**^Elokuun Epelit 2012^ MEIDÄN KUU!!**

Tii Paljon onnea pikku prinsessasta! :flower:

Kun Vintiö syntyy, minä ja mies molemmat opettelemme yhdessä vauvanhoitoa. Kummallakaan ei ole muiden vauvojen sylissäpitoa suurempaa kokemusta, joten seuraamme silmät ja korvat tarkkana henkilökunnan ohjeita. Olemme toki lukeneet vaikka mitä, mutta käytännön hallitseminen onkin sitten aivan toinen juttu. Eiköhän meistä kaikista tule oman pikkuisemme parhaimpia hoitajia ja joskus asioita opitaan kantapään kautta - mutta opitaan kyllä!

Vauvautuneille paljon tsemppiä vauva-arkeen!
Kärsivällisyyttä meille muille...

 

moi taas :wave:

täällä edelleen.. ei taida tää kaveri tulla sittenkään, kaikista oireista ja kivuista jne jne jne huolimatta ennen laskettua! nyt on pari päivää ollu vähän hiljasempaa supistusten kanssa.. eilen ei tullu ku varmaan 3 kivutonta, ja tänään on taas vähän jomotellu alaselkää, mut ei tässä vielä mihkään lähdetä.

mä tulen hulluks ton miehen kans. se nyt sitten juo ja juo ja juo. ja mä olen alkanu oleen aika varma, että ei pääse mukaan synnytykseen, koska on kuitenkin sillonkin juonu. nytki oli taas tänään hakenu lavan kaljaa kaupasta. :ashamed: no.. onneks mulla on äiti varuilla tukihenkilöks synnytykseen, etten sinne joudu kuitenkaan yksin menemään. vähän vaan jännittää, että mitäs jos kaikki alkaakin rytinällä, ni mitä mä esikoisen kanss teen jos mies on juonut. en kyllä todellakaan kaipais tässä vaiheessa mitään stressiä tämmösestä.

muuten odotan kyllä ihan innolla synnytystä, enkä jaksais enää millään odotta että pääsis tosi toimiin!

tänään on tosiaan vaan tullu aikalailla pelkkiä harjotussupistuksia. kamala paine kylläkin tuntuu tuolla alakerrassa suurimman osan ajasta. ja tosiaan sitä alaselkää jomottelee välillä taas supistusten kans.. mut kyl aikas kivutonta meininkiä tällä hetkellä äh. sais nyt alkaa jo!!

emilien ja pikkunen 39+3 :heart:

 

Heipsan, meillä on sit huomenissa viimeistään vauva Koska maanantaina leikataan.. huh huh hirvittää, vaikka yritän olla luottavaisin mielin.
Onnea Tii, kyllä siellä sairaalassa kannattaa ihan kaikki mahdollinen kysellä ja kertoakin, että tarvii jeesiä. Ne auttaa kyllä

runttis ja toukka 39+3 (huomenna synnytään, en mä enää tän sunnuntain aikana tätä vauvaa ulos anna tulla )

 

Jee! Ekat kipeät supparit koettu! Ihan vaan muutama, mutta tiedänpäs vähän mitä odottaa!

Onnea uusille vauvautuneille
Emilien mä sanoisin mielelläni aika suoraan, että älä missään nimessä ota miestä synnytykseen. Hän on lapsen isä, mutta liian syvällä jossain omissa ongelmissaan nyt ollakseen sinulle tuki jota tarvitset. Todella ikävää, mutta se kuulostaisi olevan tilanne.
Samuelinäiti hyvä että pistit miehen seinää vasten. Sulla on oikeus, ja lasten takia oikeastaan velvollisuuskin, vaatia häntä elämään vähemmän alkoholin kera ja ilman, että dokaa teillä kotona viikonloput kavereiden kanssa. Se on kurjaa sulle ja tuplaikävää lapsille, kun isä on hiprakassa ja samalla he vaistoavat myös susta sun surun. Miehesi voi vähentää alkoholinkäyttöä, jos hän niin tahtoo. No excuses.
Sori, että puutun ja sanon näin suoraan asioista, mutta nuo tilanteet kuulostavat niin kohtuuttomilta! Voimia.


Uusiäippä ja vaaveli 38+1

 

Uusiäippä78: joo, itseasiassa mä oon asiaa vähän alkanu miettimään, ja saa nähdä mikä on tilanne sillon kun lähtö tulee. mä tiedän että se synnytykseen mukaan tuleminen on miehelle todella tärkeetä, mutta se kyl sössii sitä aika pahasti parhaimmillaan. mä olen sitä miettiny tosi paljon, ja en oo yhtään varma, että pystyykö se ihan tosissaan olemaan siellä mun tukena. oon äitini kanssa jo sopinu, että hän tulee mun tueks, jos mies on juonu, mut mä luulen et saatan ottaa sen muutenkin mukaan. katson tosiaan sen mukaan mikä tilanne sillon on, mutta alan kallistua kyllä äitini tukeen. eihän tosta miehestä siellä mitään hyötyä ole tolla asennteella, ja vaikka olis hyötyäkin, niin mä en silti tiedä millä mielellä mä siellä sitten olen jos mies on mukana..

