Elokuiset 2010 tammikuussa !

neitim: Ikävää, että tuli niin puun takaa sulle tieto veriseulasta ja melkein väkipakolla siihen jouduit. Itsehän en ole kummastakaan edellisestä lapsesta käynyt seuloissa, mutta silti tän kolmannen kohdalla jo ehdin vähän harkita asiaa. Mies kuitenkin meillä hyvin tietoinen seulontojen tarkoitusperistä, kun olen pitänyt häntä ajan tasalla ja halunnut yhdessä miettiä ratkaisua, että osallistutaanko niihin vai ei. Hän oli tälläkin kertaa niin vakaasti sitä mieltä, että otetaan joka tapauksessa lapsi vastaa, oli hällä mitä hyvänsä, joten aivan turha lähteä seulomaan. Joten ei sit osallistuta niihin ja jotenkin sen takia itsellä nyt rauha, koska tosiaan tuli millainen lapsi hyvänsä, niin se on tarkoitettu sitten niin. Näin me ajattelemme omalla kohdallamme.

Itse en oikein ymmärrä sitä, että miten niin seulat on vauvan parhaaksi? Kun jos jotain häikkää löytyy, niin eihän siinä ole silti mitään tehtävissä vauvan hyväksi, on vain kaksi vaihtoehtoa: keskeytys tai raskauden jatkaminen. Voihan sen tietysti ajatella niin, että keskeytys on lapsen parhaaksi, jos vamma aiheuttaisi paljon kärsimystä syntyvälle lapselle... Tällä kertaa ehdinkin harkita seulontoja ihan omasta ja tulevien sisarten näkökulmasta. Erityislapsen vanhemmuus voi olla kuitenkin hyvin vaativaa, ja jos perheessä on jo ennestään muita lapsia, niin se verottaa myös heille liikenevää aikaa ja huomiota. Lisäksi voi olla sisarille henkisesti rankkaa, jos pikkusisar esim. kuolisi. :'(

Wanamo & pikkukolmonen 10+2

 
Omaa napaa:Täällä vihdoin toivuttu 50 tuntia kestäneestä migreenikohtauksesta. Mulla normisti tota migreeniä kuukautisten aikaan, jolloin voi tulla yli 2 vrk kestäviä kohtauksia. Viime raskaudessa kuitenkin migreeni loisti poissaolollaan, joten ehdin jo tuudittautua siihen ajatukseen tälläkin kertaa. Toivottavasti tämä ei nyt tarkoita sitä, että raskaushormonit olisivat laskussa, kun migreeniä pukkaa... Toisaalta en koskaan oksentele migreenikohtauksessa ja nyt oksu lensi kolmesti, joten jospa raskaus vaikutti asiaan. Normaalisti otan kohtaukseen täsmälääkettä, mutta raskaana ollessa en tietenkään voi niihin koskea. Lääkäri määräsi jo viime raskaudessa pahojen kohtausten varalta Panacodia, mutta silloin tosiaan en joutunut niihin turvautumaan. Nyt olen tässä raskaudessa jo kahteen kohtaukseen joutunut niitä napsimaan. :( Niiden pitäisi olla turvallisia raskausaikana, mutta silti kammottaa, kun joutuu niitä käyttämään. Tilanne on kuitenkin vähän sama kuin kidutettavalla. Kun tuska yltyy tarpeeksi pahaksi, niin sitä on valmis ihan mihin tahansa, jotta saisi sen loppumaan.

Ikäero kuopukseen: 3v1kk

äitiyspakkaus: En ota, ainoastaan esikoisesta oon ottanut. Mun mielestä se raha on itse asiassa iso, kun miettii miten paljon sillä saa vauvatavaraa, jos ostaa käytettynä. Saa ainakin kolme-nelinkertaisesti sen määrän tavaraa, mitä siinä pakkauksessa on ja vielä oman maun mukaista. Vauvojen vaatteethan on niin vähän aikaa käytössä, että ovat käytettynäkin käytännössä kuin uusia.

Oma tarinani sikapiikkiin liittyen on seuraava: Olin viime keväänä raskaana, kun sikainfluenssa iski maailmalle ja selvisi, että se on etenkin raskaana oleville vaarallinen. Pähkäilin, että mitä teen rokotuksen suhteen, mutta sitten raskaus päättyikin keskenmenoon. Koska en halunnut joutua taas uudestaan saman pähkäilyn eteen, niin päätin siirtää seuraavan raskauden yrittämistä syksyyn, eli siihen saakka kunnes saisin piikin ensimmäisten joukossa hoitohenkilökuntaan kuuluvana. Sainkin piikin lokakuun lopussa, odotin yhdet kuukautiset marraskuussa, jonka jälkeen aloimme uudestaan vauvan yritystä. Tärppäsikin heti ekasta kierrosta! :) Molemmat lapset on rokotettu riskiryhmään kuuluvina ja mies kävi tällä viikolla hakemassa piikin. Jos toinen aalto tulee vasta syksyllä, niin tuleva vauva on mahdollisimman hyvin suojassa, kun muu perhe on rokotettu. Alle 6 kk ikäisiähän ei rokoteta.

 
Kiitokset onnitteluista :heart:

Häät meni oikein hyvin, ei kerenny maistraatissa edes jännittää :LOL: Sen jälkeen mentiin syömään mahat pullolleen. Ja ensi viikonloppuna on juhlat ja leipomista ja siivoomista riittää loputtomiin.

Meillä tulee ikäeroksi 2v 10 kk... neiti täyttää lokakuussa 3 v. Mietinkin kans noita rattaita et pitääkö uudet laittaa, jaksaakohan tuo alle 3v vielä seisoa sillä telineellä.. Ei mitään kokemuksia itellä :D Ei kyllä olis rahaa laittaa uusia kärryjä ja noista vanhoistakaan kun ei mitään varmaan enää saa...

Tuosta painosta on ollut puhetta... Onko teillä muilla noussu vielä paino? Tyttöä kun menin synnyttämään sillon v. 2007 painoin kauhistuttavat 83 kiloa :eek: Sitä en todellakaan enää halua.. tähän mennessä paino noussut n. kilolla... Seki nyt vaihtelee tosi paljon päivittäin, riippuu varmaan siitä mitä saa syötyä. Eilen söin vain yhden lämpimän aterian niin paino oli suht. alalukemissa :D Mulla on joskus ongelmana se, että jos tulee kauhea nälkä niin ei tee mieli enää syödä mitään. Pitää siis syödä ennen kun tulee se kauhee nälkä...l

Rattoisaa sunnuntaipäivää kaikille :wave:
 
Onnittelut rouva Copperille :flower: :heart:

Täällä on löytänyt takaasin kylmyys, :( ja väsymys ei oo eres karonnu mihinkään. Toivottavasti pian loppuu kumpikin oire.

Ootteko te nähnyt unia? Ite yleensä näen harvoin niin nyt viikonsisällä oon nähnyt omista häistä ja vauvan kuolemasta unta. :/ Vauva oli jo kyllä isompi, kun arkkukin oli "iso". Oli kauhia herätä siihen, kun itkee aivan valtoimenaan. Mulla on uutta tää unien näkeminen raskausaikana. Kait sitä jotain on nähny poikien aikana, mutta ei muista että noin ihanaa ja kamalaa.

Tervetuloa äitivaan joukkoon!

Tänään pitääs mennä siivoamaan vinttiä, on toiminut meillä varastona. Tässä olisi tarkoitus ruveta taas uudestaan rakentamaan. Vintti on puoli valmis, siellä siis jo 1 huone ja 2 saa lisää. Me asutaan 1920/2007 rakennetussa tuvassa, ite ollaan laajennettu lisää tilaa tuolloin 2007 ja nyt olis sitten vinttin vuoro. Jokaisen orotus aikana on jotakin raksattu. Tuumasinkin miehelle, että eikö perinne pirä pitää jatkuvana. Ja paljon helpompaa on 2 tenavan kans rakentaa, kuin 3 vaikka oliskin pieni vauva.

Elli Ja Öttis 11+0 ( Miehen keksimä nimi :heart: )
 

Onnea Copper :flower:

Wanamon kanssa mulla on samankaltainen tarina tuon sikapiikin osalta. Eli lokakuussa sain rokotteen kun olen myöskin hoitoalalla. Sitten jätettiin yks kierto väliin ennenkuin laitettiin kolmonen tilaukseen. Ja heti tärppäs :heart: Liekkö tolla tauolla
mitään merkitystä oli kun raskaanakin tuota rokotusta pistetään mutta meillä näin.

Äippäpakkausta todennäköisesti en ota. Ostetaan sitte sillä rahalla mieleisiä vaatteita :p Vielä en ole uskaltanu mitään hankkia. Paljon onkin sitten hankittavaa kun kuopuksen jälkeen myin niin paljon tavaraa pois. Pinnasänkykin heitettiin pois kun oli jo niin huono.

Kun vauveli syntyy niin esikoinen täyttää samassa kuussa 6v ja kuopus on 3v 10kk eli meillä ei tuplia tarvita.

Sama tunne täälläkin että aivanko ei olis edes raskaana. Usein pysähtyy miettimään että onkohan tuolla vatsassa enää mitään elossa, mutta eipä sitä auta kun oottaa sitä ultraa johon on vileä pitkä aika :(

UpsyDaisy ja Veikka 10+1
 
neitim: :LOL: Ei meilläkään tämä elo miksikään muuttunut, ukko istuu kalsarit jalassa tietsikalla ja minä katon telkkaria :LOL: tai sitten toisin päin...

Täällä muuten on kauhee flunssa päällä :snotty: ihan karsee olo... äsken kävin tytön nukuttamassa, nukahdin itekki.. Heräsin niin ai että ku oli kylmä vaikka oli hupparit sun muut päällä ja peiton alla. Äkkiä hinajateetä naamaan kun eipä millään muullakaan voi itteensä nyt lääkitä :/

n11nallekki voimia pääsärkyyn, toivottavasti helpottaa!
 
Heip, tervetuloa aitivaan ja pikkumökölle tsemppiä kovasti tuleviin koitoksiin. Toivotaan, että on väärä hälytys :hug: Ja copperille onnea rouviintumisesta =)


Bäh, täällä mulla on ollu jotain alakuloa koko viikonloppu, ja mieskin on saanu kuulla kunniansa kun on itellä niin kurja fiilis. Jotenkin tuntuu, että tekis mieli mennä tuonne hankeen vaan makaamaan ja odottaa että kuolo korjaa pois :( Ei vaan jaksais, tänäänkin olen pessy pyykkiä ja siivonnu, tehny ruokaa ja leiponu ja kaikki tuntuu niin kamalan pakkopullalle ettei mitään rajaa, ahdistaa työt (olen jotenkin leipääntyny vaikka uudet hommat onkin, heti alkuunsa), mun opinnot ei etene (no ei ole edenny yli vuoteen joten siinä nyt ei uutta, mutta sekin ahdistaa) ja on vaan jotenkin niin kurja olo.Vaikka kaikki periaatteessa on oikein hyvin, tiedän narisevani täysin turhasta. Kai tämäkin johtuu tästä raskaudesta, en tiiä. En päässy koko vkl jumpallekaan kun mies oli pelaamassa kaikenmaailman turnauksia ja tämä koti on vieläkin kuin pommin jäljiltä.. ääh, missä on ne kuuluisat ENERGIA-viikot???
Anteeksi valitus, teki mieli purkautua :(

Taidan vähän kuulostella sykkeitä, vaikka tuskinpa sieltä muuta kuuluu kuin istukan viuhke... liikaa läskiä välissä :(

runttis ja sytkylä olikohan se nyt 10+4 jos oikein muistan.....
 
Uusille tervetuloa porukkaan =)

Copperille Onnittelut rouviintumisesta :heart: :flower:

Pikkumökölle Jaksamista stressaavan tilanteen kanssa :hug:

Ja valtavasti :hug: :hug: alakuloisille ja muuten kivuista kärsiville. :hug:

Tännepä ei mitään ihmeellistä. Väsymys tuntuu vaan olevan aika valtaisa ja olisin jo alkuillasta valmis unille. Mutta ei voi mittään, kun muksuissa virtaa riittää enemmän kuin äiteessä, niin mennään sitten heidän mukaan. :kieh:
Nythän sitä vois mennä pötkölleen jo, mutta jotenkin ennen nukahtamista tarvii viel tän nautinnon, kun on hiljaista. =)
Minä kans kaipaisin jo niitä energisiä viikkoja. Muistaakseni kyllä viime raskaudessa ei niitä ollut ollenkaan. :whistle:
Lääkärineuvola ois keskiviikkona ja jännittää, että joko saatais äänet kuuluviin. Ja sitte viikon päästä maanantaina ois tuo ultra. Mutta niitä odotellessa siis.

Tää alkaa nyt kömpimään sinne unille :wave:

Katjuska ja sintti 11+1 :heart:
 
voi runttipulla :hug: sama tunne, kämppä on ko menneitten maja mutta ei vaan jaksa! Paljonhan sinä olitki jaksanu!!
Millos niitä energia viikkoja ois tiedossa? Niitä jään nyt innolla oottamaan :whistle:

Öitä, palataan taas =) :D
 
Huomenia

Johan tossa kaks yötä tulikin nukuttua heräämättä... (mutta oi, se oli luksusta)
Tunti sängyssä pyörimistä on näemmä mun ja näläntunteen "kipuraja"...
Kello soittais tänä aamuna jo kuuden jälkeen, joten eipä tässä taida ehtiä ees eka päikkäreille..
:headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

M&M 10+2
 
Huomenia!

huh, viime yö meni kaikenmaailman kauhukuvia nähdessä - oltiin lähdössä reissuun ja meidän syntymätön vauva ei saanut viisumia eli matkustuslupaa kun oltiin johonkin lähdössä :LOL: Voi elämänkevät, viisumit masuasukille... no joo.

Töihin lähtö oli tänä aamuna pahempaa kuin ikinä milloinkaan. Olen tähän saakka nauttinu työnteosta ja suunnilleen itkua väänsin kun piti töihin tulla, mä en ole kyllä yhtään oma itteni. Aamullakin mietin, kun laittelin pyykkejä kuivumaan, että mun elämä on vaan pelkkää töissä kituuttamista, ruoanlaittoa, siivousta, lapsen hoitoa (ainoa hyvä asia), pyykkejäpyykkien perään ja sitten ajottain nukkumista. Jotenkin ärsyttää koko mieskin, se ei viikonloppuna tehny mitään ellen moneen kertaan pyytäny/käskeny, kattoo vaan leffoja töllöstä, surffailee netissä tai sitten on pelaamassa. Ruokaa se ei osaa laittaa, siivota osaa muttei näköjään kehtaa ja pyykkikonetta osais halutessaan käyttää, muttei ole tämän meidän hmm.. vajaan 7 vuoden aikana pessy kuin kaksi kertaa pyykkiä, kun olin 2 vkoa etelässä niin silloin sen oli pakko tehdä se. Pitäis varmaan potkia ukkoa persiille että alkais tekemään jotain...

bääh, en muuten saanu eilen kuulumaan muuta kuin sen istukan jytkeen ja viuhkeen, eli ei sieltäkään mitään uutta.. viikon päästä tiistaina olis ultra, se tuleekin aika nopsaan.

Pitää vissiin ottaa nyt niskasta kiinni itteänsä ja alkaa tekemään jotain palkkansa eteenkin :x

Mukavaa alkanutta viikkoa, niitä energisempiä aikoja odotellessa - hyvä huijata itteänsä että semmoset ajat muka olis tuloillaan... :LOL:
 
mä näin edellisyönä unta , et menin toisen miehen kanssa sänkyyn .. ??? Ja odotin tätä vauvaa , ja normaalielämässä ei oo tehny ees seksi mieli :LOL: :saint:

Täällä oli hieman energisempiä päiviä viimeviikolla , mutta nyt on taas väsymys päällä eikä loppua näy :|

Eilen oltiin koiranäyttelyssä ja meidän koiruus sai elämänsä ensimmäisessä näyttelyssä 4.sijan ja kunniapalkinnon ja mukaan sai ruusukkeen :D

Onneksi olen kotona lasten kanssa , en kyllä jaksaisi nousta joka aamu töihin ... huoh ...

neitim
 

Yhteistyössä