Elokuisten 2007 Heinähöpinät ;)

Hemu2...no äsken menin makaamaan kyljelleni niin kyllähän sieltä niitä liikeitä tuntui. Ja nukkuuhan se vauvelikin välillä.
Luin äsken aivan järkyttävää tuolta Vauvat0-12kk -osiosta. (Heinävauvat2007) Oli yksi heinämassuista saanut vauvan viikko sitten ja nyt lastenlääkäri oli epäillyt että vauvalla Downin syndrooma..he odottelevat testituloksia...Ihan tuli itku heidän puolestaan! ja nyt mua taas alkoi enempi pelottaa että onko oma lapsi terve.
 
Vaikka virallisesti laskettuun aikaan vajaa pari viikkoa, niin silti on tunne, että TULIS JO! Yritän keksii pientä puuhaa ja ystävien tapaamisia päivien ratoks, jottei koko aikaa vaan oottelis masu-asukkia nahan tälle puolelle.

Vauva liikkuu oman rytminsä mukaan ihan kiitettävästi, sen verran kuitenkin, ettei viel oo huoli hiipiny puseroon. Ainostaan tulevassa jännittää, että kaikki menee synnytyksessäkin hyvin ja tosiaan tervettä vauvaa oottaa kovasti. Ollaan kuitenkin miehen kanssa juteltu, että vastaan otetaan ilman muuta se joka meille annetaan ja sitä rakastetaan niinkuin vain osataan!

Välillä supistaa, mutta minkäänlaisia kipuja ei niihin liity. Neuvola seuraavaksi tiistaina ja ootan, että ois jo kiinnittymisen ja laskeutumisen merkkejä näkyvissä, saapi nähdä.

En muuten edelleenkään oo saanu kuvaa laitettua profiiliin, osaisko joku auttaa? Se ottaa sen kuvan kyllä siihen, mut sit kun painaa tallenna muutokset, niin avautuu vaan valkoinen sivu ja alhaalla lukee valmis.. kuitenkaan mitään ei tapahdu..

Kivaa viikonlopun jatkoa kaikille! :flower: Pauliina ja Kettu 38+2
 
Yopa: En todella ihmettele miksi et mene. Ei noin pitäisi saada edes käyttäytyä, tai edes hakata vauvamasuasi! HUI KAUHISTUS! Mitä miehesi siihen????! Mitä jos se oikeasti vauvalle olisi sattunutkin, eikös se ole aika vaarallista iskut masuun.... Itse suojelen jatkuvasti jos on lähellä oma poika ja huilaan hetken sängylläni, silloin usein poikani, 5-vuotias, tulee lähelleni pomppimaan/ tekemään sängyllä kuperkeikkoja, joskus meinaa jalat osua masuun. Ei tosiaan terveellistä, joten nousen ylös jos poika ei tottele että lopettaa. En halua mitään vahinkoa. :snotty:

Eipä tässä oikein muuta tällä kerralla.
 
Kolme viikkoa mökkeilyä suoritettu! Oli jo oikeasti aikakin tulla kotiin jotta pääsee omaan sänkyyn nukkumaan ja käymään oikeassa vessassa. Ei enää näin lopussa jaksa käydä kyykkypissalla...

Zamppa Käytiin tutustumassa Jorviin jo juhannuksen jälkeisellä viikolla kun tiedettiin olevamme mökillä seuraavat viikot. Ja pinnasänky&hoitoalusta näyttävät jo valmiilta ne pitäisi vielä maalata. Ei mitenkään, että hermot ovat meinanneet mennä niiden kanssa :kieh:

Yopa Mulla töissä yksi erityislapsistamme sanoi aivan samoin ja tosiaan löikin kunnolla mua mahaan. Pidin/pidettiin kunnon keskusteluja hänen kanssaan. Yksi syy tähän sanomiseen hänen mukaansa oli "kun se satuttaa opea" eli 6v lapset ovat jo tosi fiksuja ja tietävät miten pahiten satuttavat toista. Siiloin kun komennat tai häntä. Hän kokeili monesti vauvan liikkeitä ja juteltiin asiasta niin lopulta hänestä tuli yksi eniten vauvasta huolehtiva.

