** Elokuiset elohiiret tammikuun tuiskeessa **

Oireista Ne on mullakin vähän helpottaneet ja välillä hiipii pelko,että onko kaikki hyvin? Turvotusta ei ole enää niin paljoa,samoin pahoinvointi hellittää. Enää ois 4 yötä ultraan! Jännittää.

Ammatti on lähihoitaja.

Naimisissa ollaan oltu kohta kaksi vuotta ja yhdessä neljä!

Liikkeitä en ole tuntenut ja en odota tuntevani ennen viikkoa 16. Muistaakseni viikolla 16 tai 17 tunsin toisesta lapsesta liikkeitä.

Rattaista Ajattelin ostaa carena twinbuggyt. Näyttävät menevän pieneen tilaan kun meillä pieni auto ja pakko ostaa tuplat kun ikäeroa on vain 1v 5kk maksimissaan. Kellään kokemuksia?

Tulikohan kaikki? Toivottavasti Oma olo siis parempi ja ei ole yrjö vieraillut. Ihan mieletön odotus keskiviikon ultraan! Pelottaa,jännittää ja KAIKKEA
Tämä pino on tosiaan suuri ja kaikkeen ei kertakaikkiaan muista kommentoida,kun minäkään en täällä ihan joka päivä ehdi käymään. Eiköhän tämä tästä kun tutuiksi tullaan ja porukka tiivistyy

Mittumaaria ja Lahja 12+2

 

Ihania massuja kaikilla :heart:

Mittumaaria, sama täällä eli ultra mullakin keskiviikkona ja tosiaan jo jännittää...toivottavasti kaikki ok :flower:
Murusen sydänäänethän kuunneltiin juurikin tällä viikolla että siltä osin ihan levollinen olo :heart:

Turvotusta on tosiaan täälläkin...tuntuu että pahenee vaan...ei oo ainakaan hellittänyt vaikka mennään jo viikolla 13. Vatsa on ihan mieletön potkupallo ja olo on kuin puolessa välissä raskautuneena

Liikkeistä, että voisin vaikka vannoa että tässä muutamana päivänä oon tuntenut sellaista pientä liikehdintää mitä en oo kyllä normaalisti tuntenut...mutta yhdyn edellisiin että tuskin kai sentään kuitenkaan vielä näillä viikoilla =) Edellisestä tunsin viikkoa ennen rakenneultraa, eli viikolla 19.

Raitapaitainen, olisipa tosi ihanaa jos itselläkin menisi synnytys niin putkeen että pääsisi jo tuntien päästä kotiin :heart:. Pari päivää oon ollu noista keskimmäisten synnytyksistä ja ekasta 4 päivää sairaalassa.

Dopplerista....minäkin sen hankin ja pari päivää yritin saada ääniä kuuluviin...sitten alkoi huolestuttamaan ja tilasin ajan neuvolaan sydänäänien kuunteluun ja äänet kuului siellä heti :heart: Päätin että odottelen ja annan vauvan hiukan kasvaa ja yritän sitten paremmalla onnella uudestaan...nimittäin vaikka kuinka ajattelee kun ei ääniä saa kuuluviin että se kuuluu asiaan mutta siltikin kaivertaa ajatus taka-alalla ettei kaikki ole kunnossa :| Dopplerissa on siis hyvät ja huonot puolensa....mutten suosittele heikko hermoisille

 

Joo, pieni vauvahan tuolta masusta tuli, alle 2995g vaikka synty 40+3. Toivottavasti tulis nyt edes vähän isompi vauva, niin ei tarttis niin kauheasti sitä syömistä jännittää sitten. Ja alle 3kg vauvathan joutuu/pääsee sokeriseurantaan, eikä sekään ole kivan näköistä. Tosin meillä oli oikein hyvä että tytön sokereita seurattiin, kun ei ne pysyny millään hyvinä. Sairashan tuo tyttö sitten olikin...streptokokki a muistaakseni.

ulos tyttelin kanssa

hemari 13+1

 

