Heippa!
Äippäpolilla taas käyty tarkistuksessa ja kaikki kuulosti olevan suhteellisen hyvin... Kohdunsuun tilanne oli ennallaan eli kiinni ja kaula oli lyhentynyt 4:stä 2:teen senttiin. Mutta se oli siis edelleen epäkypsä, supisteluista huolimatta.
Vauva oli edelleen raivotarjonnassa ja tosiaan laskeutunut jo aika alas. Paino oli noussut kolmessa viikossa kilon! Eli kolme viikko sitten oltiin normaali käyrillä 1,7kg ja nyt oltiin jo 2670g
Taitaa tulla sitten iso möhkäle. Joidenkin, kuten mahanympäryksen, mittojen mukaan oltiin jo viikolla 36+, vaikka ollaan tosiaankin vasta 33+5. Sainkin seuraavan ajan jo kahden viikon päähän, jolloin katsastetaan taas tilanne uudestaan. Lääkäri oli nuori ja kokematon ja olin ihan kauhuissani kun ajatteli ääneen jo leikkaamisen mahdolllisuutta silloin kahden viikon päähän :|
On kuitenkin viikkoja niin vähän että tuntuisi hirvittävältä alkaa leikkaamaan toinen ulos jo... Lohduttelin sillä että ehkäpä kahden viikon päästä on sitten toinen lääkäri joka odotuttaa vielä ainakin sen kaksi viikkoa.
Mutta on se aika lähellä tuo nyytin kainaloon saaminen, tuntuu jopa ihan hirvittävältä!
Tänään taas tuli muutama tosi kivulias supistus. Se polttaa alaselkää niin kovasti että ei oikein tiedä miten päin olisi paikoillaan. Ehkäpä ne on siis iahn oikeita supistuksia, mutta tosiaan ne ei olleet tehneet ainakaan vielä mitään tuolla alapäässä.
Kohtukuoleman pelko on täälläkin vaivannut. Eilen kuuntelimme miehen kanssa yhteistuumin ainakin puolen tunnin ajan että kuuluuko mitään vai ei. Mies hieroi ja herätteli masua mutta ei liikaustakaan. Jäin kuitenkin siihen uskoon että vauveli nukkuua ja illalla kun hän alkoi hikkailemaan sain todeta että elossa ollaan! Tänään siis kun kuulin painoarvion ajattelin ensimmäisenä että eipä siellä nyt kovasti tilaa olekkaan enää liikkua...
Nyt sitten tuli minullekin sellainen tunne että täytynee alkaa laittamaan tavaroita paikalleen ennenkuin vauva oikeasti taloon tulee. Tähän asti on ollut sellainen tunne ettei se siletä tule vielä kuitenkaan pitkään pitkään aikaan ja tänään kun lääkäri ehdotteli kahden viikon päähän leikkausta, alkoi tämä tuntua todelliselta. Sänky on vielä hankkimatta, äitiyspakkaus ei ole vielä edes tullut ja muutenkin kaikki muu pieni tavara, kuten tutit ja tuttipullot yms on kokonaan hankkimatta... Eihän minulle yhtään paniikki tullut
Tsemppiä kaikille ihan loppusuoralla oleville. Jännittää joka päivä tulla käymään täällä kun ei tiedä joko joku on saanut nyyttinsä...
Niin se vain meni tämäkin aika kuin siivillä...
Seriina ja ei niin varma poju 33+5