** Elokuiset elohiiret tammikuun tuiskeessa **

keltaisuutta mullakin on ollu molemmilla lapsilla,ovat siis syntyneet rv 37. Esikoisella ei menny yli valohoitorajan,kupus oli sen vuorokauden valohoitopatjalla...onneks sellaisia on nykyään ettei tavinnu menna kaappiin takas ja sai olla sylissä jne

( . ) Mie olen parina päivänä huomannu et mulla on tosi tihee leposyke...satasen korvilla kieppuu ja sählyssä hyppäs hyvinki nopeeta 170:een eilen...kilpirauhasen vajatoiminta mulla on ja annosta on nostettu, en tiedä sit onko menny liikkiksen puolella ja johtuis siitä...tällä viikolla on onneks ne kokeet ja ylihuomenna meinaan neuvolassa asiasta sanoa kyl..Diabeteshoitajalta jo kysyin,mut ei osannu kun arvailla ilman noita kokeita. Oon huomannu myös että vauvan syke on aina 170 ja vähä yliki vaikka joka paikassa lukee että 140-160 näillä viikoilla..miten teillä muilla?

 

Hei naiset!

Taas kyssäriä pukkaa Oletteko ajatelleet stressin vaikutusta sikiöön? Mulla ihan tosi kova stressi töissä, tai siis mä en halua olla töissä siinä paikassa. Siellä tulee aina kamalan paha mieli, onneks hyvä ystävä samassa paikassa. Ja juurikin tämän ystävän kanssa ollaan pohdittu monesti työpaikan vaikustusta meihin, ja ihan selvästi huomaa että olen muuttunut kärttyisemmäksi, tiuskin ja suutahtelen jos ei asiat mene minun mielen mukaan ja tämä tapahtuu siis töiden jälkeen kotona,ja siis ennen raskautta jo, koska töissä kaikki käyttäytyvät niin. Ei minkäänlaisia rajoja niinkuin oikeilla työpaikoilla(ja olen töitä tehnyt asiakaspalvelun piirissä jo kohta 10 vuotta, aloitin 15vuotiaana)ei työmoraalia, ei yhteisiä pelisääntöjä, ei mitään mitä ihminen voisi vaatia hyvältä työympäristöltä ja reilulta peliltä työyhteisössä! Alkoholisti pääjehu, epävakaat esimiehet, ja muutenkin kiinnostus menny minulla ainakin kokonaan, koska olen myönteinen, nautin elämän pienistä asioista suunnattomasti ja tärkeintä minulle on perhe ja läheiset eli suht koht normaali ihminen olen Ja töihin meno joka ma saa vatsan sekaisin ja pahan mielen jo pelkästä ajattelusta. Pelkään vaikutusta sikiöön. Rahan takia työssäni vielä olen. Mutta kyllä vauva on rahaa rakkaampi.pelkään että vaikuttaa tillikkaan. Onko viisaamilla taas neuvoja keltanokalle? :heart:

nti. + tillikka

 

Heissan kaikille!

Onnittelut kaikille ihanista ultrakuulumisista! Meillä ultra tulevana perjantaina. Uskon, että viikosta tulee pisin ikinä Mullakun ei ole mitään suurempia raskausoireita ollut koko raskausaikana niin välillä epäilee, että onkohan sitä raskaana ollenkaan...

Vaunuiksi esikolle haaveilen saavna Emmaljungan Mondial Duo Combit, värillä ei niinkään väliä. Luekelin Emmaljungan sivuilta, että kun osataa samaan sarjaan kuuluvan turvakaukalon niin se olis yhteensopiva vaunujen rungon kanssa mikä helpottas sitten jonkin verran mm. kaupassa käyntiä yms. Isothan nuo kuulemma ovat, mutta minulla haaveissa piiiitkät vaunulenkit koiran ja esikon kanssa niin olisivat oikein passelit siihen tarkoitukseen, muutenkin kun asutaan maalla niin esikko tulisi nukkumaan päikkärit ulkona niin olisivat sitten lämpöset myös talvella. Ja isännällä oli heti plussa testin tehtyäni mielessä auton vaihto isompaan eli eiköhän ne sinnekkin sitten kyytiin mahu.

