~Elokuiset 2020~

Mullakaan ei ihmeempiä. Edelleen aamuisin herään selkäjumeihin jostain syystä. Pitäis yrittää jumpata, mutta tää kuumuus on syöny kaikki mehut. Lasten kanssa tarttis keksiä jotain kivoja kesätekemisiä, että mies saa työrauhan kotona. Pyöräillä onneks pystyy ihan hyvin vielä, varsinki ku on sähköavustus.

Mahavauva möyrii kauheasti välistä, niin että välistä tekee jopa kipeetä. Huomenna olis neuvolaa ja torstaina lääkärinaika ja ultra. Toivottavasti tonne pääsis jo mieskin mukaan. Ihan kiva, että ultraavat vielä, että nähdään, onko pieni kasvanut nyt sopivasti.

lyrae 31+3 (hui, aika menee nopeasti )

 

Moi,

Aika samoissa fiiliksissä täällä mennään. Kovaa on meno vatsassa ja vatsa tuntuu aivan valtavalta. Tänään on olo ollut ihan vetämätön, en olisi mitään jaksanut tehdä. Jotenkin ne asiat tuli tehtyä kuitenkin. Ja keksin lopulta, miten päästä yöllisistä vessareissuista: en ota lisäravinteita enää illalla vaan hyvissä ajoin aiemmin. Jostain syystä ne ovat saaneet nesteet liikkeelle. Kalaöljykaoselit jo lopetinkin, kun pitää lopettaa kuukautta ennen synnytystä mutta B12- ja D-vitamiinit sekä jodi on yhä käytössä. Ja rautalisä joka toinen aamu.

Mulla on torstaina neuvolalääkäri, siellä ymmärtääkseni ultrataan rutiinisti meillä. Tai sitten se oli seuraava neuvolakäynti, kun ultrataan, en muista nyt tarkasti, mitä sanoivat. Sisätutkimus ainakin tulossa lääkärillä, kiinnostaa kyllä kuulla tuo kohdunsuun tilanne. Nyt on tosin ollut paljon vähemmän supistuksia, onneksi. Yksi yö tekivät jo kipeää selässä, kuin synnytyssupistukset konsanaan, se vähän pysäytti kyllä.

 

Jahas, lääkärissä käyty. Kohdunsuu oli pehmeä ja sormen verran auki. Ei ole siis hukkaan menneet supistukset... Ultralla tarkisti, että vauva on raivotarjonnassa, mutta ei mulla siitä kyllä mitään epäilystä ollutkaan. Niin selvästi heiluu nyrkit alhaalla ja jjalat sekä peppu ylhäällä.

Painoa oli yllättäen tullut viime käynnin jälkeen 2 kg kahdessa viikossa. Se masensi ensin, kun nimenomaan olen tähän asti saanut painonnousun pysymään maltillisena. Mutta sitten tutkin vanhoja neuvolakortteja ja piristyin: viime raskaudessa olin näissä kiloissa jo rv 28, edellisessä rv 32, ekassa rv 31! Nyt kuitenkin jo 34+3. Ja samasta lähtöpainosta olen aina aloittanut. Että ehkä tässä kuitenkin pysytään kurissa kilojen kanssa. Eniten mua alkoi pelottaa, että jos vauvasta tulee yhtä iso tai vielä isompi kuin viimeksi. Oli melkein neljä kiloa, ja oli siinäkin jo ponnistamista. Pienin vauva meillä ollut n. 3,4 kg, ja se oli helpoin ja miellyttävin synnytys.

 

Apua apua, nyt taisin syödä vahingossa valkohomejuustoa. Mies osti mulle kahvilasta täytetyn croissantin, jossa oli sanottu olevan goudajuustoa. Availin vähän ja katsoin, ettei näkynyt mitään epäilyttävää. Puolivälissä huomasin, että siellä oli myös valkohomejuustoa!!! Nyt en tajua, eikö sitä ollut ekassa puoliskossa vai enkö oikeasti huomannut sitä. En yleensä koskaan syö mitään juustoja, niin on näköjään jo niiden mautkin unohtuneet. Koskaan ei ole tällaista mokaa tapahtunut vielä, olen erittäin tarkka näiden kanssa.