Omaan napaan: Perjantaina oltiin neuvolassa ja kaikki arvot olivat kunnossa! Vauva on laskeutunut ja jopa kiinnittynyt eli syntymistä odotellaan! Ihanaa kun ei enää tarvitse pelätä/välttää supistuksia. Olen käynyt kävelyllä, kaupoissa, nähnyt kavereita kahviloissa. Nyt ensimmäistä kertaa oikein nautin raskaudesta :heart: :heart:

Mukavaa aurinkoista sunnuntaita!

t.Soippa ja Pinkkari 36+6
 
Pauzi

Mulla on tossa n. 15-20cm navan yläpuolella sellainen TODELLA kipeä kohta. Se ei ole iso alue, ehkä n. 3cm läpimitaltaan, ja se on tosi kipeä, kun on sellaisessa asennossa että vatsanahka on kireällä, niin siinä tuntuu sellainen kirvelevä polte, ja muuten sitä jomottaa ja eilen illalla jopa kuumotti. Siinä ei näy mustelmaa, raskausarpea tai mitään muutakaan, se on vaan helkutin kipeä. Ja aina välillä kävellessä ja touhuillessa se kipu oikein tuikkasee kovasti, ja se tuntuu silloin sellaiselta venytyskivulta, kirvelee ja viiltää ja sattuu. Vaikea kuvailla.

Onko kellään muulla vastaavaa? Voiko vauvan esim. polvi tai joku kohta painaa tuolta sisältä siihen ja aiheuttaa tuon kivun? Tarvitseeko pelätä istukan repeämistä tms.? Eikös siihen yleensä liity vuotoja? Mitä mieltä olette, pitäisikö kiireesti soittaa jonnekin, vai uskallanko odotella huomiseen jotta soitan neuvolaan?

Pauzi ja papunen 37+6
 
Heipä hei! No niin nyt on sitten onnekksi kesävieraat tältä kesältä passattu ja niiden loukkaavat sanomiset kuultu. On senverta herkkä olotila että kaikki ei menny toisesta korvasta ulos! Tuli sitten sanottua takaisinkin niin että tuleva isukki ja hänen siskonsa suuttuivat.
Kuinka monelle teistä on suku sanoneet missä kastemekossa lapsenne kastetaan, missä paikassa ja että heillä on vielä nimikin valmiina. Saati sitten että sanellaaan tulevansa synnärille mukaan, ovat sit varanneet 2 viikon loman että ovat varmasti paikalla kun vauva lähtee syntymään. VOI V###U.
Arvatkaa vain että siinä jäi masun kauhistelut toiseen arvoonsa. Tuleva isukki kun ei oo tähän päivään menness' ostanut minulle minkäänlaisia koruja kun olen hänelle ilmoittanut että olen todella allerginen kaikille enemmän ja vähemmän jalometalleille. Ainut mikä käy niin titaani, kello ja rillit.No eikös sitä nyt oltu ostettu ranneketju oikein kahdella kullalla höystettynä.Muka ylläri. :kieh: Sanoin sille sakille että nyt sítten riittii ja häipykää kaikkine vitjoineen.
AAAAAAHHHHH.... miten helpotti kun häipyivät ja nyt kun saan kaikesta päättää ite.

Vauva on edelleen viistosti perätilassa eli potkii vasemman lonkan alle sekä välillä oikean lonkan alle, päätään tunkee kylkiluiden alle. Välillä on vaikea tarpeilla käydessä pyyhkiä ahteriaan. Torstaina olis synnytystapa arvio mutta joudun sen näillä näkymin siirtään kun lapsen vahti lähtee käymään lomareissulla. Mulla on yksi pt synnytys takana ja oli sen verta kauhu kokemus että voisin jättää tän tekemättä jos ei käänny tai sitte sektiolla.

Että tällaista tällä kertaa ja nyt sitten ulos nauttimaan ilmoista! Jaksamisia elomasuille!
 
