~Elokuiset 2020~

Juu, @Metsäntähti, en olisi noista kiloista yhtään huolissani, varsinkaan, jos aiot imettää. Oma kokemus on ollut, että ne sulaa ihan silmissä. Tietysti kaikilla on erilainen aineenvaihdunta, mutta jos olit jo valmiiksi hoikka, niitä kiloja kyllä tarvitaan ihan siihen maidontuotantoon.

Olin tänään siellä painoarvioultrassa. Arvio tälle päivälle oli 3,8 kg, mikä oli kyllä enemmän kuin olisin toivonut. Jospa tuo nyt heittäisi tällä kertaa ylöspäin... Maanantainen terkka arvioi vain reilu kolmekiloiseksi käsituntuman perusteella.

Lääkäri katsoi myös kohdunsuun tilanteen. Se oli 3 cm auki ja kanava kuulemma käytännössä kadonnut. Verenvuoto (joka jatkuu yhä) kuulemma johtuu todennäköisesti kohdunsuun kypsymisestä.
 
@merin voi että mie jännään täällä sun puolesta miten tilanne etenee! Toivottavasti tuo painoarvio olisi tosiaan yläkanttiin.

Täällä taas yökukutaan. Eilen kävin pyörällä kaupungilla, ja se tuntui vielä varsin hyvältä kunhan hissukseen pyöräili. Tosin kotiin tulin autolla ja mies polki pyörälläni kotiin, kun iski väsymys luuhattuani aikani kaupungilla. Ja tunteet ovat taas olleet tosi herkässä - itkua tihrustin iltapäivällä, kun mies oli hiukan huonotuulinen stressaavan työpäivän vuoksi. Illempana oli jo parempi mieli, kun käytiin yhdessä saunassa ja katsottiin elokuvaa.

Pikkukaveri liikuskelee tuolla sopivasti, joten sen suhteen ei huolta :) Edelleenkään ei mitään ennakoivia suppareita tms. Oikeaa nivusta vihloo kyllä välillä oikein napakasti, samoin virtsarakkoa painaa. Huomenna (tai siis tänään) synnytysvalmennukseen, johon saatiin aika hiukan "viime tipassa" viikkoihin nähden.
 
Niin, jännittäviä aikojahan nämä ovat meille kaikille...! Hienoa, että @Hedvig pääsit nyt synnytysvalmennukseen mutta onpa kyllä todella myöhään. Kuulostaa niin tyypilliseltä tuo, että tunteet ovat herkässä, täällä myös. Itse asiassa lähetin täältä koko joukkion iltapäiväksi pitkälle retkelle, tuntui, että tarvitsen nyt omaa tilaa.

Vuoto on nyt loppunut ja supistuksetkin ottaneet taukoa. Vauva pitää niin mahdotonta mylläkkää, että ei nyt varmaan juuri ole syntymässä. Ellei sitten yrittämällä yritä saada sikiökalvoja puhki... Siltä tämä moukarointi nimittäin tuntuu. Kaksi ekaa synnytystä mulla alkoivatkin lapsiveden menolla, mutta en kyllä yhtään muista, miten vauva käyttäytyi ennen sitä. Kolmas alkoi supistuksilla, ja silloin vauva kyllä varmaan oli vähän rauhoittunut ennen sitä.
 
Hohhoijaa, on täällä nyt perusteellinen vauva tulossa. Limatulppaa tullut pitkin yötä enemmän kuin olen nähnyt kertaakaan aikaisemmin.

@lyrae, onko sulla jatkunut se turvotus käsissä? Mulla kädet olleet ok, mutta jalkaterät ja nilkat olleet välillä kuluneella viikolla hurjan turvonneet, ihan vaikeaa oli pitää kenkiä. Nyt säiden viilennyttyä ei turvotusta taas ole ollut niin paljoa. Ja neulomisesta puheen ollen... Neuloin aiemmin yhden setin noin puolivuotiaalle, ja menneellä viikolla aloitin vielä hupparin ihan pienelle, jotta olisi jotain muuta kuin synnytyksen odottelu, mihin keskittyä. Juuri päätellessäni viimeisiä lankoja tuli eka kasa limatulppaa.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: La Mer ja KeepGoing
@merin joo tietysti kaikilla meillä jännät ajat, mutta sinulla vaikuttaa nyt tapahtuvan niin kovasti että ei tiedä vaikka ihan kohta olisi vauveli maailmassa ;) Mietin tuossa myös, että monikohan meidän palstalaisista on jo mahdollisesti synnyttänyt. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten menee heilläkin jotka eivät ole enää tänne kirjoitelleet..

