukki 13+0 POKS :heart:
 
Onnea ihania ultrakuulumisia saaneille! :)

Kiitos tuestanne!:) Täällä on toivuttu perjantain vuotosokista. Eilen ja tänään onkin sitten ollut normaalitilanne, tänä aamuna olin niiiiin onnellinen, kun voin pahoin heti aamupalan jälkeen.:LOL:

Odottelen siis huomista ultraa rauhallisin mielin. Nyt ei pelota, mutta varmasti huomenna jännittää. Jännitin ekaa neuvolaakin. Hyvillä mielin siis lähden ultraan. Aion tietenkin kertoa perjantaista heti alussa ja ehkä sille löytyy aivan looginen, toivottavasti aivan harmiton, selitys.

Kilu87 Toivottovasti se vuoto on harmitonta edelleen, mutta aivan varmasti säikäytti todella pahasti...:hug:

Pidin muuten äitiyshousuja ekaa kertaa eilen illalla kaverin tupareissa. Halusin hemmotella vatsaa perjantain jälkeen ja ne olivat todella mukavat! Mies vitsailikin, että en muita housuja enää pidäkkään... No, jos saisin vielä legginssit alle, niin siinä varmaan olisikin totuudensiemen. Myönnetään: niitä oli aivan ihana pitää! Huomasin vain, että villapaita korosti masuturvotusta sen verran, että en oikeasti usko hämänneeni ketään. Eli jos kamut olivat tarkkaavaisella päällä, niin kyllä varmasti raskautta voisi epäillä. Sen verran pullea oli meikän masu.

Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille! :)

Luckygirl & Vintiö 11+2
 
Minea: Mikä sua oikeen sit niis peleissä/peleihin lähdössä hatuttaa?

Meilläkin riita saatiin taas aikaiseksi ja nyt tällä kertaa kyseessä on harrastukset mihin syöksytään aamulla heti kun sängystä nousee, vaikka ollaan sovittu ihan muuta. Meillä näistä asioista ollaan juteltu aikaisemminkin lähinnä kun monesti harrastukset ja miehen omat mielenkiinnon kohteet ovat kiilanneet yhteisten sovittujen asioiden edelle. Nyt pitäis kehittävästi jutella asiasta (juteltu viimeiset 3 vuotta) ja mul ei pinna meinaa riittää.
Äiti sanoi, ettei pitäis ottaa niin itseensä ja se kuulemma vaan on meidän naisten osa(<---meinasin repiä pelihousuni) mut minkäs teet kun kuitenkin toivoo, että joskus tehtäis jutut sillai miten on sovittu. On feidannut tyylikkäästi mun synttäreitä yms. Nyt ruvennut miettimään miksi oon sietänyt sellasta.

Meillä mies kysyi, että olenko mustasukkainen sen harrastuksista ja että kannattaisko mun viettää enemmän aikaa ystävieni kanssa? Musta on vaan kiva, että miehellä on hyviä harrastuksia ja se niissä tuulettuu, mut se harmittaa että kodin kunnossa pidot yms. jätetään sitten ikään kuin vahingossa mulle ja sen jälkeen tullaan vielä pyytämään että voisinko vähän hieroa selkää kun meni kuulemma jumiin harrastusten parissa.
Kaiken kukkuraksi mä hölmö suostuin viime syksynä muuttamaan 45 min. matkan päähän lähimmistä ystävistäni, joten viime aikoina kun on väsyttänyt älyttömästi on vaan tuntunut hemmiten vaikeelta lähteä mihinkään yrittämään olla seurallinen. Mutta tyhmästä päästä sitten saa kärsiä ja nyt tässä taaskin mietitään että kuinkas tässä sitten seuraavaksi toimitaan. Nice.

Maygory ja pieni 14+0 POKS
 
Minea: En kyllä osaa oikein asettua tilanteeseesi. Keljuttaa varmasti, jos aina on menossa jossain muualla ja ei jää yhteistä aikaa. Meillä mies kyllä käy lenkillä, pyöräilemässä tai salilla muutamia kertoja viikossa, mutta se ei haittaa yhtään. Meillä jää yhteistä aikaa kuitenkin mielestäni melko paljon. Viikonloputkin vietetään yhdessä lähestulkoon kokonaan ja esim. jääkiekkopelejä mies käy katsomassa pari kertaa vuodessa kun kummipoika pelaa jääkiekkoa. Eikä minua harmita se lainkaan. Onneksi mieheni kyllä aina kysyy, että onko meillä suunnitelmia ja asettaa kyllä meidät aina etusijalle. Nytkin pohti että haluis lähteä lappiin viikon laskettelureissulle kavereiden kanssa, mutta koska se rakenneultra sattuu juuri sille viikolle, niin aikoo jättää laskettelureissun väliin :) Meillä menee nää omat menot aika joustavasti molemmilla, kun niitä on kuiteski niin harvoin...