Huomenta, tulipas taas piiitkääät yöunet ja tekipäs terää! Kiitän vastauksistanne doppleriin liittyen, hyvä siis tietää että pääasiassa hyviä kokemuksia teillä siitä ollut, ja en onneksi pidä itseäni heikkohermoisena... olen yhden ikävimmistä lopuista tässä "projektissa" jo kokenut eli olen kyllä varautunut siihen että kaikkea ikävää voi joutua kokemaan. Ja hyvä tosiaan tietää että äänet ei välttämättä niin vaan löydy, mullehan ultralääkäri sanoikin jo siitä että mun kohtu niin takana että äänet voi olla vaikea löytää, siihen suosittelikin jo sitä että neuvolassakin olisi virtsarakko täynnä jos yrittävät kuunnella siellä. Eli olen jo varautunut siihenkin että ääniä ei välttämättä löydy. Jos sit näyttää siltä ettei missään vaiheessa parin viikon sisään ala pihahdustakaan kuulumaan niin voihan sitä sit kysästä neuvolasta josko siellä saisi käydä kuunneltavana, meillä ainakin hyvin sympaattinen neuvolatäti täällä... jotenkin vaan itselläkin sellainen tunne et niin helpottaisi kun ennen sitä kyseistä np-ultraa saisi edes jonkun vinkin onko elämää...

 

minttu81 se on kiva että teilläkin on symppis täti neuvolassa meillä sanoo kans aina että tuu vaikka kauppareissulla piipahtamaan niin kuunnellaan sydänääniä jos epävarmuus iskee Muuten se onki semmonen hössö, et aika paljo mun pitää ite sitä muistutella asioista mitä pitäs mitatat ja tehdä =)

hemari meidän pienihän oli 4 vrk sokeritipassa ja niitä sokereita seurattiin 3 tunnin välein...pienellä oli ihan siniset kantapäät siitä pistelystä (pieni ja pieni 4,6kg)

 

Hemari meillä kans neiti oli pieni syntyessään rv 39+1, ja 2556g ja 44cm. Sokeriseurannassa olikin ekan yön ja minä sain nukkua. Sokerit olivat hyvät, mutta sitten seuraavan päivän jälkeen alkoikin keltaisuus, jota sitten seurattiin monta päivää ja neiti oli sinivalon alla. Viikko tuli oltua yhteensä, onneksi tyttö söi kuitenkin hyvin. Mä kans toivon sellasta edes kolmenkilon vauvaa, mutta en sen suurempaa (kun en itsekkään ole niin kovin suuri ).

Raitapaitainen pääsiskin nuin nopeasti pois sairaalasta, tuli viikko esikoisen kanssa majailtua, ja kyllä siinä meinas hulluks tulla

Minttu81 mulla kuulu esikoisesta rv 10 sydänäänet, vaikka kohtu oli jyrkästi taaksepäin kallellaan. Nyt kuulu kans rv10/11 paikkeilla, mutta kohdunasennosta en vielä tiedä. Käy sitten ihmeessä neuvolassa kuuntelemassa jos et doplerilla saa itse kuulumaan Ettei turhaan tartte murehtia. Meillä kans neuvolassa ihana odotuspuolen terkkari, joka sano että saa tulla kuuntelee sydänääniä jos siltä tuntuu.

Omaa napaa Huomenna on ultra, tällä hetkellä jännittää! Odotan vaan että päivä menis nopeasti. Mun äiti tulee aamusta aikaseen meille, jää esikoisen kanssa kotiin, kun me isännän kanssa ultraan mennään. Meillä olis heti aamu 8:lta aika, eli pitäs aikaseen päästä itse ylös ja saada tuo isäntäkin vielä ( me kun ei olla mitään aamuvirkkuja ). Osittain on huoleton olo, kun kuuli ne sydänäänet äskettäin.
Ei sitten isäntä eilen kertonut, malttoi vielä Mä odotin koko aika, että koska töksäyttää, mut eiihän tuo vielä halunnu Sano kotimatkalla että ei ollu hyvää hetkeä, kun äidillään oli niin hauskaa meiän neidin kanssa kun yhdessä lattialla riehusivat Uskon kyllä, että iloisesti ottavat vastaan uutisen.