hankalia asioita :ashamed:

no onneks mun ei enää kauaa tarvi tätä kestää, ja pääsen pian muuttamaan lasten kanssa pois. mies on kyllä tehny tästä mun odotusajasta täyttä helvettiä. se ei taida itsekään ymmärtää mitä on laittanu mut meneen läpi. raskausajan pitäis olla ihanaa, ja me molemmat tätä toistakin lasta kuitenkin haluttiin ja yhdessä se alulle päätettiin laittaa. mä en olisi miehen kanssa lapsia tehny jos olisin tienny tän menevän tällaiseen. mä ihan kuvittelin, että teen lapsia sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa tuun viettämään loppu elämäni. ja kuvittelin, että me eletään yhdessä perheenä koko loppu elämä, mutta eipä menny taaskaan niinkun elokuvissa :ashamed:

huoh. anteeks vähän masentunut viesti. mua vaan surettaa niin hirveesti lasten puolesta, kun olisin halunnu niille ehjän ja hyvän kodin kasvaa, mutta asiat meni aivan pipariks ennen kun edes toinen ehti syntyä. saa nähdä miten esikoinenkaan asiaan suhtautuu.. isi kun on hänelle ihan älyttömän tärkeä, ja hetken päästä isi ei sitten enää olekaan joka päivä kuvioissa. tää on kyllä ihan hirveetä. ei ymmärrä ei. :'(

emilien ja pikkunen 39+3

 

Voi emilien koitahan kestää :ashamed: :hug:

 

Meille syntyi pieni poika 2.8. klo 14.37. Poika oli syntyessään 3790g ja 53 cm, joten olen oikein tyytyväinen että syntyi rv 39+1.

Eilen illalla kotiuduttiin ja nyt ollaan hyvin väsyneitä mutta onnellisia.

En lukenut muita viestejä mutta onnittelut mikäli vauvoja on tullut enemmänkin tässä muutamina päivinä.

 

Onnea Tii ja Silwan vauvoista! :heart:

Kateellisena täällä odottelen, että milloin meidän pikkuinen päättää saapua... Tänään siis laskettu aika eikä niin MITÄÄN merkkejä! Perhana kun huomenna pitää mennä neuvolaan aika varmasti, se täti oli oikeessa kun sanoi että varmaan ens viikolla nähdään vielä... :kieh: Anoppikin eilen sanoi, että "eihän tässä mikään kiire ole" kun puhuttiin siitä, että millon vauva mahtaa syntyä. Joo, ei sulla varmaan kiire ole mutta toista se on kun itse odottaa, luulis hänenkin viiden lapsen äitinä sen tietävän.
Ei vaan tahdo millään malttaa enää odottaa!

emilien kovasti voimia, toi on tosi kamala tilanne kyllä! :hug: Näyttää pahasti siltä, että mies ei tuolla toiminnalla ja käytöksellä tosiaankaan ansaitse tulla mukaan synnytykseen... Ja miten hän ylipäätään ajattelee sinne tulevansa jos juo koko ajan? Tsemppiä!! :heart:

Ei kai tässä auta, pitää lähteä koiran kans ulos ku tuo mieski vaan nukkuu... Toisaalta taas huomenna alkaa arki ja hän joutuu herätä 7 töihin, että ehkä ihan hyvä että saa univelkoja nukuttua pois

Erittäin kärsimätön Minea ja maha-asukki 40+0 POKS POKS

 

uusiäippä eiku oot ihan oikeassa, ihan viisaita sanoja sanot. suureksi yllätykseksi mies ei eilen juonut mutta oon kyllä niin luontainen märehtijä että tulevat viikonloput hirvittävät. toivon tosiaan että mun sanomisilla oli jotain merkitystä että olis pistäny pidemmäks ajaks mietityttämään eikä vaan tää yks ilta ollut joku todistelu yritys. tuntuu tosi hyvältä kun tänne voi kirjotella näistä jutuista ja sit saa kuitenkin ihan hyvää kommenttia takas, vaikeaa näistä on oikeasti ääneen puhua joten kiitos tääl on kyl ihan huippu porukkaa.

emilien harmittaa ihan järkyttävän paljon ku luki tota tekstiäs. tavallaan pystyn samaistumaan tohon fiilikseen että yhdessä näitä lapsia on haluttu ja sit toinen käyttäytyy ku mikäki idiootti ja tekee elämästä turhan hankalaa. jaksamisia sinne idiootti miehen kanssa olemiseen ja supistelu kärvistelyihin :hug:

tulipa nukuttua yöllä, joskus 10aikoihin kaikki simahdettiin meidän sänkyyn, kolmelta sitten heräsin ekan kerran ja siirsin pojan omaan sänkyynsä että mahdutaan ite paremmin, mies melkein nukku lattialla kun poika oli vähän valoittanut. siitä sitten heräsin vähän liikaaki ja varmaan tunnin olin hereillä ja pyörittelin ajatuksia sitten nyt koko poppoo heräili kymmeneltä. on kyllä aika hyvin levännyt olo! poika lähtee tänään turkuseen käymään anopin ja apen kanssa, miehellä päivä meno joten kerkeen täällä vähän rauhassa siivoilemaan, jes! siis tää paikka on ihan hirveä sikolätti, ei nyt varmaan vedä millekkään kaameinkämppä kodille vertoja mutta itteä kyllä ällöttää. pääsee viel vähän hiplailee vauva tamineita oikeisiin paikkoihin ja tekemään ajatustyötä hiljaisuudessa. hyvä ettei ala etukäteis kolottelemaan kun tietää jo nyt valmiiks mitkä on fiilikset päivän lopussa voi mun selkäparkaa..