Maygory: Tuo kyllä harmittaa jos kaikki kotityöt jää toisen harteille, entäs sitten kun perheeseen tulee vauva? Meillä kotityöt on aina tehty molempien osallistuen tasavertaisesti/yhdessä. Tosin nyt aivan hävettää kun on ollu raskauden alussa vähä väsyneempi ja on ollu öllötysoloa ym enkä oo kyllä omaa osaani jaksanu hoidella kotitöistä. Mutta mies on sanonu, että tekee kotityöt vaikka tekee pitkää työpäivää välillä, etten rasitu liikaa. Onneksi... Tänäänkin oon ainoastaan pessy pari koneellista pyykkiä, mies on tuulettanu petivaatteet ulkona, imuroinu, tehny ruuat, tiskannu, käyny kaupassa... Mutta oonki varotellu, että jos vauvat selviävät sinne synnytykseen asti, voi olla että mut leikataan ja sen jälkeen sitten koti/vauvojen hoito on melkein hänen vastuullaan isyysloman + kesäloman ajan, että haava paranee kunnolla. Mulla käytössä verenohennuspiikit ja haavan paraneminen ei välttämättä oo ihan niin nopeeta...

Niitä mielipiteitä/kokemuksia siitä influenssarokotuksesta???
 
Heippa kaikille pitkästä aikaa:wave:

Ja onnea ihanista ultrakuulumisista..Nipen kuulumisia jo jännittelinkin:)

Nippe82:I Pakko oli kommentoida tuohon sektio haavan paranemiseen. Tietysti riippuu henkilöstä, mutta yleisesti ottaen tuo haava kyllä paranee ihan muutamassa päivässä..ohennuslääkkeistä huolimatta. Itekin käytin niitä viime raskaudessa ja leikkauksen jälkeen..nehän täytyy lopettaa muutamia hetkiä ennen leikkausta(näin ainakin mulla) ja jo seuraavana päivänä kävelin(yöllä leikattiin). Mulla leikattiin vatsalihaksia ja se pikkasen hidastutti paranemista..piru vie et teki kipeetä ku laitettiin nenämahaletku. Toivotaan et sulla paranee yhtä hyvin ja mulla myös:)

Influenssarokotteesta:
en ota vaikka kuka käskis. Toivottavasti se flunssa ei tänne iske, mutta en luota kyllä nykyään yhtään noihin rokotteisiin.

Riidoista:
Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä 12 vuotta ja voin sanoo että vasta noin muutamia vuosia ollaan osattu riidellä "oikein". Ei enää tapella lyhtypylväiden pituuksista vaan jos jostain (nykyään harvoin) niin isommista asioista. Toivottavasti tämä jatkuu myös tulevaisuudessa:)

Ällövaroitus: Onko muilla esiintynyt ummetusta? Täällä todellinen vaiva ja näköjään esikoisen raskaudesta olikin kehittynyt sitten pari ikävää pukamaa ja ne on nyt ruvennu vihottelee. Täytyy huomenna soitella neuvolaan et mikä auttais...Oikso kellään mitään kotikonstia ilman nuita lääkkeitä?

ON: Täällä neuvola olis 6.2 mutta en tiiä kestääkö pää sinne asti vai tartteeko jo huomen kysellä aikaa vähän lähemmäks. EI mitään erikoisia tuntemuksia..olo ollu välillä jopa jo hieman energisempi. No toisaalta se on hyvä, koska pitäis keskiviikkona alottaa työt melkein vuoden tauon jälkeen..viimeks töissä huhtikuussa..no, toivottavasti ei tarvii siellä kauaa hillua:)

Kovasta vatsasta kärsivä Annubella ja Onni-Ilona 13+2
 
  • Tykkää
Reactions: Maygory
Nyt on tainnu porukka täällä ymmärtää mun tekstin väärin,vihapäissäni sen kirjotin joten ei siitä kai selvää ota :D siis mua ei todellakaan vituta mitkään pelit tai harrastukset eikä tuommoset, vaan siis riidellään kaikesta muusta, ihan semmosista turhista asioista. Ja tuntuu että päivä päivältä etäännytään toisistamme eikä läheisyyttä oo moneen viikkoon ollu enää nimekskään. Kohta kun mies tulee kotiin niin pidetään oikeen kunnon juttelutuokio koska en tiedä yhtään mitä sen päässä liikkuu ja haluan myös omia ajatuksiani selventää sille kun se ei kuuntele jos höpisen sille, katsoo vaan telkkaria... Mutta siis harrastuksia pitää olla, en minä ainakaan hänen naamaa jaksais joka päivä 24/7 :D pitää itsekin päästä tuulettumaan välillä vaikka meniski hyvin. :D
 