Mutta nyt jos kävis kaupassa ja tekis karjalanpaistia kun tehny jo monta päivää mieli

Miikulainen, Tirppa 8kk ja Tirlittantoukka rv 10+4/11+5 :heart:

 

Raitis Kiitoksia, tossa oli tosi hyvää infoa vaunuviidakossa seikkailevalle . Mulla ainakin ihan sekaisin mitkä vaunut on hyvät ja mitkä huonot... (Pakko tunnustaa, etten oikein edes hahmota mistä kaikkialta vaunuja voi ostaa :ashamed: Lastentarvikeliikkeistä tietysti, mutta onko jossain esim samoja vaunuja edullisemmin...)

Minttu Mä kanssa tilasin dopplerin ja sainkin sillä ihan pikaisesti sydänäänet kuuluviin, mutta se oli ehkä viisi sekuntia mitä ne tunnin etsinnän aikana kuului... Mutta kyllä se helpotti kun ne sieltä ennen ultraa löytyi

Miikulainen Tsemppiä ultraan !

Liikkeistä jos kovin tunnustelen ja kuulostelen niin pienen pientä kuplintaa ja hassua oloa tuntuu, mutta en mäkään liikkeiksi niitä ihan vielä usko. Jos parin viikon kuluttua jo kuuluisi...? Muutenkin kohdun alueella tuntunut kaikenlaista kipuilua yms lähipäivinä paljon, toivottavasti ei ole mikään huono merkki...

 

Onnea hyvistä ultra kuulumisista :flower:
Ja onnea ultriin meneville.

Ihania massuja teillä on.

Potkuista esikoiselta tunsin rv 18+, toisesta rv 13+, kolmannesta rv 15 ja nelosesta 13+ ja varmaan pian jo tunnen tämänkin mussukan pikkuista havinaa mahan pohjasta
Doppler päätökseen tulin ja en laita sitä.
Turvotusta on vieläkin ja sen myös huomaa puntarissa 1-2 kg heittoina.
Sauraalassaolo ajasta Esikosta olin n 5 päivää, vauvan sokereita seurattiin ja muista 3 päivää olin sairaalassa.
Huomenna hammaslääkäriin..

Pieni Tähtönen ja Tiukuliina 11+5

 

Sairaalassa olemisesta: Muistaakseni esikoisesta olin 4 yötä sairaalassa (su-ma yönä neiti syntyi, ja to päästiin kotiin), mä olin silloin todella huonossa kunnossa, en pystynyt ekoina päivänä edes itse vaihtamaan vauvan vaippaa, saati hakemaan ruokaa ruokasalista, etten varmaan olis edes aikasemmin jaksanut lähteäkkään, sekä neidillä seurattiin kans niitä bilirubini arvoja.

Mä toivoisin kans jotain 3kg:n vauvaa, esikoinen oli 3635g ( syntyi rv 41+4 ) ja toivon ettei sitä isompaa ainakaan tulisi !

Joutuuko muuten nykyään kaikki sokerirasitukseen? Vai miten se menee? Esikoisen aikaan en joutunut onneksi menemään, mutta mietin että mitenkä se nykyään menee. Ja millä viikoilla se yleensä otetaan ?

... Jospa sitä menis takaisin siivousten pariin ...



tänään otettu kuva ja koittaa jotenkin esittää pientä raskaus mahaa.. :ashamed:


majj & 10+6 ( huomenna taas poksuu viikot ! :heart: )

 

mäkin lisään masukuvat edellisestä raskaudesta jossa odotan siis pikku viitostamme

tämä eka on viikoilta 19+
seuraava viikoilta 22+3
ja tämä seuraava viikoilta 31+1
seuraava on 32+1
seuraava on 33+6
seuraava 36+8
ja seuraavat alkaa olla loppumetreiltä 38+1
ja ei vieläkään,edelleen poksumatta viikolla 40 ja maha näytti tältä

ja vielä viimoinen kuva lähtö päivältä 41+4 kun ei neiti aikaisemmin aikonut tulla
tästä masusta putkahti 3772g tytön tyllerö....
mul ollu kyl hyvän kokosii kaikki: esikko tyttö oli pienen 3663g , toinen tyttö oli huimat 4630g ja sit kaksi seuraavaa poikaa on ollu muutamaa grammaa vaille 4kiloo ja tää nuorin tyttö tosiin ton reilu 3,7kiloo.....saas nähä mikä pökäle tällä kertaa. mulla on aina arvioitu nää pienemmäksi mitä ne sit todellisuudessa on :-o ite oon 163cm ja lähtö paino ollu aina n.52kg, mahan ympärys ollu viimosillaan aina kuitenkin yli 100cm