Kuinka monelle teistä on suku sanoneet missä kastemekossa lapsenne kastetaan, missä paikassa ja että heillä on vielä nimikin valmiina.....
heips..juu meille tai mulle yritettiin tota kovasti kun mullahan oli jo kaks lasta ennekö tapasin tän nykyisen mieheni niin meinasivat että mun on käytettävä heidän suvussaan kulkevaa kastemekkoa meidän lapsilla...minä siihen että ei käy koska mínun äitini ompeli minun vanhinmalle pojalle kastemekon jota minun kaikki lapset tulevat käyttämään...no se oli yksi niistä monista yhteenotoista....niitähän piisaa...meillä on jo ristiäispaikkakin päätetty valmiiksi ja maksajat ristiäisiin, mutta ainoo asia siinä on että saanko minä edes kutsua vauvan kummeja siihen tilaisuuteen..kun eivät ole heidän sukuaan... :snotty: ..juu ei meillä suvun kanssa sukset aika ristissä..mutta minkäs teet onneks niitä ei tarvii normaalisti nähdä kuin sen 2 kertaa vuodessa...
omassa masussa ei mitään muutoksia..mutta minullahan on aikaa la..ja jostain kuulin että mitä mitävanhenmaksi sitä tuleevaikka on synnytyksiä takana niin saattavat vaavit syntyä myöhemin mulla nää kaks viimestä ovat syntyneet rv 39-40...edelliset 37-38+5..mutta kaipa ne omalla ajallaan syntyvät..mulla onkin vielä hirveesti puuhaa saada toi hoitopöytä esiin kaiken rojunalta ja pinnasänkyynkin on kertynyt tavaraa enemmän kun lakisallii...huh...ei nyt kait noustava sängystä ylös hiukan touhuumaan...

ja onnittelut kaikille uusille vaavin saaneille...

 
Nirzu:Me kyl päätetään itse kastemekosta,mun äiti teki 3:lle lapsellemme ristiäispuvun,jota tulokaskin käyttää...
Itse maksetaan ristiäisetkin,joten eipä oo kellään mitään sanomista niihin senkään puoleen :D

Jos saisin päättää,anoppi ei niihin tulis lainkaan...viimex söi,kiitti ja meni nurkkaan istumaan ja kuiskaili nuorimman poikansa kanssa keskenään,eikä puhunut muille vieraille mitään :eek:

Tänne ei odotusrintamalla mitään uutta...ei supista eikä ahdista
 
Mullakin jo kaksi vuorokautta ettei ole supistellut ja olo on tänäänkin ylienerginen ja vailla mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä. on se jännä että ensin tulee muutaman viikon supistuksia ja vihlomisia päivittäin ja yhtäkkiä ne vaan loppuu. Synnytänköhän koskaan =) Joopa joo..
Mulla on lapselle kastepuku jossa mun oma äiti, hänen sisarukset, minut, siskoni ja muutama serkku kastettu. On sitten tietysti hieman jo lähtenyt kellertämään kaula-aukon läheltä kun on melkein 60v vanha mutta ajattelin laittaa alle bodyn jonka kaulukseen ompelen helmiä niin peittää nuo tahrat. Ei oikein uskalla pestä hankaamalla ettei mene rikki. Nyt lähden mummia moikkaamaan...odottaa kanssa jo kovasti ensimmäistä lapsenlapsenlastaan.
 
Ei suvun kans niinkään ongelmia mut anopille pitää ottaa kohta kovat otteet käyttöön!! :headwall: On säästänyt kesälomaa elokuulle että "voi sitten olla kaverina"... Ja onhan se perhana varma et mun huusholliin et tule lakanoita silittelemään ja ruokaa laittamaan!! Me syödään elokuu ja varmasti syyskuukin mikro ruokia ja koko porukka nukutaan ryppysissä lakanoissa!! So fu... what!! Samaten kun minä leikkaan nurmikkoni, kastelen kukkani ja ruohoan mansikkamaan...JOS HUVITTAA JA EHDIN!!! Meillä on ollut nyt viimekesä ja tämä kesä autotallin tekoa, nurmikon kylvöä jne. ja ne on joka helkutin lauantai ja sunnuntai olleet tossa pihalla aamu varhaisesta ilta myöhään ni viime sunnuntaina jo oli pakko sanoa et nyt riittää.. Meille tulee kohta pikkunen ja kaivataan ihan omaa rauhaa omaa kotia!! Tämä on MEIDÄN koti ja MEIDÄN piha eikä siihen muutkaan sukulaiset tule aamusta omatoimisesti maalaamaan ja rakentamaan... Hyväähän ne tarkottaa mut perhana- riittää jo!!!!! |O

