Taustalta seuranneena laitan piiitkästä aikaa kuulumsia..
Hyvin on kaikki sujunut, vaihtelevaa voipunutta oloa lukuunottamatta. Helteet kiroan alimpaan hemmettiin, inhottavaa kun ihmiset hehkuttaa kuinka mahtavaa on kun on lämmintä. Kestän helteitä normistikin tosi huonosti, nyt raskaana ollessa on ihan järkyttävän kamalaa
Kauhulla odotan tälle viikolle luvattuja lukemia.
Sairaalakassia olen jo pakkaillut, hyvissä ajoin
Vauvalle on valmiina vaatteet: samaiset pikkuruiset vetimet kuin edelliselle, uudet tossut ja pipon hankin kun löydin huutiksesta. Itselleni ostin kirjan, suklaalevyn, lakua ja jaffaa. Olen siis päättänyt hemmotella itseäni heti kun siihen on aihetta
Kotona on täysi hulina päivästä toiseen. Lapset (6, 5 ja 2) eivät juuri armoa tunne, vaikka kuinka olisin uupunut. Onneksi ei ole mitään suuria velvotteita, kasvimaakin saa rehottaa rauhassa rikkaruohoineen. Mies sen sijaan tekee kaiken liikenevän ajan keittiöremppaa, joka näillä näkymin ei valmistu vauva syntymään mennessä
Monenmoista mutkaa on ollut matkalla, yllättävän hyvin kuitenkin ollaan selvitty "kenttäkeittiössä" ja grillin turvin. Mihinkään mummilaa pitemmälle lomareissulle ei nyt kannata haveilla lähtevänsä, onneksi ei niin kovasti kukaan minnekään hingukaan.
Tänään oli neuvola, tästä eteenpäin onkin sitten viikon välein. Viimeiset kolme kertaa ovat tuntuneet jo aikamoisen turhilta; kaikki on onneksi mennyt hyvin eikä alhaista hemoglobiinia lukuunottamatta murheita ole ollut. Terkka on sellainen tosi nuori ja (tuntuu ainakin että olisi) kokematon. Ja koska mitään kysyttävää ei ole eikä hän oikein mitään utta minulle näin neljännellä kerralla osaa kertoa, suurin osa käynnsitä on sellaista väkinäistä jutustelua tyyliin no-miten-teidän-kesä-on-sujunut. Jostain syystä minulla on sellainen olo, että hän koko ajan odottaa, koska minulla puhkeaa raskausmyrkytys
Kyselee oireista aina joka käynnillä moneen kertaan ja viimeksikin totesi, ettei vielä mitään hätää. Siis vielä? Täh? Kokemusta ei moisesta ole, joten en tiedä miksi hän pitää minua riskiryhmäläisenä. Lisäksi hän jaksaa aina kauhistella, kuinka suuri vatsani on. No, täsmälleen samakokoinen se on kuin aiemmissa ja 3,5 kiloisia ovat kaikki lapset olleet. Viimeksi sf-mittaa ottaessaan hänen sormensaolivat, hmm, noh sanotaanko että aika herkällä alueella tuolla alapäässä, kysyinkin, että onko ihan oikeasti jo noin alhaalla se kohtu. Hiukan ihmetytti.
Synnytystä en osaa yhtään jännittää, on niin hyvin mennytjoka kerralla. Kerta kerralta tosin nopeampaa, joten se ehkä hiukan mietityttää, että ehditäänkö ajoissa sairaalaan. Viimeksi meni 4h ekoista supistuksista syntymään. Eiköhän kaikki mene ok.
Mukavaa on ollut lueskella teidän muiden kokemuksia ja mietteitä, kovasti vaan en ole jaksanut enkä ehtinyt kommentoida.
Kaikille vauvan jo saaneille valtavasti onnea, kaikille meille muille tsemppiä loppurutistukseen!
Hopsula + jäbä, 35+6