Jippii, viime yönä tuli nukuttua aika hyvin! Heräsin vain pikaisille vessareissuille, ja kerran otin vähän yöpalaa, mutta nukahdin sitten melkein heti kun palasin maate :)

Mukavaa viikon alkua kaikille!
Toivottaa Hedvig ja poikanen 37+5
 
The baby is here! Ihana pieni neito tuli, sopivat 3,5 kg, joten turhaan pelottelivat. Sitä limatulppaa tosiaan valui ja valui eilen, en tiennyt sitä edes voivan olla niin paljon. Muuten ei mitään erityistä, pitkällä kävelylenkillä käytiin perheen kanssa. Iltapalalle käydessä alkoi tuntua supistuksia selän puolella noin neljän minuutin välein. Ei kovin pahoja eikä pitkiä, mutta puolen tunnin päästä soitin kuitenkin sairaalaan, että tulisinko näytille. Sanoivat, että voin tulla, ja laittavat sitten kotiin, jos ei enempää avautumista ole tapahtunut.

Siitä supistukset sitten pahenivatkin kiputasoltaan tosi nopeasti, ja sairaalan luukulle päästessäni pystyin hädin tuskin vastaamaan kysymyksiin. Pääsin saliin, yritin mennä vessaan, mutta juuri silloin tuli se täydellisen epätoivon hetki, jolloin kaikki mahdolliset kivunlievityskeinot tulevat mieleen, ja jäin kaksinkerroin lavuaarille nojailemaan. Jotenkin kätilön avulla pääsin sieltä sängylle nelinkontin, hän totesi kohdunsuun olevan kokonaan auki, ja ennen kuin oikein tajusinkaan, alkoi ponnistaminen. Olin ensin nelinkontin ja sitten kyljellä. Tämä oli paras ponnistuskokemus itselleni, sillä ensimmäistä kertaa oikeasti tunsin, miten vauva liikkui synnytyskanavassa! Sieltä hän sitten sutjakasti tulikin, ja jälkikäteen sain kuulla, että sairaalaan saapumisesta meni vain 25 minuuttia siihen, että vauva oli syntynyt!
 
Nyt ollaan täällä Perhepesähotellissa. Ei täällä mitään rajoitteita ole tukihenkilöille, saavat tulla ja mennä, miten haluavat. Mutta sisarukset ja muut vieraat eivät saa tulla. Emme tosiaan olleet yhtään varautuneet tänne tulemiseen. Täällä pitää esim. olla omat vaatteet itselle ja vauvalle. No, olihan mulla jotain mukana kotiutumista varten, mutta ei meillä esim. turvakaukalo ollut mukana. Mies kävi sitten aamuyöllä hakemassa kotoa turvakaukalon (sairaalasta hotelliin siirtymistä varten) sekä lisää vaatteita vauvalle ja mulle. Ihan viihtyisä huonehan täällä on, mutta ruoan hakeminen tapahtuu alakerrasta, ja jos on yksin ruoka-aikaan, vauva pitää viedä kansliaan siksi aikaa. Mies haki äsken aamupalan mulle, mutta lähti sitten kotiin isompia lapsia katsomaan. Saatiin onneksi kuitenkin yksi kaveri meille yöksi, niin ei ollut sitten sillä tavalla huolta lapsista.
 
Oi, paljon onnea vauvasta @merin! Ihana kuulla että kaikki sujui mallikkaasti ❤

Minä kävin äitiyspolilla ja yllätyksekseni lääkäri sanoi että tavataan tasan kahden viikon päästä synnytyssalissa, että jos tilanne sallii niin aletaan käynnistellä. Ei paljoa kysellyt vaan totesi että tehdään näin. Painoarvio oli nyt himpun alta 3kg ja paikat sormelle auki ja pehmenemään lähteneet, kanavaa vielä jäljellä. Toivotaan että etenee nyt sitten 2 viikossa niin että päästään aloittelemaan silloin sovittuna päivänä. Kehotti vielä että pienestäkin tuntemuksesta sairaalaan on hyvä lähteä aika pian. Jännittää kyllä nyt!

KeepGoing 36+2
 
  • Tykkää
Reactions: merin
Kiitos onnitteluista! Joo, oli vauhdikasta menoa, käsittämättömän nopeasti tilanne tuli täysillä päälle. Onneksi ei oltu maalla...