Piianappula + Pikku Myy 11+3

 

Ultrassa käyty ja siellähän se meidän pieni ihmisen alku liikkui vinhasti ja harjoitteli vielä niin hentoisia lihaksiaan :heart: Aivan ihana tunne oli nähdä kuinka paljon hän oli kasvanut siitä pienestä papanasta, mitä neuvolassa 8+ viikoilla nähtiin. 63 tai 69mm oli pienellä mittaa ja niskaturvotus 1,1mm. Riskiluvuksi tuli tosi alhainen luku 1:32000 eli kaikki oli niin hyvin kuin tässä vaiheessa hyvin voi olla :heart:

Olin niin helpottunut ja onnellinen että ensimmäiselle asiakkaallekkin paljastin heti jääväni kesällä äippälomalle Nyt vain toivotaan että kaikki sujuisi loppuun asti hyvin ja viimeistään elokuussa saisin sen pienen syliin :heart:

 

Masunkasvattaja onnea hyvistä ultrakuulumisista ja tervetuloa tänne kirjoittelemaan.

nti. mä olen myös asiakaspalvelutyössä ja esikoista odottaessani siellä oli todella stressaava tilanne päällä ja mä jouduin tekemään hirveesti töitä ja ottamaan kauheesti vastuuta. Mä olin tosi väsynyt vaikka työpaikasta ja työstä pidänkin, olen ollut siellä kohta 11 vuotta, niin noin viikolla 25 mä jouduin jäämään pois töistä kun alkoi supistelemaan. Viikon kotona oltuani olo oli ihan erilainen eikä sen jälkeen supistellut kertaakaan ennen synnytystä. Mä en osannut olla yhtään huolissani vauvasta mutta oma kroppa kyllä kertoi että oli pakko hiljentää tahtia. Tsemppiä sulle. Tosi kurjaa kun työpaikalla on huono ilmapiiri.

Mullakaan ei ihan nappisuoritus esikoisen odotus ollut. Odotus meni muuten tosi hyvin mutta tosiaan noin 25 viikolla jouduin jäämään töistä pois. Olisi ollut vielä alle kuukausi kesäloman alkuun. Poikaa sitten odoteltiin sinne viikolle 41+1. Synnytys meni aluksi tosi hyvin. Olin 3-4cm auki kun menin sairaalaan ja pääsin suoraan synnytyssaliin. Supistukset yltyivät niin kovaksi että minä oksensin ja vauvan sydänäänet laski. Sitten sainkin epiduraalin ja sain vähän nukuttuakin. Hieman ennen ponnistusvaihetta tuli taas niin kovia supistuksia että oli pakko oksentaa ja ponnistusvaihe kesti niin kauan ja vauvan sydänäänet heitteli että poika tuli ulos imukupilla ja minä repesin niin paljon että mua paikattiin 1,5 tuntia. Pojalle ei jäänyt päähän mitään jälkeä. Eikä mullekaan mitään pahoja fiiliksiä. Paitsi siitä sairaalassaolosta.

Mun mielestä aika menee kauheen nopeeta. Tuntuu että on niin monta asiaa mitä pitää vielä keretä tekemään kuten vieroittaa esikoinen tutista. Mutta eilen ajattelin että lauantaina on 29 päivä ja silloin mulla on puoli vuotta aikaa laskettuun päivään että onhan siinä toisaalta aikaa.

Päksäkkä 13+3:heart:

 

Mie haaveilen brion douple wave vaunuista lapsille. Käytettynä tarviis kyl löytää kun uutena hintaa noin 600e..palvelis just meitä...haluun et on heittoaisa ja molemmilla erilliset selkänojat jne ja ennen kaikkea kunnon renkaat millä pääsee myös kehnoimmissa olosuhteissa

 

Onnea Viola-85!:heart:

 

Nti kyllähän stressillä on todettu olevan vaikutusta. Tiedän kyllä tunteen, kun ahdistaa mennä töihin. Itse olen ollut samanlaisessa tilanteessa. Minua auttoi työpaikan vaihto. Se, että mitä sinun pitäisi tehdä, on vaikea sanoa. Pystytkö töissä juttelemaan tilanteesta? Ja sitten on tuo minun vaihtoehtoni, että vaihtaa työpaikkaa. Tai sitten yrität kestää tilannetta siihen saakka kunnes jäät pois töistä, yrität vaan kotona rauhoittaa mielen ja unohtaa työasiat sinne työpaikalle, ettet murehtisi kotona niitä Ja se että vaikka neuvolassa juttelisit tilanteestasi, voisi se sinua jo auttaa. Tsemppiä kovasti!

täytyykin seuraavan kerran neuvolassa muistaa kysyä tuosta, keltasuudesta ja verikokeesta että selviää. Kiitos vastauksista!