Mulla on ollu aika kummallisia "kipuja" aamupäivän.. Tai siis joku painaa tonne takapuoleen... Kasvaako mulle sellaset melonin kokoset pukamat vai mitä hittoa? :LOL:

Meitähän säikäytti tuo masukki viime ti kun ei liikkunut koko päivänä.. Käytiin tarkistuksella ja kaikki ok!! Jos on kovin vaisuna eikä lepo tai esim. makea mehu auta,niin kannattaa tarkistuttaa!! Mulle sanoivat et se johtuu aina jostakin, mutta välttämättä ei saada koskaan tietää mistä..ja ei välttämättä ole mitään vakavaa!! Mutta säikäytti ihan sikana!!!!

Tea ja PoikaniTarmo 37+0 :eek: :heart:
 
Täälläkin ovat vauvan liikkeet vaimentuneet, potlkuja ei juurikaan enää tule, lähinnä työntelee pyllyään toista kylkeä vasten. Taitaa olla tila vähissä... Vauva ei ole vielä kiinnittynyt, ja kääntelee masussa kylkeä. Välillä saa sellaisia asentoja aikaiseksi, jotka painavat tosi ilkeästi milloin minnekin kohtaa. Eilisestä saakka tuntunut että vauva pyörittelee päätään noiden lantioluiden välissä jotka tuntuvat kun istuu tuolille. Ja välillä tuntuu niinkuin pään ja niiden luiden väliin jäisi jotain, auts! |O

Supisteluja tulee ainoastaan rasituksessa, nekin lyhyitä ja tulevat parin-kolmen sarjoissa ja lopahtavat. Ekat tutut ovat jo nyt alkaneet kysellä että jokos meinaat synnyttää... kiva kun joka päivä joku kyselee että joko olet synnyttämässä :eek: ja viikkoja huomenna vasta 37. Kyllähän minä mielelläni olisin jo synnyttämässä niin saisin kroppani takaisin normaalitilaan... :/

Violet, rv 36+6
 
Tervehdys kaikille!

Pahoittelen vielä eilisen aamun vuodatustani, mutta olo oli tosiaan kenkku ja nukuttua olen saanut viimeksi juhannuksena. Ei kauheesti naurata, kun yö toisensa jälkeen täytyy kestää vain 15 minuutin unilla. Olo oli sen verran hurja, että lähettiin miehen kanssa sairaalassa käymään ja sepäs vasta oli jotakin...
Astuimme sairaalan ovesta sisään ja kyselivät hieman tietoja, jonka jälkeen käskivät riisumaan kaikki omat vaatteet ja pukeutumaan sairaalan hepeniin. Silloin iski paniikki, olimmehan me tulleet vaan näyttäytymään ja tarkastamaan, että kaikki kunnossa. Sisätutkimuksen jälkeen kätilö tokaisi, ettei synnytys ole käynnissä...DAA-A, en ollut niin koskaan sanonutkaan. Jäimme käyrään ja odottamaan lääkärin tarkastusta... yli neljäksi tunniksi, jonka jälkeen kätilö vaan totesi, että lääkäri taas muutaman tunnin poissa, josaakin operaatiossa. Silloin loppu hermo ja totesin, että me lähetään kotiin odottelemaan synnytyksen käynnistymistä. Saimme luvan lähteä, koska käyrät ok ja vauva liikkui MEGApaljon sen rääkkämisen jälkeen (kätilö paineli vatsan päältä ja pelotteli, että vauva olisi taas perätilassa, kun ylhäällä tuntui niin kova pallo. Loppujen lopuksi pää olikin kiinnittynyt jo ja pyöreä pallo olikin meidän vauvan PERÄpää. :LOL:
Palasimme kotiin reilun neljän tunnin kuluttua ja kotikadullamme vietettiin kesäjuhlia.Oli tosi mukava rentoutua sairaalassa käynnin jälkeen mukavien ihmisten parissa - varsinkin, kun meistä pidettiin "kotona" niin hyvää huolta.
Tänään olimme ystäviemme vauvan ristiäisissä ja tuli ihan haiku olo, kun oma vauva ei ole vielä kainalossa, mutta ei siihen enää voi pitkä aika mennä.