Olen miettinyt samaa, että mitä kuuluu kaikille ketjusta kadonneille. Varmaan useampi on jo synnyttänyt? Sulla onkin jännät kaksi viikkoa, @KeepGoing. Toivotaan, että paikat kypsyvät siihen mennessä! Miksi synnytys halutaan käynnistää jo tuolloin?
 
Sydämelliset onnittelut @merin !! Raketin lailla hän kuulostaa tosiaan tulleen, huolellisten (aiempien päivien) valmistelutouhujen jälkeen :D Hyvä, että saitte kaverin muille lapsille, ja hienoa että vauvan paino oli maltillinen. Millainen vointi sinulla nyt on? Joko sinulta tulee maitoa?
 
  • Tykkää
Reactions: merin
Ja tsemppiä @KeepGoing ! Nyt jännätään sitten miten sun tilanne etenee :)

Mulla on alkanut tulla useita kertoja päivässä sellaisia kipakoita vihlaisuja oikeaan nivuseen ja vähän tuonne kohdunkaulan seudulle (tulkitsen niiden paikantuvan sinne, en ole ihan varma..) Olen ajatellut että eivät ole vaarallisia ja kuuluvat asiaan, mutta pitäisiköhän minun varmuuden vuoksi soitella tuonne synnärille/polille..
 
@Hedvig, juu, maitoa tulee kyllä. Tämä oli meidän vauvoista eka, joka ei ottanut ensi-imetystä heti salissa suoraan synnyttyään. Hän vain halusi nukkua, ja kun hän välillä heräili, niin huomasin, että hänellä kiertää lapsivettä mahassa ja hän yrittää saada sitä ylöspäin. Siitä huolimatta kätilöllä oli kova stressi siitä, että vauva pitäisi saada mahdollisimman pian imemään. Lopulta 4-5 tunnin päästä sain sen verran tungettua rintaa vauvan suuhun, että voitiin tulkita hänen saaneen muutamia tippoja kätilön rauhoittamiseksi.

Sama stressi jatkui osastolla, jonne meidät vietiin salista odottamaan, että vauva todistaa osaavansa imeä. Omasta mielestäni stressasivat ihan turhaan, olisin mieluummin rauhassa odotellut, että vauvan masussa on parempi olo, mutta toki he tekivät vain työtään. Lopulta sitten 6-7 tuntia syntymän jälkeen vauva alkoi imeä ihan kunnolla, kun olin ensin monta kertaa tunkenut rinnan suuhun ja hän sylkenyt sen ulos yhtä monta kertaa, ja samalla herättelin pikkusormella imemisrefleksiä.

Nyt onkin sitten jo eka tiheän imun vaihe nostamassa päätään, viihtyi rinnalla ison osan yöstäkin.
 
  • Tykkää
Reactions: La Mer
Niin, piti vielä sanoa, että totta kai @Hedvig voit soittaa ja kysyä niistä tuntemuksista, aina se rauhoittaa mieltä! Sullahan on viikot jo varsin pitkälläkin. Mulla oli tässä raskaudessa kovia kipuja vuorotellen eri nivustaipeissa (eniten kyllä vasemmalla), enkä tiedä vieläkään, mitä olivat. Inhottavia kyllä.

Oltiin äsken lääkärin tarkistuksessa ja saadaan kotiutua iltapäivällä, kun vauvasta on vielä otettu yhdet verikokeet.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: lyrae
Oo, onnea @merin! <3 Teillä olikin sitten vauhdikas synnytys kyllä.

Mulla ei oo niinkään kauheasti turvotteluja käsissä, mutta nivelet särkee edelleen. Vähän ehkä turpeemmat, kuin normaalisti, mut ei kauheasti.

Kävin eilen sienimetsällä tarpomassa n. 5km matkan. Kaveriperheen isä oli huolissaan, että voiko tulla nopea lähtö, mut totesin, että en usko, kun ei oo mitään ennakoivia merkkejä ollut. En mä usko millään, että tää ennen laskettua ainakaan tulee. Mut tänään on kyllä jalat kipeät, kun kävelin niin paljon.

Rauta-asiasta, syön kyllä edelleen sitä rautaa, mutta tosiaan muuta ei kuulemma tehdä, vaikka se rauta ei mitään näytä tekevänkään. Turhauttavaa. No, synnytyksen jälkeen näkee sitten, mitkä arvot on ja josko ois jopa riittävän alhainen hb infuusioon.

Puuh, että tuntuu, että laskettuun aikaan on vielä ikuisuus. :D

lyrae 36+4
 
Mustikoiden keräily puskissa kykkien alkaa kyllä olla nyt jo aika hankalaa. :D
Äh joo, mähän hankin sellaisen varrellisen poimurin Biltemasta, jonka kanssa huhkin metsässä raskausviikon 37. Mutta sen laatu oli ihan roskaa, vaikka oli Made in Sweden: neljännellä kerralla irtosi eka hammas ja viidennellä toka, minkä jälkeen sillä ei sitten enää mitään tehnytkään. Tosi ärsyttävää, sillä muuten oli ihan näppärä vehje siihen tilanteeseen. Ehkä semmoinen kotimainen Marjuri kestäisi paremmin, mutta näyttää vaan niin massiiviselta. Eikä kuulemma ole hirveän tarkka kapistus.

Nyt mulle on muuten selvinnyt, miksei vauvan kädet tuntuneet kohdussa: hän pitää edelleen toista kättä nyrkissä pään vieressä (= möykky mun nivustaipeessa) ja toista poikittain rinnan päällä (ollut istukan takana). Jalat on edelleen hauskasti ristissä, nyt näkee senkin, miksi kantapäät ja polvet tuntuivat välillä olevan epäloogisissa paikoissa.
 
Oo, onnea @merin! <3 Teillä olikin sitten vauhdikas synnytys kyllä.
Kiitos! Koomista kyllä, olin juuri edellispäivänä lukenut jostain vau:sta tai mistä lie artikkelin otsikolla "Omissa vaatteissa synnyttämään? Ota tämä huomioon" ja ajattelin, että no kuka hullu nyt omia vaatteitaan käyttäisi synnytyksessä. Mutta niinpä siinä sitten kävi, että tämä tuli synnytettyä omissa vaatteissa. Housut saikin sitten jäädä synnytyssalin roskikseen... Niiden siivoamisessa ei niiden kuntoon nähden olisi ollut enää mitään järkeä, jos olisi edes onnistunutkaan.
 
  • Haha
Reactions: lyrae
Heips, täällä on monella nyt marjastuspuuhat ja sienestys käynnissä, vau! Mä oon jonkun verran mustikassa käynyt ja muuta satoa ihan omasta pihasta tullut aika paljon. Marjapuskat notkuu vaikka pakkanen aika täynnä, naapureidenkin antanut tulla poimimaan.

Lenkkeilty joka päivä kun se on sellanen henkireikä, eilen meni joku reilu 7km ja useimmiten lenkki on 4-6km ja lähes päivittäin.

Kyllä tässä alkaa vauva painaa alaspäin ja supisteluja on etenkin iltaisin sekä nyt pari päivää sellasta paineentunnetta lantion alueella. Toivottavasti se kertoo asteittaisesta kypsymisestä, että saadaan sitten homma etenemään 1,5 viikon päästä

@merin joo yllätyin itsekin siitä että lääkäri oli sitä mieltä että käynnistetään jo silloin, mutta varmasti tämä kokonaistilanne ratkaisee. Mä en oo nukkunut enää pitkään aikaan ja puhuin edellisen kerran neuvolan terkkarille väsymyksestä ja hän lupasi selvittää perhetyön mahdollisuutta. Lopulta meillä kävi kotona joku sosiaalityöntekijä kollegoineen kartoittamassa tilannetta ja lupasivat palata asiaan pian. No sitten tuli puhelu että eivät tarjoa mitään apua koska en laita pienimpiä päiväkotiin! Että kuulemma silloin saisin jotain apuja. Totesin että miksi olisin pyytänyt mitään jos olisin hakenut lapset hoitoon! Tosi nurinkurista tää "ennaltaehkäisevä" perhetyö. Ja jos mulla olis joku esim masennusdiagnoosi niin asia olis varmaan toisin... Mutta asiat on siis liian hyvin
Sitten oli tuo meidän kuopuksen syöksysynnytys jonka takia lähete äpolille tehtiin alunperin, kaipa sekin painaa vaikka ajattelin että käynnistys ois silti lähempänä laskettua.
Radi löytyy joo myös ja vauva oli ilmeisen hyvänkokoinen jo nyt, mutta mitä olen lukenut niin sekään ei sellaisenaan ole mikään yksittäinen käynnistyksen aihe. Nyt vaan kun on tuon päivämäärän ja kellonajan saanut niin ajatukset ihan sekaisin että voiko se sitten oikeesti alkaa tapahtua jo silloin! Ja vaikka alkuun vierastin ajatusta käynnistyksestä niin nyt se alkaa kuulostaa sopivalta vaihtoehdolta tähän meidän sirkukseen.

Viime yönä pääsin nukkumaan joskus puoli yhden jälkeen ja heräsin puoli viisi tuon nuorimman kanssa. Jännä, kun yleensä herään ihan yksin mutta nyt sitten hänkin päätti että unet olikin tässä

Huomenna ois vielä lähtö reissuun, 5 päivää ois mökkeilyä luvassa ja toivon että sais rentouduttua vielä ja kerättyä voimia tuleviin viikkoihin. Lapset on innoissaan lomasta ja kyllä äitikin, onneksi siinä on sairaala lähellä jos vauva ei malttaisikaan odottaa käynnistystä.

Tulipas pitkä sepustus, ihme jos tätä jaksaa edes lukea...

Hyviä vointeja kaikille!

KeepGoing 36+5
 
Höh, ei antanut lisätä edes jälkikäteen hymiöitä mun äskeiseen viestiin.

Vielä piti vastata @merin että meidän nuorimman synnytyksessä mä menin ambulanssiin oma äitiyspaita päällä ja se olikin ainut vaate synnytyksessä kun ei vaan ehditty sairaalaan ja vaatteiden vaihdosta puhumattakaan.
Harvoin tulee lähdettyä sairaalaan ilman housuja ja kenkiä :D
 
  • Tykkää
  • Haha
Reactions: lyrae ja merin
Höh, ei antanut lisätä edes jälkikäteen hymiöitä mun äskeiseen viestiin.

Vielä piti vastata @merin että meidän nuorimman synnytyksessä mä menin ambulanssiin oma äitiyspaita päällä ja se olikin ainut vaate synnytyksessä kun ei vaan ehditty sairaalaan ja vaatteiden vaihdosta puhumattakaan.
Harvoin tulee lähdettyä sairaalaan ilman housuja ja kenkiä :D
Mäkään en ole saanut hymiöitä tänne kuin ehkä kaksi kertaa palstauudistuksen jälkeen.

Ambulanssisynnytys, auts... No onneksi ehdit edes sinne! Ehkä meidän lapset oli nyt tässä, mutta tuo juuri on viime päivinä mietityttänyt, että mitä jos vielä tulee seuraava kerta ja itse synnytys tulee noin puskista? Asumme melkein sairaalan vieressä, ja silti meni näin tiukille.

Ihan kamalaa tuo, että jos et laita lapsia päiväkotiin, et saa mitään apujakaan. Ihmeen nurinkurista ajattelua. Siis mitä se kotiapu sitten tekisi, jos olisit kotona yksin / vauvan kanssa? Tyyliin työntää vauvaa vaunuissa, jotta saat nukkua??
 
Mä olin eilen neuvolassa ja sykkeitä kuunnellessa kävi jännä. Ensin sykkeet oli jotain 140 pintaan, terkka sitten vähän härkki pikkuista, jotta liikuskelisi ja sykkeet pomppas yhtäkkiä 180-190. Vähän aikaa ihmeteltiin kun eivät laskeneet ja sit nousin pois siitä pöydältä ja join pari lasia vettä. Miitattiin uudestaan istualtaan tuolissa ja sykkeet rupes laskemaan 150-160 tasolle. Mut kyllä säikäytti. Mulla on nyt sit ens viikolle erillinen aika sykkeiden kuunteluun, mut vähän stressaa, että miten mä kotona huomaan, jos pienellä ei oo hyvä? :( Mulla kyllä vanhan selkävamman takia sattuu kaikki noi tutkimukset, missä pitää maata selällään, joten periaatteessa kai pieni olis voinut hermostua, jos heräs ja sitten multa tulee kipusignaalia, mahdollisesti ei vielä kierrä veri kunnolla kohtuun... Kai mä seurailen liikkeitä ekstratarkkaan vaan ja jos tuntuu oudolta yhtään niin soittoa äitipolille...

Mulla on vähän semmonen fiilis, että ihan ku mä en tietäis jotain. Terkkaki kattoi epäuskoisena, kun sanoin, että kai tääki kaks viikkoa menee yli, niinku edellisetki. Ilmeisesti maha roikkuu niin alhaalla, että näytän ihan synnyttämään menevältä. :D

lyrae 36+6
 
  • Tykkää
Reactions: merin