 

@merin Ymmärrän kyllä, että huolestuttaa toi juustoasia, mut tosi pieni todennäköisyys listerialle, vaikka oliski pastöroimattomasta juustosta. Tosi inhaa kyllä, että ei pitäny paikkansa, mitä sanoivat siinä olevan. Itellä on pahoja allergioita ja just tommosten takia oon kauhean skeptinen aina ravintoloissa. Pieni moka niiden puolelta voi tarkoittaa mulle ambulanssia ensiapuun...

Eilen olin ultrassa. Vauva kasvaa omalla käyrällään, vähän pieni mut ihan hyvin on tullu painoa lisää. Lääkäri sanoi, että ei olis huolissaan pienestä sf-mitasta. Lisäks vauva majailee vähän silleen viistosti: puoliks pää alaspäin ja puoliks poikittain. Ja lääkärikin totes tosi vauhdikkaaksi tapaukseksi. Totesinki, että hyvinkin mahdollista, kun sekä mulla että isällään on todettu ADHD. Mut sen näkee sit, en oo huolissani. Me pärjätään kumminki lääkkeillä ja erilaisilla toiminnanohjausta helpottavilla jutuilla ihan ok. Ite tietty nyt raskausajan oon joutunu olemaan ilman lääkkeitä.

En muuten enää ikinä aliarvioi suolen toimivuuden tärkeyttä. Isompi rauta-annos haittaa mahan toimintaa ja nyt oon syönyt makrogoli 4000 siihen. Kuulemma saa vaikka loppuraskauden syödä tarvittaessa...

lyrae 32+0

 

Kiitos, @lyrae, olet oikeassa, että todennäköisyys on pieni. Tietty nämä säät ja vielä ilta-aika... Mutta croissant oli käsiintuntuvan kylmä, kaipa sitä oli ainakin asiallisesti säilytetty. Mies itse asiassa soitti perjantaina vielä neuvolaan, ja samaa sieltäkin sanottiin, että olkaa vain rauhassa, riski on tosi pieni.

Toivottavasti saat apuja vatsan toimintaan! Mulla ei onneksi sitä ongelmaa, mutta peräpukamat ovat pahentuneet joka synnytyksen myötä eikä raskaus niiitä ainakaan helpota. Kyselin lääkäriltä, voisiko niille tehdä jotain synnytyksen tai jälkitarkastuksen yhteydessä, kun paikkoja ronkitaan muutenkin. Kuulemma voisi selvittää hirttämisen mahdollisuutta jälkitarkastuksessa.

Me löydettiin eilen metsästä jo ekat kypsät mustikat! Nyt tarttisi vaan hommata varrellinen poimuri, jotta voin poimia mahan kanssa ja myöhemmin vauva liinassa. Onkohan kellään kokemusta varrellisista poimureista?

 

Heippanen!

Kovasti myllerrystä mahassa myös täällä. Jopa niin paljon, että juhannuksena huolestuin ja soitin synnärille kun en muuten saanut mielenrauhaa. Terapeuttini oli tuolla viikolla sanonut, että "vauva nukkuu paljon, eikä sitä saa tökkiä" (!?!) No en todellakaan ole tökkinyt, mutta nuo sanat jäivät sen verran mieleen, että huoli kasvoi kun vauva liikkui niin paljon. Synnärillä sitten todettiin, että ei hätää, ja että ennemmin tulee olla huolissaan jos liikkeitä ei tunne.

Muutenkin huoliajatukset kaikesta mahdollisesta nousevat nyt tosi herkästi pintaan muiden tunnemyllerrysten lisäksi. Ymmärrän siis @merin hyvin huolesi syötyäsi sitä valkohomejuustoa sisältävää croissantia, vaikka itsekin uskon, että riski listeriasta on häviävän pieni. Itse eilen hermoilin sitä, altistuinko raa'alle kanalle, kun otin kypsää makkaraa ja kasviksia grillistä, joss paistui myös vasta osittain kypsennettyä kanaa. Olen myös ihan hermona siitä, kun olemme yhteisen projektin tiimoilta päivittäin kontaktissa perheeseen, jonka jäsen käy töissä koronariskialueella. Olen yrittänyt toitottaa miehelleni turvaväleistä ja käsihygieniasta, mutta eipä tuo muista, enkä tiedä pitääkö edes niin tärkeänä... Inhottaa olla nipottava hygieniapoliisi ja rasittaa tämä kaikki hermoilu

Hedvig ja pikkumies 33+5

 

@Hedvig, ymmärrän niin hyvin. Olen aikamoinen hygieniapoliisi itsekin... Mutta onpahan perhe todellakin pysynyt terveenä tässäkin raskaudessa. Myös edellisen raskauden aikaan olimme aivan ennätysterveitä.