Oikein ihanaa sunnuntaita ja odotusta, kyllä meidänkin aika kohta koittaa.

Maman80 ja Tiitiäinen 36/38+3 :hug:
 
:eek: Ei ole mukavaa luettavaa nuo kertomukset suvun kanssa yhteenotoista. :hug: Koittakaa naiset jaksaa!!

Itse olen stressannut siitä, että anoppini sanoi ottavansa lomaa vauvan syntymän aikoihin ja jälkeen, että voi olla minun kanssa sairaalassa ja muutenkin apuna (niinkuin Tea84 sanoi samaa). Anoppini on yksi herttaisimmista ja välittömämmistä ihmisistä jonka tunnen, mutta tässä nyt pohjalla on meidän kulttuurierot. Espanjassa synnyttäneen äidin luona parveilee enemmän tai vähemmän perhettä (hyvin laaaaaaja käsite tuo perhe), tarvitsipa äiti apua tai ei. Mutta minulle tärkeää on saada olla ensimmäiset päivät oman perheeni kanssa ja tutustua uuteen vauvaan RAUHASSA!

On sovittu, että esikoinen menee isovanhemmilleen kun me mieheni kanssa sitten aikanaan joudumme synnytyshommiin. Olkoon muilla äideillä puoli sukua haisemassa ja odottamassa synnytyssalin oven takana "tuloksia", mutta minulle riittää oma mieheni sekä tieto siitä, että esikoisella on kaikki hyvin abuelojen luona. :heart:

laluz ja Elvis 35+6
 
Ja heti kärkeen onnittelut vauvan saaneille!
Kyllon ollu orpo olo kun kaiken muuttohässäkän keskellä nettikin oli siirrettynä uuteen asuntoon jo viime maanantaista asti eikä oo päässy kuulumisia lukemaan. Eilen sitten kun kamat oli saatu kannettua ja koneet toimimaan niin iltani vietin osittain koneen ääres lukemas mitä kellekki kuuluu :)
Omaan vointiin ei erikoisempaa.
Neuvolakäynti takana. Mitään mullistavaa ei ollu tapahtunu. Hb oli edelleen vain 120, pissa puhdas ja paino tippunu kilon verran kolmes viikos. Nyt on sitte vaan 2,5 kiloa tullu raskausaikana painoa.
Sen verran tämä muutto kroppaa rasitti että eilen illalla vessassa käydessä tuli pyyhkiessä paperiin vähän verta, muttei sitä muuten sitten tullu illan ja yön aikana. Sitte aamulla sama juttu, mutta tällä kertaa verta tuli pikkusen enemmän ja taas piti hetken jännitellä jotta tulooko sitä sen enempää. Puhelun otin synnärille, että pitäiskö käydä näytillä, mutta ei tarvinnu ku ei sitä verta taaskaan tullu muuta kun sillon vessakäynnillä. Ja liikkeitä tuntu eikä kipuja ollu, mutta kyllä säikäytti tämän mamman ja kunnolla. Täytynee vissiin ottaa vähän rauhallisemmin. Mä ku oon sitä mieltä että pari viikkoa vielä ainakin saisi pysyä tuola massun sisällä että ehdin laittaa kämpän kunnolla valmiiksi pikku kakkoselle.
Nyt oon sitte vaan makoollu ja ottanu rennosti koko päivän, pitäis varmaan vähä laittaa tavaroota paikoollensa ku ei ne ittestäänkää kaappihin mee :/

Bubble tasan 36
 
Mulla tullut taas kolmen tunnin ajan rusehtavaa ja veristä limaista vuotoa. Viimeksi sitä tuli 2 vkoa sitten sunnuntaina,maanantaina ja torstaina. Taitaa vaan olla niin että loppuu taas kohta eikä muita oireita tule. On tää odottavan aika sitten pitkä kun aina kun jotain tällaistakin tapahtuu niin odottelee vaan kovasti että nytkö sitä jo pääsis tositoimiin, mutta sitten ei kuitenkaan. No nyt meen sohvalle makaileen ja katsoon formuloita. Hassua muuten että alkanut kiinnostaa sellainenkin =)
 
Vaikka olisi kuinka ihana tai mukava anoppi niin kun ensimmäinen lapsenlapsi on syntymäisillään niin alkaa homma riistäytyä käsistä. Meillä anoppi on ostanut aivan tajuttomat määrät vauvan vaatteita ja vaikka olen koettanut vääntää rautalangasta että inhoan sinistä/vaaleansinistä niin melkein kaikki vaatteet ovat sinisen sävyisiä. Kun ne ovat niiiiin suloisia hänen mielestään...

