Painouteluihin ollaan täälläki törmätty. Äiti ja sisko jaksaa aina kysellä, vaikkei kuullu niille tippaakaa. Mulla on painoa tullu ihan normaalisti vaikka alkuraskaues oli niin paha pahoinvointi, joka keskiraskaues tuli takas ja olin tiputukses yms sen takia, ko laukas migreeniä. Ne kait kuvittelee, et mullekki kuuluis tulla se 20kg, koska niille on tullu. Lisäks ne kuvittelee ja varottelee, et ne kilot jää, koska niille on käyny niin. Tosi rasittavaa, koska ihmiset on erilaisia. Mulla lähtötilanne oli 47kg (bmi 18 tai 19) ja nyt on 60kg paukkunu rikki ja sais jäädä 55kg ja olisin siltikin normaalipainonen. Mulla on aina ollut nopea aineenvaihdunta, joka on vaikuttanu tuohon että oon ollu hoikka ja oisin nyt ikionnellinen, jos pysyy 50kg päällä.
Vaatteita löytyy 80cm asti, ko oon aina alesta ja kirppiksiltä ostellu jos on kivoja tullu vastaan. Pienempiäki meillä on reilusti, varmaan joku 10 vaatekertaa. Meillä on synnytyspainoksi reilu 3kg luvattu, niin haluan pukian vauvan sopiviin vaatteisiin. Ja jos ne ei meniskään, niin ei niihin niin hirveesti oo tuhlattu, että haittais kun jäi meillä käyttämättä. Ainahan ne voi myydä eteenpäin.
Surusilmät: Meki käytiin eilen kattomassa yhtä kivaa asuntoa. Ite "ihastuin" siihen, mutta yritän lievittää alkuintoa, kun mies ei niin innostunut. Kuitenkin eka oma asunto, niin aina se ostaminen hirvittää. Siinä ois potentiaalia vaikka mihin, heti piti mm. selailla sisustusjuttuja mitä ostaisin yms. Harmittaa, kun mies ei kokenut niin ahaa elämystä, varsinkin kun hintaki oli musta niin alhainen ton vertaiseksi asunnoksi.
Synnytystä jänskäillää täälläki. Oireettomana toivoo, että oireita olisi ja pääsisi heti tosi toimiin. Sitten kun niitä on niin iskee pienimuotonen paniikki, että nytkö se tapahtuu. Sitä kuvittelee, että oma kipukynnys on korkee, mutta ei yhtään osaa ajatellakkaa kuin kipeetä se synnytys voi käydä. Joidenkin mielestä se on niin tuskaa koko aika ja toiset on hädin tuskin kerennyt sairaalaa synnyttää, kun kipu ei ole tuntunut niin kovalta.
Omat ajatukset on ihmeen tasaiset olleet nyt. Ei ole ollut niin hirveetä hinkua saada vauva tänne, vaikka laskettu lähestyy. Vointi on hyvä ja vauva liikkuu niin tietää ettei mikään ole hätänä yms. Vaikka kyllähän sitä oottaa välillä, et pääsee ihastelemaan omaa rakkauspakkausta. En vaa haluais, että menee kovin yliajalle. Ainoastaa sen takia, että tila rupiaa loppumaan ja riskit kasvaa mitä kauemmin mahassa on mm. lapsiveteen kakkaaminen ja tästä seuraava tulehdusriski yms. Samoten pelottaa, jos lapsivesi on jostain syystä vähentynyt ja mahdollinen käynnistyminen. Ainahan ne omat supistukset on parempia ko käynnistyksestä seuraavat jne. Lisäksi haluaisin niin kokea alatiesynnytyksen ja sen puolesta pelottaa, että vauva on liian iso alakautta synnytettäväksi, jollon joutuis sektioon.
Numbatti: Täällä yks Ouluun tuleva, joten voidaan sopia treffit synnärille
Toivottavasti tää meijän epeli tulis sopivaan väliin, ettei olis hirveetä ruuhkaa siellä.
Jaanel ja pikkunen 39+2