Taitaa olla tuo kohdunsuun hieronta jenkkiläinen juttu, en oo ainakaan kuullut Suomessa moista harrastettavan?!
SUKUPUOLESTA: Mä taidan olla jotenkin harvinaislaatuinen nainen kun kahden ensimmäisen lapsen kohdalla toivoin poikaa. Alusta asti oli molemmissa tosi vahva poikaolo ja luulen että olisin ollut hitusen pettynyt jos ultrissa olisivatkin tyttöä veikanneet. Alkuun en tässä raskaudessa oikein osannut sanoa kumpi olo ois, mut sitten kun laskettuaika siirtyi viikolla eteenpäin vaikka tiedän tasan tarkkaan milloin on alkunsa saanut niin rupes heräämään oletus jos oisikin tyttö, kun aina sanotaan että tyttösiittiöt elää pitempään. Meillä siis ultrien mukaan vauva saanut alkunsa viikkoa myöhemmin mitä on ollut luultu ovulaatio ja kierron viimeinen yhdyntä. Sen jälkeen hieman elin siinä luulossa että tyttö ois ja hieman jo sitä toivoinkin kun tosiaan 2 poikaa jo on ja tää kolmas jää todennäköisesti meidän viimeiseksi lapseksi. Mutta kun ultrassa kätilö sit otti näkymän vauvan jalkovälistä niin ei voinut kuin hymyillä. Kolmas velikultahan sieltä tulossa ois enkä mä tuntenut oloani ollenkaan pettyneeksi. Mä oon jo niin sisäistänyt itteni poikien äidiksi ja oon aina ollut enemmän samalla aaltopituudella poikalasten kuin tyttöjen kanssa, joten meille tää on just passeli. Kolmen keskenmenon jälkeen kun saatiin raskaus onnistumaan niin todellakin on tärkeintä että saadaan elävä ja terve lapsi syliin. Minua ärsyttää lähinnä noi ulkopuolisten kyselyt että "joko se nyt on tytön vuoro" ja "kai sinä nyt jo sen tytön teen" Noita rupes tulemaan jo aika pian kun toinen poika oli syntynyt, että "millon sä rupeet sen tytön tekemään?" No ei näitä tehdä ja vielä vähemmän sitä kysytään kumpaa sukupuolta laitetaan. Jos joku tän jälkeen erehtyy moista kysymään niin oon jo päättänyt että mulkasen pahasti ja totean että jos vielä joskus innostun lapsen hankinnasta niin neljättä LASTA yritetään mutta ei me tyttöä ruveta erikseen tekemään.
Sanle 36+5
SUKUPUOLESTA: Mä taidan olla jotenkin harvinaislaatuinen nainen kun kahden ensimmäisen lapsen kohdalla toivoin poikaa. Alusta asti oli molemmissa tosi vahva poikaolo ja luulen että olisin ollut hitusen pettynyt jos ultrissa olisivatkin tyttöä veikanneet. Alkuun en tässä raskaudessa oikein osannut sanoa kumpi olo ois, mut sitten kun laskettuaika siirtyi viikolla eteenpäin vaikka tiedän tasan tarkkaan milloin on alkunsa saanut niin rupes heräämään oletus jos oisikin tyttö, kun aina sanotaan että tyttösiittiöt elää pitempään. Meillä siis ultrien mukaan vauva saanut alkunsa viikkoa myöhemmin mitä on ollut luultu ovulaatio ja kierron viimeinen yhdyntä. Sen jälkeen hieman elin siinä luulossa että tyttö ois ja hieman jo sitä toivoinkin kun tosiaan 2 poikaa jo on ja tää kolmas jää todennäköisesti meidän viimeiseksi lapseksi. Mutta kun ultrassa kätilö sit otti näkymän vauvan jalkovälistä niin ei voinut kuin hymyillä. Kolmas velikultahan sieltä tulossa ois enkä mä tuntenut oloani ollenkaan pettyneeksi. Mä oon jo niin sisäistänyt itteni poikien äidiksi ja oon aina ollut enemmän samalla aaltopituudella poikalasten kuin tyttöjen kanssa, joten meille tää on just passeli. Kolmen keskenmenon jälkeen kun saatiin raskaus onnistumaan niin todellakin on tärkeintä että saadaan elävä ja terve lapsi syliin. Minua ärsyttää lähinnä noi ulkopuolisten kyselyt että "joko se nyt on tytön vuoro" ja "kai sinä nyt jo sen tytön teen" Noita rupes tulemaan jo aika pian kun toinen poika oli syntynyt, että "millon sä rupeet sen tytön tekemään?" No ei näitä tehdä ja vielä vähemmän sitä kysytään kumpaa sukupuolta laitetaan. Jos joku tän jälkeen erehtyy moista kysymään niin oon jo päättänyt että mulkasen pahasti ja totean että jos vielä joskus innostun lapsen hankinnasta niin neljättä LASTA yritetään mutta ei me tyttöä ruveta erikseen tekemään.
Sanle 36+5