Jouduttiin jo muuttamaan heidän vanhaan asuntoon vuosi sitten, siis ostettiin ja tehtiin iso remppa. Huoneista on korvessa ja tosi huonolla pohjalla, mutta täällä sitä vaan ollaan ja elellään. Tämä huoneisto on samassa rapussa kuin luterilaisten kappeli ja oli anopin ilme näkemisen arvoinen kun sanoin vauvasta tulevan ortoksi minun uskontoni mukaan ja ristiäiset ovat ihan jossain muualla kuin tuossa kappelissa.

Juhannuksena kun nähtiin niin hän läväytti suoraan päin naamaani että tuleehan lapsen nimeksi otto antero. Siis heidän vanhan koiransa nimi oli otto ja ovat kovasti yrittäneet koko raskauden ajan saada aivopestyä meitä siihen nimeen. Pikkasenko näin salamoita ja totesin ettei todellakaan tule PISTE. :kieh: Hermo meinasi mennä ja kunnolla, mutta onneksi sain pidettyä itseni ja ääneni edes jotenkin inhimillisinä. En ole viitsinyt alkaa edes tappelemaan kastemekosta tai vastaavasta, ne ovat vielä edessä :LOL:
 
Soippa Antteksi nyt kamalasti, mutta sain päivän parhaat naurut siitä, että anoppi tahtoisi teidän anatvan lapselle heidän entisen koiran nimen :LOL: Mulla on kaikki tunteet, niin itkut ja naurut, nyt aika herkässä, joten ehkä sekin selittää tätä naurukohtausta.. Pitäisköhän meidänkin harkita, jos sattuu poika tulemaan, anopin entisen koiran nimeä ja kastaa poika Sampaksi =)

Meillä anopin suhtautuminen on aika ristiriitaista. Välillä tuntuu, ettei ole lainkaan kiinnostunut koko tulevasta vauvasta, vaikka on hänen ensimmäinen lapsenlapsi. Toisinaan taas on sitä mieltä, että porhaltavat heti toiselta puolen Suomea sairaalaan, kun syntyy. Saa nähdä, miten sitten todella käy, kun vauva ilmestyy tähän maailmaan. Toivon mukaan silloin kiinnostus ei ajelehdi mielialojen mukaan. Voi muuten olla aika kurjaa epätietoisuutta pikkuiselle, kun alkaa ymmärtää :/

Viikon päästä maanantaina olisi sektio edessä. Alkaa jo vähän jännittää. Jostain kumman syystä pelkään aivan kamalasti sitä kanyylia, joka laitetaan käteen. Pakko se on kuitenkin ilmeisesti laittaa, vaikka kuinka menetän yöuneni sen takia. Välillä alkaa olla sen verran tukalat oltavat jo tämän mahan kanssa, ettei niin hirveästi haittaisi, vaikka synnytys käynnistyisi jo ennen sitä 30.päivää ja leikkaisivat jo aiemmin.

Hemu 37+6
 
Täälläkin ollaan vielä yhtenä kappaleena. Vaikkakaan kivut ei ole hävinneet mihinkää. Soitin sairaalaan ja kysyin että kuinka kauan pitää sietää näitä jatkuvia tasaisen inhottavia kipuja, ja sain vastaukseksi et kyllä ne kovemmat supistukset tulee. Aloin miettiä että onkohan noin. Mulla oli ennen raskautta kipukynnyslääkitys. Mulla kun on kädes jännevamma. leikattu sellainen ja kipu siin on ollu ihan sietämätöntä. Eivät neuvolassa osanneet sanoa että voiko olla niin etten tunnista kipuja koviksi sen lääkityksen takia. Aina parempi jos kipukynnys on korkeampi.... kestää enemmän.
No keskiviikkona olis taas neuvola, katotaan mitä sanovat.

Niiskuneiti83 ja veeti-irina 39+1
 

Yhteistyössä