 

Potkuista, esikoisesta tunsin 18+6 (tai silloin tajusin mikä se oli, ei voinu erehtyä, semmonen mammuttipotkaisu tuli silloin), junioria odottaessa taisi olla jotain 16+, istukka oli silloin edessä. Nyt kuulemma istukka on takaseinässä, joten toiveikkain mielin olen, että nyt tuntuis liikkeet jopa vielä aiemmin. Oikeastiko voisi jo 13+ viikolla tuntua? Wau, siihen ei ole enää pitkä aika. Keskiviikkona tulee rv12 täyteen.

 

Millukka eipä uskois että senkin kokoinen vauveli tuolta mahasta putkahti Tosi siro maha ja kaunis muutenkin

mammy meidänkin tytöllä oli kantapäät pitkään ihan ruvella siitä pistelystä, ressukka. Mut ilmeisesti se pistely ei kuitenkaan vauvaa kamalasti satu, kun ei meidän tyttä kertaakaan valittanu. Tosin ei valittanu sillonkaan kun lastenklinikalla pisti päähän reikää...Siitä ne lääkärit oikeestaan tosissaan huolestu kun ei reagoinu mihinkään Päivästä oli kiinni ettei kuollu, tekee vieläkin pahaa edes ajatella. Me siis oltiin synnärillä 3 päivää, sit päivä kotona ja sen jälkeen viikko lastenklinikalla.

majj kyllä mä sanoisin että toi on jo pieni raskausmaha eikä turvotusta! Sen verran pinkeeltä näyttää Ja tuosta sokerirasituskesta, mulle ei ainakaan ole mitään puhuttu, eli enpä usko että sellaiseen joudun.

Miikkulaiselle tsempit ultraan

 

Hemari: Kuvassa ei kyllä ole yhtään turvotusta, jonain iltoina saattaa veilä turvottaa, mutta ei läheskään joka ilta. Ja tuosta sokerirasituksesta, ei mullekkaan neuvolassa puhuttu mitään, ei ainakaan vielä..

 

Sokerirasituksesta mä oon käsittänyt että jos on painoindeksi yli 25 tai odottaa esikoista ja on yli 27 vee niin silloin meidän neuvolasta laitetaan. Tai sit tietenkin jos edellisessä raskaudessa on ollut jotain tai pissatestissä plussa. Siis näin mä oon käsittänyt.

Me oltiin esikoisen kanssa viikko sairaalassa. Juuri sinä päivänä kun meidän piti päästä kotiin meni poika keltaiseksi. Mä olin ihan rikki kun en saanut nukuttua vieruskaverin kuorsaukselta. Yhtenä yönä ne antoi mule korvatulpat että sain nukuttua ja hoitajat piti vauvaa viiteen asti.

Liikkeet tunsin ekasta 18+ viikolla. Se olikin sellainen potku joka tuntui käteen. En mä ollut muuten edes ajatellut että voisin tuntea. Nyt mä olen tuntenut sellaista kuplintaa mutta vaikea uskoa että olisi vielä liikkeitä. En yhtään osaa sanoa.

Ihania masukuvia ootte laitelleet.

Tsemppiä Miikulaiselle huomiseen ultraan!

Päksäkkä 13+2:heart:

 

Aijaa.com - 7365058.jpg tuossa masua rv 27+5. Esikon odotukselta siis! :heart:

 

hemari Meijän tyttö synty rv 39+3 käynnistyksellä raskausmyrkytyksen takia, ja paino kans 2938g Toivottavasti tolta myrkytykseltä säästyis tällä kertaa.. Koska kyllähän se vaikuttaa sikiön kokoon, ja viimeks oli onni että päästiin noinki pitkille viikoille, melkeen laskettuun aikaan!
Mut mitäs jos se puhkeiski pahana jo vaikka viikolla 30.. se ois kauheeta. :'(

 

Sydänäänistä Mä kävin sillon viime odotuksessa rv 9+2 pikku paniikin takia kuuntelemassa ja hyvin kuulu..