onnittelut silwan, tepä ette kauaa ollutkaan sairaalan hoteissa

tii kyllä se siitä, teistä tulee kuitenki parhaimmat hoitajat omalle lapsellenne! itsellä oli jonki verta kokemusta ihan pienenkin vauvan hoidosta kun tota siskoa on tullut jeesailtua mutta kyllä sitä silti vähän rapsutteli päätään että mitäs nyt kun oli ihan oma vauva kyseessä. vaikka aina ajattelin että oon kokenut hoitaja mutta enhän mä ketään ollut ikinä ennen imettänyt niin oli kyllä kans epävarma olo. kyllä se siitä sitten lähtee sujumaan sen takia se sairaala aika onki hyväks.

tjaah nyt kello näyttää sellasia lukemia että kiire tulee, pitää ettii viel pojalle vaatekertaa päälle että kehtaa juhliin lähteä. jaksamisia kaikille, on tää loppu aika tällästä kärvistelyä.

samunäiti&alex 38+5

 

Silwan-81 Paljon onnea pikku prinssistä! :flower:

Runttipulla Siellä varmaan jo jännittää. Varmasti mukavaa tietää, että vihdoinkin huomenna saatte rakkaan pikkuisen syliin. Tsemppiä!

emilien Olen samaa mieltä muiden kanssa: äiti mukaan tueksi synnytykseen. Varmaan jossakin välissä kannattaa kertoa miehelle, että nyt tilanne on sellainen, ettei synnytykseen ole asiaa tällä käytöksellä. Sitten se ei ole hänelle yllätys. Luulisi kyllä, että tuolla juomisella on myös miehellesi selvää, ettei hän pääse mukaan. Olen hyvin pahoillani puolestasi. :hug:

samuelinäiti Kiva kuulla, että siellä mies kuunteli sinua ja jätti tällä kertaa juomat muille.

Uusäippä78 Onnea suppareista...? Minä en vieläkään tiedä, mitä ne ovat, mutta menkkajomotusta on toki ollut.

Mukavaa sunnuntaita kaikille, voimia & tsemppiä!

Luckygirl & Vintiö 39+1

 

Onnea kaikille vauvaantuneille :heart:

Mulla menee varmaan sen kaks viikkoa yli ja sit oonki jossain syyskuun puolessa välissä synnyttämässä ja vauva kasvaa jätti-isoksi ja pitää ottaa sektiolla ulos ja oon tän porukan viiminen :stick:

Olin 30.7. synnytystapalääkärillä täällä uudessa paikassa ja hän kysyi multa että onko mun äiti synnyttänyt alateitse koska multa ei ainakaan mahdu kuulemma kuin normaalikokoinen ulos luonnollista reittiä Lisäksi mulle oli hiukan vajaa kolmessa viikossa tullut painoa 4,2kg lisää ja olin ihan kauhuissani siitäkin. Tosin turvotuksetkin on löytäneet tiensä mun luo joten ehkä, varmaan, mahdollisesti osa tuosta huimasta painonnoususta selittyy silläkin mutta silti... Onhan tuo nyt ihan järkyttävä lukema! Etenkin kun missään ruokailutottumuksissa ei ole tapahtunut muutoksia ja mitkään herkut ja roskaruoat ei ruokavalioon oo kuulunut ollenkaan, jos ei lasketa jotain kahvipöydän antimia mitä kylästellessä tulee mutusteltua. Kotona oon tosi paljon hedelmä-vihanneslinjalla kun niitä tykkään pupeltaa kyllä. Blääh.. Masentavaa!

Mutta joop, voisin nuo neuvolakuulumiset kirjoittaa.

Rv: 35+3 (32+5)
Paino: +1,4kg/vko (+375g/vko) yht. 15,5kg
RR: 130/87 (128/78)
U-Prot.: -
U-Gluk.: -
Sf: 33 (30,5)
Tarjonta: rt (rt)
:heart: : +135 (+145)
Liikkeet: ++ (++)
Kohdunsuu: Kiinteä, kiinni, 2cm (26+5: Kiinteä, kiinni, 3cm)

Ja koska sillon sokerirasituksessa oli yks arvo koholla, pääsen 38-viikolla ultraan vielä, silloin varmaan saa sit vähän suuntaa minkä kokoinen kasa sieltä on tulossa. Vointi on itellä ollut hyvä, nukun n.7-8h taukoamatta ja sit käyn vessassa ja nukun vielä muutaman tunnin Muutamana päivänä tossa oli ihmeellistä paineen tuntua alapäässä, kävellessä ois tehnyt mieli pistää käsi haaroihin kun tuntui niin oudolle. Ei kipua, mut semmonen ihmeellinen... Virtsarakkoa tuo on toisinaan painellut mut tosi vähän mitään mikä oikeasti ois valittamisen arvoista
Tuon synnytystapa-arvion takia vaan haluaisin että tää tulis jo pian ulos, ei jäänyt kovin hyvä fiilis kun se täti nyrkillä tota leveyttä siitä ulkopuolelta kokeili ja sen käsi ei niiden luiden väliin mahtunut. Möh.