  • Tykkää
Reactions: Maygory
minea_ voimia parisuhteen kanssa :hug: toi on niiiin tuttu tunne, että on voimat ihan lopussa noitten riitojen kanssa. ja ihan typerää kun ne tosiaan on ihan typeristä asioista. Me tehtiin nyt päätös että mennään parisuhdeterapeutille hakemaan vähän apuja kommunikaatioon. Ois kiva oppia ennen vauvan tuloa käsittelemään näitä asioita vähän fiksummin, koska sit vauvan kanssa ei oo kiva jos edelleen riidellään typeristä asioista ja voimat menee siihen.

Maygory meillä on ihan sama juttu, että miehellä on paljon harrastuksia ja kevereiden näkemistä ym. ja siinä tuntuu välillä yhteiset menot ja minä jäävän kakkoseksi. Ja just toi on tuttua että mun synttärit jää välistä tms.. Mies on kyllä tsempannut tosi kivasti ja vähentänyt omia menojaan siitä mitä se oli seurustelun alussa ja toi ongelma on jäänyt vähän taka-alalle. Ja tähän väliin on ehkä hyvä korostaa, että mulla ei sinänsä ole mitään niitä harrastuksia/omia menoja vastaan. Vaan sitä, että sitten ei jää yhteistä aikaa tarpeeksi, mulle jää kaikki kotityöt tai se yhteinen aika on sitä, että mies on ihan väsynyt muista menoistaan.

Nyt mies on huomenna lähdöksi koko viikoksi työreissuun, mutta ei haittaa yhtään kun oltiin perjantaina yhdessä syömässä ja tänäänkin on vielä ollut kahdenkeskistä aikaa. Teki vielä kotitöitäkin tosi kivasti ja jopa ihan oma-aloitteisesti. Jotenkin teki tää viikonloppu kyllä tosi hyvää itselle ja parisuhteelle. Vaikka siihen sisältyi appivanhempien vierailu, joka on aina pieni koitos mun hermoille ;) Tehtiin myös sellainen päätös, että meillä alkaa siivooja käydä kerran kuukaudessa ja ekan kerran tulee ensi perjantaina. Kerrankin voi olla murehtimatta siivouksesta, kun tietää että nyt ei todellakaan kannata ruveta puunaamaan kun se siivooja kerran tulee. Ihanan rentouttavaa! Otin iltapäivällä päikkärit sohvalla pää miehen sylissä kun tämä katsoi telkkaria. Normaalisti oisin varmaan murehtinut, että pitäiskö vielä siivota mutta nyt pystyi vaan rentoutumaan :).

Vanella ja pikkuinen 13+4
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Maygory
Ai niin ja Annubellan kommentti tuosta, että pitkän yhdessäolon aikana vasta vähän aikaa osattu riidellä oikein oli todella lohduttava! Itse oon vähän kärsimätön ja jotenkin tuntuu lohduttomalta, että samoista asioista ollaan tapeltu jo neljä vuotta, eikö jo opita. Mies tuntuu ihan puupäältä, jolle saa jauhaa samoja asioita aina vaan :D Ja sit mies aina muistuttaa, että ollaan oltu loppujen lopuks vähän aikaa yhdessä, et kyl me vielä opitaan. Ja onhan tässä edistystä tapahtunut, et mun pitäis vaan luottaa siihen, et kyl meki vielä joskus opitaan riitelemään järkevästi. Just noin, että oikeista asioita eikä jostain turhanäiväisestä.
 
Nippe82, minä otin sen rokotteen viime neuvolakäynnillä, kun niin kovasti suostuttelivat ja ympäripuhuivat, vaikka hyvin skeptinen olen ollut niiden suhteen. Se, kun sanoivat, että influenssa-aalto tulee olemaan kova (ja olen töissä koulussa) ja raskaana olevalla se lisää kovasti keskenmenoriskiä, oli päättävä asia.

Ja tisseistä joku kysyi, kipeily vain pahenee! Ja voi apua tätä väsymystä.. :/ Huomenna palaveri työpäivän päätteeksi eli kolme tuntia normaalia pidempi päivä, mitenhän jaksaa..

Kilu87 ja Toukka 10+5
 
Annubella: Mulla ummetukseen on auttanut kuitujen syönti. En tiedä auttaako sulla, mut pyrin syömään kuituja tosi paljon: aamulla all braneja ja marjoja, kunnon ruikkarii, kuivattuja hedelmiä, porkkanaa.. Niillä täällä ainakin hieman helpottanut.