 

Päivittäjälle..! :wave: Mua ei näköjää ollu vielä listassa.. Ni laskettu aika 29.8, toinen lapsi tulossa ja synnäri PS, ikää 23.

 

Voi tuskaa kun piti pe ja la istua 3 tuntia autossa per päivä. 20min välein pissahätä, mahaan sattui, ei löytynyt hyvää asentoa. Eli ei autoreissuja ihan lähiaikoina kiitos.

Meidän doppleri meni rikki, mietin että pitäskö ens viikolla kokeilla sykemittarilla saako sillä jotain lukemaa esiin. Väsyttää! Zzzzzz.

Ruskea vuoto onneks loppu, tuli pari päivää. Toivottavasti kaikki on hyvin vauvalla.

Mulla on molemmat synnytykset käynnistetty cytotec-lääkkeellä ja en ikinä enää halua sitä myrkkyä! Jotain muuta pitää sit keksiä jos pitää käynnistää painoarvion takia jne..

Piti oikein miettiä että mikä rv menossa (esikoisesta ja kuopuksesta tiesi aina missä mennään, nyt ei aina edes muista että on raskaana)

DarkRed 9+4 (9+6).

 

pikku toivottavasti tosiaan säästyt myrkytykseltä tällä kertaa. Mulla ei itselläni kokemusta, mutta monilla tutuilla on ollu ja kyllä se aiheuttaa ylimääräistä huolta. Eikä tietty itselle ole ollenkaan kiva... Mut onneks pääsit kuitenkin noinkin pitkälle, ettei tarvinnu ennenaikasena synnyttää

Onkos muuten monilla ollut raskausmyrkytys jossain raskaudessa?

Entä kuinka monella on ollu ns. nappisuoritus? Siis että kaikki on menny just niinku oppikirjoissa koko raskauden, synnytys ja pikkuvauva-aika?

 

Tosi ihania masukuvia täällä! :heart: Itsellä on edellisestä raskaudesta jo seitsemän vuotta ja silloin taisi kamera olla vielä vanhanmallinen oikealla filmillä, joten digitaalisessa muodossa ei taida olla yhtäkään. Eikä kotona ole skanneria, millä niitä skannailla, joten täytyy sitten laitella myöhemmin tämän nykyisen raskauden masukuvia - kunhan tuo tuolta paremmin esiin pompsahtaa!

Siobhan - tulehan sitten heti kertomaan, miten meni np-ultrassa ja oliko 13+ viikoista haittaa mittauksessa. Taisi Minttu myös aihetta mietiskellä, enkä tosiaan minäkään osaa siihen vastata, vaan sama asia kovasti itseäkin askarruttaa. Viikon päästä sitten se nähdään, kun ultra-aika koittaa! Voi kun tää viikko menisi nopeasti!

Liikkeistä eli en kyllä yhtään muista edellisistä raskauksista, että milloin liikkeet eka kertaa tuntuivat. Tänä aamuna ennen sängystä nousua oli jotain omituista muljahdusta alavatsalla, mutta ei kait se nyt vielä voi Öttiäisen potkuja olla... Parina päivänä on nyt myös vähäsen supistellut - ei kipeästi, mutta tulee siis alavatsalle sellainen paineentunne. Joku taisi paineentunteesta kyselläkin ja itse ainakin ajattelin niiden olevan supistuksia.

Sairaalassaolosta eli esikoisen kanssa oltiin kuusi päivää, kun oli niin rankka synnytys sekä vauvalle että minulle. Imukupilla vetämisestä tuli vauvalle päänmuodoksi "tonttulakki", joka onneksi tasottui suhteellisen nopeasti. Mutta rupinen pahka kesti tosi pitkään päälaella. Ja itselle tehtiin lantion röntgenkuvaus seuraavana päivänä synnytyksestä ja muistan ikuisesti sen älyttömän pitkän käytävän, jonka päähän mun piti vapisevin jaloin yrittää kävellä. Meinasin pyörtyä heikotuksesta monta kertaa ja onneksi pääsin röntgenistä takaisin osastolle pyörätuolilla. 21 tunnin synnytys ja 1,5 tunnin ponnistusvaihe sekä kolmen tunnin yöunet sen jälkeen veivät mehut kyllä totisesti! Kuopuksesta oltiin sairaalassa kolme päivää synnytyksen jälkeen, tosin mä itse olin ollut ennen synnytystä korkean verenpaineen takia sairaalassa jo 6 päivää. Joten oli ihana tulla viimein nyytin kanssa kotiin! =)

Muoks* Eli mulla ei kumpikaan raskaus ole ollut ns. nappisuoritus.

