ELOKUISET LEIJONANPENNUT 2009 - maaliskuussa

Oon jonottanu tänään tk:n päivystykseen 5,5 tuntia! järkyttävän pitkä aika... :eek: Varsinkin kun mennessä vastaanoton täti sanoi että tunti-puolitoista tai ehkä kaksi tuntia menee ennen ku pääsee lääkärille. Toivottavasti ei hetkeen tarvi mennä uudestaan.

Sairaslomaa määrättiin viikonlopun yli lanneselkä/iskiaskipujen takia. Pitää varmaan ruveta vähän huolehtimaan tuosta selkäparasta, etten oo ihan rampa kesään mennessä.

Olin jopa vähän vahingoniloinen laittaessani pomolle viestiä, etten pääse viikonlopuksi töihin. Jäi vähän kaivelemaan, kun se ei oo kommentoinu mun raskautta mitenkään. Ilmoitin raskaudestani noin kuukausi sitten sähköpostitse, kun ei ikinä olla samaan aikaan töissä. Ei oo kuulunu minkäänlaista vastausta. Nytkin vastasi tekstiviestiin vaan että OK. Onneksi kuitenkin työkaverit ja vuoropäällikkö on suhtautunu asiaan positiivisesti. :)

Reilun parin viikon päästä olis rakenneultra. Aiotaan kysyä kumpi on tulossa. Poikaa molemmat epäilee, on nimittäin melko epätodennäköistä että meille tulis tyttö.

Illusia + Emppu 17+6
 
Mulla on ollut nyt pari päivää maha todella kipee. Aina kun lähden töistä niin sattuu ihan hirveesti. En tiiä oisko jotain ummetuksen tapaista, vaikka kyllä mä oon melko normaalisti pystynytkin vessassa käymään. Ostin tänään sitten luumuja, jos ne pehmittäis mahaa. On vaan tosi kova kipu ja vääntö. Ja ilmaa mahassa tosi paljon.

Outiko 20+1
 
Kiva maha Mandy :) miulla on samaa kokoluokkaa, mutta sijaitsee ehkä kokonaisuudessaan vähän alempana. Mitähän tuosta päättelisi joku joka uskoo mahan muodon vaikuttavan vauvan sukupuoleen :) Siitä puheen ollen... miulla on kyllä tyttöolo :) jotenkin olen ihan henkisesti asennoitunut tyttöön, en osaa tarkkaan sanoa miksi. Ehkä siksi, että miulla itellä on kaksi siskoa eikä veljiä ja miehellä on yksi sisko eikä veljiä.

OnSiisKevät ja beibe 18+4
 
baby butterfly Mun miehen suvussa on kolmessa polvessa pelkkiä miehiä. (Mieheni isä, viisi poikaa, joista yhdellä kaksi poikaa) Ja kaikki sanoo, että älä vain toivo tyttöä, poikia teille kuitenkin tulee! (mieheni äiti toivoi tyttöä, mutta saikin viisi poikaa!!!)En kuitenkaan pidä tyttöä mahdottomuutena, mutta paras valmistautua poikaan/poikiin. Tulee sitten mukava ylläri koko suvulle, jos tulokas sattuisikin olemaan tyttö. :)

Vauva on potkinu pitkin päivää, vaikka yleensä olen tuntenut potkuja vain iltaisin. Tein äsken selkäjumppaa ja vauvakin tais innostua jumppaamaan. :)

Illusia ja Emppu 18+0!!! (12 minuuttia sitten)
 
Voiiii, ihania masuja :heart: Mun täytyy tänään poksujen kunniaksi ottaa kuva taas kun tuntuu että ihan silmissä kasvaa maha nyt :) Eilen illalla oli täälläkin jumppa päällä. Tunsin päivälläkin jotain muljuamista, mutta illalla nukkumaan mennessä ihan harmitti kun hän oli ilmeisesti jo unten mailla. Olin jo nukahtanut itsekin niin silloin alko pippalot :LOL: Tosi napakoita potkuja tuli :heart:

Ihanaa viikonloppu :heart:

Vilma ja Elma 18+0 POKS!
 
Huomenta!!

Varasin just ajan Satakunnan Keskussairaalan pelkoklinikalle. Mulla on lapsuuden traumoista johtuva sairaala-kammo (koskien siis erityisesti tuota laitosta mutta myös sairaan/kuolevan näköisiä ihmisiä, laitteita ihan tippapullosta ja sairaalan sängystä lähtien) ja olen siis tähän asti käynyt raskauden aikaiset jutut yksityisellä (varhaisultran, np-ultran ja viime viikkoisen "ylimääräisen" ultran). Sain pientä siedätyshoitoa viikko sitten, kun uskaltauduin ko. sairaalan neuvotteluhuoneeseen Porin Seudun Tuplakerhon monikkovalmennus-iltaan!!

Rauhallista viikonloppua kaikille!!

 
Huomenta kaikille!!

Meillä täällä muutto lähestyy kovaa vauhtia.
Kohta täytyy jo alkaa laatikoita kyselemään kaupoista, ja parin viikon päästä pääseekin jo pakkaamaan.
Ajattelin että vien jo jotain kevyempiä tavaroita esim. vaatteita heti sitten ensi kuun alussa, loput viedään sitten huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna kun saadaan viikonlopuksi auto ja kuski.
Voi vaan olla että jää mun osalta kaikkien vähänkään painavampien tavaroiden nostelu, kun nyt jo tuntuu että selkä kipeytyy ja alkaa supisteleen ja pelkästä imuroinnista.
Ei siis mitään kipeitä supisuksia onneksi tuu, mutta tuntuu kuitenkin.
Ja selkä sanoo kyllä aika nopeasti itsensä irti.

Maanantaina sitten olis taas neuvolakin..
Jokohan tällä kertaa mittallaan kohdun pohjaa ja katsotaan paino.
Sitten luultavasti tehdään Kelan paperitkin jo valmiiksi, nekin saa jo ens kuussa sitten lähettää sinne kun tulee se 154 päivää 8.4 täyteen..
Siitä siis tiedän tuon tarkan päivämäärän kun saatin jo yksi sellainen raskaus todistus kun haettiin asuntoa.

Mutta täytyy varmaan mennä taas syömään jotain, alkaa luultavasti kohta tuo masuasukki taas viestittelemään että voisit syödä taas välillä..
 
Huomenta vaan kaikille,

täällä vaan hemoglobiini laskee raudasta huolimatta, täytyy lisätä annostusta.. ja sitten taas masu ei tykkää. Täytynee kohta kokeilla sitä nestemäistä jos se sopisi mulle paremmin.

Täällä on tuntunut jo viikon-kahden verran sellaisia kevyitä "tökkäisyjä"/"potkuja", mutta melko vähäisiä ovat tuntemukset vielä. Nyt on kyllä sellainen musta aukko, etten muista milloin olisin aikaisemmista liikkeet tuntenut. Mielikuva kyllä on, että kakkosesta tuntui aika ajoissa.

Mukavaa viikonloppua kaikille! :flower:

L3nen (19+5)
 
Nyt se on ohitse, toivottavasti ei tule mitään seuraamuksia.

Eilisen päivän vietin siis sairaalassa, kolmansien cytotecien jälkeen syntyi neljäs pienokaisemme, toinen enkelipoikamme. Poju syntyi hieman klo 16 jälkeen, puoli kahdeksan aikaan olin jo kotona rakkaideni luona.
Synnytys sujui siis oikein hyvin ja ripeästi sitten kun alkoi tapahtumaan juuri ja juuri kerkisin valmisteluhuoneeseen ähkimään viimeisiksi minuuteiksi kun halusin liikkua ja antaa huonetovereille toipumisrauhan, olivat kipeitä leikkauksen jäljiltä. Pahoittelivat kovin sairaalasta ettei ollut yksityishuonetta antaa jotta olisin saanut olla rauhassa.

Poika oli ollut kuolleena jonkin aikaa ja oli kerännyt nestettä itseensä mutta ette usko kuinka täydellinen voi niin pienikin olla, ne pienet sormet ja uskomattoman kauniit kädet ja liikuttavat varpaat kynsineen, kulmakarvatkin jo piirtyivät ja se pieni suu. Kokonaisuudessaan ei niin kaunis näky mutta sen täydellisyyden näki pienistä piirteistä. Ei häntä olisi hennonut sinne jättää. Mutta toisaalta tiedän, että se sisin joka hänestä teki meidän lapsemme on erkaantunut hänestä jo paljon aiemmin, hän oli niin rakas!

Selvisi myös kuolinsyy joka oli niin ilmeinen, että pientä ei edes laiteta patologille tutkittavaksi. Kaikkihan tiedätte miten napanuora on kierteinen? Tämä tarmokas pieni oli kiertänyt nuoraa "väärään suuntaa" yksinkertaisesti liian tiukalle jolloin verenkierto oli estynyt ja vauva kuollut. Siis kun mietitte jotain nyöriä missä on vaikka kaksi säiettä toiseen suuntaan pyörittäessä nuora löystyy ja toiseen suuntaan sitten kiristyy... Todella harvoin kuulemma näin käy mutta vauva on tainnut olla kovin nopea väkkärä jotta se on edes onnistunut, lääkäri sanoi, ettei ole uransa aikana kovin moneen vastaavaan törmännyt ja ikää tällä charmantilla herrasmieslääkärillä oli varmasti yli 50 vuotta.

Tämä ikävä tosiseikka ja se, että näin nuoran itsekin kärsineen selkeästi, antoi minulle kuitenkin toivoa, minussa ei ole vikaa, meillä on edelleenkin kaikki mahdollisuudet saada terve ja elävä vauva. Jos vain rahkeet kestävät, mutta se ei ole juuri tämän päivän asia, eikä huomisenkaan mutta toivoa se antoi jota ei minulla enää ollut ja se tekee siis elämästä lohdullisemman.
Lääkärin sanoin; Teillä oli h***tin huonoa tuuria, että koimme peräkkäin kaksi keskenmenoa samoilla viikoilla, mutta nämä ei liity toisiinsa mitenkään johon itseltäni pääsi hiljainen kuiskaus; Voi, v***u ja lääkäri; en tuota taida itsekään paremmin sanoa! Ja oikeasti mä en kiroile oikein koskaan, hävetti jälkeenpäin.

Kaikenkaikkiaan minulla on sellainen olo, että ainakin nyt pärjään paremmin kuin viimeeksi, suru tulee ja menee omia aikojaan aaltoina, kyynel vierii silloin kun on tullakseen mutta muuten saan olla keskellä elämänmakuista arkea, elävät lapseni täällä ja tarvitsevat minua, kaksi pienintäni kannan mukanani sydämessä mihin ikinä menenkin mutta heillä ei ikinä enää koskaan ole mitään hätää, he voivat hyvin ja ovat rakastettuja, aina.

Joten rakkaat ystävät me pärjäämme, pärjätkää tekin, varmasti palaan lukemaan kuulumisianne ja tervehtimään teitä taas.
Jos haluatte kysyä jotain, niin rohkeasti vain.
Suuret kiitokset myötätunnostanne :hug: teille kaikille

Unicco
 
Voi Unicco :'( :hug: Yrittäkää jaksaa ja katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Varmasti helpotti jo tuo tieto että toivoa on jatkossa ja toivoa saattaa että ensi kerralla käy onnellisesti.

Jeppis & Pikku-Papu 18+6
 
Hei! Aivan ihania masukuvia teillä!

Unicco, otan osaa suureen surunne! Voimia tänä vaikeana aikana koko perheelle!

Minä olin maanantaina äitiyspolilla. Epäilevät downia ja voi olla jotain lisäsairauksiakin. Ultrasivat ja torstaille sain ajan lapsivesipunktioon. Se oli nopeasti ohi ja hieman nipisteli. Jälkeen päin hieman sillee nippaili. Tunti piti vielä siellä olla ja sitten saikkua eiliselle sekä tällä päivää. Pieni jälki jäi masuun (kuulin kaverin kaverilta, että sillä taas ei ollut jäänyt mitään jälkeä ). Tulokset saan vasta joskus 26.3 paikkeilla. PITKÄ AIKA!

Seuraava neuvola on vasta ma 30.3 ja sairaalassa rakenneultra to 9.4. Nyt jotenkin tosi huolestunut olo ja haluaisin kuulla pienokaisen sydänäänet, että siellä voi hyvin!

Jos muutenkin on stressiä niin sitten meijän tytöllä on kohta viikon jo alapää oireilu, kauhee kutina. Sillä on ilmeisesti lääkekuureista lauennut alapään ärtyminen ja siihen lääkäri määräsi ihan daktacortia, mutta se ei nyt millään helpota. Väliin laitan myös bebanthenia (miten se nyt edes kirjoitetaan). Toivottavasti neiti pian on ihan kunnossa!

Nipsu, raskausviikkoja 16-4.
 

Yhteistyössä