heippa kaikille
Pakko kertoa heti omia juttuja, kun pyörivät mielessä niin kovasti...
Eilen oli minulla synnytystapa- arvio, johon hieman jännityksellä mentiin. Lääkärinä oli aika iäkkään näköinen naisihminen, joka teki ultrauksen. Otti kovasti mittoja, katseli virtauksia ja lapsiveden määrää... Oli siinä sen näköinen, että kaikki ei nyt täsmää ja totesi heti ultrauksen jälkeen. että olisi nyt varmaan parempi lähteä TYKS:iin paremmin tutkittavaksi.Lapsivettä olemattomasti, vauvan painoarvio -100-200g viime kerrasta, mittojen suuri heittely, perätila, huono liikkuvuus... Arvata saattaa, että pelästyttiin siinä miehen kanssa oikein huolella. Kauheat kuolemanpelot (vauvan) vaan vilisi silmissä. No, synnytystapa arvionkin jätti sikseen ja sanoi, että TYKS:issä saavat tämänkin nyt päättää. Ei halua kommentoida siihen.
Tänään ajettiin sitten Turkuun ja siellä äippäpolilla tarkempaan syyniin. Lopputulos, että kaikki kuitenkin ok! Lapsivettä heidän laskennan mukaan riittävästi (pt vauvalla vähemmän muutenkin), ja rakenteita päästiin katsomaaan, lähinnä vauvan munuaiset ja virtsarakko. Kaikki oli tallella. Ensi viikkoon siirtyi synnytystapa-arvio, mutta tod. näk. sektio tulossa. Kääntää en anna, lapsivettä ei kuitenkaan ihan hirveästi+istukka etuseinässä...
Vauva kuitenkin kasvaa, omia käyriään menee, eli alakäyrillä reippaasti, mutta menee kuitenkin. eli pientä ja siroa vauvaa täällä odotellaan
närästys vaivaa täälläkin mutta itseasiassa minulla on ollut lähes päinvastoin, eli ennen raskautta söin säännöllisesti Somacia ja nexiumia lähes pari vuotta, mutta raskausuutisten jälkeen lopetus kävi yllättävän helposti ja ilman mitään lääkkeitä on näinkin pitkälle pärjätty, nyt mennyt n. paketti rennietä... Liekö raskaus auttanut "stressinsietokykyyn tai jotain. Koska luulempa aiempien vatsavaivojen olleen jotain Stressiperäistä... mene ja tiedä...
kantoliinaaodottelen minäkin. Ystävä lupasi lainata omaansa, mutta pahoin pelkään, että en opi ikinä solmimaan sitä sujuvasti...
ruokahaluttomuus ja pahoinvointi vaivaa ja täälläkin. Mitään kunnon ruokaa ei tee edes mieli, voileivät menettelee. Samoin karkit ym. äklöttää ja nimen omaaan yritän nyt "kasvattaa" vauvaa, eli sokeriakin olisi kiva syödä...
On onneksi sokerit tähän saakka ainakin olleet aina kohdillaan! Ettei niin hirveästi tarvitsisi varoa sen käyttöä.
mukavia loppuraskauden aikoja kaikille!