Vanella Joo, komppaan sua kommentin kanssa tosta riitelystä. Kai pitäisi alkaa kuuntelemaan tarkemmin mitä toinen oikeesti sanoo.

Mul rupee vaan olemaan toivoton olo, kun meil on vähän taipumuksena ollut nyt lähteä jommalla kummalla kälppimään, eikä pahemmin tee mieli soitella toisen perään, mut jospa se jostain kohta kotia takas tulee.
 
Viimeksi muokattu:
Parisuhdeasiasta mäkin heittäisin mielipiteeni. Me ollaan oltu yhdessä kymmenisen vuotta ja monta vuotta meni vääntäessä jos jonkinlaista "turhaa" riitaa vaikka ja mistä. Parisen vuotta sitten väsyttiin molemmat vääntöön, ja siihen että ajoittain oli riitojen jälkeen tosi vaisua, läheisyys katosi jne.

Mentiin pariterapiaan jossa käytiin puolisen vuotta, ja meillä se kyllä avasi uudenlaisen väylät nimenomaan kommunikointiin. Nyt harvemmin tulee edes riideltyä mistään ja osataan sieltä rajata heti kättelyssä pois ne turhat napinat ja nollata tilanne. Isommissa asioissa on opittu kuulemaan mitä toinen oikeasti sanoo ja miltä hänestä tuntuu, ja sitten tulee se oma vuoro kertoa. Ja ei enää käytetä "vanhoja likapyykkejä" toista vastaan vaan yritetään rakentavasti saada keskustelussa jotain aikaan. Ja nyt ei tarvii pysyä enää kovana ja puolustuskannalla riidan aikana, vaan uskaltaa suoraan myöntää myös omat heikkoukset ja vaikka itkeä tirauttaa jos siltä tuntuu.

Täällä on muuten kanssa 12 viikkoa täynnä, jee!!! Väsymys ja heikotus ei ota vielä helpottaakseen mutta josko pian..

Penni ja pikkunen 12+1
 
Onpas taas tullut paljon tekstiä viikonlopunkin aikana :)

Riitelystä olen itse todennut että joskus kannattaa vaan antaa asioiden olla. En nyt tarkoita että mitään isoja asioita lakastaan maton alle mutta tollaset turhanpäiväisyydet voi joskus vaan koittaa unohtaa ja laittaa huonon päivän piikkiin. Toinen juttu mitä olen tehnyt joskus aikaisemmin on että kirjoittaa miehelle kirjeen. Itse koen sen helpommaksi tavaksi kertoa vaikeita asioita ja mielestäni saan sillä tavalla "sanottua" paremmin sen mitä yritän. Ei tule niin paljon väärinkäsityksiä ainakaan ja teidän että olen ainakin saanut ilmaistua sen mitä halusinkin. Jos yrittää puhua vaikeaa asiaa niin mulle ainakin saattaa käydä niin että alan itkemään tai mies keskeyttää tai sanon sen jotenkin liian syyttävästi jolloin viesti ei mene oikein perille. Ei mekään olla oltu kun vasta neljä vuotta yhdessä mutta musta ainakin tuntuu että viimeset kaksi vuotta on ollut paljon rauhallisempia riitojen suhteen.

Tiistaina olis se nt ultra ja alkaa vähän jännittämään että mitä siellä näkyy. Tänään teki pitkästä aikaa mieli suklaata ja kohta onkin jo kokonainen levy kumottu :D Vaikka normaalisti olen ollut suklaahiiri niin raskauden aikana ei ole tehnyt mieli suklaata.

Scarlett ja Sissi 11+4 tai 12+1
 
Penni: Onnittelut rajan ylityksestä!
Toi Parisuhdeterapia taitaa olla meilläkin edessä, monta kertaa ollut huulilla mutta ei olla saatu aikaiseksi mentyä. Kovin tutulta kuulostaa toi likapyykin heittely yms. Satuttaa ja väsyttää vaan tällänen noidankehä ja läheisyydestä ei tosiaankaan voi puhua, lähinnä mun miehen lähestymisyrityksen tuntuu ahdistavilta. Kauheinta huomata itsessään sellanen älytön katkeruus mikä on toista kohtaan sanoista ja teoista ja ahdistus siitä mitä itekin tulee suusta päästeltyä. Eilen illalla olin jo valmis luovuttamaan ja pakkasin osan tavaroista. Tänään yrittänyt miettiä vauvaa ja sitä että se varmasti ansaitsee molempien vanhempien läsnäolon. Mutta sitä ennen meidän pitäis haudata sotakirveet.
 

Yhteistyössä