Blanco + Öttiäinen 11+2

 

Blanco, keskiviikkona on ultra-aika, eli silloin sitten tiedän

Hemari, tosta nappiolosta vauva-aikana en osaa sanoa ainakaan esikoisen kanssa, sellaista opettelua se oli. Mutta raskaudet ja synnytykset on kyllä menneet tosi hyvin. Esikoinen meni viikon verran yli ajan (elämäni pisin viikko ), supparit alkoi n. klo 23. Sairaalaan lähdimme seuraavan päivän illalla klo 18 jälkeen, klo 19 taisimme siellä olla. Kestin supparit ilokaasulla, vaikka ne loppuvaiheessa tulikin päällekkäin, ja vielä päällekkäin ponnistussuppareiden kanssa... ei kauhean kivaa. kaksi kertaa oksentaminen vei kaikki voimat. Mutta kun lapsivesi vihdoinkin meni noin klo 00 syntyi neiti puolen tunnin ponnistusvaiheen jälkeen. 3640 g neiti panoi, 52 cm pitkä. Sairaalassa olimme siitä la-su välisestä yöstä ke iltapäivään, eli neljä yötä siitä taitaa tulla. Kuopuksen synnytys alkoi, päinvastoin kuin esikoisen, lapsiveden menemisellä, sekin siellä klo 23 paikkeilla. Hän oli ollut niin liikkuvainen, ja vielä n 10 päivää aikaisemmin perätilassa, että lähdimme samantein sairaalaan vaikkei suppareita vielä tullutkaan. Meidät lähetettiin sieltä sitten takaisin kotiin seuraavana päivänä n. klo 13 paikkeilla. Ehdin ottaa kotona nokoset ja pestä tukan, minkä jälkeen lähdimme kaupungille syömään, ja siellä klo 17 paikkeilla alkoi supparit. Sairaalassa olin 18:20, ja neiti syntyi n klo 20:25. Taisin joutua ponnistamaan 3 tai 4 kertaa. Ja ilokaasulla selvisin senkin kerran. Kotiuduimme seuraavana päivänä klo 18 paikkeilla, eli taisi olla ainakin Raitiksen unelmasynnytys =)

Sen verran voin sanoa, että jos synnytys etenee kohtuullisesti ja saa valita puhkaistaanko kalvot vai ei niin sanoisin ettei kannata puhkaista kuin vasta ihan loppuvaiheessa. Kuopus oli nimittäin aikas ylhäällä vielä synnytyksen alkaessa, ja hänen päänsä hiersi häpyluuta vasten, siis luu luuta vasten. Sattui aivan sairaasti! Yhden sisätutkimuksen aikana hän sitten vihdoinkin luiskahti sen luun alta, sen jälkeen ei ollut enää mitään ongelmia, tuskin edes sattui. Lapsivesi olisi kuitenkin toiminut jonkun sortin puskurina siinä välissä, luulisin. Nyt ei kyllä ollut valinnanvaihtoehtoa...

Kuopuksen kanssa jouduin kanssa palaamaan sairaalaan seuraavana päivänä kun hän meni keltaiseksi. Onneksi arvot olivat kuitenkin vielä rajojen sisällä niin ei tarvinnut jäädä koetta kauemmaksi. Oli tosi ihanaa päästä kotiin, esikoisen kanssa se neljän yön "vierailu" oli aikas tuskainen...

Ihania mahoja teillä! Ja osalla tosi pieniä :O

 

Leo: Korvalla on tullut asuttua ekat 17v ja suku asuu Ilmajoki-Kurikka-Seinäjoki-akselilla.