 

Vauvaonnitteluja taas! :heart:

Miestensä kanssa kärvisteleville paljon jaksamisia

Uniongelmat Onko muita jotka eivät nuku öisin?
Itsellä meni taas koko viime yö ihan täysin harakoille valvoessa. Tuntuu että unet jäi muutamaan tuntiin.
Lisäksi kiusana oli aavistuksen verran kivuliaat (jee!) supparit, jotka tosin meni äkkiä ohitse.

Hoksasin tuossa juuri vessakäynnillä että pyyhittäessa tuli paperiin vaal. pun nestettä muutama pisara. Eihän se lapsivettä vain voisi olla.

Täällä kehitellään vainoharhaisesti ja epätoivoisesti merkkejä synnytyksestä, minäkin haluan jo vauvan ulos

Nyt käymään vanhempien luona.

Ss ja Poju 37+

 

Onnea Tii ja Silwan !! :heart: :flower:

Täällä yksi kate+ellinen masun kasvattaja. Tahtoo jo tytön ulos !

Väsymys on raastavaa täällä. Voisin nukkua kokoajan. Samalla mysö täällä kehitellään itselle kaiken maailman synnytysoireita. Väsymys, jalkojen kamala hikoominen ja väsymys vielä kerran. Minkäänlaisia supisteluja tms ei ole ollut sen tiistain jälkeen

Millään en kyllä haluisi maailmaan pusata yli 4kg lasta, joten sen takia myös olisin valmis jo lähtemään synnärille.. vaikka HETI!

Voimia ja hermoja miesten kanssa taisteleville ja emilienille iso halaus ja voimia. Täytyy sanoa että itse myös tossa tapauksessa eväisin jo mieheltä pääsyn synnytykseen. :hug:

Ninzi & Tyllerö 39+3

 

Onnea kovasti kaikille jotka ovat pakettinsa jo syliin saaneet :flower:
ja tsemppiä loppu odotukseen kaikille muille

Me päästiin vauvan kanssa kotiutumaan perjantaina ja hyvin on kyllä lähtenyt menemään. Ihanan kiltti ja tyytyväinen tyttö :heart:

Tässä hieman synnytyskertomusta,
Eli Maanantaina 30.7 pitkin päivää tuli ihan pieniä "holahduksia", jota luulin vetiseksi valkovuodoksi, kun housut kastuivat aina vain vähän, illalla kuuden maissa tulikin sitten vähän isompi holahdus ja totesin että kyllä sen nyt vettä on oltava. Soitin synnärille jonne pyysivät heti lähtemään. Synnärillä olimme n. klo 19.30 ja heti laitettiin käyrille. Ei supistuksia. Jäin sairaalaan ab-tippan ja mies lähti kotiin. Aamulla 7 aikoihin alkoi pienet supistukset, jotka tuntui alavatsalla ja selässä. Kohdunsuu ½-1cm auki. Lämpö pussit auttoi hyvin pikku polttoihin. klo 8.30 pyysin kipulääkettä ja sain Oxanestia lihakseen. Kipulääke auttoi hyvin ja sain nukuttua kymmeneen saakka, jolloin wc reissun jälkeen alkoi todella kova paineen tunne klo 10.05 auki 7cm ja reunat hävinneet. Spinaali puudutuksen sain klo. 10.15 ja auki 9cm. Tässä vaiheessa mies kerkesi kotoa paikalle. 11.10 kokonaan auki ja omaan tahtiin ponnistelin vauvaa alaspäin, supistukset todella lyhyitä ja tuli harvakseltaan oksitosiini tippui kokoajan niitä voimistamaan. Väliliha puudutettiin jossain välissä kun aktiivinen ponnistaminen alkoi klo. 12.10. Tyttö syntyi klo. 12.24. Synnytys oli kokonaiskestoltaan 5t 32 min, että hätäinen tyttö
Repeämiä ei tullut lainkaan, mutta yksi tikki laitettiin kuitenkin limakalvolle. Kovin otollisessa asennossa hän ei pihalle tullut, kun oli kasvot ylöspäin ja kädet rinnalla ristissä, niin meinasi jumiin jäädä ja siinä vähän hätäsektiotakin väläytettiin, mutta onneksi siihen ei jouduttu. Napanuora oli kerran kaulan ympäri.

 

Ihanaa kun on taas tullut uusia vauvoja maailmaan. Paljon onnea :heart:

emilien voimia tilanteeseesi :hug:

Noi juomisasiat ovat kyllä ikäviä jos ei ymmärretä lapsiperheissä sitä miten paljon ne lapsiin vaikuttavat Pienikin alkoholinmäärä riittää muuttamaan vanhemman olemusta ja käytöstä eikä pienillä lapsilla riitä vielä ymmärrystä käsittelemään asiaa. Itse olen omassa lapsuudessani nähnyt alkoholin nurjan puolen kun seurannut toilailevia aikuisia ja omia lapsiani en ikinä halua asettaa samaan tilanteeseen. Itse en juo kotona ollenkaan. Otan sitten kun ollaan kaveriporukalla muualla ja silloinkin kohtuudella. Mies juo sen yhen tai pari saunakaljaa silloin tällöin ja on minusta ihan ok. Ite en välitä alkoholisista saunajuomista. Ennemmin suosin vishyä ja limsoja

Tänään poksui 40+0 ja hyvä olla. Ei siis niin yhtään mitään oloja...