Raskaus ja synnytys Mulla oli aika seesteinen(oireeton) ja unelmaraskaus esikoisesta, vaikka jäinkin ajoissa sairaslomalle selkäkipuilun vuoksi. Synnytys oli todella pitkä ja uuvuttava, lapsivesien menolla alko josta sitten 21 tuntia odoteltiin kunnon supistuksia, ensimmäiset 12 tuntia kotona ja loput sairaalassa käyrillä ja osastolla. Supistuksien alettua odoteltiin edelleen melkein 19 tuntia (avautumisvaihe) jotta alkoi ponnistusvaihe joka kesti tunnin melkein, lopuksi jouduttiin imukupilla auttamaan(tarjontavirhe). (vesipahka lasketui toisena päivänä, ja minkäänlaista jälkeä ei jäänyt) Istukan irtoamiseen menikin 2 tuntia, olin jo leikkaussalissa odottamassa käsinirrotusta kun se sitten vihdoin irtosi. Hyvä kokemus silti jäi synnytyksestä, enkä pelkää tai stressaa tulevaa synnytystä milläänlailla. Lähinnä toivon, että olis edes puolet nopeampi synnytys tällä kertaa Kyllä siinä oli ponnistusvaiheessa voimat ihan loppu, kun oli 3 vrk valvonut 4 tunnin unilla pätkissä. Kyllä uni maittoi kun osastolle takas pääsi, ja vauva oli yön tosiaan sokeriseurannassa. Ei paljoa häirinny huonekavereiden vauvojen huutamiset Lopuiksi yöksi pääsimmekin pienen pieneen perhehuoneeseen, jossa saimme rauhassa oleskella sen viikon.

Keltaisuushoidosta kyllä musta oli ihanaa kun neiti sai olla meidän kanssa perhehuoneessa, vaikka sai sinivalohoitoa. Kun oli liikuteltava sinivalolamppu, joka laitettiin vauvansängyn yläpuolelle. Ja sai rinnalle ottaa syömään ja sylitellä aina välillä :heart:
Siinä se neiti paistattelee "solariumissa"

Viola onnea hyvistä ultra kuulumisista :heart:

 

Viola-85 ONNEA ULTRAKUULUMISISTA! :heart:

Ja kiitos miikulainen ja päksäkkä vastauksista :heart: Oon mä päättäny sinnitellä täällä siihen et pidän kesälomat, ja sitten jään äitiyslomalle, elikkäs kesäkuun alussahan sitä jo lomat pitäisi pitää ei enää kuin 4 kk jos kaikki hyvin menee

 

Voi mahoton tätä tekstiä tulee! Joka päivä en kerkee lukemaan ja sitten on taas iso pino viestejä kahlattavana

Vimmu : Migreenilääkkeenä mulla on Miranax, jota ei saa raskauden aikana käyttää. Estolääkitys mulla on varmuuden vuoksi, en ole kertaakaan onneksi joutunut ottamaan.

Nappisuorituksista: Mulla raskaudet on sujuneet ihan mallikkaasti, mitä nyt viimeisimmässä olin aika raihnainen selkäni ja liitoskipujeni kanssa. Nilkka nuljahti rv 12 ja siitä 2 kk olin lähes täysin ilman liikuntaa. Siis kävelin toki, mutta lenkillä käymiset sai unohtaa. Siinä sitten pullahdin ja kun nilkka oli kunnossa olinkin jo aikamoinen lyllerö. Synnytykset ovat olleet unelmahelppoja: Eka kesti 4 tuntia kaikkine vaiheineen, en ennättänyt saada kivunlievityksiä. Toisella kertaa mentiin hiukan rivakampaa tahtia, jälleen ilman lievitystä, kolmannen kanssa meni kolma ja puoli tuntia ja taas ilman mitään mömmöjä. Toisella kerralla sanoin kätilölle, että vauva saattaa tulla nopeasti ja hän totesi jälkikäteen, ettei uskonut että ihan NOIN nopeasti. Kolmannella sama juttu. Nyt asutaan sen verran akuempana sairaalasta, että pakko lähteä hyvissä ajoin. Kivunlievityksen perään en enää edes haikaile, mutten sentään autoon halua synnyttää.

Ja vastapainona täydellisille synnytyksille olenkin sitten maailmankaikkeuden huonoin imettäjä. Joka kerta itkua vääntäen olen yrittänyt neljä viikkoa kunnes luovuttanut ja siirtynyt kokonaan korvikkeisiin. Kun ei niin ei. Ahdistaa jo valmiikis, että sairaalassa taas niin kovasti kannustetaan yrittämään, ennen kuin saa pullosta antaa ruokaa. Valitettavasti kannustavat kehoitukset muuttuvat korvissani painostukseksi Puhuin asiasta jo ekalla neuvolakerralla, lupasi taas laittaa merkinnän äitiyskorttiin.

Sokerirasitus on mulla varmaan taas edessä. bmi on 25 (sama kuin joka raskauden alussa) ja aina olen sinne joutunut. No, ei kai siitä mitään haittaa ole, on vaan aika kurjaa ja pitkästyttävää istuskella siellä odottelemassa.

Onko teillä jo lääkärintarkastus tehty/varattu? Itselläni se menee rv 14+3 mikä on kuitenkin vielä ihan ok ajankohta. Kovin oli kiireinen lääkäri, ei meinannut saada varausta aikarajan sisään.

Hopsula 10+6

 

Minttu kyseli vaunuista ja valkoisesta varista. Mulla ei ole kokemusta valkoisesta varista mutta ostin mustat vaunut, koska ajattelin, ettei niissa nakyisi lika.. Ja poh! Kuivuessaan muta muuttuu vaalean harmaaksi, ja vaunujen alaosa ja jalkaosa on sitten ollut enemman tai vahemman mutainen viimeiset 2,5 vuotta.. eli ei kai se valkoinen vari ole sen pahempi. Jos nyt ostaisin uudet, niin haluaisin beesit/vaaleanruskeat vaunut. :snotty:

Tuulis myonsi omistaneensa kuudet vaunut.. Taidan olla sita toista aaripaata. Paatin, etten viitsi 'haaskata rahaa' kalliisiin vauuihin, joille tulee kayttoa hyvin rajoitetun ajan. Eli yksilla vaunuilla (Phil&Tedseilla) ollaan parjatty tahan asti. Vaikka siina saastettiin rahaa, niin jalkikateen ajateltuna toiset pienet/kevyeet matkarattaat olisivat olleet katevat..

Ja kun vaunuista puhutaan, niin viela vastailen Kirppiinalle noista Phil&Tedseista. PT-vaunuihin saa joko niiden oman turvakaukalon tai sitten MaxiCosin mallin. Niihin pitaa vaan ostaa lisaosana sellainen musta rautahassakka, joka ei paljoa maksa (taalla maksoi viissin 20 euroa?). Itse ostin sen, mutta en ikina kayttanyt. Vauva siirettiin aina vaunuihin tai sitten kaupassa kauppavaunujen 'kaukaloon'. Mutta ensimmaista lastaa odottaessa on joskus vaikeaa arvioida, mitka laitteet ovat hyodyllisia itselleen. Olen kylla kovasti meidan PT vaunuista pitanyt, ja ovat taalla Englannissa tosi suositut.

DarkRed makin 'karsin' 3h:n automatkoista tana viikonloppuna. Yksin liikkeella meidan 2,5vuotiaan kanssa ja kylla oli hankalaa pitaa neiti tyytyvaisena koko matkan. Pahin puoli oli se, etta olisin halunnut syoda karkkia tai juoda kokista matkan varrella pitaakseni itseani hereilla pimealla, mutta en pystynyt. Heti jos olisin syonyt/juonut jotain, niin neiti olisi vaatinut siita itselleen, enka hanelle voi karkkeja tai kokista antaa. Yritin siina sitten lauluaa radion mukana kunnes neiti kaski lopettamaan.. kunnon jarjestyksenvalvoja, grrrr. Ihana reissu muuten, mutta uuvuttava ajomatka!

Ja siita viela uhmiin. Raitikseen ja pikku87:een verrattuna olemme paasset suht helpolla. Kylla meilla pari sellaista 'heitan itseni lattialle ja huudan/potkin/kiljun' raivaria tuli siina heti 2v-synttareiden jalkeen, mutta onneksi nyt olen hyvin onnistunut rauhoittamaan neitia ennenkun han kay ihan ylikierroksilla. *koputtaa puuta*

hemari kyseli nappisuorituksista. Mun eka raskaus meni ihan hyvin, ja neiti synty rv 40+5 alateitse ja painoi 3,8kg. Synnytys kesti 17h mutta epiduuraalin avulla traumoja ei jaanyt. Imukuppia kaytettiin ja nelja tikkia tuli, mutta tosiaan kipua en varsinaisesti tuntenut.. Jaimme sairaalaan pariksi yoksi mun verenhukan takia, ja ne pari paivaa olivat aika tuskaa (unohtivat mm. mun ruuat pari kertaa ja apua ei heltynyt hoitajilta, vaikka edelleen vuosin aika paljon verta) , mutta tosi helpolla tunsin kuitenkin paasseeni. Tai sitten odotin vaan paljon pahempaa.

Ja viela lopuksi ammatista ja miehesta. Eli toimin HR alalla konsulttina. Mieheni on britti ja tapasimme kohta 5v. sitten. Emme ole naimisissa eika kihloissa, mutta joskus sitten. En haaveile isoista prinsessahaista mutta mielestani olisi ihanaa jarjestaa isot juhlat lahimpien kesken, etenkin kun asuinmaamme takia tulemme aina nakemaan tietttyja sukulaisia ja kavereita harvoin, mutta talla hetkella ei ole oikein inspiraatiota tai innostusta jarkkaamiseen. Ja olen kai vahan pihin kun tuskailen miten paljon rahaa moiset juhlat imevat, ja mietin, onko jarkevaa tuhlata tuollaista summaa yhden ainoan paivan takia.

Lopuksi viela omaa napaa. Sain vihdoin ja viimein sen ensimmaisen neuvolakaynnin vahvistettua, jee! Eli paasen sitten juttelemaan meidan perhesiteista ja alkoholinkaytosta rv 11+4. Tuskin maltan odottaa..

 

Onnea miikulainen ultratuloksista! Ja muutkin jos jonkun unohdin... tänne tulee niin paljon tekstiä et huhhuh, ei millään meinaa pysyä perässä... Tsemppiä muillekin jotka ovat ultraan menossa... itsellä vielä tosiaan ne piinalliset 2 viikkoa edessä odotettavana sitä ultraa... ku olis jo aikaisemmin, en ymmärrä miksi näin myöhään sain sen ajan, silloin siis 13+0 mut ei kai siinä ku kerran ilmeisesti pystyvät silloin vielä mittailee, niin taisi täällä joku mainita...

vaunuista kovin moni täällä tuntuu ihannoivan samoja vaunuja ku minä vaikka ovatkin ne valkoiset väriltään... olen pikkuisen yrittänyt miettiä jotain parempia värejä ja kattellu netistä kuviakin mut aina mä vaan niihin valkoisiin palaan...=)

Hyppy myöskin ensikertalaisena en ole kyseisiä paineen tunnetta vieläkään pistänyt merkille, repäisykipuja on taas välillä alkanut tuntumaan ku vaikka nousee sohvalta ylös tai kun aivastaa... sen kovan jutun tunnen minäkin ja olen sen omassa päässä arvioinut kasvavaksi kohduksi, kun ei näitä juttuja ole ennen tuntenut niin sitä löytää kaikenlaista ihmeellistä... melkein samoilla päivillä ku ollaan menossakin...

Jos alkais ruoan laittoon, pahoinvointi tosiaan on helpottanut nyt, turvottelua on taas joinain päivinä ja muutenkin tuntuu että ruoansulatus vähän tökkii! Mut niinhän nuo neuvolakirjassaki sanoo että se tekee vain hyvää, saa sikiö enemmän ravintoa...:heart: Toivotaan näin että siellä joku voi hyvin vaikka itse voin välillä tosi huonosti vaivojen vuoksi...

Minttu81 & 11+0 :heart:

 

Viola ja masunkasvattaja teitä ainakin unohdin onnitella hyvistä ultrauutisista!=)

sokerirasituksesta vielä unohdin kommentoida että meilläpäin kaikki 25 täyttäneet joutuu siihen sanottiin neuvolassa...

 

tuulis kiva tietää etten ole ainoa joka joutuu vielä piinailemaan viikkoja ennen kyseistä ultraa ja tosiaan etten ole ainoa joka menee siihen noin myöhään!

 

Piti vielä kommentoida nuihin ratas asioihin..
Meille laitettiin siis Emmaljungan Twin City Crossit käytettyinä. Olen vannoitunut Emmaljungan käyttäjä nytkin meillä on kolmet Emmaljungan rattaat, yhdet ovat yhdistelmät (koppa ja ratasistuin erikseen)-09 mallit, sekä ns. kaupunkirattaat scooterit-09 mallit ja nyt nuo tuplat. Jo, ennen tätä raskautta mies puheli, että jos vauva tulee niin ostetaan kyllä uudet valkoiset Emmaljungan yhdistelmät.. No, ei osteta =) neloselle ostetut uudet Emmaljungan yhdist vaunut kelpaavat tällekin vallan mainiosti.
Silloin, kun toinen ja kolmas lapsi olivat pieniä niin tuplarattaina olivat briot (mallia en muista) ja en tykännyt niistä yhtään. No, ne myytiinkin sitten eteenpäin aika nopeaa. Sitten oli myös Emmaljungan yhdistelmät travel-systeemillä mutta nekin myytiin pois jokunen vuosi sitten, kun kolmonen täytti 3v.
Näissä Emmaljungan tuplissa on erilliset selkänojat, ja jalkatuet sekä heittoaisa ja alussa tietty mennään niin, että lapset ovat pukkaajaan päin. Heittoaisa aika kätevä, kun lapset kasvaa niin suuntaa voi helposti vaihtaa. Onneksi löydettiin just sellaiset mitkä haluttiin

Pieni Tähtönen ja Pikku Viitonen 11+6 (huomenna poksuu) =)

 

Heippa,
Täällä ilmoittautuisi joukkoonne uusi elomamma 2011. LA olisi 13.8. ja viides lapsi tulollaan. Synnyttämään menen HYS. Nyt viikot 11+2.

 

Ja onnea hyvistä ultra kuulumisista Viola ja masunkasvattaja :flower:

 

Heippa kaikille!

Täällä ollut huonoa oloa ja kipuja niin ei ole tullut ees kirjoiteltua.. nyt olikin sitten monen monta sivua luettavaa
Onnea hyvistä ultra kuulumisista kaikille. Itse olin tänään myös ultrassa. Kaikki oli kunnossa, kivut siis vaarattomia, onneksi, kyllä tässä on kerennyt pelätäkkin. La muuttui nyt: 2.8 vilkas pikkuinen oli mahassa Oli ihana kätilö, päästi lapsetkin mukaan lopussa kun oltiin katottu että kaikki on kunnossa.

Nyt pitää oikein miettiä mitä kaikkea täällä on puhuttu..

Ammatiltani minäkin lähihoitaja, töissä en nyt vielä ole tämän muuton takia, paikkoja olis, mutta nuoremmalle tytölle ei ole hoitopaikkaa vielä..

Vaunuista käytettynä meinaan ostaa, merkkiä en ole ajatellut, täytyy mennä kiertelemään jossain vaiheessa, täältä sai hyviä vinkkejä

Raskaudet ja synnytykset kummassakin raskaudessa olen ollut enemmän seurattavana, esikoiselta oli lapsivesi loppunut, sitä ei siis koskaan synnytyksessäkään tullut vaikka kalvot puhkaistiin, niin toiselta sitten seurattiin niitä pitkin raskautta. Toisessa raskaudessa oli myös sappivaivoja ja olin monesti osastolla niiden takia. Mutta mitään sen ihmeempää ei ole ollut

Synnytykset on ollut nopeita, ensimmäinen 6h josta 7min ponnistusvaihe. Repeämiä tuli eli tikkejä laitettiin, mutta muuten kaikki ok. Toinen oli sitten 4h josta 3min ponnistusvaihe, täytyy sanoa etten edes muista tuliko tikkejä :ashamed: no joka tapauksessa yön olin sairaalassa ja sitten pääsin kotiin ja samana päivänä muistan menneeni esikoisen kanssa kerhossa käymään kun isi jäi vauvan kanssa.. olivat ihan ihmeissään siellä mihin maha oli hävinnyt.
Mutta siitä siis palauduin nopeasti ja helposti.
Ekasta olin muistaakseni 6pvää sairaalassa, taisivat pitää mielellään kun sillon Tammisaaressa ei ollut muita vauvoja.. meillä oli luxusta kun hoitajia oli joka sormelle
Epiduraalin ehdin kummastakin saada vaikka nopeita olivatkin. Kumpaankin synnytykseen lähdin sitten kun supistuksia tuli 3min välein vaikka matkaa oli 30km. Nyt sitten täytyy varmaan lähteä jo aiemmin, ainakin silloin varoittelivat että jos vielä lapsia tekee, niin pitää lähteä ajoissa.

Nyt täytyy sanoa etten enää muista mitä muuta oli, täytyy katsella myöhemmin

Elzu 12+6

 

synnytyspelko mulla on siis sektioo kohtaan. Molemmissa sektioissa on tullu jotain lievii komplikaatioita, ensimmäisessä viillettiin lapsen päähän, ja tehtiin liian pieni haava jne...toisella kertaa nirhiastiin virtsarakkoa ja osottelun takia alko puudutteet hävitä kesken umpeen omepelemisen Mulla jäi toisela kerralla myös ikävä olo siitä ettei imetykseen tuettu teholla Onneksi se alkoi kuitenkin sujua kun E oli viikon ikäinen...

 

Piti tulla tänne purkautumaan, oli nimittäin niin kammottava lääkärireissu..
Ajat oli vaatimattomasti 1,5h myöhässä. Kuopus ei ollu nukkunu kun ajattelin et nukkuu reissun jälkeen, no väsyhän siellä tuli ja tietenkin nälkä.. Sylissä ei suostunu olemaan, vaan juoksenteli pitkin käytäviä ja koitti joka ikisestä ovesta sisään/ulos.
Ja esikoinen kanto kortensa kekoon olemalla niin ilkee kun ikinä osaa. huusi, juoksi, nauro jos pienenpi teki jotain kiellettyä, kävi vastaanotto tiskillä kyselemässä kaikkee mahollista mm. myyäänkö teillä kenkiä..|O
Voi luoja mua hävetti.:ashamed:

No kun viimein päästiin lääkärille esikko jatkoi mellastusta, eikä kertakaikkiaan uskonu mittään. (kotona oli jo toinen ääni kellossa, kun keksi että toteutan uhkaukseni) kuopus alko huutamaan suoraa huutoa siinä vaiheessa kun lääkäri nous tuolistaan. Sai ihan tosissaan pidellä kiinni, kun toinen riuhto ja huusi. En kuullu puoliakkaan mitä lääkäri sano kun puhuki vielä niin hilijaa. tuli siinä ootellessa ja noijen kanssa taistellessa, et mikä ihme saa hankkimaan vielä lisää lapsia ja et miten ihmeessä mä selviän kolmen kanssa kun kahden kans jo on välillä niin takkusta?:ashamed::|
Vihdoin ja viimein tuskan hiki valuen päästiin pois sieltä ja selvittiin kunnialla kotiin syömään.. Nyt elämä näyttää jo hieman valoisammalta, vaikka ottaa suunnattomasti päähän kun vp men nyt sitten tk:ssa istuessa, kun itse aamulla kävin labrassa ja diabeteshoitajalla.
Sori purkaus.
hermonsa menettänyt tuulis, pari kiukuttelevaa kakaraa ja rusina.

 

Mammy: Meillä oli kans neuvolas sikiön syke ( rv 9+3 ) nyt 177 ja meille sanottiin että aika korkea, mutta kuulenma ihan normaali viikkoihin nähden. Sykehän rauhottuu mitä isommaksi sikiö kasvaa.

Eikös feta ole muuten kielletyissä ruoka-aineissa? Tuli vaan mieleen että kuinka moni sitä syö täällä? Itse olen syönyt silloin tällöin salaatissa.

Synnytyksestä Esikoisen synnytys oli kyllä omasta mielestäni helppo. Kesti n. 6h ja avautumis vaiheessa istuin keinutuolissa lukemassa lehtiä, jossain välissä kalvot puhkaistiin, sitten olin hieman kipeä mutta en olis tarvinnut kipulääkettä. Sain jokatapauksessa kohdunkaula puudutteen, joka vei kyllä kaikki pienimmätkin kivut pois. Puudute oli kuitenkin turha koska sit olin heti 10cm auki mutta en voinut ponnistaa kun en tuntenut supistuksia, joten sitä odoteltiin reilu tunti että puudutus lakkaa, ja sen älkeen vasta olin kipeä, ponnistus vaihe kesti yli tunnin ja lopulta neiti otettiin imukupilla pois kun tuli avosuutarjonnassa eikä näin mahtunut tulemaan. Mielummin menisin synnyttämään kuin hammaslääkäriin.

Nyt ei kerkeä kommentoida muita juttuja !

Paitsi onnittelut hyvistä ultra kuulumisista saaneille :flower:

 

Tuulikselle ja muille huonon paivan kokeneille tai ihan kaikille vaan.. eli paivan linkkivinkki (ja jos naita ei tanne saa laittaa niin toivon, etta mode poistaa). Eli jos olette jo alkaneet miettia noita raskausvaatteita niin kaykaa tarkistamassa ASOS | Shop women's fashion & men's clothing | Free Delivery & Returns , heilla on kivoja vaatteita, punta on heikko joten hinnat ok, ja ainakin talla hetkella ilmainen lahetys minne tahansa maailmaa!

 

majj Olen samoissa ajatuksissa sinun kans. Kävin tänään hammaslääkärissä ja eilen pelkäsin sinne menoa ihan tolkuttomasti. Tokasin miehelle, että mieluummin synnyttämään ku hammaslääkäriin

 

Tervehdys kaikille pitkästä aikaa!

Vihdoinkin se tapahtui, nimittäin pahoinvointi helpottaa ja alkaa taas näyttämään siltä, että kyllä tästä vielä hyvä tulee. Alkoi tuossa kolmen viikon 24/7 yökkäilyn aikana jo tuntumaan ettei tästä tule mitään ja en enää halua olla raskaana jos tämä tämmöistä kerta on. Esikoisen aikana en ensimmäiseen kolmeen kuukauteen edes huomannut mitään muutoksia ja sen jälkeen ainut muutos oli mahan kasvu, painon nousu ja kävelyn muuttuminen

Influenssarokotteesta muistelen olleen täällä puhetta, mie sen influenssa tässä sairastin joten en oikein usko että rokotetta menen enää ottamaan. Muutenkin olen kuullut ihmisiltä jotka sen on menneet ottamaan, että sitten on koko talven ollut sellaista pientä nuhaa. Vaikka ei tuo mitään herkkua ollut sairastaakaan : /

ON Miul oli tänään toka terkkarikäynti, mutta ei tuo alkant etes kokeilla kuuluisko sydänäänet : / Kieltämättä vähän pattiin otti, mutta toisaalta miul on jo kahen viikon päästä ultra äitipolilla niin näkeehän sen sitten miten kehitystä on tapahtunut. Toisaalta tekis mieli ostaa kotidobleri, mutta sitten taas toisaalta...miulla vaan soi takaraivossa äitipolin ylilääkärin lausahdus kun esikoinen yritti ennenaikasesti poistua pesästään jotta " joku syyhän sillä on sieltä pois tulla jos on tullakseen". Eihän se sieltä tullu vaikka pelotteli kyllä...

Tulipas sekavaa tekstiä, mutta olo on vielä niin sekava, ei meinaa tajuta jotta josko se huonovointisuus nyt sitten olis ollu tässä...muutenkin niin paljon tapahtunu nyt lähiaikoina uutta ja jännää että pää on ihan sekasin

~Tottis ja napero 9+6

 

Heip!
Piiiitkä lista uusia viestejä kahlattu läpi. On täällä aktiivista porukkaa.

Tervetuloa 5.vauveli!

Tuuuliksella rankka päivä, tsemppiä!

Onnea hyvistä ultrakuulumisista, ainakin Elzu, Viola ja Masunkasvattaja!

Synnytyksistä, ja nappisuorituksesta kyseli hemari. Eka raskaus oli kai positiivisesti oppikirjaesimerkki, mitään vaivoja ei ollut koko raskausaikana, ainoastaan aivan lopussa vähän närästi ja oli liitoskipuja, mutta ei mitään minkä kanssa ei olis pärjännyt. Alkuraskaus oli TÄYSIN oireeton, minkä vuoksi meninkin sitten alkuraskauden ultraan viikolla 7+4 kuukautisista laskettuna, ja näkyi vain ruskuaispussi, ja tuomiona tuulimunaraskaus. Gynekologi ei antanut mitään toivoa siitä, että raskaus olisikin ollut vain varhaisemmassa vaiheessa ja siksi muuta ei ei vielä näkynyt. KUitenkin seuraavalla viikolla kontrollissa syke näkyi :heart: ja viikot vastasi 6+, joka sitten piti myöhemminkin paikkansa neuvolan ultrassa. Eli raskaus oli vain aikaisemmassa kuin luultiin.
Tuon koettelemuksen jälkeen raskaus sujui hyvin, ja murunen syntyi 37+1 spontaanisti. Synnytys käynnistyi vesien menolla, puolessa tunnissa supistukset tuli parin min välein ja tulikin kiire sairaalaan, siellä oltiin kun vesien menosta oli 3 h ja tuossa vaiheessa olin 4 cm auki. Sain epiduraalin, jonka jälkeen avautui taivas ja loppuavautumisvaiheen katselin auringonnousua ja naureskelin käyrälle että kato kun taas tuli supistus, mutta enpä tunne sitä....Ponnistusvaihe sitten olikin yhtä tuskaa, reilun tunnin puskemisen jälkeen väsyin ja puoliksi mun pyynnöstä otettiin avuksi imukuppi, jonka avulla tyttö syntyi.
Seurannassa meilläkin nousi bilirubiinit ja kahteen kertaan tyttö oli valohoidossa. Miikulaisen kuva siis tutun näköinen, melkein rupes taas itkettää kun muisti ne tunnelmat....Niissä hormoneissa se oli aika rankkaa, vaikka sinänsä musta olikin ihana hetki levätä kunnolla sairaalassa ennen kotiin ja arkene palaamista. Yhteensä oltiin 6 vrk sairaalassa, just ton valohoidon vuoksi. Kaikenlaista ongelmaa siis kaikenkaikkiaan matkan varrella mutta kaikki sen arvoista! :heart: Vauvan kanssa sitten ensimmäiset 2 kk meni aikalailla sumussa, tytöllä kun oli sitten koliikki. Sen jälkeen on mennyt helpommin, ja tuollon 2 kk iässä neiti alkoi nukkua yöt putkeensa ja tietysti poikkeuksia on ollut mutta jatkuvia yövalvomisia ei sen jälkeen oo enää ollut (tyttö nyt 2v3kk).*kopkop*
Hopsulalla oli ollut vaikeuksia imetyksessä, ja se homma ei luistanut ainakaan esikoisen kohdalla täälläkään. Rintakumista ei päästy koskaan eroon ja muutenkin korviketta sai enemmän tai vähemmän jo 7 vkon iästä, ja kokonaan imetys loppui 6 kk iässä. Viimeiset kk muutenkin lähinnä yöaikaan enää suostu tissille, ja aina kun suostu, oli semmoinen tissitakiainen ettei puhettakaan mistään "pikaruoat parissa minuutissa ja menoksi" tyylistä, jota olin naiivisti odottanut. Toivoisin, että kakkosen kohdalla tuo asia sujuisi vähän helpommin...

Miikulainen ja Päksäkkä, tosta keltaisuudesta ja veriryhmistä, mullekaan asia ei oikein valjennut mitä th sillä tarkoitti, mutta tuosta esikoisen valohoidosta johtuen joudun kanssa loppuraskaudesta veriryhmäkokeeseen, tai ehkä hän, siis terkka, tarkoitti että just jotain vasta-aineita otetaan? Ihan uusi asia mulle kanssa..
Kiitos Bump vaunuvinkeistä! Täytynee ruveta perehtymään asiaan vielä tarkemmin...

Kirppiina ja masumanteli 13+0 *poks*

Ai niin, joku kyseli, meneekö aika nopeesti, musta aikaisemmin meni, mutta nyt kun viikkoja 11-12 on menty kahteen kertaan la:n siirtymisen takia, tuntuu viime vkot aivan madelleen ehkä tää taas nopeutuu kun ei tartte samoja päiviä mennä enää kahdesti läpi...=)