Heh, tuosta nappisuorituksesta.. Jos äitiyttä mitattais sillä, että miten hyvin on onnistunut noissa raskaus- ja synnytysasioissa, niin mä olen kyllä tosi huono!
Ensinnäkin kun ei saada lasta edes itse alulle, sitten pohjalla on verenpainetauti ja bmi26 + sokerinsieto-ongelmia. Lapsi on perätilassa eikä käänny kääntöyrityksissä, syntyy suunnitellulla sektiolla, jota aikaistetaan raskausmyrkytyksen vuoksi. Vauvan tila heikkenee 8min iässä ja lopettaa hetkeksi hengittämisen, onneksi kuitenkin "pelästyy" sen verran paikalle hälytettyä lastenlääkäriä, että pienen imemisen ja hengityksen avustamisen jälkeen alkaa korjata oloaan, kaapissa oloa muutama tunnin, jonka aikana äiti kramppaa kun kohtua painetaan.. Sairaalassa ollaan 8päivää, koska toksemia hieman pahenee synnytyksen jälkeen ennenkö lähtee poistumaan + lapsen paino ei nouse riittävästi, kun ei saa olemattomista nänneistä otetta ennenkö saa rintakumin kuuden päivän ikäisenä.. Maitoa kyllä olis ollu jo paljon ennemmin.. Ja vielä kasvuseurantaa 2-vuotiaaksi asti ja alussa korviketta lisänä 5kk vaikka en kyllä kokenut sitä tarpeelliseksi. Pulautti se vaan ne lisämaidot kun tissimaitoakin sai tarpeeksi. Ja yhtään nopeampaa ei kasvanut. Mini-ihminen se on vieläkin. :heart:

Mä muuten kävelin viime raskaudessa crocseilla sektiosaliin, mutta ne ei menny sitten enää seuraavaan viikkoon jalkaan kun turvotus lisääntyi niin paljon.

Mä en nyt muista mihin piti kommentoida kun pää on ihan pehmeä.. Tultiin just kylpylästä ja on jotenkin niin valmis nukkumaan-olotila.

Raitis ja Rakkaus 11+6 (tiistaina np-ultra!!)

 

Aah, mitä masukuvia täällä :heart:

Muaki rupes melkein naurattaa kun kyseltiin tuosta nappisuorituksesta, kun mun raskaus oli kyllä kanssa kaikkea muuta kun sitä Lopputuloksena tosiaan keskonen.. Mut eipä tuo enää haittaa Vaikka tosin olisinhan toki halunnut viedä raskauden loppuun asti.. Tässä raskaudessa olen helpottunut jos (JA KUN!) rv30 tulee täyteen ja iloitsen jokaisesta mahdollisesta päivästä esikoisen syntymäviikoista eteenpäin..

Liikkeet tunsin varmasti ekaa kertaa esikoisesta rv16, samaan aikaan kuunneltiin just sydänääniä kun tyyppi potkas päin laitetta ja tunsin sen selvästi.. Siitä eteenpäin tunsinkin liikkeet päivittäin :heart: Voikun nytkin alkaisi tuntua aikaisin

Nyt on pää niin hatara ja väsynyt etten taas muista mitä ja kenelle piti kommentoida mut palaan asiaan hieman pirteämpänä (jos sellaista hetkeä hetkeen tulee )

Huikkis rv9+?

 

myrkytysoireita mulla on ollu molemmissa raskauksissa,,,ensimmäisessä lievänä ja olin sairaalassa 3 viikkoa ennen leikkausta. Toisessa oireet putkahti lapsivesipunkitopäivänä eli kaksi päivää ennen sektioo ja koska oireet ei ehtiny pahentua ennen leikkausta niin ne pahentui sektion jälkeen :/ olin siis kamalan turvoksissa ja olis pitäny levätä,mut vauva oli teholla joten eipä siinä lepäämisestä ollu puhettakaan...Mies kanto kassi tolkulla ananasta mulle sairaalaan et nesteet poistuis, niin et korvista jo tulis ulos raskausajat ei ole ollu helppoja,...kuopuksen odotuksessa sairasloma alkoi ennen rv30. paineet oli koholla jne,..sokeritasapaino oli alusta asti huono,toisin kun nyt onneks...
mutta lopputuloksena kaksi maailman ihaninta poikaa :heart: