Neuvolassa käyty, sain minäkin sentään eräpäivän tälle tuskailulle.
Tosin vasta 13.8 eli silloin on jo 42+0 :x
Mä en jaksa. En jaksa enää oottaa yhtään helvetin päivää :headwall: :headwall: :headwall:
Mulla on kyllä nyt joku synnytystä edeltävä masennus. Ei kiinnosta mikään, supistellu on kyllä jo monta päivää, eilisenkin viiden minuutin välein, mutta ei kovin kipeästi. Samoin tänään, semmosta ärsyttävää kiristelyä, ettei saa nukuttuakaan, mutta kuitenkaan ei niinkuin oikeat supistukset. Mielialat heittää laidasta laitaan, yhellä hetkellä ajattelen että kestäähän tässä vielä reilun viikon hyvinki, toisena hetkenä tekis mieli ottaa sakset ja repiä tuo maha auki että nyt loppuu!!!!!!!!!!! Ukolle ja pojalle puran sitten kaiken vitutuksen.
Terkka sanoi, että käy ihmeessä synnärillä näytillä...noh, edellisen aikaan kun käytiin kolmesti turhaan terkkarin käskemänä milloin mistäkin syystä ja aina kotiin palaten, niin nyt tuntuu etten lähe sinne turhan päiten en millään, en ennenkun pää näkyy. Tosin tiiän, että meen kuitenkin taas varmaan vuorokautta liian aikaisin, kun lopulta sinne päätän lähteä.
Se pettymyksen tunne on niin sanoinkuvaamaton, jos vielä näillä viikoilla laitetaan kotiin monia kertoja :headwall:
Painelen kohta pimeeseen kellariin, enkä ulostaudu sieltä ennen ensi viikon perjantaita!!!
En tiiä, ehkä mun pitäis olla lukematta tätä, tulee niin kamalan katkeraksi lukiessaan vauvauutisia, kun sitä omaa ei pääse kertomaan....tuntuu että jokaisella soittajallakin on kerrottavanaan jonkun kumminkaimanserkunveljenvaimon saaneen vauvan ja jopa ennen laskettua aikaa vielä. Ai että se tieto mua helpottaa hirveesti!
Minä kestin melkein loppuun asti (39 viikolta alkaen annoin itselleni luvan valittaa), mutta nyt tästä ei näytä tulevan loppua :'(
Mä tiedän, että mun vuoroni koittaa pian...mutta milloin???
Pelkään sitä kipuakin loppupelissä ihan saa****sti, mutta tällä hetkellä mä vaan ootan sitä enemmän kun mitään muuta.
Äitivaan 40+5