Nuo lihajutut on ahdistavia... Itse altistuin kahdessa edellisessä raskaudessa kolmesti osittain raa'alle lihalle: kahdesti ravintolassa ja kerran kylässä. Joka kerta kävin toksoplasmatestissä, ja tulos oli onneksi negatiivinen. Nyt ei ole tuota huolta ollut, kun ei lihaa syödä, mutta kavereiden kanssa grillatessa olen kyllä itsekin saanut tarkkaan katsoa , mitä tehdään yhtäaikaa ja mistä ottaa mitäkin... ja millä ottimilla, toiset kun ottaa ihan surutta kypsiä ruokia samoilla ottimilla, jotka olleet raa'oissa lihoissa ensin.

Täällä oli eilen ja edellisyönä huomattavan paljon vähemmän liikkeitä kuin ennen. Vähän se huolettu, kun periaatteessa listeriakin olisi voinut nopeimmillaan alkaa oireilla eilen. Mutta luin monesta lähteestä, että rv 35 tienoilla sikiön liikkeet voivat tyypillisestikin vähentyä tai jotenkin pehmentyä, kun tila käy vähiin jne. Laskin liikkeitä moneen otteeseen.... Mutta tänään on kuitenkin ollut taas ihan entinen meno päällä, ja se tuntuu hyvältä.

merin 35+0

 

Hei, liityn mukaan keskusteluun! Laskettu elokuun lopussa ja nyt kun kesäloma koittaa ehtii pysähtyä raskausasioihin. RV 31 nyt käynnissä.

Lueskelin vähän mitä olette kirjoitelleet. Nyt tuntuu, että vertaisuydesta ois apua. Mulla on kolmas lapsi tulossa. Kaikki on mennyt upeasti, raskausajan diabetes todettu. Sokerit jatkuvasti koholla. Maha jo laskeutunut, mikä on outoa. Tuntuu aika tiukalta masussa, kiristää! En juuri jaksa liikuntaa enää harrastaa, vauva pyörii niin, että reipas kävely on jo hankalaa. Tunnen itseni kömpelöksi. Mietin onko pyöräily vielä ok?

Yöt on ikäviä, kun asentoa pitää hakea.

Hyvää kesää ja odotusta kaikille!!

 

Hei, liityn mukaan keskusteluun! Laskettu elokuun lopussa ja nyt kun kesäloma koittaa ehtii pysähtyä raskausasioihin. RV 31 nyt käynnissä.

Lueskelin vähän mitä olette kirjoitelleet. Nyt tuntuu, että vertaisuydesta ois apua. Mulla on kolmas lapsi tulossa. Kaikki on mennyt upeasti, raskausajan diabetes todettu. Sokerit jatkuvasti koholla. Maha jo laskeutunut, mikä on outoa. Tuntuu aika tiukalta masussa, kiristää! En juuri jaksa liikuntaa enää harrastaa, vauva pyörii niin, että reipas kävely on jo hankalaa. Tunnen itseni kömpelöksi. Mietin onko pyöräily vielä ok?

Yöt on ikäviä, kun asentoa pitää hakea.

Hyvää kesää ja odotusta kaikille!!

Tervetuloa mukaan! Jos uskallat vielä pyöräillä, niin ei kai sitä missään kiellettykään ole. Muistelen jonkun kertoneen, että hänen mummonsa oli mennyt pyörällä synnärille... Itselleni ei ole pyöräily juolahtanut mieleenkään alkuvuoden jälkeen, pelkään kaatumista enkä osaa kuvitella, miten tasapainokaan tämän mahan kanssa pysyisi.

Olen itse pohtinut samaa noin kuukauden, eli miksi maha on niin alhaalla. Mutta kun kerran vauvakin on alhaalla, niin pakkohan mahankin on olla.

Synnytys pyörii mielessä jo tosi paljon. Toivottavasti menisi helposti ja nopeasti. Isommat lapset tänään pohtivat, tuntuukohan heistä sitten oudolta, kun mulla ei enää ole isoa mahaa.

Mikä asento sulla sitten toimii yöllä parhaiten? Mä vaihtelen kylkiä vuorotellen, mutta lonkkaluu tuppaa kipeytymään, auts!

 

@La Mer tervetuloa mukaan!
Uskon että pyöräily sopii ihan hyvin jos pyörä on sellainen jossa hyvä asento polkea
Mä oon lähes joka päivä lenkkeillyt sen 3-5km, toissapäivänä meni ensin päivällä 5km taaperoa kärryissä työnnellen noin 30 asteen lukemissa ja sitten illan viiletessä vielä miehen kanssa noin 4km. Kuntosalilla on vähän hassu olo kun en oikein osaa ottaa iisisti ja sitten kun kevennön niin tulee laiska olo että teinkö nyt muka mitään ku ei oo sellanen puolikuollut olo treenin jälkeen
Ja pakko on vaan keventää kun muuten tulee ihan väärät paikat kipeiksi!
Radin kanssa edelleen ihan ok pärjäillyt, ruokavaliota noudatan tosi tarkkaan ja arvot kunnossa. Hetkittäin iskenyt kyllä suoranainen vitutus siitä että en voi syödä mitä haluan, ihmeellisiä mielitekoja mitkä kyllä menee sitten ohi. No, lista on pitkä sitten vauvan synnyttyä mitä kaikkea haluan syödä! Ja ehkä jo synnärille on jotain herkkuja saatava
Noista öistä sen verran että sama homma täällä ja alan olla jo tosi väsynyt kun valvon öisin niin paljon. Asennon vaihto on hankalaa, vartalotyyny käytössä ja lonkat kipeytyy niin vähän väliä vaihdettava puolta ja kuumuus sekä pissahätä tekee nukkumisesta mahdotonta... Nyt oon vissiin neljänä yönä peräkkäin mennyt alakertaan sohvalle pyörimään kesken yön kun ei vaan pysty nukkumaan. Kunpa tämä nyt tästä vielä hellittäisi, on meinaan tuskaa olla sitten päivällä hereillä ja saada mitään aikaan kun tämä nuorimmainenkin on nyt päättänyt että ei nuku päikkäreitä muuten ku autossa
Torstaina olis neuvola ja oiskohan sit seuraava käynti se äitiyspoli jo

KeepGoing 32+3

 

@merin tosi kiva, kun liikkeitä tuntunut sittemmin taas enemmän, niin se rauhoittaa mieltä Niin, ja me ollaan myös oltu tähän saakka ihan terveitä, niin kyllä se hygienia on varmasti kannattanut. Välillä vaan tuntuu, että se menee itselläni jo hieman yli :/

Tervetuloa minunkin puolestani @La Mer ! Meitä on täällä enää muutama, ja minullakin oli pitkään hiljaisempi kausi palstan suhteen. Minullakin on jo maha aika alhaalla, vaikka poika ei ole kääntynyt vielä alaspäin. Hän on ollut täällä mahassa poikittain niin kauan kuin tiedän. Ensi viikolla seuraava neuvola, jolloin myös lääkäri. Jospa he ottavat sitten kantaa tuohon asentoon, jos muutosta ei ole tapahtunut.

Ja nukkuminen on myös täällä vaikeaa. Milloin on kuuma, milloin kutittaa joka paikkaa ja tietysti mahan kanssa on hankala löytää ja vaihtaa asentoja. Mutta ehkä pahin valvottaja tällä hetkellä on ahdistus, jota minulla on ollut taas enenevässä määrin. Mielialalääkitykseni on tosiaan ajettu lähes kokonaan alas. Tarvittaessa joudun turvautumaan pieneen annokseen rauhoittavaa, mutta luonnollisesti pyrin välttämään sitä.

Pahin mielessä pyörivä asia liittyy lapsuudenperheeseeni ja toiseen vanhempaani, joka on alkoholisti ja muistisairas. Olen aiemmin hoitanut hänen asioitaan, mutta hänen ratketttuaan uudelleen juomaan aloin ottamaan etäisyyttä. Nykyisin yritän olla täysin erossa hänen asioistaan, mutta se on mahdotonta, kun vähän väliä tulee yhteydenottoja hänen hoitotaholtaan tms. Lisäksi välimme sisarusten kesken ovat huonot, emmekä ole voineet hoitaa vanhempamme asioita yhteistyssä. Minkäänlaista kiinnostusta tai tukea myöskään omaan raskauteeni ja tulevaan lapseeni on turha heiltä odottaa.

Huh, tuli vähän avauduttua, mutta se oli tarpeen. Kaikesta huolimatta hyvää kesäistä keskiviikkoa kaikille! Täällä sataa, mutta ei haittaa yhtään

 

Kivaa, täällä on tullut enempiki keskustelua!

Mä olen edelleen jatkanut pyöräilyä. Mulla on sähköpyörä käytössä, niin jaksaa vielä polkea. En tiedä, jaksaisinko tavallisella. Huomaan kyllä, että jos menee pidempää matkaa, niin alkaa häntäluun kohdalta kipeytymään. Tasapainon kans pyöräillessä en oo huomannut mitään kummaa, mut on kyllä yleisesti paljon kömpelömpi olo.

Mulla on kans maha tosi alhaalla, mut niin on loppuvaiheessa ollut kahdessa edellisessäkin. Ite koen, että se on vaan hyvä, mahtuu hengittämään paremmin.

Nukkumisen kanssa on hemmetin hankalaa. Jos en herää yläselän järkyttäviin kipuihin niin sitten närästykseen. Nää keskimäärin 4-5h yöunet alkaa rasittaa todella, kun tätä on jatkunu kuukausikaupalla, vaikka torkunkin päivisin sohvalla lisää. Oishan se kiva ehtiä nukkumaan ennen ku vauva syntyy. Oletan, että tämäkin on allerginen kuten kaksi vanhempaa lastakin, joten joutunee kanniskelemaan öisin ym.

Mulla on ollut nyt turvotusta reippaammin, varsinki jaloissa. Tosi ärsyttävää. Ja en jaksa liikkua niin paljon kuin tarttis. Paineet onneks olleet ok, eilenki yläpaine vähän sadan pintaan vaan. Normaalipaineet mulla 120/75 tms, joten yläpaine on melko matalalla.

@Hedvig Tsemppiä, kuulostaa raskaalta ahdistuksen kanssa. <3 Mulla on ollut semmosia yksittäisiä ahdistuskausia täs, mutta ei oo niihin mitään lääkitystä kyllä. Joskus kokeiltiin rauhoittavaa minimiannoksen puolikkaalla ja sivuoireet oli tosi pahat. Oon ennen raskautta tarvittaessa ottanu valeriaanavalmisteita, mut raskaana en oo uskaltanu.

Mulla isä oli alkoholisti, mut kuoli 10v sitten. Tavallaan helpottavaa, että ei tarttenu hänen myöhemmin kärsiä kaikista alkoholista aiheutuneista sairauksista, mut olisin mä kyllä mieluusti halunnut, että olis tavannut lapsenlapsensa. Mut toi on kyllä inhaa, että sisarusten kans välit ei oo hyvät. Itellä on ihan ok välit, mut eipä me juuri olla tekemisissä. Jouluna usein nähdään, mut muuten ei viestitelläkään ku kerran pari vuodessa.

lyrae 32+5

 

Kiva kuulla, että muillakin jo masut alempana, en ole ainut! Nyt otn imetystyynyn avuksi öihin, sillä muotoilen asentoa paremmaksi. Myn poika 8 v haluaa nukkua mun vieressä, nyt hänellä on korvatulehdus, joten menee hoivaillessa yöt,,pian koittaa totuus pojalle, ku pitää siietyä omaan sänkyyn, ollaan tätä muutosta nyt yritetty tehdä..

Katsoin instasta yhden ofottavan äidin stoorin ja hänellä oli jo kaikki valmiina synnärikasseja myöten, iski pikku hätä, että mulla ei oo valmiina kuin vaunut. Pinnasänky kokoamatta ja kaukalo hommaamatta..ehkä tää rentous tulee ku kolmas lapsi tulossa..entiedä! Onko muilla jo hommat hankittuna!!

Mulla raskausajan diabetes vähän nyt vaivaa ku sokerit koholla, ärsyttää kun ei saa herkkuja syödä. Olen saanut raskauskiloja mielestäni tosi vähän,,sekun.vähän ihmetyttää, kun vertaan aiempiin raskauksiini. Nyt on tullut joulusta 5 kg. Ihme hommaa.

Tsemppiä kaikille raskauksiin!!

Kiva, kun pääsin mukaan!

La Mer Rv 31+5

 

Meillä lapset nukkuu samassa makkarissa mutta omissa sängyissään, niin vauva onneksi ei tule kauheasti muuttamaan nukkumajärjestelyjä.

Pinnasänkyä ei tuu tälläkään kertaa, vaunuja myöskään ei oo, mut kantoliinoja pari. Kaukalo pitäis hankkia, kunhan sais aikaiseksi. Amme löytyy, vaatteita vauvalle ja kestovaippoja. Ei kai sitä muuta kauheasti tartte. Otettiin äitiyspakkaus, niin löytyy kynsisakset ym. tilpehööri. Sairaalakassia ei nyt näin aikaseen viitti, nuorempikin syntyi 42+1. Joten ehtinee tässä. Synnytystoivelistan vois jossain vaiheessa kasailla.

lyrae

 

Onpa kiva, kun täällä ketjussa on taas elämää! Sairaalakassia en ole tainnut ennenkään pakata ennen kuin lähdön hetkellä, olen jotenkin ajatellut, että lähtö ei koita koskaan, jos kassi on odottamassa... Tai olisiko kolmoselle kuitenkin ollut jotain jo pakattuna, en muista varmaksi.

Nyt tuli yhtenä yönä jo supistukset pitkän aikaa 5-6 minuutin välein eikä loppuneet millään asennon vaihdoilla tms., niin kyllä se vähän säikäytti. Ensinnäkin ollaan mökillä ja toisekseen olisi kiva saada vauva heti vierihoitoon eikä jonnekin keskolaan... Onnistuin lopulta kuitenkin nukahtamaan, ja yön aikana olivat loppuneet.

Onpas täällä rohkeita pyöräilijöitä! Hatunnosto teille, ja @KeepGoing sulle lenkkeilystä ym. ahkerasta liikunnasta! .

 

No kiva kuulla, ettei muillakaanole kassit valmiina odottelemassa!

Mullaki pari kestovaippaa, vaatteita (en ole pessyt) ja öitiyspakkausta odottelen. Mahdankohan saada 2019 vai 2020 pakkauksen. Ootteko te jo saaneet omanne?

Uskalsin sitten pyörän selkään, ihanaa kun pääsee lujaa! Äsken ahdistuin kun siivosin, että imuroinnissa menee niin kauan ku on hidas ja välistä supistaa..ääh.

Saan lähetteen diabeteshoitajalle, niin tsekataan nuo jatkuvasti kohollaan olevat sokerit. Ihan hyvä.

Mikä on muuten synnytystoivelista, joku kirjoitti siitä!

En ole koskaan semmoista tehnyt!

Raiderin tein itelleni, että miyä haluan raskauden jälkeen. Herkkuja ja sushia!!

Mukavaa viikonloppua!

 

Heippa ja terveisiä mökiltä!

Mulla alkoi kesäloma viikko sitten, ja jään tästä sitten suoraan äitiyslomalle. Tultiin tänään miehen kanssa viikoksi mökille, ja on ollut tosi ihanaa olla yhtä aikaa lomalla. Jostain syystä heräsin nyt keskellä yötä, vaikka tähän asti olen nukkunut tosi hyvin. Ehkä se on tämä outo ympäristö (kyseessä siis vuokramökki), toivottavasti jo ensi yön nukkuisin taas ihan normaalisti. Joku muutama viikko sitten piti alkaa muuten öisin pitämään ylimääräistä peittoa jalkojen välissä/mahan tukena että saa mukavan asennon.

Vauva pitää ajoittain kovaa elämää mahassa, vaikkakin musta tuntuu että yleisesti ottaen hän on aika rauhallinen tapaus. Synnytys on tietysti koko ajan enemmän mielessä, mutta edelleen mun suhtautuminen siihen on lähinnä sellaista positiivista jännitystä. On jotenkin erikoinen ajatus, että musta tulee jonkun äiti noin puolentoista kuukauden päästä. Se on mahtavaa, mutta samalla jotenkin tosi erikoista.

Edelleenkään mulla ei ole ollut mitään varsinaisia vaivoja. Iltaisin tosin saattaa jalat olla pikkuisen kärsineet, jos on tullut kovasti käveltyä tai seisoskeltua, mutta niihin on auttanut kuuma jalkakylpy. Hemoglobiini mulla on ollut myös laskussa, vaikka olen syönyt jatkuvasti rautaa, ja kun multa mitattiin varastorauta, niin sitäkin oli lähes olematon määrä. Outoa kyllä, olo ei ole ollut mitenkään erityisen väsynyt tai vetämätön. No, lääkäri laittoi mut nyt vielä tarkempiin verikokeisiin (joissa imettiinkin kuusi putkea sitä verta - naureskelin hoitajalle, että viekää nyt ne vähätkin sitten ). Katsotaan mitä sieltä selviää, jos mitään erikoista.

@La Mer : vuoden 2020 äitiyspakkauksia on alettu jakaa jonkin aikaa sitten, joten sellainen sieltä varmaan tulee. Ainakin HUSin sivuilta löytyy Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lomake (https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/synnytykset/vauvamatkalla/synnytys/pohdittavaa-synnytyksesta/ajatuksia-synnytyksesta-lomake/Sivut/default.aspx), ja oma neuvolahoitaja suositteli sen täyttämistä ennen synnytystä. Lomake otetaan sitten mukaan synnytykseen ja annetaan hoitajille/kätilölle.

Metsäntähti 33+0

 

Kiitos @lyrae tsempistä ja kun kerroit omasta perhetastaustasi <3 Nämä ovat vaikeita ja kipeitä asioita. Oma isäni on tosiaan vielä elossa, mutta ei hänestä isoisäksi ole, vaikka toki tietysti nimellisesti. Mieheni isä on puolestaan kuollut vuonna 2007 ja alkoholisti oli hänkin.

@merin ohhoh! :O Olisin kyllä itsekin säikähtänyt noita supistuksia. Hyvä että sitten hellittivät.

@La Mer kiva kuulla että pyöräily onnistui Mietin itsekin uskaltaisinko pyörän selkään monen viikon tauon jälkeen. Mitään erityisiä fyysisiä esteitä sille pitäisi olla, kun kuntoni on pysynyt ihan hyvänä.

Meillä on lähes kaikki valmiina pikkuiselle. Vähän vielä käytettyjen tarvikkeiden huoltoa ja puhdistusta vielä. Sairaalakassinkin olen osittain koonnut. Äitiyspakkaus on mallia 2020 ja se tuli jo hyvä tovi sitten

Minullekin tuo synnytystoivelista (kuten kaikki muukin synnytykseen liittyvä) on ihan uusi asia, ja mietin että mitä ihmettä sinne voi kirjoittaa kun ei oikein edes tiedä mitä toivoa! Eilen sitten juttelin erään ystävän kanssa ja sain ihan hyviä vinkkejä mitä siihen voi laittaa (esim. toiveet kivunlievityksestä on yksi). Ajattelin, että ehkä toivoisin päästä vesialtaaseen jos se on mahdollista. Ajattelin myös tähdentää listassa/kirjeessä sitä, että olen ensikertalainen, ja saatan tarvita useissa asioissa opastusta kädestä pitäen. Pelottaa nimittäin jonkin verran se, että rutinoituneet kätilöt kiireessään antavat ohjeita, joita en ymmärrä enkä vielä osaa tehdä, mutta joita he pitävät itsestäänselvyytenä. Esim. juuri tällä em. ystävällä oli jäänyt tuolainen kokemus synnäriltä liittyen imetyksen opetteluun. Hän koki jääneensä siinä ensikertalaisena vaille riittävää tukea ja opastusta.

Mukavaa lauantaita kaikille meille pallomahoille!

Hedvig ja pallero 34+4

 

Heippa,

Mäkin olen vain kuullut noista synnytystoivelistoista, en ole ollut varma, tehdäänkö ja seurataanko niitä oikeasti. Onko siis joku saanut neuvolasta tms. viralliselta taholta neuvon sellaisen tekemiseen vai onko kyseessä epävirallinen käytäntö? Tavallaan tietty ihan fiksua voisi olla, että ajatukset olisi koottu johonkin, kun ei siinä itse tilanteessa ehkä muista ja osaa sanoa kaikkea.

Täällä huolettomasti sujuneen raskauden loppuun tuntuu kertyvän taas uusia huolia. Nimittäin viime viikolla saamani punkin purema ja sen ympäristö punoittaa. Punkkeja ollut vuosien varrella perheen jäsenillä säännöllisesti, tänä kesänä erityisen paljon, eikä koskaan kenellekään ole jäänyt / tullut mitään jälkeä. Tänä kesänä tämä oli itselleni toinen purema. Terveyskirjastossa toki lukee, että lähes kaikille tulee alkuun 2-3 cm läpimittainen puremajälki, mutta tosiaan meillä ei ole koskaan tullut. Tosi vähän netistä löytää mitään tietoa aiheesta borrelioosi ja raskaus tai edes punkin purema ja raskaus. Onneksi tiistaina on neuvola, ehkä voin saada lääkäriajankin tms. tilanteen arvioimiseksi. Periaatteessa kannattaisi kai syödä lyhyt antibioottikuuri mahdollisimman varhain, niin ei tarvitse pitkää kuuria myöhemmin...

 

Jaahas, missäs kaikki ovat?

Mulla oli tiistain neuvolassa sf-mitta pompannut yläkäyrälle, vaikka oma painoni oli laskenut. Todella outoa... Sain ajan ylimääräiseen ultraan, mutta vasta 38+3, saas nähdä, malttaako tämä pysyä masussa niin pitkään. Tultiin nyt kuitenkin vielä mökille, jos vaikka viikon uskaltaisi olla.

 

Hei,

Ohhoh @merin, kerro mitä lääkäri tuumi tuosta painon tippumisesta ja mittojen noususta.

Mä kävin kans neuvolassa, oli tullut kilo lisää, kuulemma ok, ettei paino oikein nouse. Paljonko teillä on noussut raskaudessa? Mulla ehkä tää raskausdiabeteksen dietti pitää painon kurissa ja alkaa heti ahdistamaan masussa, jos syö liikaa..

Vauveli on kääntynyt jo pää alaspäin, helpottaa omaa oloa...ja kuulemma normaalia, että on jo niin alhaalla, lantiossa in tilaa, on vaan ni hassu tunne ku on niin alhaalla masu.

Mä uskalsin kans lähteä maalle pariksi viikoksi...en usko, että vielä syntyy, ei supistele kuin vain rasituksesta..

Sain vihdoin ostettua turvakaukalon torista ja harsoja tilasin netistä, öitiyspakkauskun on postissa!! Kyl tää etenee!!
Hyvää viikonloppua!!!

 

Mullahan oli la 30.7., mutta etisen istukan takia tehtiin sektio jo 7.7. eli 36+5. Oli kyllä vähän turhan aikaisin, koska nyt vauva joutuu jonkin aikaa käynnistelemään hengitystä keskolassa. Muuten kaikki meni hyvin ja vauva on ihana!

Mulla tuossa muutamana viimeisenä viikkona oli kamala turvotus jaloissa, verenpaine vähän koholla ja paino nousi vauhdilla kun siihen mennessä hyvin maltillisesti. Vähän hirvitti onko kehittymässä raskausmyrkytys, mutta pissassa ei ollut proteiinia ja ilmeisesti kaikki kunnossa. Jalat on kyllä yhä aika turvoksissa ja verenpaine on parilla mittauskerralla ollut omituisen korkealla, mutta eivät täällä osastolla pitäneet huolestuttavana.

Tsemppiä kaikille loppuraskauteen!

 

Oi, suuret onnittelut vauvasta @Silmu75

 

Mulla ei myöskään paino nouse, sama juttu oli viime raskaudessa radi-dieetin seurauksena uskoisin. Silloin tuli yhteensä joku 6kg, nyt en osaa sanoa, varmaan lähemmäs 10kg tullut mutta ennen diagnoosia

Ens perjantaina on neuvolalääkärille aika. En tykkää yhtään siitä, jotenkin inhottava tyyppi joten onneks ei mitään ihmeempää kysyttävää häneltä olekaan

Lenkkeillään suunnilleen joka ilta, eilen meni reilu 6km ihan hurahtamalla! Salitreeniä tai muuta ei oo nyt tullu tehtyä, mutta ainakin 20km viikossa lenkkeily on varmaankin hyvä ja riittävä juttu sekin.

Me nyt vielä arvotaan että lähtiskö elokuun ekaksi viikoksi mökkireissuun... Se ois niinku rv 37-38 ja meillä on 1 viidestä syntynyt sillä viikolla. Tuostahan ei voi päätellä yhtään mitään, vauva voi syntyä tai vastaavasti pysyä vielä useamman viikon ton jälkeen mahassa. Kiva ois vielä päästä joku lomareissu tekemään ennen vauvan tuloa Täytyisi vaan katsoa että ainakin paikka olisi helppojen sairaalayhteyksien päässä

KeepGoing 34+1