 

Hei teille!

Onnea tuhannesti kaikille vauvaantuneille! :heart: Ihana lukea synnytyskertomuksia, vaikka alotanki lukemisen aina toinen
silmä kiinni ku pelottaa jos siellä jossain lukeekin että repesin navasta häntäluuhun asti jne... Mutta sujuviahan nuo kuulostaa olleen synnytykset =)

NP: Ei ole blogia, äidinkielen opettajakaan ei olis suositellu semmosen pitämistä

Hyvät on olot, siivottu, saunottu ja sekstailtukin on. Ei mitään vaikutusta! Huomiseksi kyllä jo ootan sitä soittoa
keskusneuvolasta, että tervetuloa ultraan tarkastuttamaan kuinka päin lapsesi on mahassa.

Tämän päivän (37+0) kunniaksi oon siivonnu, keitelly pullot ja tutit, korjannu hoitotason ja pakkaillut kassit lähtövalmiuteen itelle, poijalle ja vauvalle. Ja tietty oon pelannu muutamia eriä Cars Labyrinttipeliä, aivan huippu!

En malta oottaa synnytystä senkään takia, että pääsen aloittamaan takas ne Citalopramit. Oon aivan kontrollifriikki ja hullu akka ilman niitä ja välillä itketään... Kukkaan kohta jaksa mua katella ennää, tai en minä ainakaan itteeni kattelis! Ja se päivittäinen ahistus, huoh, tuntuu että pää vaan räjähtää ja ilman mitään kunnon syytä.

Hauskan oireen muuten olen hoksannut taas uuden, jatkunut ehkä noin pari viikkoa =) Sängyssä kun on kyljellään ja nukahtamaisillaan tai nukkumassa jo, tulee semmonen "tyttöjen" huokaus. Ei voi oikein kuvailla paremmin, mutta vähän niinku pääsis pinnan alta takas ylös vetämään ilmaa keuhkoihin ja samalla tulee semmonen tyttömäinen saundi siihen Huhhuh, oiskohan tätäKÄÄN kannattanu ees alakaa selvittään, noh, tulipahan tehtyä...

Tähän kait se onkin hyvä päättää ja lähtiä ettimään herkkuja kaapeista.
Muuten SS, ootko tietonen, joko se VintiöKirppis on auennu?

Ansku ja Elsa 37+0

 

Olen täällä taka-alalla lueskellut melkein päivittäin teidän juttuja mutta nyt pitää jo kirjoittaa)
Eli meille syntyi Torstai-iltana klo 22.40 sektiolla pieni ihana poika, 3290kg ja 51cm, ksks:ssa. Synnytys prosessi oli sanotaanko kirjava ja pelottava ja vaiheikas mutta hengissä selvittiin. Vielä ollaan molemmat sairaalassa tulehdusten takia, mutta koko ajan paranemaan päin kuitenkin jo hyvää vauhtia. Jos joku haluaa tarkemmin tietää niin kirjoittelen tarkempaa synnytyskertomusta myöhemmin.

Mutta se täytyy sanoa että se ihanampaa, suloisempaa ja rakkaampaa ei ole kuin oma lapsi. Hän kyllä sulattaa sydänmen ihan välittömästi, jos jos ei ole lähellä koko ajan niin itku pääsee ikävästä :heart:

Onnea kaikkille muillekin epeleille jotka jo synnyttäneet ja onnea tuleviin synnytyksiin muille )

 

Ompas mirkulle syntyny ISO poika D Oli ihan pakko nussia pilkkua.. Onnea paljon<3

 

Mulla jääny vähän tää kirjotteleminen kun muutaman päivän ollu tosi hektistä mutta täällä ollaan taas!

Onnea vauvaantuneille!! :flower: Ihana lukea kertomuksia!

emilien Onpas miehes heittäytynyt hankalaksi Ota ilman muuta äitisi tueksi synnytykseen, en minäkään uskaltaisi ottaa sinne tuollaista miestä joka saattais sitten ollakin humalassa kun h-hetki koittaa. Toivottavasti äitisi pystyy tukemaan sinua paremmin. Voimia ikävään tilanteeseen, keskity nyt omaan ja lasten hyvinvointiin ja jätä miehen vointi taka-alalle. :hug:

(.) Meillä miehellä oli viikonloppuna synttärit ja eilen oltiin yhdessä käymässä eräässä autotapahtumassa. Ensin tapeltiin koko päivä, kun hän olis niin kovasti ollut lähdössä baariin illalla. Sanoin että varmana et lähde, minä voin ajaa ja siinä autossa voit juoda mutta baariin ei ole asiaa. Ensinnäkin siksi että lähtö voi tulla koska vaan (vaikka lääkärissä todettiin ettei ehkä kuitenkaan ihan nyt heti ) ja sitten toiseksi siksi, että meille tuli tänään vieraita, ni siinähän olis sitten isäntä ollut krapulassa.. Ja vieraat olivat siis miehen ja mun vanhemmat, jotka ei olleet vielä toisiaan ennen tavanneet Järjestin sitten tapaamisen miehen synttäreiden varjolla, tein kakkua ja kutsuin kahville, jotta eivät sitten synnärillä isovanhemmat vasta toisiaan tapaisi Ollaan siis oltu yli 8v yhdessä mutta ei vanhemmat ei olleet toisiaan nähneet Kaikki meni sitten hyvin, mies ei eilen lähtenyt baariin, tyytyi juomaan apukuskin paikalla ja oli tyytyväinen kun lähdin mukaan pällistelemään autoja.. Enkä edes valittanut kertaakaan että jalat olivat tulessa, lonkkia särki ja väsytti. Ajattelin että jos sillä saan sen tyytyväisenä pidettyä että meen mukaan sinne ja se saa muutaman juoda, ni voin ehkä turvallisin mielin olla tässä sitten loppuajan, että ei humalainen ukko tuu synnärille Kyllä se sitten taas sen tajusi itekin, kun sille ratakiskosta väänsin että miksi tälläinen järjestely. En pyydä kun muutamaa holitonta viikonloppua, ja sitäpaitsi ei vauvan synnyttyäkään voi juosta ympäri kyliä kaikkea vapaa-aikaa.

Mietin muuten sitäkin, että jos se lääkärin painoarvio 3100g pitää paikkansa, niin pitää ottaa asia tiistaina neuvolassa puheeksi, josko se sais järkättyä käynnin polille tarkempaan arvioon, että mahtuuko ja jos on tosiaan niin iso niin voisko ehkä harkita käynnistystä jo aiemmin.. Mua vaan niin hirvittää se leikkauksen mahdollisuus, en siis mistään hinnasta halua sektioon, ellei ole elämän ja kuoleman kysymys.

Ainiin, tässä siis kuva 36+3, voiko olla mukamas 3100g :O

katso liitettä 16689

Tulihan taas tekstiä, ja puolet jäi kommentoimatta.. Nyt tää mursu lyllertää sänkyä kohti, alkaa tosiaan jalat olla aika soosia viikonlopun hillumisen jälkeen |O

inieh ja vieläkin nimetön tyyppi 37+0 ihan viiden minuutin päästä JEE POKS!!

 

Ensin isot onnittelut kaikille vauvaantuneille, myös täällä vähän kateutta ilmassa, kun omaa vaan saa odottaa.

(.) täällä tänään se kuuluisa 40+0 POKS, eikä mitään synnytysenteitä. Pe ja la muutama suppari jotka tunsin, ei muuta. Uni on kyllä kaikonnut... Tässä sitä istutaan sängyn laidalla pirteänä 3 h unien jälkeen... Ehkä tämä on merkki.. ja turvotus: mun jalkaterät on niin turvonneet, että flip flopit on ainoat, jotka juuri menee niihin, nilkkoja ei enää ole, vaan kaksi tukinpaksuista pökkelöä joissa iho on pingottunut kannattelee mua pystyssä.. Kuulema synnytys auttaa, hyvä, mutta nyt on kyllä tosi epämukavaa. Tunnen olevani just semmonen vaappuva raskausankka, joille olen tätä ennen hymähdellyt. Tää ei siis olekaan mikään huomionhakukeino mun raskauttani kohtaan, vaan pakon sanelemaa liikkumisen muokkausta omaan kävelyyn, jotta edes jonnekin pääsisi etenemään.
Hyvä juttu on, että Rontin zumbaharkkoja ei näytä tuo kirjojen kertoma tilanahtaus näillä vkoillabhaittaavan, nytkin mulla rytmi veressä, kun tyyppi pistää oikeaa kylkeä uusiksi. Antaa liikkua vaan, onpa yksi stressin aihe vähemmän. Ja se voi oikeati olla ihan totta, että kun tuo kaveri tulee tänne ihmisten ilmoille, niin noita munklaamisia saattaa tulla jopa vähän ikävä.
Tulipas tästä sekava tilitys, pahoitteluni.

Ehkä mä vielä yritän saada unesta kiinni, tulee muuten vähän turhan pitkä pv.

Pioni78 ja Rontti 40+0

 

Huomenta, kohta lähdetään Yöllä ei paljon uni tullut silmään kun lähinnä taas hirvittää koko homma, toivottavasti kaikki menee hyvin ja vauvallekaan ei tule hätää. Jotenkin tämä raskaus hujahti niin nopeaan, että on vain ajatus että nytkö jo, vastahan tässä puolivälissä oltiin. Mutta nyt se on menoa, tuskin sairaalassa enää annetaan pidemmälle venyttää

runttis ja toukka 39+4 (synttäripäivä!)

 

lapsi on mummalassa yötä ja mä täällä valvon =) oon viidestä asti ollut hereillä.. kyllä sitä ainaki 5h nukku mutta kyllä ärsyttää! sit tietenki neuvola tos 11 aikaan niin ei ihan loputtomiin voi aamupäivästäkään nukkua. tiedän jo valmiiks et seuraavana yönä ei tuu nukuttua sen viimesen pelkopoli käynnin vuoks.

runttis tsemppareita mukaan synnärille, uskon kyllä ettei paljoo väsytellyt!

mirkulle onnittellut, tais olla rajuaki menoa kun kerta tulehduksistaki mainitsit? toivottavasti kaikki kuitenkin hyvin eikä mitään turhan vakavia, vähän varovaisesti toivon synnytyskertomusta

inieh aika hauska ettei vanhempanne olleet nähneet vieläkään heti kun anoppi kuuli tulevasta lapsesta niin paukkas heti meille espooseen esittäytymään tomerana! nykyään ovatki sitten hyviä ystäviä keskenään, ovat käynneet yhdessä roomassa ja ties missä.. ja masus on aika sievä, hyvin mahdollistahan se on että sinne kätkeytyy kolmikiloinen kaveri, kuvan perusteella en kyllä usko hetkeäkään että sulle on tullut mitään mahdollisia lisäkiloja raskauden aikana niin kiinteän ja pienen näköinen masu verrattuna tähän mun jumboon. missä toi kokoarvio oli siis annettu? ultralla kun katsovat niin ne pitää(?) enemmän paikkansa kun siinä pääsee kuitenki mittailemaan tarkemmin kun käsikopelolla masun päältä.

jospa sitä menis vaikka tohon sohvalle kokeilemaan onneansa, et hetkeks torkahtais. on niin järkyttävä ikävä poikaakin niin otan ton sen kotiin jäänneen rakkaan myyrä pehmolelun vaik kainaloon niin tuliskohan uni paremmin

samunäiti&alex 38+6

 

Hyvää huomenta.

Ja erittäin paljon onnea uusille maailmaan tulleille epeleille ja heidän äideilleen ja perheilleen :Heart: :flower: :hug: Ihana lukea synnytyskertomuksia =)

Nyt se sitten meilläkin on täysiaikainen vauva, kun eilen poksui 37+0... Hiiiii...

Mulla ei tässä nyt tällä haavaa ole hoppua. 2 viikkoa voin ihan hyvin vielä odotella, näillä näkyminen. Olen hieman ihastunut tähän omaan päivärytmiini, jossa nukun pitkät päikkärit ja otan lunkisti. Voi olla karseaa luopua niistä, mutta edelleen olen todella onnessani siitä, että meille tulee vauva ja uusi ihminen perheeseen.

Supistuksia mulla tulee n. kerran tuntiin ja ei enää ole sellasia kivuttomia kovettumisia, vaan jokainen on jo sellainen pysäyttävä ja hengiteltävä ohi. Mutta ei ne kyllä ole mitään ennakoivia, vaan vähän sutjakampia harkkareita. Ennakoivat olivat ärtsympiä, muistaaksein. Sen jälkeen kun tuo vauva laskeutui alemmas niin tuli nää kaikki kivut, mutta nyt on menty samoilla kivuilla se pari viikkoa, joten ei tule ajatelleeksi että niillä mitään merkitystä olisi ja että voisi odotella ennen laskettua syntyväksi.

Vauvan hoidosta, kuten muutkin on jo sanoneet niin eipä tuota ole kukaan seppä syntyessään. Kyllä sielä saa monet kerrat esikoisensa kanssa pohtia, että mitä pirua tässäkin tilanteessa voi tehdä. Onneksi niitä "virheitä" voi tehdä ja niistä oppia sitten ne käytännöt, jotka sopii itselle parhaiten. Itse esikoisen kanssa olin hyvin nuori ja en lapsia käytännössä hoitanut ollenkaan. Sitten olin vielä yksin, kun mies oli armeijassa. Tällasia kämmejä sitten tuli tehtyä, jotka jälkeenpäin jo naurattaa, mutta tosissaan sitä silloin kuvitteli että oikein tässä tehdää. Esim. kuvittelin vauva nukahtavan paremmin kun pidän jouluvalon (oli joulun aika siis) huoneessa vilkkuvana. Paskat, toinenhan valvoi yöt läpeensä meidän diskohuonetta ihmetellen. Kerran kuulin jostakin, että vauvat nukkuu yöt paremmin kun niille antaa velliä. Ikäpyykki kun saavutettiin, niin eikö täys tuttipullollinen velliä lapselle nassuun. Ei oikein maha tykännyt ja olihan se pitkä yö sitten, kun lapsi huusi vatsakipujaan. Käsi sitä on ollut vauvan kanssa itse kukanen.
Neuvolassa ja kotikäynneillä tullut vastaan mitä hellyyttävimpiä uusia vanhempia, joista näkee kuinka he on melkein kauhuissaan siitä kuinka herkän oloinen vastasyntynyt lapsi onkaan. Mutta sitten siellä näkee myös sen, kuinka nopeasti heille alkaa syntyä itseluottamusta ja vauvan käsittely sujuu kuin ammattilaiselta ja heistä tulee niitä asiantuntijoita, jotka tuntevat parhaiten oman lapsensa tarpeet.

Olen samoilla linjoilla numbatin kanssa tuon kotona juomisen suhteen. Mies nyt ottaa kotona kaljan, mutta humalassa ei lasten eteen ole asiaa. Itse olen nähnyt myös sen alkoholin todella nurjan puolen kodissani ja niistä traumatisoituneena en pysty kauheasti suhtautumaan järkevästi alkoholiin vaan pelkään humalaisia. Onneksi mies nyt sentään jossain määrin tajuaa, että kyse ei ole minulle mistään vallankäytöstä, jossa yritän pitää miehen kurissa ja nuhteessa vaan asia on vaikea. Tsempit teille, jotka joudutte vielä miestenne asioista huolehtimaan. :hug:

Mullakin on noita yövalvomisia. Tänäänkin heräilin 05.06 kun päässäni oli valmiiksi kehittynyt suunnitelma asiasta, joka oli eilen vielä hieman epäselvä. Eipä sen jälkeen enää uni tullut. Nyt tosin voisi olla jo päiväuniaika, vaikka meillä edes lapset ole vielä heränneet.

Ja issias. Voi jumalauta mikä vaiva se voikaan olla!!! Välistä ihan pelottaa, että voiko tässä oikeasti käydä huonosti, kun se kipukohtaus iskee, niin voinko lentää ihan nurin kun jalka alta pettää. Pitänyt kiinnittää ihan huomiota, että jos jotain poimii maasta, niin nojaa siihen jalkaan, johon ei näitä kipukohtauksia/alta pettämisiä tule. Ja vielä alkanut pelottamaan sekin, että mitäs jos se jääkin pysyväksi. (ei tod. näköistä tiedän, mutta hysteerikko kehittää kaikki kauhuskenaariot päässään, koska tuota aikaa on asioita pohtia. )

rv 37+1 :heart:

 

Mirkku78 Paljon onnea pikku prinssistä! :flower:
Paljon tsemppiä molemmille tulehdusten voittamiseen. Minäkin varovaisesti toivon, että ennätät jossakin vaiheessa kirjoittelemaan synnytyskertomuksen, niitä on kiva lukea.

inieh Jos olet ollut miehesi kuskina siinä autoilutapahtumassa, jossa luulen sinun olleen, niin saat kunnioitukseni. Exäni pyysi minua hänen ja 3 kamunsa kuskiksi sinne aikoinaan ja minä kieltäydyin, sillä ajattelin, etten ole tarpeeksi hyvä kuski pärjätäkseni niissä maastoissa ja vielä neljän alkoholia nauttivan kundin kanssa (ja exäni lanko, loistava kuski, oli sanonut, ettei ikinä lähde ko. tapahtumaan omalla autolla!).
Aika hyvin, että vanhempanne tapasivat vasta nyt ekan kerran. Kun tapasin mieheni, niin äitini halusi hyvin pian tavata myös mieheni äidin - jopa niin nopeasti, että piti ihan toppuutella, kun anopille se olisi tullut liian nopeasti!

Nukkumisesta/valvomisesta Minulla yöt ovat vaihdelleet suuresti; välillä ei millään nukuta (ja on siksi tullut katsottua olympialaisten myöhäislähetyksiä hieman liikaa...) tai sitten herään aivan liian aikaisin, kun ei enää nukuta ja sitten väsyttää. Mielessä ei varsinaisesti pyöri mitään, mutta on hieman levoton olo. Eilen torkuinkin hieman autossa, kun olimme matkalla kylään ja simahdin normaaliin aikaan klo 22, joka oli ihan positiivista vaihteeksi.

Masukommenteista Eilen sekä mieheni veli että hänen puolisonsa kumpikin katsoivat mahaani ja kommentoivat sen suuruutta silmät suurina. Minä siinä tyynesti totesin, että LA on tuleva lauantai, joten pitäähän se jossakin näkyä... Jälkeen päin aloin toki pohtia, että oliko kommenttien takana jotakin muutakin, sillä kumpikin siellä valitti suurta lihomistaan lomalla, kuulma oli turvotusta ja lomakiloja tullut. Kahdelle urheiluhullulle se on toki iso asia. Ja he ovat viimeksi nähneet minut kauan sitten, jolloin raskaus oli juuri alkanut näkyä, joten ero siihen oli tietenkin valtava.

ON Oma olo on aika hyvä; joskus kuukautisjomottelee, eniten takapuoli on hellänä. Muuten ei sitten yhtikäs mitään, vaikka viikoloppuna olimme reippaasti liikkeellä. Oikeastaan ihan hyvä, olen sen verran levoton ajatellessani synnytystä. Onhan se hupaisaa herätä helpottuneena, ettei vielä tullut lähtö, kun kuitenkin tietää sen olevan taas päivän lähempänä kumminkin...

Kaikille paljon tsemppiä ja voimia vauva-arkeen ja odotuksen loppumetreille!

Luckygirl & Vintiö 39+2

 

runttikselle kovasti tsemppiä!

(.) Täällä huonosti nukutun yön jälkeen edelleen yhdessä kasassa, kurkku kipee ja klo. 9.15 eli ihan just on neuvola-aika. Saas nähdä, joutuuko sinne enää sitten tämän jälkeen. Toivottavasti ei! Voi kun nää kaks viimeistä viikkoa onkin tuntunut pitkiltä ja hiukan turhauttavilta, onneks ei mee enää pakostikaan kauaa siihen, että vauva on täällä!

Nyt pakko käydä koiran kanssa ulkona ja menoks. Lisää myöhemmin!

Minea ja maha-asukki 40+1